Saimaannieriä Äärimmäisen uhanalainen, eteläinen isonieriä Irma Kolari RKTL, Enonkoski
Nieriän levinneisyys sirkumpolaarinen, vuoristo- ja ylänköalueet Eteläisiä isonieriäkantoja mm. Saimaassa, Laatokassa, Äänisessä, Ruotsin suurissa järvissä, mm. Vätternissä Kookkaaksi kasvavia, petomaisen nieriöitä Monet kannoista heikentyneet, mm. Saimaan ja Vätternin kannat
Nieriä Suomessa Atlanttinen linja Karhunpesänlampi Siperialainen linja Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Saimaannieriä siperialaista kehityslinjaa, kuten myös mm. Laatokan ja Äänisen nieriä Pohjoisen nieriät atlanttista kehityslinjaa Saimaannieriän perinnöllinen muuntelu vähäistä
Saimaannieriän historia Elänyt useissa Vuoksen vesistöalueen suurista järvialtaista, Pielisestä ja Höytiäisestä aina Etelä-Saimaalle saakka Parhaita nieriävesiä olleet Puruvesi ja läntisen Saimaan karut, syvät järvet, Kuolimo, Luonteri, Yövesi, Ruokovesi ja Lietvesi Hävisi lähes koko esiintymisalueeltaan runsaan sadan vuoden aikana, 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin mennessä Nykyään alkuperäisenä ja luonnossa lisääntyvänä vain Kuolimossa
Miksi saimaannieriä hävisi? Ei varmaa tietoa syistä Verkkopyynnin tehostuminen todennäköisesti ratkaiseva tekijä Nieriää on ollut helppo pyytää kutualueilta, matalista rantavesistä Myös syönnösalueillaan, järvien suurimmissa syvänteissä, altis verkkopyynnille Takertuu hampaistaan pienenäkin suurisilmäisiin verkkoihin Ilmaston vähittäinen lämpeneminen ja karujenkin vesien ympäristö- ja kalastomuutokset saattaneet osaltaan vaikuttaa
Saimaannieriän häviämisaikataulu VUOKSEN VESISTÖ 100 KM HÄVIÄMINEN ENNEN 1900 1900-1950 1950-2000 NYKYINEN Venäjä 6
Nieriän biologia Elinympäristö Vaellukset Ravinto Kasvu Sukukypsyys Nieriä kalayhteisössä
Saimaannieriän elinympäristö Kirkasvetiset järvet, jossa viileää hapekasta vettä, ja kutualueiksi sopivia puhtaita kivikko- ja soraikkorantoja Kylmän stenotermi: optimilämpötila 10-12 C, hematopoieesi häiriintyy > 14 C:ssa, seurauksena anemia, mädin kuolevuus riippuu lämpötilasta, pieni < 2 C:ssa Pääasiallisella oleskelualueella lämpötilan oltava alle 10-12 C Pohjoisessa pienet ja matalatkin järvet sopivia Etelässä vain suurehkoissa, syvissä järvissä kesällä riittävästi kylmää alusvettä kesällä
Nieriä elää syvillä ulappa-alueilla Nieriää esiintyy lähes yksinomaan yli 10 m syvillä ulappaalueilla pohjan läheisyydessä. Viileän veden aikaan keväällä ja syksyllä liikkuu väli- ja pintavedestä sekä ulappa-alueiden rannoilla Veden lämpötila ja ravintoeläinten esiintyminen vaikuttavat nieriän oleskelualueiden valintaan Voi oleskella lyhyen aikaa lämpimämmässäkin vedessä, esim. ravinnonhaussa
syvyys, m syvyys, m Nieriän esiintymissyvyys Puruvedessä KESÄ 6,5-13 13-19 19-26 >15 C <10 C 26-32 >32 0 10 20 30 40 50 60 % yksikkösaaliista TALVI 6,5-13 13-19 19-26 26-32 >32 0 10 20 30 40 50 60 % yksikkösaaliista <1 C >2 C
Järvien kerrostuneisuudessa eroja Puruvedellä 10 C:een raja loppukesällä syvällä, 25-30 metrissä (ainakin tutkimusvuosina 1995, 1996) Useissa järvissä, mm. Kuolimossa ja Yövedellä, lämpötilan harppauskerros loppukesälläkin n. 10-15 metrissä Nieriälle jää laajat alueet viileää alusvettä Tällaisissa järvissä nieriä voi nousta ylemmäksi kuin Puruvedessä lämpimänkin veden aikaan Kalastus 10-15 metrissä voi uhata nieriää
Nieriän vaellukset Melko paikallinen kala Kutee järvien rannoilla, ei kutuvaelluksia kuten lohella ja taimenella Puruvedessä istutetut nieriät (1-kesäisistä 2-vuotiaihin) eivät ylittäneet 6-7 metrin kynnyssyvyyttä Kolovedellä ja Länsi-Saimaalla vastakuoriutuneina istutetut ylittivät 12 metriä syvän kynnyksen, mutta eivät 3 metrin kynnystä Olosuhteet mm. ravintotilanne vaikuttavat vaellushalukkuuteen
NIERIÄN VAELLUKSET PURUVESI > KUUKAUSI 1-4 PÄIVÄÄ 1-4 PÄIVÄÄ > KUUKAUSI YLI 98% MERKKIPA- LAUTUKSISTA Jos istutukset tehdään ulapalle, vaellukset rajoittuvat lähimmille syvännealueille (Kolari ym. 1997)
Nieriän ravinto: kuore perusruoka, muikkua kannan vahvuuden mukaan. Lisänä pohjakaloja mm. kiiskeä. Pienille selkärangattomat, mm. Mysis relicta, tärkeitä Puruvesi: Heikot muikkukannat Vahvat muikkukannat 100 % 100 % 80 % 80 % Selkärangattomat 60 % Selkärangattomat Muut kalat 60 % Muut kalat Kiiski 40 % Kiiski Ahven 40 % Ahven Siika 20 % 0 % 1 v. 2 v. 3 v. 4 + Siika Muikku Kuore 20 % 0 % 1 2 3 4+ Muikku Kuore
Pituus, mm Kasvu hidasta Kuolimon luonnonkannan kasvu 1900-luvun puolivälissä samantapaista kuin istutettujen nieriöiden 2000-luvulla, yksilöiden välillä suuria eroja 900 800 700 600 500 400 300 Iso-Saimaa Kuolimo Länsi-Saimaa vastakuor. Länsi-Saimaa 1-v. Puruvesi 1-v. Puruvesi 2-v. 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ikä, v. Iso-Saimaa ja Kuolimo Seppovaara 1969, Puruvesi Kolari ym. 1999, Länsi-Saimaa Kolari ja Hirvonen 2013
Lukumäärä, kpl Lukumäärä, kpl Sukukypsiä 5-6 vuotiaina, 50-60 senttisinä Vastakuoriutuneina istutetuista ensimmäiset sukukypsiksi 40 senttisinä, useimmat tuolloin jo 7-vuotiaita (Länsi-Saimaa) 1- ja 2-vuotiaina istutetuista ensimmäiset sukukypsiä 55 senttisinä ja 5-vuotiaina 14 Vastakuoriutuneina istutetut, =>40 cm pitkät 6 Sopimuskasvatuskalat, =>40 cm pitkät 12 5 10 4 8 6 4 sukukypsä ei-sukukypsä 3 2 sukukypsä ei-sukukypsä 2 1 0 0 Pituusluokka, cm Pituusluokka, cm
Saimaannieriä on pitkäikäinen ja kasvaa lopulta suureksi; vanhin viime vuosien kutupyynneissä saatu 11-vuotias, suurin 5 kg ja 83 cm
Nieriä kalayhteisössä Pidetään heikkona kilpailijana, häviää siialle pienissä, karuissa tunturijärvissä Eteläisissä, suurissa ja syvissä järvissä elintilaa ja resursseja (ravintoa, suojapaikkoja) enemmän Niissä pystyy elämään rinnan siikojen, taimenen, mateen, hauen ja ahvenen kanssa
Mitä saimaannieriän säilyttämiseksi on tehty? Vuodesta 1982 kuturauhoitus (11.9.-15.11.) ja alamitta 40 cm Vuoksen vesistöalueella (Ka 17 ja 19 )
Kuolimo avainasemassa Syvyys < 20 m Rauhoitusalue Istutuspaikka Vesipinta N 60 + 77,04 5 km SUOMENNIEMI Vehkalahti 35 34 toiminnan pitkäjänteisyys (jo 70-luv. lähtien) paikalliset kalastussäädökset: 80 cm alamitta rauhoituspiirit >30v. hidasta elpymistä havaittu välillä, viimeksi kesällä 2012 Kirveslahti 30 35 30 35 37 29 24 25 31 30 35 24 29 Säkniemi SAVITAIPALE 20
Emokalastot valtion kalanviljelylaitoksille Ensimmäinen Laukaaseen vuosina vuonna 1972 ja 1974 Emot pyydettiin Yöveden Lehtisensälältä Laukaassa viljely lopetettiin vuonna 1982 Enonkosken kalanviljelylaitokselle luotiin emokalasto pyynneillä Kuolimosta ja Ruokovedeltä vuosina 1983 1994 Saatiin vain runsas 30 sukukypsää kalaa Mätituotanto perustuu nykyään toisen ja kolmannen laitospolven emoihin Tahaton laitosvalinta vaikuttanut perimään, ei käytetä enää sopimuskasvatusvaroin tehtäviin palautusistutuksiin
Palautusistutuksia valtion varoin entisiin nieriävesiin Mädintuotanto oli määrällisesti riittävää istutuksia varten 1990 lähtien Sopimuskasvatus valtion varoin 1990-2009, yhteensä noin 800 000 1- ja 2-vuotiasta istutettiin entisiin nieriävesiin 1997-2001 pääkohteina palautusistutuksissa olleet Pielinen (110 000), Paasivesi (30 000), Puruvesi (27 000), Suvasvesi (12 000) ja Kolovesi (5000) 2002-2009 eteläinen ja läntinen Saimaa, mm. Pihlajavesi (25 000), Ruokovesi (26 000), Luonteri (41 000), Etelä-Saimaa (101 000) Istutukset sopimuskasvatusvaroin lopetettiin vuonna 2009 Mäti- ja vk-istutukset 2000 alkaen mm., Yövesi, Koloveden Metsoselkä, Suvasvesi, yht. noin 1,6 milj.kpl
Nieriäistutusten tuloksista Puruvedessä selvisivät hyvin, mutta kalastettiin liian pieninä Verkkosäätely voimaan 1999: yli 20 m syvänteissä alle 65 millisten pohjaverkkojen käyttö kielletty Vähensi hieman pienten pyyntiä, mutta ei riittävästi, koska muikun, siian ja ahvenen verkkopyynti syvännealueilla Puruvedessä tärkeää Joissakin istutusjärvissä mm. Pielisessä, vain vähän havaintoja istutetuista nieriöistä Kohtalaisesti menestyneet Suvasvedessä ja Etelä-Saimaalla Paremmin Ruokovedessä ja Luonterissa, saatu kutukaloja, havaittu luonnonlisääntymistä Tutkimusistutukset Länsi-Saimaalle tuottaneet sukukypsiä kaloja
Istutettu, yks. Nieriäistutukset vähentyneet Myös osakaskunnat ja kalastusalueet istuttavat nieriää Vuoteen 2009 saakka pääosa nieriäistutuksista valtion varoin 100000 80000 60000 40000 20000 5-kes. ja vanhemmat 4-kes.ja 4-v. 3-kes.ja 3-v. 2-kes.ja 2-v. 1-kes.ja 1-v. 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1-kesäiset ja vanhemmat
Mädin ja vastakuoriutuneiden istutukset v.2000-2012 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
2000-luvun alussa ryhdyttiin tutkimaan vastakuoriutuneiden käyttöä istutuksissa Verrattiin vastakuoriutuneiden nieriöiden selviytymistä 1- tai 2-vuotiaiden selviytymiseen 2 aluetta: Länsi-Saimaa: Yöveden eri selät, tavanomainen kalastus Koloveden Metsoselkä, ei kalastusta Hanke 2002-2012 Rahoitusta myös Etelä-Savon ELY-keskukselta Kolovedelle myös mäti-istutuksia, palautusten kertyminen kesken
Istutukset Länsi-Saimaa: Istutusvuosi Istutusikä 2002 2003 2004 2005 2006 Yht. Vastakuoriut. 130 000 130 000 130 000 390 000 1-vuotias 5 200 5 200 10 400 2-vuotias 1 300 1 300 2 600
Istutukset Kolovesi: Istutusvuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yhteensä Istutusikä mäti 17 000 30 000 27 000 74 000 vastakuor. 20 000 20 000 20 000 19 000 20 000 20 000 119 000 1-vuotias 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 5 000 2-vuotias 200 200 200 600
Palautuksia, kpl Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden palautusten jakautuminen ikävuosittain, Länsi-Saimaa 250 200 150 100 vastakuor. 1-v. 2-v. 1-v. sop.kasv. 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Pyynti-ikä, v. Vastakuoriutuneina istutetut säilyivät vanhemmiksi kuin 1- ja 2-v. istutetut tutkimuskalat. Läheiselle Ruokovedelle istutettiin v. 2002-2006 yht. 25 648 1-v. nieriää, joita saatiin tutkimusalueelta myös sukukypsinä
Eri-ikäisinä istutettujen nieriöiden eloonjäänti ja hintasuhteet (Länsi- Saimaa). Ratkaisevaa sukukypsien määrä tutkimuseristä vain vastakuoriutuneina istutettuja saatu sukukypsinä Kuinka monta poikasta pitää istuttaa saman saaliskalamäärän saamiseksi? Kuinka monta poikasta samalla rahalla saa? Verrattavat istutusiät Kaikkien palautusten perusteella 40 cm pitkien perusteella Vastakuoriutuneita yhtä yksivuotiaista kohti 3 1 9 Vastakuoriutuneita yhtä kaksivuotiaista kohti 12 6 34 Yksivuotiasta yhtä kaksivuotiaista kohti 4 6 4 2-v./1-v./vastakuoriutuneet, istutettiin suhteessa 1:4:100
Mitä nuorempina kalat järveen, sitä vähäisemmät laitoskasvatuksen haitalliset vaikutukset, mm. kaihiongelmat 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 164 13 72 17 Istutusikä Loiseton kaihi Loiskaihi Terve Mäti- ja vk-istukkaat välttivät järvessä Diplostomum-toukkien aiheuttaman loiskaihin Loiskaihin esiintyminen jatkokasvatetuilla poikasilla vaihtelee kalanviljelylaitoksittain ja vuosittain Esimerkki Kolovedeltä, tilanne sama Länsi- Saimaalla
Mikä erottaa Länsi-Saimaan muista istutuspaikoista: Järvet yhä sopivia ympäristöjä nieriälle (Kuolimon ohella viimeisiä kutevia kantoja näissä vesissä) Harppauskerros pysyy ylempänä kuin esim. Puruvedessä. Laajat viileän veden alueet myös kesällä nieriöille Kalastus vähäisempää/erilaista? Esim. muikkua pyydetään matalampaa Nieriän alamitta, Louhi-Yöveden kalastusalue 70 cm, Puumala 50 cm. mutta ei muita erikseen nieriää varten laadittuja kalastusrajoituksia Louhi-Yövesi 23-49 mm:n verkot kielletty, paitsi 1.10- jäiden tulo Suopea ja innostunut suhtautuminen nieriän palauttamiseen Monipuolinen istutusmateriaali (vk-istutukset)
Arvio saimaannieriän tilanteesta, konkreettisista suojelutoimista ja ehdotuksia jatkotoimiksi Saimaannieriän toimenpideohjelman (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 80/2006) linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia: 1. Kuolimon alkuperäisen nieriäkannan säilyttäminen kaikin mahdollisin keinoin (rauhoituspiiri, kalastuksen säätely, tiedotus...) 2. Luonnossa lisääntyvien nieriäkantojen luominen istuttamalla niille alueille, jotka parhaiten soveltuvat olosuhteiltaan saimaannieriälle (Läntinen Saimaa: mm. Ruokovesi, Yövesi, Luonteri) Palautusistutusten jatkaminen entisiin nieriävesiin edellyttää uuden emokalaston luontia Enonkosken kalanviljelylaitokselle
Valon pilkahduksia nieriälle, tilanne 2013 Kuolimolla saatu kesällä 2012 erikokoisia nieriöitä, ilmeisesti kutu onnistunut Myös isoja kaloja saatu; kutukantaa on ilmeisesti olemassa Länsi-Saimaalla, Yöveden Lehtisenselällä, Ruokovedellä ja Luonterilla myös Kolovedellä säilynyt istutettuja kaloja sukukypsiksi saakka Ruokovedeltä ja Kolovedeltä, paikallisten mukaan myös Luonterilta, on havaintoja luonnossa syntyneistä poikasista Uuden emokalaston luominen Enonkoskelle aloitettu
Kuolimon nieriän säilyttäminen Kalastus on avainasemassa nieriän säilymisessä Rauhoitusalue ja muu kalastuksen säätely ollut pitkäjännitteistä Rauhoitusalueen troolauskiistan aiheuttamat ongelmat ovat ilmeisesti ratkeamassa? Kuolimon kutupyynnit; selvitettävä voidaanko aloittaa 2013, paikalliset aloitteen tekijöinä, toteutuksessa mukana RKTL Vain Kuolimolta voidaan saada uutta geeniainesta emokalastoihin. Koska kanta on pieni, emokaloja ei ole pyydetty vuoden 1994 jälkeen. Ei ole myöskään istutettu laitospoikasia, jotta perimä säilyisi mahdollisimman luonnonmukaisena Istutuksia Kuolimoon mahdollisen uuden laitosemokaston poikasilla voidaan harkita viimeisenä keinona nieriän säilyttämiseksi
Uuden emokalaston rakentamista myös istutuskannoista jatkettava Vuosina 2009-2012 saatu 54 emokalan sukutuotteet, neljä vuosiluokkaa kasvamassa Uuteen emokalastoon tarvitaan lisää ainesta Mahdollisia kutupyyntikohteita jatkossa: Luonteri, Kolovesi, Suvasvesi (selvitettävä)? Muut Länsi-Saimaan alueet, Ruokovesi (vain vähän nieriää jäljellä), Yövesi (saatu 42 emokaloista v. 2010-2012), olisi syytä jättää rauhaan, ja antaa mahdollisuus luonnonkudulle
Nieriän kutupyynnit 2009-2012 Vuosi Pyyntialue Kpl Keskipituus, cm Keskipaino, g Ikä Lypsetty, kpl 2009 Luonteri naaraita 2 Ruokovesi koiraita 3 Ruokovesi naaraita 5 Kolovesi naaraita 2 6 v. Yhteensä 12 12 2010 Lehtisenselkä koiraita 5 70 2831 Lehtisenselkä naaraita 6 65 2096 Ruokovesi martoja 1 62 1679 Luonteri koiraita 3 Luonteri naaraita 1 Yhteensä 16 7-9 v. 12 2011 Lehtisenselkä koiraita 4 74 3308 Lehtisenselkä naaraita 8 66 2231 Ruokovesi martoja 1 72 3043 Kerma koiraita 2 Yhteensä 15 7-9 v. 13 2012 koiraita 7 71 2931 naaraita 13 61 2026 Ruokovesi 3 kpl,yövesi 4 kpl, martoja 2 54 1545 Lehtisens. 15 kpl Yhteensä 22 8-11 v. 17 Yhteensä 65 54 Lehtisenselkä, (Yövesi) 38,Yövesi 4, Ruokovesi 12, Luonteri 6, Kolovesi 2 ja Kerma 2 kutunieriää Tutkimusalueelta, Yöveden Lehtisenselältä, saatu yhteensä 44 kutunieriää, joista 38 (86 %) vastakuoriutuneina istutettuja
Palautusistutukset niille alueille, jotka parhaiten soveltuvat olosuhteiltaan saimaannieriälle Uuden emokalaston jälkeläisillä, voidaan aloittaa todennäköisesti 5-6 vuoden kuluttua Läntinen Saimaa etusijalla istutuskohteina: Yövesi, Ruokovesi, Luonteri Yhteydenpitoa mm. luonnonkannan kehittymisen seurannassa jatketaan Laaja istutusmateriaali: istutetaan myös vastakuoriutuneita, sitten kun mätiä tuotetaan tarpeeksi
Nieriän suojelun tehostaminen, mahdollisia toimia Nieriän täysrauhoitus 5-10 vuodeksi, Kuolimo ja muu läntinen Saimaa, Kolovesi Ja/tai parhaille järville uusia rauhoitusalueita, joilta kaikki kalastus on kielletty Nykyiset, Kuolimon ja Luonterin, rauhoitusalueet turvattava Kuolimolle, Yövedelle, Ruokovedelle ja Luonterille laadittu ehdotuksia kalastuksen järjestelystä nieriän suojelemiseksi yhteistyössä Saimaan lohikalojen kestävä kalastus -hankkeen (POKELY) kanssa, mm: verkkopyyntiä vältettävä syvänteissä, uistellessa ei takiloita vältettävä uistelua viileän veden aikaan myös pintavesistä, koska pyytää nieriää, kuturauhoituksesta muistuttaminen, kutualueiden rauhoitus