Teknillinen korkeakoulu Automaatio- ja systeemitekniikan osasto AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2000-2001 Toimittaneet: opintojen suunnittelija Tarja Heikkilä opintoneuvoja Mari Laine ISSN 1455-3813 Espoo 2000 Otamedia Oy
OSASTONJOHTAJAN TERVEHDYS Tervetuloa opiskelemaan automaatio- ja systeemitekniikan osastolle! Vaikka osasto ja sen vastuulla oleva AS-koulutusohjelma ovat melko uusia TKK:n organisaatiossa se ei merkitse sitä, että osaston edustamat alat olisivat vasta alkamassa olevia uusi tulokkaita tekniikan kentässä. Päinvastoin, automaatiolla on vankat perinteet teollisuudessa ja samoin viestintätekniikalla ovat vahvat juuret painetun viestinnän teknologiassa. Molemmat osaston edustamat tekniikan osa-alueet ovat kuitenkin voimakkaan ja läpikäyvän muutoksen kohteena. Ne ovat ja tulevat olemaan vielä enenevässä määrin keskeisessä asemassa koko teknistyvässä kulttuurissamme. Tietotekniikkaan, tietoliikenteeseen ja elektroniikkaan perustuvien teknologiaratkaisujen myötä vaikutukset ulottuvat laajalti tuotantoelämään, ihmisen rakentamiin koneisiin ja laitteisiin sekä mediaan, jossa viestintätekniikan viimeaikainen kehitys on luonut kokonaan uudet asetelmat. Samalla osaavan insinöörikunnan tarve yhteiskunnassa on kasvanut. Osaston ja koulutusohjelman haasteena on vastata käynnissä olevaan muutokseen. Se on paitsi haastavaa myös mielenkiintoista. Sinä opiskelijana olet avainasemassa tulevassa kehityksessä! Toivon, että käytät opiskeluaikasi hyväksesi tehokkaasti ja monipuolisesti unohtamatta, että elämä on myös elämistä varten sekä viihdyt osastollamme. Otaniemessä 28. kesäkuuta 2000 Aarne Halme professori, osastonjohtaja 2
1. TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknillinen korkeakoulu (TKK) on Suomen vanhin ja suurin teknillinen korkeakoulu. Sen juuret ulottuvat 1849 perustettuun Helsingin teknilliseen reaalikouluun. Tuolloin Suomessa alkoi järjestetty teknisen alan opetus. Vuonna 1908 koulun nimi muutettiin Teknilliseksi korkeakouluksi ja samalla aloitettiin korkeakoulutasoinen tekniikan alan opetus Suomessa. Korkeakoululle rakennettiin 1950-60-luvuilla tilat Otaniemeen, ja se siirtyi Helsingistä Espooseen. Perustutkintoina TKK:ssa voi suorittaa diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkinnot ovat tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. TKK:ssa oli vuonna 1999 noin 13 600 perus- ja jatkotutkintoopiskelijaa ja 226 professoria. TKK toimii tällä hetkellä Otaniemessä 27 eri rakennuksessa. Otaniemen lisäksi Teknillisen korkeakoulun toimintaa on Lahden keskuksessa, Kirkkonummen Kylmälässä Sjökullan kurssikeskuksessa, Metsähovin radiotutkimusasemalla ja Humaljärven tutkimusasemalla. Osa arkkitehtuurin opetuksesta on siirretty Helsinkiin Kaapelitehtaalle. Teknillisen korkeakoulun kotisivu löytyy osoitteesta http://www.hut.fi 1.1 Tehtävä Teknillisen korkeakoulun tehtävänä on lisätä teknologista ja tieteellistä osaamista suorittamalla korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä sekä antamalla siihen perustuvaa, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvat tarpeet huomioon ottavaa tekniikan alan koulutusta. 3
Teknillisen korkeakoulun erityisvahvuutena on tutkimuksen ja opetuksen laaja-alaisuus ja teknillisen alan poikkitieteellisyys. 1.2 Yksiköt Korkeakoulussa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten 12 osastoa, jotka vastaavat yhteensä 15 koulutusohjelmasta. Osastot on ryhmitelty viideksi osastoryhmäksi, joista kullakin on oma tieteellinen neuvosto. Korkeakoulussa on myös yhdeksän erillistä laitosta, jotka harjoittavat erityisalueen tutkimusta tai opetusta tai palvelevat opetusta ja tutkimusta. Tutkimustyön perusyksikkönä TKK:ssa on laboratorio. Lisäksi korkeakoulussa on kymmenen osasto- ja laitosjaon ylittävää tutkimusinstituuttia, jotka yhdistävät laajoja tutkimusalueita. 1.3 Hallinto TKK:n hallinnosta vastaa hallitus, rehtori, hallinto-osasto, tieteelliset neuvostot sekä osastoneuvostot ja osastonjohtajat. Erillisissä laitoksissa hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Rehtori johtaa korkeakoulun toimintaa ja korkeakoulun ylin päättävä elin on hallitus, johon hallintojohtosäännön mukaan kuuluu 13 jäsentä: rehtori, vararehtori (2), kolme professorijäsentä, kolme muun henkilökunnan edustajaa, kaksi opiskelijaa ja kaksi korkeakoulun ulkopuolista jäsentä. Hallitus mm. hyväksyy korkeakoulun taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat, päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista, hyväksyy johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset, nimittää professorit sekä päättää korkeakouluun otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, 4
korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastoa johtaa osastonjohtaja. Sen ylin päättävä elin on osastoneuvosto. Keskitetysti hoidettavia hallintopalveluja varten TKK:ssa on hallintoosasto, jota johtaa hallintojohtaja. Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisista tärkeistä asioista. Korkeakoulun sopimustoimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä varten korkeakouluun on perustettu Innovaatiokeskus. Se huolehtii myös tutkimuspalveluista sekä rekrytointi- ja alumnitoiminnasta. 5
2. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN OSASTO 2.1 Osaston hallinto Automaatio- ja systeemitekniikan osasto on osa informaatiotekniikan osastoryhmää, jossa muut osastot ovat tietotekniikan osasto, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto sekä tuotantotalouden osasto. Automaatio- ja systeemitekniikan osastoa johtaa osastonjohtaja. Osaston asioista päättää osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastonjohtaja professori Aarne Halme, puh. 451 3300 Osaston varajohtaja professori Pirkko Oittinen, puh. 451 3341 Korkeakoulusihteeri Ilse Koskinen, puh. 451 4800 Osastoneuvoston kokoonpano 1.8.1998-31.12.2001: Jäsenet: prof. Aarne Halme (pj.) prof. Heikki Koivo prof. Pirkko Oittinen prof. Hannu Saarelma, virkavapaa 31.12.2000 vanh. vahtimestari Leena Kadenius tutkija Arto Visala tekn. yo Jenni Brunila tekn.yo Harri Vartiainen tekn.tri.(vtt) Hannu Lehtinen 6
Varajäsenet: prof. Kari Koskinen yliass. Kai Zenger erikoislaboratoriomestari Erkki Solin tekn. yo Kristian Lukander tekn.yo Leena Salo TkT (VTT) Caj Södergård Esittelijät: Ilse Koskinen, korkeakoulusihteeri Päivi Messo-Lindén, suunnittelija vv. Tarja Heikkilä, suunnittelja vs. 30.9.2000 Marja-Leena Pölönen, opintosihteeri 2.2 Osaston laboratoriot Automaatio- ja systeemitekniikan osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat seuraavat neljä laboratoriota: Automaatiotekniikan labororatorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros) Esimies: professori Aarne Halme, AS-84, puh. 451 3300, B121 Toimistosihteeri: Pirkko Mähönen, puh. 451 3301 http://www.automation.hut.fi Systeemitekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros) Esimies: professori Heikki Koivo, AS-74, puh. 451 5200, A104 Toimistosihteeri: Maija-Liisa Herto, puh. 451 5201 http://www.hut.fi/yksikot/saatotekniikka/ Viestintätekniikan laboratorio (Tekniikantie 3, Viestintätekniikan talo) Esimies: professori Hannu Saarelma, AS-75, puh. 451 3340, G108, virkavapaa professori Pirkko Oittinen, AS-75, puh. 451 3341, G105 Osastosihteeri: Seija Hahkala, puh. 451 3342 7
Toimistosihteeri: Tiina Hartikainen, puh. 451 3353 http://www.media.hut.fi/ Automaation tietotekniikan laboratorio (Tietotekniikan talo, 1. kerros) Esimies: professori Kari Koskinen, AS-116, puh. 451 5461, A138 Osastosihteeri: Tuula Rautiainen, puh. 451 5462 http:www.hut.fi/yksikot/auttieto/ 2.3 Osaston kanslia Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Marja-Leena Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita. Kanslian käyntiosoite Kanslian postiosoite Tietotekniikan talo Konemiehentie 2, 1 kerros Otaniemi, Espoo Kanslian puhelin (09) 451 4878 Kanslian telefax (09) 451 5499 Teknillinen korkeakoulu Automaatio- ja systeemitekniikan osasto PL 5400 02015 TKK 8
3. YLEISTÄ 3.1 Ilmoittautuminen korkeakouluun Opiskelijan on lukuvuoden alkaessa ilmoittauduttava korkeakouluun läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Vain läsnäolijaksi ilmoittautuneilla on opintojen suoritusoikeus. Ilmoittautumisia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa. Kanslia on avoinna 28.8-8.9 välisenä aikana klo 9-14 ja torstaina 31.8 ja 7.9 myös klo 16-18. Muulloin kanslia on avoinna klo 9-12. Opintoasiain toimisto on korkeakoulun päärakennuksen 2. kerroksessa. Jokainen korkeakoulun kirjoissa oleva perustutkinto-opiskelija on Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) jäsen ja suorittaa ylioppilaskunnalle tulevat maksut. Opiskelijan, joka ilmoittautuu läsnäolevaksi tulee ilmoittautuessaan esittää tositteet ylioppilaskunnan maksujen suorittamisesta. Maksukuitit eivät osoita läsnäoloa korkeakoulussa, vaan opiskelijakortissa on oltava ilmoittautumistarra. Lukuvuositarran voi hakea 7.8 jälkeen TKY:n toimistosta tai opintoasiain toimiston kansliasta. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut viimeistään 8.9.2000 mennessä, poistetaan korkeakoulun kirjoista ja hän menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden saa takaisin maksamalla 200 markan uudelleenkirjoittautumismaksun opintoasiain toimiston kansliaan. Ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvia läsnä- ja poissaolotietojen muutoksia otetaan vastaan opintoasiain toimiston kansliassa. Kevätlukukautta 2001 koskevat muutokset tulee tehdä 29.12.2000 mennessä. Tämän jälkeen tapahtuvasta muutoksesta peritään 100 markan maksu. 9
3.2 Korkeakoulun lukuvuosi Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1.8.2000 ja päättyy 31.7.2001. Syys- ja kevätlukukaudet alkavat tutkintokaudella, jatkuvat luentokaudella ja päättyvät tutkintokaudella. Lukuvuoden 2000-2001 luento- ja tutkintokaudet ovat syyslukukaudella: 1. tutkintokausi 31.8.-9.9.2000 1. luentokausi 11.9.-8.12.2000 2. tutkintokausi 9.12.-21.12.2000 kevätlukukaudella: 3. tutkintokausi 8.1.-13.1.2001 2. luentokausi 15.1.-4.5.2001 4. tutkintokausi 7.5.-19.5.2001 Syyslukukauden 2. puolilukukausi alkaa 26.10.2000 Kevätlukukauden 2. puolilukukausi alkaa 12.3.2001 Pääsiäisloma on 12.4.-18.4.2001. Korkeakoulun avajaiset pidetään tiistaina 8.9.2000. Avajaispäivänä ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Lauantaitenttipäivät ovat: 2.9, 9.9.,21.10., 28.10., 18.11., 2.12., 9.12., 16.12., 13.1., 17.2., 10.3., 24.3., 7.4., 28.4., 12.5. ja 19.5. 3.3 Nimen ja osoitteen muutokset Mahdolliset nimenmuutokset opiskelijan tulee ilmoittaa korkeakoulun opintoasiain toimistoon viipymättä. Nimenmuutoksesta tulee opiskelijan toimittaa opintoasiain toimistoon virkatodistus tai 10
lääninhallituksen päätös opiskelijarekisteriin tehtävää merkintää varten. Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa mahdollisimman pian joko opintoasiain toimistoon tai koulutusohjelman kansliaan. 3.4 Opintotuki Opintotukitoimisto sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa huoneissa Y231 A ja Y220. Toimisto on avoinna arkisin klo 9-11 ja torstaisin klo 15-16. Puhelinnumero on 451 5060, fax 451 2075, sähköposti opintotuki@hut.fi. Korkeakoulun aukioloaikoina toimiston infotasolta saa opintotuen hakuun ja muutoksiin lomakkeet. Hakemukset, kirjalliset tiedustelut ja muutosilmoitukset voi jättää toimistojen edessä oleviin postilaatikoihin. Postiosoite: Teknillinen korkeakoulu, Opintotuki, PL 1100, 02015 TKK. Kelan opintotukikeskus julkaisee vuosittain muuttuvat tiedot opintotukioppaassa opiskelijalle. 11
4. OPISKELU 4.1 Luku- ja tenttijärjestykset TKK:n luku- ja tenttijärjestykset valmistuvat lukukausien alkuun mennessä. Ne löytyvät osoitteesta http://www.hut.fi/opinnot/kurssit/, ao. yksikköjen www-sivuilta, opintoneuvojilta ja ilmoitustauluilta. Tietoa useimpien opintojaksojen luento- ja tenttiajoista saa myös WWWTopi- järjestelmästä. 4.2 Opetusmenetelmät Korkeakoulussa käytetään mm. seuraavia opetusmenetelmiä: Luennot Luennot muodostavat opetuksen rungon. Niiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia tai kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia. Laskuharjoitukset Laskuharjoitusten tarkoituksena on auttaa ymmärtämään ja soveltamaan luennoilla esitettyjä asioita. Laskuharjoituksia on pääasiassa kahdenlaisia: niissä joko lasketaan assistenttien ohjauksella tehtäviä tai esitetään ratkaisut kotona laskettuihin tehtäviin. Seminaari Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti on valmistellut opiskelija tai opiskelijaryhmä. Laboratoriotyöt Laboratoriotöiden tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kokeelliseen työhön, erilaisiin mittausmenetelmiin ja mittalaitteisiin sekä havainnollistaa luennoilla esitettyjä asioita. 12
Harjoitus- ja erikoistyöt Harjoitus- ja erikoistyöt ovat itsenäisesti tehtäviä laboratoriotöitä, suunnittelutehtäviä, kirjallisuuskatsauksia tms. Opintoretket eli excursiot Opintoretkien tarkoituksena on tutustuminen alan teollisuuteen ja muihin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Niitä järjestävät sekä korkeakoulu että opiskelijoiden omat yhdistykset. Kuulustelut (tentit) ja välikokeet Opintojaksoista järjestetään kuulusteluja voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vähintään kahdesti (yleensä useamminkin) vuodessa. Joistakin opintojaksoista järjestetään luentokaudella välikokeita (2-3 kappaletta), joilla opintojakson suoritus jakautuu pienempiin osiin. 4.3 Studier på svenska Alla studerande vid Tekniska högskolan har rätt att använda svenska i tenter, övningsarbeten och seminarier. Vidare har man rätt att få handledning i sina studier på svenska. Vid Tekniska högskolan föreläses grundkurserna i matematik, datateknik och fysik på svenska och det finns svenska övningsgrupper i flera ämnen. Se övrig information http://www.hut.fi/studier/ Tekniska högskolan har ett aktivt samarbete med andra tekniska universtitet och högskolor I Norden och med andra högskolor och universitetet i helsingforsregionen. Det är t.ex. möjligt att avlägga en del av sin examen vid någon av dessa (JOO-flexibel studierätt, se även www.helsinki.fi/joo. 4.4 Ilmoittautuminen opetukseen ja kuulusteluun Opiskelijan on tutkintosäännön mukaan ilmoittauduttava opetuksen alkaessa kullekin opintojaksolle, jonka opetusta hän aikoo seurata. Yleensä opintojaksoille ilmoittaudutaan lukukausien alussa 13
ensimmäisellä luentokerralla tai WWWTopilla. Laboratorio- ja ohjelmatöihin ilmoittaudutaan ao. ilmoitustaululla olevien ohjeiden mukaisesti. Kieliopintoihin ilmoittautumisesta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hut.fi/yksikot/kievie/opopas/ilmo.f.html. Ensimmäinen luento on tärkeä. Silloin kannattaa olla paikalla, koska luennoitsija esittelee opintojakson sisällön ja antaa tarkempia ohjeita käytännön asioista. Myös käytettävät oppikirjat varmistuvat tuolloin. Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee ilmoittautua kuulusteluun viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla on erilaiset kuulusteluihin ilmoittautumiskäytännöt. Ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin. Tärkeä työkalu opiskelijalle on Topi. Se on sähköinen järjestelmä, jolla ilmoittaudutaan opintojaksoille ja kuulusteluun. Se toimii wwwselaimessa osoitteessa http://wwwtopi.hut.fi/. WWWTopin käyttöä varten tarvitaan opiskelijanumero ja salasana (eri kuin normaali unixkäyttäjätunnus). Isohenkilösi neuvovat Topin käytössä. 4.5 Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin (OREK). Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laboratorion sihteeri. Opintosuorituksen rekisteröinnin onnistumiseksi on tärkeää, että opiskelija merkitsee tenttipaperiinsa opiskelijanumeron tarkistuskirjaimineen. Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintorekisteriotteensa. Virallisen opintorekisteriotteen, esimerkiksi työpaikkahakemusta varten, saa osaston kansliasta. Jos opiskelija on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa opintoasiain toimistoon tai osaston kansliaan, otteen saa sähköisesti osoitteesta: htpp://www.hut.fi/opinnot/orek/suoritusote.html. 14
4.6 Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Opettajan tulee toimittaa tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista kuukauden kuluessa ao. ilmoitustaululle tai perustellusta syystä järjestää tiedottaminen samassa ajassa toisin. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Opintosuoritukset (myös diplomityö) arvostellaan seuraavalla asteikolla: 0= hylätty 1= tyydyttävä 2= erittäin tyydyttävä 3= hyvä 4= erittäin hyvä 5= kiitettävä Arvostelussa voidaan käyttää myös arvosanoja hyväksytty ja hylätty, jos opintojakso on merkitty opetussuunnitelmassa ao. huomautuksella. Diplomityön kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Jos opintosuoritus koostuu itsenäisistä osasuorituksista, sen arvosana lasketaan osasuorituksia vastaavilla opintoviikkomäärillä painotettuna keskiarvona osasuoritusten arvosanoista. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus tutustua opintosuorituksensa arvosteluun. Opettaja on pyydettäessä velvollinen ilmoittamaan arvosteluperusteet tehtäväkohtaisesti. 4.7 Opiskelijan oikeusturva Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa. Siinä säädetään kuulustelun ja diplomityön arvostelun oikaisemisesta seuraavaa: 15
(kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan opintosuorituksen (diplomityö) arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. TKK:n määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät hallintojohtosäännön 28 pykälästä ja ovat seuraavat: tentin arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua osastoneuvostolta ja diplomityön arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa osastoneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen muutoksenhakulautakunnalta. Yliopistoasetus ja Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosääntö löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.hut.fi/yleista/saadokset/. 4.8 Opintohyvitykset Tutkintosäännön (19 ) mukaan opiskelija saa suorittaessaan koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaan lukea hyväkseen muissa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Osasto päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. 16
Insinööritutkinnon (tekniikan alan opistoasteen tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot), BSc-tutkinnon ja samantasoisen tutkinnon (esim. DI) suorittaneille on laadittu opintohyvityspaketit. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa opintojen suunnittelijalta. Yksittäisten opintojaksojen korvaamisesta päättää opintojaksosta vastaava opettaja. Hakukaavakkeita saa osaston kansliasta. 4.9 Koulutusohjelman/korkeakoulun vaihto Opiskelija voi hakemuksesta vaihtaa koulutusohjelmaa. Hakemuksen hyväksymisedellytykset ovat seuraavat: 1) opiskelijan valintapisteiden olisi tullut pyrkimisvuonna riittää haettuun koulutusohjelmaan. Jos valintakokeet ovat olleet osaksi poikkeavia, osaston tulee harkita tämän merkitys pisteisiin; tai 2) jos valintapisteet eivät pyrkimisvuonna olisi riittäneet haettuun koulutusohjelmaan, hakemus voidaan kuitenkin hyväksyä ottaen huomioon opintomenestys alkuperäisessä koulutusohjelmassa ja osaston harkinnan mukaan asiaan vaikuttavat muut seikat. Opiskelijan tulee tässä tapauksessa ennen koulutusohjelmavaihtohakemuksen jättämistä olla suorittanut vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja. Hakemuksia käsiteltäessä otetaan huomioon alan ennakoitu koulutustarve. Lisäksi hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että haettuun koulutusohjelmaan voidaan ottaa lisäopiskelija. Yhteisvalinnan piirissä tapahtuvaa korkeakoulunvaihtoa koskeviin hakemuksiin sovelletaan edellä mainittuja perusteita siten täydennettynä, että hakemuksia käsiteltäessä voidaan ottaa huomioon myös erittäin painavat sosiaaliset syyt. 17
Lukuvuoden 2000-2001 kevätlukukauden alussa koulutusohjelman vaihtokäytäntöihin tulee muutos, koskien niitä opiskelijoita joiden valintapisteet eivät olisi pyrkimisvuonna riittäneet siihen koulutusohjelmaan, johon he anovat vaihtoa. Vuoden 2001 helmikuun hausta lähtien hakijan tulee edelleen suorittaa vähintään 30 opintoviikkoa alkuperäisen koulutusohjelman tutkinnon ensimmäisen osan opintoja ennen koulutusohjelman vaihtohakemuksen jättämistä. Näihin opintoihin tulee uuden käytännön mukaan sisältyä koulutusohjelman määrittelemät, koulutusohjelmasta ja sen opinnoista hyvän kuvan antavat, noin 5 opintoviikon opinnot, jotka on mahdollista suorittaa opintojen alkuvaiheessa. Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelmaa esittelevät opintojaksot ovat: AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3 ov ja kumpi tahansa seuraavista: AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 ov AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 ov Koulutusohjelman ja korkeakoulun vaihtohakemuksia saa opintoasiain toimistosta. Hakemukset jätetään vuosittain helmikuun ja lokakuun loppuun mennessä. 4.10 Täydentävät opinnot Suomessa diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneella on korkeakoulun tutkintosäännön mukana oikeus täydentää opintojaan suorittamalla TKK:n opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja. Täydentävien opintojen suorittamiseksi on anottava korkeakoululta opinto-oikeutta, joka on maksullinen. Opinto-oikeutta haetaan Erillisten opintojen suoritusoikeutta koskeva hakemus -lomakkeella, jota saa opintoasiain toimistosta. Lisätietoja ja ohjeita saa opintoasiain toimistosta, opintojen suunnittelijalta ja osaston kansliasta. 18
4.11 Jatko-opinnot Tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoa voidaan ottaa suorittamaan henkilö, jolla on teknistieteellinen ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen tutkinto. Jatkokoulutukseen voidaan ottaa myös edellyttäen, että rehtori toteaa osaston lausunnon perusteella muun vastaavantasoisen tutkinnon antavan tieteelliseen jatkokoulutukseen riittävät valmiudet. Harkitessaan jatko-opintojen aloittamista opiskelijan tulee ottaa yhteyttä pää- ja sivuaineiden professoreihin ja tarkistaa, että edellytykset opintojen aloittamiseen ovat olemassa. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Jatkoopintojen pääaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon vastaavat pääaineopinnot vähintään arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Jatko-opintojen sivuaineen esitietoina vaaditaan teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon vastaavat sivuaineopinnot vähintään arvosanalla hyvä (3) tai muutoin hankitut vastaavat tiedot. Korkeakoulussa on myös mahdollista 25.10.1991 annetun asetuksen nojalla suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Korkeakoulu voi hyväksyä suorittamaan filosofian tohtorin tutkintoa henkilön, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa vastaavantasoisen tutkinnon tai jolla korkeakoulu muuten toteaa olevan ylempää korkeakoulututkintoa vastaavat tiedot ja valmiudet. 4.12 Kirjastopalvelut Teknillisen korkeakoulun kirjasto on erikoistunut tekniikkaan ja sen lähialoihin luonnontieteisiin. Kirjasto on sekä korkeakoulukirjasto että tieteellinen keskuskirjasto. 19
4.12.1 Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Käyntisosoite Otaniementie 9 Otaniemi, Espoo Postiosoite Teknillinen korkeakoulu Kirjasto PL 7000 02015 TKK Puhelin (lainaus, uusimiset, tiedustelut) (09) 451 4111 Sähköposti lainaus@hut.fi Telefax (09) 451 4132 Kotisivu http://www.hut.fi/yksikot/kirjasto/ Pääkirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista perjantaihin klo 8.00-21.00 ja lauantaisin 9.00-16.00. Aattopäivinä pääkirjasto on avoinna klo 8.00-16.00. Varmista aukioloajat kirjaston www-sivuilta. 4.12.2 Tietotekniikan talon kirjasto Käyntiosoite Konemiehentie 2, 1. kerros, C130a Otaniemi, Espoo Postiosoite Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan talon kirjasto PL 5400 02015 TKK Puhelin (09) 451 5758, (09) 451 5458 Telefax (09) 451 5710 Sähköpostiosoite t-kirjasto@tt.hut.fi Kirjastonhoitaja Susanna Lampola-Autio, puh. (09) 451 5459 susanna.lampola@hut.fi Kirjastosihteeri Riitta Haarnoja, puh. (09) 451 5458 riitta.haarnoja@hut.fi 20
Kirjasto on avoinna lukukausien aikana maanantaista torstaihin klo 10.00-18.00 sekä perjantaisin klo 10.00-16.00. Aattopäivinä ja lukukausien ulkopuolella kirjasto on avoinna ma-pe klo 9-15. Varmista aukioloajat kirjaston www-sivuilta. Kurssikirjat ja hakuteokset on tarkoitettu lukusalikäyttöön kirjastossa, mutta niitä on mahdollista saada yö- ja viikonloppulainaksi. Konferenssijulkaisujen, raporttien ja väitöskirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Diplomi- ja lisensiaattitöiden laina-aika on kaksi viikkoa. Sanakirjoja ja lehtiä ei lainata. Lehtiä löytyy myös elektronisessa muodossa kirjaston kotisivulta. 21
5. OPINTOJEN OHJAUS Opiskelijalla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta koko opiskelunsa ajan. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijan oppimisen ja opintojen etenemisen tukeminen. Lähtökohtana on opiskelijan oma aktiivisuus ja itsenäinen työskentely. Opinto-ohjausta antavat lukuisat eri tahot: osastojen opettajat ja tutorit, opintoneuvojat, harjoitteluneuvojat, kansainväliset opintoneuvojat ja opintojen suunnittelijat. 5.1 Opintoneuvojat Osastoilla toimivat opintoneuvojat ovat opinnoissaan pidemmälle ehtineitä opiskelijoita, joiden puoleen voi kääntyä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvoja neuvoo esimerkiksi: käytännön opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä tutkintovaatimuksiin ja ainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä (esim. anomukset) AS-osaston opintoneuvojana toimii Leena Salo. Hänet tavoittaa vastaanottoaikanaan tai sopimuksen mukaan opintoneuvolasta (Tietotekniikan talon 2. kerros, huone C210) tai puhelimitse numerosta 451 3003. Muulloin opintoneuvojan tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta asopinto@cc.hut.fi Opintoneuvolassa työskentelee myös kv-opintoneuvoja ja harjoitteluneuvoja, jotka opastavat sekä tietotekniikan- että automaatio- ja systeemitekniikan osaston opiskelijoita. Kv-neuvoja avustaa osaston ulkomaalaisia opiskelijoita sekä auttaa kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneita suomalaisia opiskelijoita opiskelupaikan hankinnassa. Harjoitteluneuvoja opastaa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä ja välittää harjoittelupaikkoja. Opintoneuvolasta tavoittaa myös tietotekniikan opintoneuvojan. 22
Yhteystiedot: AS-opintoneuvoja Leena Salo, asopinto@cc.hut.fi Harjoitteluneuvoja Satu Heikkinen, tharjo@cc.hut.fi Kv-opintoneuvoja Taya Karos, tkvopinto@hut.fi T-opintoneuvoja Mikael Ramslund, topneuvojat@hut.fi Opintoneuvolassa työskentelevien puhelinnumero on 451 3003. Heidän vastaanottoaikansa löytyvät mm. opintoneuvolan ovesta ja osoitteesta http://www.hut.fi/opinnot/koulutusohjelmat/. 5.2 Kanslia Osaston kanslia sijaitsee Tietotekniikan talon ala-aulassa huoneessa C112. Kanslian opintoasioita hoitaa opintosihteeri Marja-Leena Pölönen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa, opintosuoritusotteet sekä erilaisia lomakkeita. Osaston viralliset ilmoitustaulut ovat kanslian oven vieressä. 5.3 AS-kilta ja isohenkilöt Jokainen TKK:ssa perustutkintoaan opiskeleva kuuluu Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskuntaan (TKY). Automaatio- ja systeemitekniikan kilta on yksi TKY:n 12:sta killasta ja se järjestää monenlaista toimintaa niin ammattialaan kuin vapaa-aikaankin liittyen. Killan puheenjohtajana toimii Paula Savioja (psavioja@cc.hut.fi). Uudet opiskelijat saavat AS-killasta omat isohenkilönsä syyslukukauden alussa. Isohenkilöt opastavat uusia opiskelijoita käytännön asioissa ja opiskelussa sekä tutustuttavat teekkarikulttuuriin. AS-killan phuksivastaava on Suurphuksi Tuomas Kangasluoma (tkangasl@cc.hut.fi). 23
5.4 Osaston tutor-toiminta Osasto aloitti opiskelun alkuvaihetta koskevan tutor-toiminnan syksyllä 1997. Tutor-toiminta perustuu kahden ensimmäisen vuoden aikana nuoremman opettajakunnan (assistentit, opettavat tutkijat) pienryhmäohjaukseen. Myöhemmässä vaiheessa tutor-ohjauksesta vastaa pääaineen opettaja. Uudet opiskelijat jaetaan syyslukukauden alussa tutorryhmiin. Alkuvaiheen tutor-toiminnan tarkoituksena on seurata ja tukea opiskelijoiden opintoja diplomi-insinöörin tutkinnon jo suorittaneen ja opetukseen aktiivisesti osallistuvan henkilön näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät hyvään opiskelurytmiin heti opiskelun alkuvaiheessa ja tutustuvat osastoon, korkeakouluun ja tiedeyhteisöön. Tutor-toiminta nähdään myös tärkeäksi koulutusohjelman kehittämisen kannalta, koska opiskelijoilta saadaan arvokasta palautetta osaston kehittämiseen. 5.5 Opintojen suunnittelija Osaston opintojen suunnittelijan tehtäviin kuuluu mm: osaston sisäisten opintoasioiden suunnittelu, koordinointi, valmistelu ja toteuttaminen osaston osuuden toimittaminen TKK:n opetusohjelmaan tiedotustoiminta ja neuvonta Ma. suunnittelija Tarja Heikkilä työskentelee Tietotekniikan talon 2. kerroksessa huoneessa B212. Puhelinnumero on 451 5152, sähköpostiosoite tarja.heikkila@hut.fi 24
6. DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan se on 180 opintoviikkoa (ov). Sen voi suorittaa viidessä vuodessa. Tutkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Opetus järjestetään opintojaksoina, jotka ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmäärää arvioitaessa on annettavan opetuksen lisäksi huomioitu opiskelijan oman työn osuus. Diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen on mahdollista suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnot. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon ohjeellinen laajuus on 80 ov ja tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon 160 ov. 6.1 Tavoite Diplomi-insinöörin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on teknistieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (215/1995) mukaan antaa opiskelijalle ao. koulutusohjelman perustana olevalla tehtäväalueella yleinen valmius teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Opiskelijan tulee saada myös valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen ja opetus toteutetaan siten, että opiskelijalle kehittyy edellä mainittujen lisäksi kyky yhteistyöhön ja ryhmätyöskentelyyn kyky suulliseen ja kirjalliseen viestintään sekä kansallisissa että kansainvälisissä tehtävissä kyky arvioida tekniikan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. 25
6.2 Tutkinnon rakenne ja sisältö Diplomi-insinöörin tutkinto on TKK:n tutkintosäännön mukaan kaksiosainen. Koulutusohjelman opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, aineopinnoista, syventävistä opinnoista ja harjoittelusta. Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot antavat opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja koulutusohjelman välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Ensimmäisen osan laajuus on noin 70 ov. Se on suositeltavaa suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Se tulee suorittaa viimeistään neljäntenä opiskeluvuonna. Tutkinnon toisen osan opinnoissa opiskelija perehtyy valitsemansa alan teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Lisäksi opinnot antavat syventävää tietoa jostakin opiskelijan valitseman tehtäväalueen keskeisestä aiheesta ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä. 6.3 Kielitaito Kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee tutkintoasetuksen mukaan osoittaa saavuttaneensa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa, ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Tutkintoasetuksen mukaan kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden tai kahden vieraan kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta. 26
7. AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7.1 Tutkinnon tavoitteet Koulutusohjelman perustavoitteena on systeemi-insinöörin ammattikuva, joka profiloituu eri tavalla pääaineitten valinnan perusteella teollisuuden automaatioon ja säätötekniikkaan, signaalinja kuvankäsittelyyn sekä neurolaskentaan, ihminen-kone liitäntöihin, organisaatioiden systeemianalyyseihin ja päätöksentekoon, sekä viestintätekniikkaan. Erona moniin perinteisiin insinöörialoihin on sovelluskohteiden moninaisuus ja järjestelmätekninen lähtökohta, joka merkitsee usein laajojen teknisten kokonaisuuksien suunnittelua ja toteuttamista. Koulutusohjelma on rakennettu siten, että varsinaisia suuntia ei tarvita vaan erikoistuminen perustuu pitkiin pääaineisiin. Tällä on pyritty keventämään ja yksinkertaistamaan TKK:ssa nykyisin yleisesti käytössä olevaa koulutusohjelmarakennetta enemmän kansainvälistä käytäntöä vastaavaksi. Samalla opiskelijolle pyritään antamaan kuva yhtenäisestä ammattialueesta, jonka puitteissa on myöhemminkin mahdollisuus vaihtaa syventymistä. Koulutusohjelma antaa vahvan teoreettisen pohjan matematiikassa ja luonnontieteissä, minkä lisäksi annetaan riittävä pohja tietotekniikassa, elektroniikkassa ja sähkötekniikkassa ja mekatroniikassa eri sovelluksia ajatellen. Sovellusalueiden moninaisuutta ajatellen perusopintojen tavoitteena on lisäksi perehdyttää muiden insinöörialojen, kuten koneenrakennuksen, kemian ja prosessitekniikan perusteisiin, jotta opiskelija voi myöhemmin suuntautua vapaammin automaation sovellutusten piirissä. Viestintätekniikan tarpeita ajatellen koulutusohjelmassa annettava opetus korostaa erityisesti ihmisen ja viestintäjärjestelmien välistä rajapintaa, jossa uusi teknologia antaa runsaasti uusia kehitysmahdollisuuksia eri esitystapojen, interaktiivisuuden ja ihmisen kognitiivisia ominaisuuksia korostavien menetelmien hyväksikäyttämisessä. Erityistavoitteena uudessa koulusohjelmassa on yhdistää automaation ja viestintätekniikan koulutusta siten, että luodaan pohjaa uusille teknologisille 27
innovaatioille esimerkiksi automaation käyttöliittymiä tai teollisuuden viestintäjärjestelmiä kehitettäessä. Pääaineiden valinnalla on koulutusohjelmassa pyritty antamaan opiskelijalle mahdollisimman monipuoliset mahdollisuudet suuntautua perusopintojen jälkeen automaatio- ja systeemitekniikan kentässä. Suuntautuminen voi tapahtua käytäntöön painottuen tai enemmän teoreettisia taitoja kehittäen. Useissa tapauksessa myös pääaineen sisällä on mahdollisuus valinnoilla vielä painottaa opintojaan haluamallaan tavalla. Pääaineeseen useinmiten liittyvä diplomityö on sekin mahdollista suunnata eri tavoin. Diplomityö johtaa useimmissa tapauksissa valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen työtehtävään joko yrityselämän tai tutkimuksen parissa. Tieteellistä tutkimusta ajatellen koulutusohjelmaan on pyritty sisällyttämään riittävät ja monipuoliset valmiudet teoreettisten tietojen osalta omaksua alan tutkimustuloksia eri pääaineiden alueilla. Automaatio- ja systeemitekniikan kenttä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia jatkaa opintoja ja suuntautua alan tieteellisen tutkimuksen pariin. Pääaineiden syventäviin opintoihin sisältyy opintojaksoja, joissa käsitellään myös alan tutkimustuloksia. 7.2 Tutkinnon rakenne Automaatio- ja systeemitekniikan koulutusohjelman tutkinto koostuu ensimmäisestä osasta (73,5 ov), pääaineille yhteisistä syventävistä opinnoista (16-17 ov), pääaineesta (30 ov), sivuaineesta (20 ov), harjoittelusta ja vapaasti valittavista opinnoista (n. 20 ov) sekä diplomityöstä (20 ov). 28
Kaavio 1. DI-tutkinnon rakenne automaatio-ja systeemitekniikan koulutusohjelmassa Diplomityö (20 ov) Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu (n. 20 ov) Pääaine (30 ov) Sivuaine (20 ov) AS-pääaineille yhteiset syventävät opinnot (16-17 ov) Tutkinnon I-osa (73,5 ov) 7.3 Tutkinnon suorittaminen eri vuoden opinto-oppaiden mukaan Opiskelija voi suorittaa tutkintonsa niiden koulutusohjelman opintooppaiden mukaan, jotka on toimitettu koulutusohjelmaan sisäänhyväksymisvuonna tai sen jälkeen. Koulutusohjelman pääaineille yhteiset syventävät opinnot ja pääaine on suoritettava saman vuoden oppaiden tutkintovaatimusten mukaisesti. Pää- ja sivuaine voivat olla eri vuosien oppaista. Pääaineille yhteiset syventävät opinnot ja pääaine on suoritettava joko samasta tai myöhemmästä oppaasta kuin tutkinnon I-osa. Suositellaan, että opiskelija siirtyy tutkinnon I-osan suoritettuaan käyttämään uusinta opinto-opasta tämä on käytännön kannaltakin hyvä. Tässä vaiheessa opiskelijan kannattaa käydä läpi kaikki suoritetut opinnot ja katsoa, mihin kohtaan tutkintovaatimuksia ne kuuluvat. Ryhmittely auttaa jäsentämään tutkintovaatimuksia omalta kohdaltasi. Ryhmittelypohjia saa osaston kansliasta. 29
Opintojaksojen opintoviikkoja ei voi laskea kahteen kertaan mihinkään. Valmistumisvaiheessa opiskelijan antama ryhmitelty opintorekisteriote tarkistetaan määrätyn opinto-oppaan vaatimusten mukaan. Jos opintojaksovalikoima ei suoraan täsmää, joutuu opiskelija pyytämään professorilta puoltoa muutoksiin. 30
8. AS-KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2000-2001 8.1 Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot Tutkinnon ensimmäisen osan opinnot muodostuvat seuraavista yhteensä 73,5 ov:n laajuisista opintojaksoista: Perusosa Mat-1.411/104 Matematiikan peruskurssi C1/L1 6 Mat-1.412/402 Matematiikan peruskurssi C2/L2 6 Mat-1.413/403 Matematiikan peruskurssi C3/L3 6 S-104.101/Tfy-3.102 Fysiikka I (ES)/ (G) 4,5/5 S-104.102/Tfy-3.103 Fysiikka II (ES)/ (G) 4,5/5 Tfy-3.154 Fysiikan laboratoriotyöt 2 Tik-76.020 Ohjelmoinnin peruskurssi L1 5 Eri-0.112 Automaatio- ja systeemitekniikan informatiikka 0,5 Kie-98.003/4 Toisen kotimaisen kielen koe 1 Kie-98.xxx Vieras kieli 2 Vie-98.220 Puheviestintä 2 Tik-76.124 Tietokone työvälineenä 1 Perusosa yhteensä 40,5 Loput tutkinnon I-osaan kuuluvat opinnot AS-84.132 Automaatio- ja säätötekniikka 3 AS-74.101 Tietokonesimulointi 2 AS-75.103 Julkaisutekniikan perusteet 2 AS-75.123 Mediatekniikan perusteet 2 AS-75.126 Kuvatekniikka I 3 Kon-41.010 Tekninen suunnittelu B 3 Mat-2.105 Optimoinnin perusteet 2 S-55.103 Sähkötekniikka 2,5 S-88.110 Digitaali- ja tietokonetekniikan perusteet 2 AS-0.100 C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 3 Yksi seuraavista kemian opintojaksoista: Kem-35.108 Kemian perusteet; Ko, Tuta 3 Kem-35.109 Kemian perusteet; R 3 Kem-35.110 Kemian perusteet ja sovellutukset; Tf, S 3 Toinen seuraavista kahdesta: Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A 3 Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 3 Toinen seuraavista kahdesta: Mat-2.103 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5 Mat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet 2,5 Loput tutkinnon I-osan opinnot yhteensä 33 31
8.1.1 Kieliopinnot Tutkintoasetuksen edellyttämä kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä Suomessa. Toisen kotimaisen kielen taito osoitetaan suorittamalla TKK:n toisen kotimaisen kielen koe, johon kuuluu kirjallinen ja suullinen osuus. Kirjallisia kokeita järjestetään neljä kertaa lukuvuodessa (yksi tutkintokaudessa). Kokeeseen ilmoittaudutaan kieli- ja viestintäkeskuksen ilmoitustaululla olevalla listalla viimeistään kolme päivää ennen koetta. Kirjallisen kokeen jälkeen opiskelija sopii haastattelusta opettajan kanssa. jokin TKK:n ruotsin/suomen kielen opintojaksoista jokin muun yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Täsmälliset tiedot toisen kotimaisen kielen kokeesta ja kielitaitovaatimuksista 2000-2001 löydät osoitteesta: http://www.hut.fi/yksikot/kievie/opopas/kielitaitovaatimukset.f.html Tutkintosäännnön (16 ) mukaan opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen (2 ov) tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Opinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Opintojaksot, jotka täyttävät nämä ehdot, on mainittu opetusohjelmassa. 8.1.2 Perusaineiden laaja oppimäärä TKK:ssa on mahdollista suorittaa perusaineiden laaja oppimäärä. Oppimäärää suorittaville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa ja myös vaativampaa kuin koulutusohjelmissa muuten. Kokonaisuudessaan perusaineiden laaja oppimäärä sisältää vähintään 48 opintoviikon opinnot. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 32
10-15 opintoviikon lisäystä koulutusohjelmissa muuten luettavaan määrään. Perusaineiden laajan oppimäärän suorittamisesta saa merkinnän tutkintotodistukseen. Laajaa oppimäärää suorittavat valitaan TKK:n valintakoepisteiden perusteella. Koulutusohjelmasta riippumatta ohjelmaan voi myös hakea. Lisätietoja:http://www.hut.fi/Opinnot/Laaja/ 8.2 Pääaineille yhteiset syventävät opinnot Koulutusohjelman kaikille pääaineille yhteiset syventävät opinnot suoritetaan tutkinnon I-osan jälkeen. Ne tuovat tutkintoon laajaalaisuutta ja samalla valmistavat pääaineiden opintojaksoihin. Koulutusohjelmassa ei ole suuntia toisin kuin useimmissa TKK:n koulutusohjelmissa. KOULUTUSOHJELMAN PÄÄAINEILLE YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (16-17 ov) AS-74.111 Analoginen säätö 2 AS-74.112 Digitaalinen säätö 2 AS-84.168 Automaatiojärjestelmät 2 Tik-76.024 Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4 TU-22.101 Tuotantotalouden perusopintojakso 3-4 Yksi seuraavista: Tik-110.250 Verkkomedian perusteet 3 S-38.188 Tietoliikenneverkot 3 S-38.118 Teletekniikan perusteet 3 33
8.3 Pääaineen opinnot Varsinaiset syventävät opinnot koostuvat pää- ja sivuaineesta sekä diplomityöstä. Pääaine antaa syventävää tietoa jostain opetusohjelman tai sen suunnan ammatillisen tehtäväalueen keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, ja sen kannalta tärkeistä teorioista sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmistä. Opiskelija valitsee pääaineen oman koulutusohjelman piiristä. Pää- ja sivuaineen valinta tapahtuu pääsääntöisesti kolmantena opintovuonna kun tutkinnon I-osa ja pääaineille yhteiset syventävät opinnot on suoritettu. Pää- ja sivuainevalinnat hyväksytään osastoneuvostossa. Ennen valintoja järjestetään infotilaisuuksia, joissa kaikki pääaineet esitellään. Useat laboratoriot järjestävät tutustumiskierroksia. Pääaineen valinta ajoissa kannattaa: laboratoriot tarjoavat usein hyödyllisiä suhteita ja työprojekteja opiskelijoilleen. Diplomityö tehdään tavallisesti pääaineen professorin valvonnassa. Opiskelijalla on mahdollisuus sopia pääaineen professorin kanssa pääaineelleen poikkeavaa sisältöä. Hakukaavakkeita saa AS-osaston kansliasta. Muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden on huomattava tarkistaa omista koulutusohjelmaoppaistaan, millainen pääaine heillä on. 34
8.3.1 Automaatiotekniikka prof. Aarne Halme, Tietotekniikan talo 1. kerros huone B121, p. 451 3300, Aarne.Halme@hut.fi. WWW-sivut: http://www.automation.hut.fi/ Automaatiotekniikka käsittelee laitteiden, koneiden ja prosessien ohjaamista automaattisesti ilman ihmisen välitöntä vaikutusta. Automaatiosta on tullut välttämätön ja erottamaton osa tuotantoprosessia sekä prosessiteollisuudessa, kuten sellu- ja paperiteollisuudessa, että kappaletavaratuotannossa. Toisaalta automaatiosta on tullut erityisesti kone- ja sähköteollisuudessa välttämätön ja erottamaton osa myytävää tuotetta; monet suomalaiset koneet ja laitteet ovat kilpailukykyisiä juuri edistyksellisen integroidun ohjausautomaation ansiosta. Kestävän kehityksen idea tuotannossa voidaan toteuttaa vain kehittyneen automaation ja säätötekniikan avulla. Automaatiotekniset järjestelmät toteutetaan useinmiten tietotekniikalla, tyypillisesti lähiverkon avulla hajautettuina moniprosessorijärjestelminä. Yksittäisillä koneilla ja osajärjestelmillä on tyypillisesti erilliset automaatioohjaimet, esim. prosessiteollisuuden osaprosessin, robotin tai CNC-koneen ohjain, ja nämä liitetään yhteen muiden automaation osatoiminnoista huolehtivien yksiköiden kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa toimintoja valvovan ja ohjaavan ihmisen liitäntäpinnan rooli on usein keskeinen. Mekatroniset automaatiototeutukset ovat tyypillisesti sulautettuja järjestelmiä. Automaatiojärjestelmät suunnitellaan ja ohjaus- ja säätöratkaisut kehitetään tietokoneavusteisesti. Tietoteknisen toteutusympäristö lisäksi automaatiossa oleellisen ulottuvuuden muodostaa mittauksiin, havainnointiin ja toimintojen ohjauksiin liittyvä instrumentiikka. Automaatiotekniikan laboratorion keskeiset tutkimuskohteet liittyvät koneälyyn ja erikoisrobotiikkaan, mistä syystä näitä osa-alueita painotetaan erityisesti myös opetuksessa. Automaatiotekniikan opinnot antavat kuitenkin perusvalmiudet laaja-alaisesti prosessiteollisuuden automaation ja instrumentoinnin suunnitteluun, koneautomaatioon ja robotiikkaan sekä säätö- ja systeemiteoreettisten menetelmien soveltamiseen yleisesti automaation alueella. Automaatiotekniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet automaatiojärjestelmiä ja -laitteita valmistaviin yrityksiin, konevalmistajien automaatio-osastoille, automaatiota suunnitteleviin ja projektoiviin konsulttiyrityksiin, suurten teollisuuslaitosten automaatio-osastoille sekä VTT:lle ja korkeakouluihin. Automaatiotekniikka kehittyy voimakkaasti; tutkimus- ja kehitystehtäviin tarvitaan lähivuosina lisää tutkijoita ja suunnittelijoita. Automaatiotekniikan laboratorio on yksi TKK:n nimeämistä huippututkimusyksiköistä. Tutkimustoiminta on jakautunut neljälle osa-alueelle, joissa kullakin toimii aktiivinen tutkijarymä. Tutkimusta tehdään perus- ja soveltavan 35
tutkimuksen ongelmista, joista viimeksimainittuja usein tiiviissä yhteistyössä teollisuusyritysten kanssa. Kiinnostuksen kohteena olevat robotit vaihtelevat suurita työkoneista aina mikrosysteemien tasolle. Laboratorio osallistuu myös EU:n ja ESA:n tutkimushankkeisiin. Älykkäiden koneiden ja erikoisrobotiikan ryhmässä tutkitaan liikkuviin robottimaisiin koneisiin liittyviä liikkeen ohjauksen, aistinnan ja navigoinnin ongelmia sekä pienten robottien muodostamia yhteisöjä. Referenssinä on usein biologisten eliöiden toimintamallit, joita sovelletaan robottiteknologian käyttöön. Virtuaalitekniikan ja etäläsnäolon sovellutuksia tutkiva ryhmä kehittää uusia menetelmiä ja järjestelmiä robottimaisten koneiden teleohjauksiin sekä etäällä tapahtuvan huollon ja kunnossapidon asiantuntijatukeen. Järjestelmissä hyödynnetään multimediateknologian menetelmiä ja tietoverkkoja. Ryhmä osallistuu myös tulevaisuuden fuusioteknologiaa kehittävän kansainvälisen ITER-hankkeen työhön tutkimalla fuusioreaktorin tarkastusjärjestelmiä. Bio- ja elintarviketekniikan automaation alueella toimiva ryhmä tutkii prosessien mallinnusta ja ohjausta sekä kehittää uusia teknologioita mm. biologista polttokennoa pienenergiasovellutuksiin. Systeemiteorian tutkimusryhmä on erikoistunut kehittämään teoriaa ja algoritmisia menetelmiä, joita sovelletaan dynaamisessa mallinnuksessa, älykkäässä ohjauksessa, anturi- ja aistintietojen käsittelyssä sekä liikkuvien robottien navigoinnissa. Automaatiotekniikka on luonteeltaan poikkitekninen ala. Valittaessa sivuainetta on syytä ottaa huomioon oma halu erikoistua alan sisällä. Toisaalta automaatiotekniikka on luonteeltaan järjestelmätason tekniikkaa. Varsinkin teollisuusuralle tähtäävien on turvallista hankkia hyvät valmiudet tietojenkäsit-telytekniikasta ja/tai elektroniikasta ja mittaustekniikasta valitsemalla tutkinnon valinnaisia opintojaksoja tai sivuaine näiltä alueilta. Sovellusalueita tukevia sivuaineita voi valita konetekniikan tai kemiantekniikan koulutusohjelmista ja sähkövoimatekniikasta. Automaatiotekniikka tarjoaa myös teoreettisesti haastavia tutkimusaiheita; matematiikan sivuaineet, informaatiotekniikka ja formaalit menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat hyviä sivuaineita. 36
Automaatiotekniikka PÄÄAINE (30 ov): ov lukuk AS-84.137 Robotiikka 2 kl AS-116.120 Automaation tietotekniset järjestelmät 3 sl AS-84.161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl AS-84.268 Automaatiojärjestelmien projektityö 2 kl AS-84.400 Automaatiotekniikan seminaari 2 kl AS-74.230 Automaatio- ja säätötekniikan laboratoriotyöt 3 sl+kl Yksi seuraavista kokonaisuuksista, joko 6 ov tai 4-5 ov tai 4 ov: AS-84.143 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka I 3 sl AS-84.144 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka II 3 kl AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja 2 kl informaatiojärjestelmät AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s01 AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k02 Projektitöitä vähintään 4 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista: AS-84.284 Automaatiotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 30 ov. SIVUAINE AS-KOULUTUSOHJELMAN OPISKELIJOILLE (20 ov): AS-84.161 Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 3 kl Yksi seuraavista kokonaisuuksista, 6 ov tai 4-5 ov tai 4ov: AS-84.143 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka I 3 sl AS-84.144 Älykkäät koneet ja erikoisrobotiikka II 3 kl AS-116.100 Kappaletavaratuotannon automaatio 3 sl AS-116.110 Kappaletavarateollisuuden automaatio- ja 2 kl informaatiojärjestelmät AS-84.134 Energiatekniikan automaatio 2 sl s01 AS-84.165 Bioteknisten prosessien automaatio 2 kl k02 Projektitöitä vähintään 2 ov, yksi tai useampi suoritus opintojaksoista: AS-84.284 Automaatiotekniikan projektityöt 2-6 sl&kl AS-116.130 Automaation tietotekniikan projektityot 2-6 sl&kl Valitse luettelosta A niin, että täyttyy 20 ov. Luettelo A. Valinnaiset opintojaksot Kaikki yllä luetellut valitsematta jääneet opintojaksot. Sivuaineessa valinnaisia ovat myös kaikki pääaineen pakollisten vaatimusten yhteydessä yllä luetellut opintojaksot. AS-84.125 Estimointi- ja sensorifuusiomenetelmät 2 sl AS-84.270 Reaaliaikaohjelmointi 2 k 37