Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2015 Tuomo Ollila Metsähallitus, Luontopalvelut 10.11.2015 Asianumero MH 4940/2015/04.01 Kuva: Olli-Pekka Karlin.
Yleistä Tässä raportissa kerrotaan maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja Pohjois-Suomen merikotkien pesintätuloksesta vuonna 2015. Pesätarkastukset tehtiin pääsääntöisesti käymällä pesällä yhden kerran pesimäkauden aikana poikasten ollessa rengastusikäisiä, mutta osalla reviireistä tehtiin tämän lisäksi myös toinen tarkastuskäynti keväällä pesinnän alkuvaiheessa. Asutulla reviirillä tarkoitetaan reviiriä, jolla on todettu rakennettu pesä tai pesintä. Pesinnällä tarkoitetaan, että pesään on vähintään munittu tai siinä on todettu elävät tai kuolleet poikaset. Maakotkan tunnetuista reviireistä tarkastettiin 95 prosenttia, tunturihaukan noin 91 prosenttia, merikotkan 86 prosenttia ja muuttohaukan tunnetuista reviireistä 88 prosenttia. Maa- ja merikotkan pesimätulos oli hyvä, ja samoin muuttohaukan pesintätulos oli hyvä. Tunturihaukan pesintätulos parani kuuden erittäin heikon vuoden jälkeen mutta ei ole vieläkään normaalilla tasolla. Tarkastuksissa oli mukana 42 vapaaehtoista lintuharrastajaa ja he tekivät kaikkiaan 350 työpäivää. Yhden vapaaehtoisen tekemien työpäivien määrä vaihteli 1:n ja 40 päivän välillä. Vapaaehtoisten tekemä työmäärä on pysynyt aiempien vuosien tasolla. Metsähallitutuksen toimesta tarkastettiin helikopterilla Muonio Salla-linjan pohjoispuolella noin 500 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää. Lisäksi Metsähallituksen henkilökunta etsi uusia pesiä keväällä ja kesällä. Metsähallituksen aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä ja merikotkan pesästä Pohjois- Suomessa maksaman 100 euron löytöpalkkion avulla tuli vuoden aikana tietoon kaikkiaan 20 uutta maa- ja merikotkan pesää. Kuva 1. Kartta eliömaantieteellisestä jaosta. 3
Maakotka Kannan koko ja levinneisyys Maakotkan levinneisyys on edelleen selvästi pohjoinen, noin 80 prosenttia tunnetuista maakotkareviireistä on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 515 sellaista maakotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen todettu ainakin kerran merkkejä maakotkan asumisesta. Vuosina 2011 2015 näistä on ollut asuttuna ainakin kerran 442 reviiriä, ja samana ajanjaksona pesintä on todettu ainakin kerran 340:lla eri reviirillä. Pesivän maakotkakannan koko on 340 442 paria. Vuoden aikana löydettiin seitsemän uutta reviiriä, joista neljä löytyi levinneisyyden eteläosista. Vanhoilta reviireiltä löytyi 51 uutta vaihtopesää. Lähes kaikki maakotkat pesivät puussa ja lähes aina männyssä; muutama pesä on joko kuusessa, haavassa tai koivussa. Kalliopesintä on todettu 14 eri reviirillä. Pesimätulos 2015 Pesimätulos oli hyvä, ja parhaiten pesintä onnistui Sompion Lapissa. Tärkeimmät syyt hyvään pesintätulokseen olivat varmaankin pesintäkauden suotuisat säät ja hyvä ravintotilanne. Asuttuja reviirejä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 354. Onnistuneita pesintöjä oli 165, ja niissä todettiin kaikkiaan 192 rengastusikäistä poikasta. Rengastusikäisiä poikasia/onnistunut pesintä oli 1,16 ja poikasia/asuttu reviiri 0,54. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1971 2014 ovat 1,21 ja 0,56. Kuva 2. Maakotkan levinneisyys vuonna 2015. Kuva 3. Uudet maakotkareviirit vuonna 2015. 4
Taulukko1. Maakotkan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2015. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PH PS PK St EH ES V U EK 2015 2014 Reviirit Tunnettuja reviirejä 21 93 58 87 81 64 34 24 24 9 13 0 5 1 0 0 1 0 0 515 508 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 18 81 48 78 68 55 29 19 23 9 9 0 3 1 0 0 1 0 0 442 446 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 13 53 35 57 59 48 27 12 18 7 6 0 3 1 0 0 1 0 0 340 339 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 3 12 10 9 13 9 5 5 1 0 4 0 2 0 0 0 0 0 0 73 62 Tarkastettuja reviirejä 21 86 56 82 80 60 28 23 23 9 12 0 5 1 0 0 1 0 0 487 470 Pesää rakennettu 7 46 22 22 25 19 10 7 9 2 3 0 1 0 0 0 0 0 0 173 139 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja (asuttu reviiri) 14 62 37 59 59 49 25 13 19 7 6 0 3 1 0 0 1 0 0 355 348 Pesintä Pesintöja yhteensä 7 16 15 37 34 30 15 6 10 5 3 0 2 1 0 0 1 0 0 182 209 Epäonnistuneita pesintöjä 1 2 2 3 1 2 0 2 1 1 0 0 1 1 0 0 0 0 0 17 30 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 6 14 13 34 33 28 15 4 9 4 3 0 1 0 0 0 1 0 0 165 179 Poikasia (iso + pieni) 8 16 16 45 35 32 16 5 10 4 3 0 1 0 0 0 1 0 0 192 213 Kahden poikasen pesiä 2 2 3 11 2 4 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 34 Poikasia/onnistunut pesintä 1,33 1,14 1,23 1,32 1,06 1,14 1,07 1,25 1,11 1,00 1,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 1,16 1,19 Poikasia/pari (asuttu reviiri) 0,57 0,26 0,43 0,76 0,59 0,65 0,64 0,38 0,53 0,57 0,50 0,00 0,33 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 0,00 0,54 0,61 Rengastettu Rengastetut 151 177 Värirengastetut 103 103 Prosentteina Pareja tarkastetuista 67 72 66 72 74 82 89 57 83 78 50 0 60 100 0 0 100 0 0 73 74 Onnistuneita pesintöjä asutuista 43 23 35 58 56 57 60 31 47 57 50 0 33 0 0 0 100 0 0 46 51 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 7 3 5 5 2 4 0 15 5 14 0 0 33 100 0 0 0 0 0 5 9 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 29 16 23 41 41 47 54 17 39 44 25 0 20 0 0 0 100 0 0 34 38 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 92 97 94 99 94 82 96 96 100 92 0 100 100 0 0 100 0 0 95 93 600 500 400 300 200 100 Tunnettuja reviirejä Asuttuja reviirejä Onnistuneit a pesintöjä 0 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 Kuva 4. Maakotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1971 2015. 5
Muuttohaukka Kannan koko ja levinneisyys Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan, yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Rekisterissä oli lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 397 sellaista muuttohaukkareviiriä, joilta on tietoja haukkojen asumisesta 1970- luvun alun jälkeen. Niistä 310 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2011 2015. Pesintä on todettu samana ajanjaksona 280 reviirillä. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 280 310 paria. Vuoden aikana löytyi 14 uutta muuttohaukkareviiriä, kaikki levinneisyyden ydinalueelta. Suurin osa Suomen muuttohaukoista pesii soilla; kalliopesiä on todettu seurannan aikana 57:llä eri reviirillä tunturialueella sekä Koillismaalla. Puupesintä on vuosien aikana todettu neljällätoista eri reviirillä sääksen, merikotkan ja korpin rakentamissa pesissä. Pari kertaa pesintä on todettu myös suon laidalle puuhun laitetussa pesälaatikossa. Pesintätulos 2015 Pesintätulos oli kokonaisuutena hyvä, vaikka erityisesti Lapin eteläosissa ja Kittilässä runsaat sateet heikensivät pesimätulosta. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 207, ja niistä 136 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 330. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,43 ja poikasia/pari oli 1,59. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolla 1970 2015 ovat 2,29 ja 1,73. Kuva 5. Muuttohaukan levinneisyys vuonna 2015. Kuva 6. Uudet muuttohaukkareviirit vuonna 2015. 6
Taulukko 2. Muuttohaukan pesintätulos eliömaakunnittain vuonna 2015. Eliömaantieteellinen alue Yhteensä EnL InL KiL SoL PeP Ks OP Kn KP EP PK 2015 2014 Reviirit Tunnettuja reviirejä 28 25 54 117 49 37 61 9 12 2 3 397 383 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 23 21 41 87 40 31 47 8 10 0 2 310 294 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 20 18 32 79 38 31 44 7 10 0 1 280 262 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 5 4 13 30 9 6 14 1 2 2 1 87 89 Tarkastettuja reviirejä 27 24 50 86 47 35 57 9 12 1 2 350 307 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää (emo(t) reviirillä) 1 1 5 14 0 1 6 0 2 0 1 31 40 Asuttu reviiri,pesäkuoppa 2 0 4 2 5 0 0 0 0 0 0 13 12 Asuttu reviiri, ei pesintää 3 1 9 16 5 2 6 0 2 0 1 44 52 Pareja 18 13 29 52 27 20 36 5 7 0 1 207 198 Pesintä Pesintöjä yhteensä 15 12 20 36 22 18 30 5 5 0 0 163 146 Haudonta 0 2 0 3 0 0 0 0 0 0 0 5 4 Epäonnistuneita pesintöjä 2 0 7 3 8 0 1 0 1 0 0 22 13 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 13 10 13 30 14 18 29 5 4 0 0 136 129 Poikasia (iso + pieni) 27 22 36 80 30 40 70 14 11 0 0 330 294 Poikasia/onnistunut pesintä 2,08 2,2 2,77 2,67 2,14 2,22 2,41 2,80 2,75 0 0 2,43 2,28 Poikasia/pari 1,50 1,69 1,24 1,54 1,11 2,00 1,94 2,80 1,57 0 0 1,59 1,48 Rengastettu Rengastetut 259 225 Värirengastetut 188 176 Prosentteina Pareja tarkastetuista 67 54 58 60 57 57 63 56 58 0 50 59 64 Onnistuneita pesintöjä asutuista 72 77 45 58 52 90 81 100 57 0 0 66 82 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 67 0 78 19 160 0 17 0 50 0 0 50 8 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 48 42 26 35 30 51 51 56 33 0 0 39 42 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 96 96 93 74 96 95 93 100 100 50 67 88 80 400 350 300 250 Tarkastettuja reviirejä Asuttuja reviirejä 200 150 100 Onnistuneita pesintöjä 50 0 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 Kuva 7. Muuttohaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 1970 2015. 7
Merikotka, Pohjois-Suomi Kannan koko ja levinneisyys Pohjois-Suomesta, jolla tässä tarkoitetaan vanhoja Lapin ja Oulun läänejä, tunnetaan lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 109 sellaista merikotkareviiriä, joilla on 1970-luvun alun jälkeen ollut merkkejä merikotkien asumisesta. Näistä 97 reviiriä on ollut asuttuna ainakin kerran vuosina 2011 2015, ja pesintä on todettu samana aikana 84 eri reviirillä. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 84 97 paria. Merikotkat ovat levittäytymässä hiljalleen koko Pohjois-Suomen alueelle, ja merikotkan pesän löytäminen on mahdollista missä päin tahansa aluetta. Vuoden aikana löytyi kaksitoista uutta merikotkareviiriä. Pesintätulos 2015 Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli hyvä. Asuttuja reviirejä oli kaikkiaan 78 ja onnistuneita pesintöjä yhteensä 49. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 67 ja poikasia/ onnistunut pesintä oli 1,37 ja poikasia pari 0,86. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 1977 2015 ovat 1,41 ja 0,86. Kuva 8. Merikotkan levinneisyys vuonna 2015. Kuva 9. Uudet merikotkareviirit Pohjois-Suomessa vuonna 2015. 8
Taulukko 3. Merikotkan pesintätulos eliömaakunnittain Oulun ja Lapin lääneissä vuonna 2015. Eliömaantieteelliset alueet Yhteensä EnL InL SoL KiL PeP Ks OP Kn KP 2015 2014 Reviirit Tunnettuja reviirejä 4 8 51 4 4 19 12 3 4 109 96 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 3 7 46 4 3 16 12 3 3 97 84 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 3 7 39 3 3 14 9 3 3 84 76 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 1 1 5 0 1 3 0 0 0 12 12 Tarkastettuja reviirejä 3 7 48 4 3 18 6 3 2 94 82 Pesää rakennettu 2 1 16 0 0 3 0 0 0 22 17 Asuttu reviiri ilman tunnettua pesää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Pareja 3 6 43 3 2 11 6 3 1 78 73 Pesintä Pesintöjä yhteensä 1 5 27 0 2 8 6 3 1 56 58 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 5 0 1 0 0 1 0 7 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 1 5 22 3 1 8 6 2 1 49 57 Poikasia (iso + pieni) 2 5 27 5 1 10 10 5 2 67 83 Poikasia/onnistunut pesintä 2,00 1,00 1,23 1,67 1,00 1,25 1,67 2,50 2,00 1,37 1,46 Poikasia/asuttu reviiri (pesä tunnettu) 0,67 0,83 0,63 1,67 0,50 0,91 1,67 1,67 2,00 0,86 1,14 Poikasia/pari 0,67 0,83 0,63 1,67 0,50 0,91 1,67 1,67 2,00 0,86 1,14 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 100 86 90 75 67 61 100 100 50 83 89 Onnistuneita pesintöjä asutuista 33 83 51 100 50 73 100 0 100 63 78 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 12 0 50 0 0 0 0 9 1 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 33 71 46 75 33 44 100 67 50 52 70 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 75 88 94 100 75 95 50 100 50 86 85 120 100 80 60 40 Tunnettuja reviirejä Asuttuja reviirejä Onnistuneita pesintöjä 20 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva10. Merikotkan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät Pohjois-Suomessa 1977 2015. 9
Tunturihaukka Kannan koko ja levinneisyys Tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet eikä levinneisyydessä ole tapahtunut muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana. Rekisterissä on lokakuun lopussa 2015 kaikkiaan 45 tunturihaukkareviiriä, joista 23 on ollut asuttuna vuosina 2011 2015. Pesintä on todettu vastaavana aikana 16:lla eri reviirillä. Pesivän kannan koko on 16 23 paria. Lähes kaikki Suomen tunturihaukat pesivät kalliolla; puupesintä on todettu seitsemällä eri reviirillä joko korpin, maakotkan tai piekanan rakentamassa pesässä. Vuoden aikana löytyi yksi uusi tunturihaukkareviiri. Pesintätulos 2015 Tunturihaukkojen pesintätulos oli nyt parempi kuin kuutena aiempana vuonna, mutta edelleenkään se ei ole normaalilla tasolla. Syynä parantuneeseen pesintätulokseen oli tunturihaukan tärkeimmän saalislajin, riekon, lisääntyminen. Asuttuja reviirejä, joilla emot olivat paikalla, todettiin kaikkiaan 13, ja yhdeksällä reviirillä todettiin onnistunut pesintä. Rengastusikäisiä poikasia todettiin kaikkiaan 21. Poikasia/onnistunut pesintä oli 2,38 ja poikasia/asuttu reviiri 1,58. Vastaavat keskiarvot ajanjaksolta 2000 2015 ovat 2,76 ja 1,21 Kuva 11. Tunturihaukan levinneisyys Suomessa vuonna 2015. 10
Taulukko 4. Tunturihaukan pesintätulos kunnittain vuonna 2015. Kunnat Yhteensä Enontekiö Inari Utsjoki Muu 2015 2014 Reviirit Tunnettuja reviirejä 10 18 15 2 45 44 Asuttuna viiden viimeisen vuoden aikana 8 7 7 1 23 25 Pesintä viiden viimeisen vuoden aikana 4 4 7 1 16 12 Asumaton viiden viimeisen vuoden aikana 2 11 8 1 22 19 Tarkastettuja reviirejä 10 16 14 1 41 39 Emo(t) reviirillä 2 1 1 0 4 9 Pareja 5 4 4 0 13 13 Pesintä Pesintöjä yhteensä 3 3 3 0 9 4 Epäonnistuneita pesintöjä 0 0 0 0 0 1 Onnistuneita pesintöjä (poikaset) 3 3 3 0 9 3 Poikasia (iso + pieni) 6 8 2 0 16 7 Poikasia/onnistunut pesintä 2,00 2,67 0,67 1,78 2,33 Poikasia/ asuttu reviiri (pesä tunnettu) Poikasia/pari 1 2,00 0,50 0,00 1,23 0,54 Rengastettu Rengastetut Värirengastetut Prosentteina Pareja tarkastetuista 50 25 29 0 32 33 Onnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 75 0 69 23 Epäonnistuneita pesintöjä asutuista 0 0 0 0 0 8 Onnistuneita pesintöjä tarkastetuista 30 19 21 0 22 8 Tarkastettuja tunnetuista reviireistä 100 89 93 50 91 89 Kuva 12. Tunturihaukan tarkastetut reviirit, parit ja onnistuneet pesinnät 2000 2014. 11
Kiitokset kaikille pesätarkastuksiin osallistuneille vapaaehtoisille, nimeltä mainituille sekä kaikille muille tarkastus- ja suojelutyöhön osallistuneille! Maakotka: Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari Haikola, Juha Haikola, Pekka Helo, Vesa Hyyryläinen, Mikko Hänninen, Sven Jungell, Jaakko Junikka, Olli-Pekka Karlin, Heikki Ketola, Kari Ketola, Arto Komulainen, Veikko Korhonen, Raimo Koskenkorva, Pertti Koskimies, Henry Laine, Kari Oittinen, Jouni Lamminmäki, Antti Leinonen, Kai Leppimäki, Janne Moilanen, Seppo Ojala, Jyrki Mäkelä, Olli Neulaniemi, Pekka Nyman, Pekka Peltoniemi, Jani Pihlman, Tuomo Puutio, Kalevi Rutonen, Jussi Ryssy, Jyrki Savolainen, Risto Sulkava, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Jukka- Pekka Taivalmäki, Kalevi Tunturi, Turo Tuomikoski Muuttohaukka: Pirkka Aalto, Jarmo Ahtinen, Ari-Pekka Auvinen, Esa Karkkola, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Kari Ketola, Veli-Matti Korpimäki, Pertti Koskimies, Ismo Kreivi, Juha Lohela, Jyrki Mäkelä, Olli Näyhä, Pekka Paarman, Esko Pasanen, Pekka Peltoniemi, Kai Pynssi, Pia Rännänen, Erik Saarnio, Matti Suopajärvi, Jani Suua, Reino Tihinen, Sami Timonen, Susanna Tuomainen, Hannu Tunturi, Kalevi Tunturi Merikotka: Jarmo Ahtinen, Antero Autio, Ari-Pekka Auvinen, Markku Hukkanen, Vesa Hyyryläinen, Olli-Pekka Karlin, Heikki Ketola, Jouni Lamminmäki, Jyrki Mäkelä, Kari Oittinen, Pekka Peltoniemi, Jani Suua Tunturihaukka: Pertti Koskimies 12