Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi 1. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan tällöin vallitsevaa ihmiskuvaa on kuvattu mekanistiseksi (s.1). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan tällöin organisaatioita tarkasteltiin suljettuina järjestelminä (s.2). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan työn tehokkuutta pyrittiin parantamaan tällä tavoin (s.2). Osio 4 / Tosi; Näin voidaan päätellä, vertaa sivut 1 3. 2. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan väite koskee Frederick Tayloria (s.5). Osio 2 / Tosi (s.7). Osio 3 / Epätosi; Eivät tehneet, vertaa s.2. Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s.6. 3. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; PESTE-analyysi ei liity Porteriin, vertaa s. 67. Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan väite koskee toimialan rakenteen määräytymistä kilpailuvoimien avulla (s.75) Osio 3 / Tosi (s.76). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan väite viittaa PESTE-analyysiin (s.67-72). 4. / Ratk: Osiot 1, 3 ja 4 / Tosia (s.94 ja s.94 sekä s.93). Osio 2 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa sivut 91-92. 5. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa sivut 101-102. Osio 2 / Tosi (s.108). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan 7-S-malli on Petersin ja Watermanin kehittämä (s.104). Osio 4 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s. 106. 6. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.194). Osio 3 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s. 194. 7. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.243 ja s.242 sekä s.244). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan nämä toimet johtivat henkilöstön toiminnan tehokkuuden nousuun (s.241).
8. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Näin ei ole, vertaa s. 247. Osio 2 / Tosi (s.248). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan tämä koskee organisaation suhdepääomaa (s.247). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan aineettoman varallisuuden tuottamaa kilpailuetua ei voi jäljitellä (s.248). 9. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä se koskee jaksottaista markkinatutkimusta (s.83). 10. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä mystery shopping liittyy havainnointiin (s.86). 11. / Ratk: Väite 1 / Väittämä on oikein, vertaa s. 134. 12. / Ratk: Väite 1 / Väittämä on oikein (s.135). 13. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, vertaa s. 146. 14. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä B2B-asiakkaan ostoprosessi on yleensä pitkäkestoinen, ja kynnys vaihtaa ostopaikkaa on tyypillisesti korkeampi (vertaa sivut 179-184). 15. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä se koskee suhdemarkkinointia (s.188). 16. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä osuuskunnan omistajajäsenten saamat hyödyt jakautuvat sen mukaan, kuinka paljon kukin käyttää osuuskunnan palveluja (s.56). 17. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, vertaa sivuun 254. 18. / Ratk: Väite 2 / Väittämä on väärin, sillä alaistaidot eivät ole esimiestaitojen vastakohta (s.266).
Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Laskentatoimi 19. / Ratk: Kirjoitetaan luvut ensin tuloslaskelman mukaiseen järjestykseen: Liikevaihto 100 000 Ostot tilikauden aikana 33 000 Palkat ja palkkiot 25 000 Eläkekulut 9 500 (vertaa s. 26) Suunnitelman mukaiset poistot 4 500 Liikevoitto Korkokulut ja muut rahoituskulut 6 000 Satunnaiset kulut 3 500 Poistoeron muutos 3 000 Tuloverot 4 000 Tilikauden voitto Nyt liikevoitto = 100 000 (33 000 + 25 000 + 9500 + 4 500) = 28 000 ( ). Voitto ennen satunnaisia eriä = liikevoitto korkokulut ja muut rahoituskulut = 28 000 6 000 = 22 000 ( ). Tilikauden voitto = 28 000 (6 000 + 3 500 + 3 000 + 4 000) = 11 500 ( ). Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia. Osio 3 / Epätosi. 20. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.33). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan kyseisten saamisten muutos kuuluu liiketoiminnan rahavirtoihin (s.33).
21. / Ratk: Luokitellaan taseen erät ensin varoihin sekä omaan pääomaan ja velkoihin. Varat Oma pääoma ja velat Aineettomat oikeudet 15 000 Osakepääoma 25 000 Liikearvo 20 000 Edellisten tilikausien tulos 11 000 Maa- ja vesialueet 8 000 Tilikauden tulos 9 000 Rakennukset ja rakennelmat 17 000 Lainat rahoituslaitoksilta 22 000 Koneet ja kalusto 7 000 Eläkelainat 12 500 Valmiit tuotteet 15 000 Ostovelat 3 600 Myyntisaamiset 2 500 Siirtovelat 4 100 Siirtosaamiset 1 900 Rahavarat 800 Nyt Oma pääoma ja velat ovat yhteensä 25 000 + 11 000 + 9 000 + 22 000 + 12 500 + 3 600 + 4 100 = 87 200 ( ). Pitkäaikaiset varat ovat yhteensä 15 000 + 20 000 + 8 000 + 17 000 + 7 000 = 67 000 ( ). Oma pääoma = 25 000 + 11 000 + 9 000 = 45 000 ( ). Vaihto-omaisuus = 15 000 ( ). Vast: Osio 3 (sivut 36 ja 38). 22. / Ratk: Osio 1 / Tosi (s.112). Osio 2 / Tosi, sillä IFRIC ja SIC ovat tilinpäätösten tulkintaohjeita (s.35). Osio 3 / Tosi (s.98-99). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan tällöin välilliset kustannukset kohdistetaan ensin resurssikohdistimen avulla toiminnoille (s.142).
23. / Ratk: Lasketaan ensin vapaa kassavirta (s.57). Myynti 100 000 Liikevoitto-% 30 Liikevoitto 30 000 Vero-% 26 Liikevoitto verojen jälkeen = 0,74 30 000 = 22 200 Lisäinvestoinnit 12 000 Lisäkäyttöpääoma 6 000 Vapaa kassavirta 4 200 Vapaan kassavirran tuotto = 100 Vapaa kassavirta / Oman pääoman markkina-arvo. Huom: Oman pääoman markkina-arvo otetaan huomioon ilman yhtiön omistamia omia osakkeita (s.70). Siis vapaan kassavirran tuotto = 100 4 200 / 84 000 = 5,0 %. Vast: Osio 3. 24. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.77 ja s.79 ja s.73). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan tarvitaan tieto korollisen vieraan pääoman määrästä (s.76). 25. / Ratk: Osio 2 / Oletetaan, että oma pääoma = 50a ja vieras pääoma = 50a. Tällöin WACC = (50a / 100a) 10,5 % + (50a / 100a) 8,5 % = 9,5 %. Siis osio 2 on epätosi. Osio 3 / Olkoon vieraan pääoman määrä = 55a ja oman pääoman määrä = 45a. Tällöin WACC = (45a / 100a) 10,5 % + (55a/100a) 8,5 % = 9,4 %. Siis osio 3 on tosi.
Osio 4 / Jos vieraan pääoman määrä olisi 45a ja oman pääoman määrä olisi 55a, niin WACC saisi arvon (55a / 100a) 10,5 % + (45a / 100a) 8,5 % = 9,6 %. Siis osio 4 on epätosi. Osio 1 / Jos oman pääoman määrä olisi suurempi kuin vieraan pääoman määrä, niin WACC olisi suurempi kuin 9,5 % (vertaa osioon 2). Siis osio 1 on epätosi. Vast: Osio 3 (s.110). 26. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 3 / Tosia (s.117 ja s.117 sekä s.118). Osio 4 / Epätosi; Ei, vaan interaktiivisen ohjausjärjestelmän avulla pyritään tunnistamaan strategisia epävarmuustekijöitä jotka voivat mitätöidä yrityksen nykyisen strategian (s.118). 27. / Ratk: Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s.131 ja s.130 sekä s.130). Osio 3 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa, vertaa s. 130. 28. / Ratk: Kriittinen piste = Kiinteät kustannukset / Yksikkökohtainen kate = 16 000 / (40 24) = 1000 (kpl). Myynti kriittisessä pisteessä = 1000 40 = 40 000 ( ). Katetuottoasetelma: Myyntituotot 6800 40 = 272 000 Muuttuvat kustannukset 6800 24 = 163 200 Katetuotto 108 800 Kiinteät kustannukset 16 000 Tulos 92 800 Nyt pätee: Tulos + kiinteät kustannukset = 92 800 + 16 000 = 108 800 ( ). Vast: Osio 1 (s.145 146).
29. / Ratk: Osakkeen arvo P0 = D1 / r = 7,20 / 0,06 = 120 ( ). Osio 1 / Epätosi; Ei, sillä sijoittajan tuottovaatimuksen kasvaminen laskisi osakkeen arvoa (s.54). Vast: Osio 2. 30. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan päinvastoin (s.151). Osiot 2 ja 3 / Tosia (s.151 ja s.150). Osio 4 / Tosi; Oletetaan siis, että tietyllä tuottovaatimuskorkokannalla i investointihankkeen nettonykyarvo on < 0. Jotta nettonykyarvon määräksi saataisiin = 0, niin nettotuottojen nykyarvojen summaa on suurennettava. Tämä merkitsee sitä, että sisäisen korkokannan r on oltava pienempi kuin tuottovaatimuskorkokannan i. 31. / Ratk: Väite 2 / Epätosi; Ei, vaan pääkirjanpidossa liiketapahtumat kirjataan asiajärjestyksessä (s.19). 32. / Ratk: Väite 2 / Epätosi; Ei, vaan sijoitetun pääoman laskukaavan osoittajassa nettotulokseen lisätään korkokulut (s.69).
Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Taloustiede 33. / Ratk: Osio 1 / Tosi; Kun tuotanto on järjestetty tehokkaasti, niin tuotantopanoksien käytön lisääminen nostaa kustannuksia (s.15). Osio 2 / Tosi; Kyseessä on rajakustannuksen määritelmä (s.17). Osio 3 / Tosi; Tässä tapauksessa yksikkökustannukset TC(q) / q = (10 / q) + 2 siis laskevat, kun tuotantomäärä q kasvaa (s.16). Osio 4 / Epätosi; Mittakaavaeduilla eli suurtuotannon eduilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yksikkökustannukset laskevat, kun tuotantomäärä kasvaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita tilannetta, jossa kokonaiskustannukset TC(q) eivät kasvaisi tuotantomäärän q kasvaessa (vertaa osioon 3) (s.43). 34. / Ratk: Osio 1 / Tosi; Näin voidaan päätellä, vertaa sivuun 34. Osio 2 / Tosi; Tällöin hyödykkeen A kysyntä on joustamatonta, jolloin hinnan lasku vähentää yrityksen myyntituloja ja toisaalta hinnan nosto kasvattaa niitä (s.33 34). Osio 3 / Epätosi; Ei, vaan jos hyödykkeen A kysynnän tulojousto on 5/4 > 1, niin hyödyke A on ylellisyyshyödyke (s.35). Osio 4 / Tosi; Jos hyödykkeiden A ja B kysynnän ristijousto on negatiivinen, niin nämä hyödykkeet ovat toistensa komplementteja eli toisiaan kulutuksessa täydentäviä (s.35). 35. / Ratk: Lasketaan ensin hinnat kaavasta p = 4100-10 q. Jos q = 100, niin p = 4100-10 100 = 3100. Jos q = 200, niin p = 4100-10 200 = 2100. Jos q = 300, niin p = 4100-10 300 = 1100. Jos q = 400, niin p = 4100-10 400 = 100. Jos q = 500, niin p = 4100-10 500 = - 900. Määrätään tämän jälkeen myyntitulot.
Jos q = 100, niin myyntitulot = 100 3100 = 310 000. Jos q = 200, niin myyntitulot = 200 2100 = 420 000. Jos q = 300, niin myyntitulot = 300 1100 = 330 000. Jos q = 400, niin myyntitulot = 400 100 = 40 000. Jos q = 500, niin myyntitulot = 500 (- 900) = - 450 000. Tämän jälkeen voidaan määrittää yrityksen voitot. Jos q = 100, niin voitto = 310 000 1 10 000 5 000 = 295 000. Jos q = 200, niin voitto = 420 000 2 10 000 5 000 = 395 000. Jos q = 300, niin voitto = 330 000 3 10 000-5 000 = 295 000. Jos q = 400, niin voitto = 40 000 4 10 000 5 000 = - 5 000. Jos q = 500, niin voitto = - 450 000 5 10 000 5 000 = - 505 000. Siis yrityksen voitot maksimoituvat (ja saavat arvon 395 000 ), kun sen myyntitulot ovat suurimmillaan (eli 420 000 ). Vast: Osio 3. (Muut osiot ovat epätosia.) 36. / Ratk: Osio 1 / Jos yritys 1 valitsee hinnan 3, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita hinta 12. Jos yritys 2 valitsee hinnan 12, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on sen sijaan valita hinta 12. Jos yritys 1 valitsee hinnan 7, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita myös hinta 7. Jos yritys 2 valitsee hinnan 7, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on valita hinta 7. Siis 4,5 on Nash-tasapaino. Jos yritys 1 valitsee hinnan 12, niin yrityksen 2 paras vastaus tähän on valita hinta 3. Jos yritys 2 valitsee hinnan 3, niin yrityksen 1 paras vastaus tähän on valita hinta 12. Siis 3,3 on myös Nash-tasapaino. Osio 1 on siis tosi. Osio 2 / Yrityksen 1 valinta, jossa hinta on 3, on dominoitu verrattuna valintaan, jossa hinta on 7 (vaikka yrityksen 2 valinnalla 12 yrityksen 1 voitoille päteekin yhtäsuuruus: 2 = 2). Muita dominoituja strategioita pelissä ei ole. Osio 2 on siis epätosi (ainakin se on enemmän väärin kuin osio 1, joka on tosi). Osiot 3 ja 4 / Epätosia (vertaa osioon 1).
37. / Ratk: Käytetään taaksepäin järkeilyä. Yrityksen A valinta e antaa yritykselle A huonomman tuloksen kuin valinta f, joten valinta e voidaan eliminoida. Yritys B päätyisi valinnan c jälkeen voittoon 7 milj., mutta saisi valinnan d jälkeen voiton 8 milj., jos B valitsisi vaihtoehdon d ja A valitsisi sen jälkeen vaihtoehdon h. Siis B:n valinta c voidaan myös eliminoida. A.n kannattaisi valita vaihtoehto h, jos B olisi valinnut vaihtoehdon d. Mutta tämä A:n valinta antaisi A:lle kuitenkin huonomman tuloksen kuin vaihtoehto b. Siis A:n kannattaa loppujen lopuksi valita vaihtoehto b, ja kaikki muut voittojen kombinaatiot voidaan eliminoida. Näin päädytään tulokseen (5 milj., 0 milj. ). Vast: Osio 1. 38. / Ratk: Osio 1 / Epätosi; Ei, vaan mikäli työmarkkinat ovat tasapainossa, niin vastaavaa työttömyyttä voidaan kutsua vapaaehtoiseksi. Osiot 2, 3 ja 4 / tosia (s.135 ja s.135 sekä s.136). 39. / Ratk: Tietokoneiden laskentatehon kasvusta johtuvaa 2 prosenttiyksikön hinnannousua ei oteta mukaan inflaatioon, sillä inflaatiota korjataan laadun parantuessa (s.117). Siis kuluttajahintainflaatio = 0,2 3 % + 0,1 (- 6 %) + 0,7 2 % = 1,4 %. Vast: Osio 2.
Kauppakorkean pääsykoe 2016 / Ratkaisut Talousmatematiikka 40. / Ratk: Kuvio: 0 1 2 3 4 49 50 51 52 40 40 40 40 40 40 40 40 Korkojen summa (lopusta alkuun) = 40 0,018 (1/52) + 40 0,018 (2/52) + 40 0,018 (3/52) + + 40 0,018 (52/52) = 40 0,018 (1/52 + 2/52 + 3/52 + + 52/52) = 40 0,018 (1 + 2 + 3 + + 52) / 52. Suluissa oleva summa on aritmeettinen, joten kaavaa Sn = n (a1 + an) / 2 käyttäen korkojen summaksi saadaan = [ 40 0,018 52 (1 + 52) / 2 ] / 52 = 40 0,018 53 / 2 = 19,08 ( ). Vast: Osio 2. 41. / Ratk: Saadaan kaavio: Kokonaismyynti Kyseisen juuston myynti Aluksi 100b 100a = 20b Lopuksi 100c 110a = 22c Nyt 20b = 100a, joten b = 5a. Edelleen 22c = 110a, joten c = 110a / 22. Tällöin 100b = 100 5a = 500a ja 100c = 100 (110a / 22) = 500a. Siis juustojen kokonaismyynti markkinoilla pysyi samana. Vast: Osio 1.
42. / Ratk: Olkoon Annan palkka 8 vuotta sitten = 100a. Tällöin Emman palkka 4 vuotta sitten = 1,44 100a = 144a. Annan palkka on nyt = 100a 1,10 8. Oletetaan, että Emman palkka on noussut vuotuisella muutoskertoimella q. Emman palkka on siis nyt = 144a q 4. Saadaan yhtälö: 144a q 4 = 100a 1,10 8 : 144a, josta q 4 = 100 1,10 8 / 144 eli q 4 = 1,4886033 ja siis q = 1,4886033 = 1,4886033 = 1,1045738 Siis Emman palkka oli noussut vuosittain noin 10,46 %. Vast: Osio 2. 43. / Ratk: Annuiteetti A = 3800, korkokerroin = 1,045, ja maksuerien määrä n = 4. Olkoon luoton kokonaismäärä = K. Annuiteetin kaava A = K q n (1-q)/(1-q n ) antaa nyt yhtälön: K 1,045 4 (1 1,045) / (1 1,045 4 ) = 3800 eli K 1,1925185 0,045 / 0,1925185 = 3800 eli 0,2787436K = 3800, josta K = 13632,60 13633 ( ). Vast: Osio 2. 44. / Ratk: Huomaa, että annettua kuviota ei ratkaisuissa sinänsä tarvita. Päätelmät voidaan tehdä annetun taulukon numeroiden perusteella. Vero 3700 donitsista = 200 + (700/1000) (300 200) = 270 (don).
Nyt 270 / 3700 = 0,0729729 7,3 %. Vero 3701 donitsista = 200 + (701/100) (300-200) = 270,10 (don). Siis marginaalivero = 270,10 270 = 0,10 (don), ja marginaaliveroprosentti = 0,10 / 1,00 = 0,10 = 10,0 %. Vast: Osio 1. 45. / Ratk: Vero 6500 donitsista = 800 + (500/1000) (1200 800) = 1000 (don), jolloin 1000 / 6500 = 0,1538461 15,4 %. Vero 7500 donitsista = 1200 + (500/1000) (1600 1200) = 1400 (don), jolloin 1400 / 7500 = 0,1866666 18,7 %. Edelleen vero 6501 donitsista = 800 + (501/1000) (1200 800) = 1000,40 (don), joten marginaaliveroprosentti = 0,40 / 1,00 = 0,40 = 40,0 %. Vielä vero 7501 donitsista = 1200 + (501/1000) (1600 1200) = 1400,40 (don), joten marginaaliveroprosentti = 0,40 / 1,00 = 0,40 = 40,0 %. Vast: Osio 1. 46. / Ratk: Vero 8500 donitsista = 1600 + (500/1000) (2500 1600) = 2050 (don), jolloin vero-% = 2050 / 8500 = 0,2411764 24,1 %. Vero 8501 donitsista = 1600 + (501/1000) (2500 1600) = 2050,90 (don), jolloin marginaaliveroprosentti = 90 %. Vast: Osio 2.
47. / Ratk: Veroprosentti välillä 7000 8000 on (1600 1200) / (8000 7000) = 40 %. Veroprosentti välillä 10000 8000 on (2500 1600) / (10000 8000) = 45 %. Kysytty 200 donitsin lisäansiosta määräytyvä vero = 0,40 100 + 0,45 100 = 85 ( ). Vast: Osio 1. 48. / Ratk: Ajanhetki Mikko Juha A x 100a Voidaan piirtää kaavio: B 150a x (Voidaan olettaa, että ajanhetki A on aikaisempi ja ajanhetki B on myöhempi.) Kun tarkastellaan aikaväliä B A, niin pätee yhtälö: 150a x = x 100a, josta - 2x = - 250a ja siis x = 125a. Tällöin Mikon ja Juhan ikäero = 125a 100a = 150a 125a = 25a = B A. Vast: Osio 1. 49. / Ratk: Juhan ikä (hetkellä B) on 125a = 5 25a 4 25a = 4(B A). Vast: Osio 2.