Pöytäkirja 3/2016 1(8) Vammaisneuvoston kokous Aika Tiistaina 5.4.2016 kello 17.00-19.20 Paikka Simpele, Rautjärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Osallistujat Heikki Luukkanen puheenjohtaja, Kh:n nimeämä edustaja Matti Seppälä hyvinvointilautakunnan edustaja Esa Hirvonen kaupunkikehittämislautakunnan edustaja Marja-Leena Patrakka kaupunkikehittämislautakunnan varaedustaja Auli Gröhn järjestön edustaja Erkki Saarimäki Ari Savisto Simo Vento Paavo Sihvonen Liisa Sivonen Tiina Hämäläinen Ellen Peltola Unto Viljakainen Seppo Lehtimäki Marketta Paananen Ruokolahden kunnan edustaja Leena Luukka Eksoten edustaja Sirkku Sarlomo sihteeri Harri Anttila Rautjärven kunta/kunnanjohtaja Annaleena Rita Rautjärven kunta/palvelupäällikkö Ulla Laine Imatran kaupunki/lasten ja nuorten palvelujen palvelujohtaja Minna Karvinen Imatran kaupunki/varhaiskasvatuksen ja kasvun tuen palvelujen päällikkö Anssi Luokkala Imatran kaupunki/lakimies 174 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin osallistujat ja osallistujat esittäytyivät.
Pöytäkirja 3/2016 2(8) 175 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 176 Miten esteettömyys toteutuu Rautjärvellä Vammaisneuvoston puheenjohtaja kertasi, miten vammaisneuvosto seudullisesti syntyi. Kunnanjohtaja Harri Anttila kertoi seudullisen vammaisneuvoston syntyhistoriasta Rautjärven kunnan näkökulmasta. Vammaisjärjestöjen kanta oli, että vammaisneuvostolle haluttiin riittävä painoarvo. Vammaisneuvoston roolina on tehdä aloitteita myös Rautjärvelle ja on toivottavaa, ettei toiminta jää vain Imatralle. Turvallinen asuinympäristö oli keskeinen painopistealue vaalikauden aikana. Esteettömyyden teemaa nostettiin esille ja pohdittiin, mitä se voisi olla ja sitä kautta esteettömyyden teema on hyväksytty läpi organisaation periaate ja yleisellä tasolla. Kohtuullisen vähän periaate on kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin. Kunnan rakentamisessa esteettömyys otetaan huomioon ja uusimmissa kohteissa entistä paremmin perustoimintoihin suoraan integroituna, josta esimerkkinä yhtenäiskoulun remontti. Rakentaminen on vähäistä, joten korjaustoimenpiteitä tulee vähemmän. Kaikissa kunnan palveluissa on esteettömyys toteutettu, mutta ei joka kohdassa niin hyvin kuin voisi olla. Toinen teema on ollut lähteä mukaan asumisen esteettömyyteen. Yksityisessä rakentamisessa esteetön rakentaminen on suositusluonteisesti esillä oleva asia, mutta toteuttajien asia on viedä esteettömyys käytäntöön. Kunnan vuokra-asunnoissa on yksi kerrostalo, joka peruskorjataan vaiheittain esteettömäksi. Muut vuokratalot ovat rivitaloasuntoja. Tarvetta peruskorjata on todettu olevan koko ajan. Rakentaminen on hiljaista ja asuntojen arvot ovat alhaisia, joten kynnys aloittaa remontteja on korkea.
Pöytäkirja 3/2016 3(8) Kadut ja yleiset alueet pyritään suunnittelemaan niin, että ne ovat kaikkien käytettävissä. Ympäristössä on esteettömyys otettu hyvin huomioon. Vuosien mittaan korjauskohteita on otettu työohjelmiin sitä mukaa, kun puutteita on nostettu esille. Palvelupäällikkö Annaleena Rita kertoi kaikenikäisille ja kuntoisille kuntalaisille rakennettavasta vanhustentalojen ja hyvinvointiasema väliseen maastoon sijoittuvasta liikuntapuisto hankkeesta. Liikuntatiloja on Simpeleellä ja Rautjärven asemalla. Vinkkejä esteettömyydestä otetaan mielellään vastaan. Ihmisille hankaluutta aiheuttaa julkisen liikenteen vähyys eikä siten voida puhua esteettömyydestä. Asiointiliikenne toimii hyvin. Kyliltä tulee kaksi kertaa viikossa kuljetus Simpeleelle ja kerran viikossa Asemanseudulle. Tähän palveluun ja taksiliikenteeseen asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Yhteenveto keskustelusta: - Vuokra-asuntojen kysynnässä ei ole kovin isoja notkahduksia. Vuokra-asuntokanta on hyvässä käytössä. Uudisrakentamiseen ei ole tarvetta. Vuokralla asuvien keskiikä nousee ja niihin tarpeisiin yritetään vastata. Simpeleellä on 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja, jotka eivät ole sopivia ikääntyville ja siitä syntyy muutostarpeita. - Vanhojen rakennusten esteettömyyden kohdalla Imatralla on ongelmaa. Imatralla on tehty esteettömyyskartoitusta: keskusasema, terveysasema, kaupungintalo, kulttuurikeskus, suojatiet ja jalkakäytävät. Puutteet on kirjattu ylös ja huomautukset on toimitettu Imatran YH-Rakennuttaja Oy:lle. Kokouksessa ehdotettiin vastaavan kartoituksen tekemistä myös Rautjärvellä. Rautjärven kunnan edustajat totesivat, että esteettömyyskierros oli hyvä tehdä. Päätös: Todettiin asia käsitellyksi. Asioiden käsittelyjärjestykseen puheenjohtaja teki seuraavan muutoksen: Seuraavaksi käsiteltiin :t 179 ja 178.
Pöytäkirja 3/2016 4(8) 179 Lausuntopyynnöt uudesta opetussuunnitelmasta koskien esiopetusta ja perusopetusta Esiopetuksen ja perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tulee käsittelyyn 19.4.2016 hyvinvointilautakuntaan. Kunkin koulutuksen järjestäjän tulee ottaa uuden opetussuunnitelman mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016 ja hyväksyä ne sitä ennen lautakunnassa. Esi- ja perusopetuksen uudet perusteet ilmestyivät 2014. Kunkin koulutuksen järjestäjän tulee ottaa uuden opetussuunnitelman mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön 1-6 luokkien osalta 1.8.2016 ja hyväksyä ne sitä ennen lautakunnassa, 7-9 luokkien opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Imatralla 1.8.2017 portaittain. Koulukohtaiset vuosisuunnitelmat tulevat täydentämään opetussuunnitelmaa koulukohtaisilla osioilla. Esiopetuksessa vuosisuunnitelmat tulevat täydentämään opetussuunnitelmaa päiväkotikohtaisilla osioilla. Luonnokset opetussuunnitelmasta (linkki) on jaettu esityslistan mukana. Viranhaltijat Ulla Laine ja Minna Karvinen esittelivät luonnosta kokouksessa. Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Yhteenveto keskustelusta: - Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttävien opiskelijoiden määrä on korkea. Miten opetussuunnitelmassa on tähän vaikutettu? Tuleeko uuteen opetussuunnitelmaan mukaan, millä varmistetaan asiat, jotka kaikkien pitää tietää ja osata. Millä tavalla tasa-arvo toteutuu? Oppilailla on tietyt minimitavoitteet, jotka pitää saavuttaa. Pelkkien valinnaisaineiden määrä on pieni. Ideana on, että oppilaan näkökulmasta on mielenkiintoisempaa opiskella ja oppilaat motivoituisivat enemmän. Nivelvaiheet korostuvat aikaisempaa enemmän. - Millä tavalla vammainen lapsi tulee otetuksi huomioon? Onko resurssit sellaiset, että vammaiset lapset voidaan ottaa tasaarvoisesti huomioon?
Pöytäkirja 3/2016 5(8) Tärkeää on perheen tukeminen. Jos lapsella on erityistarvetta, voivat vanhemmat olla kovilla. Sen vuoksi yhteistyö vammaispalvelujen ja hyvinvointineuvolan ja perhetyön kanssa on oltava kiinteää. Jos perhetyö ei ole kunnossa, oppiminenkaan ei välttämättä onnistu. Vammaiset lapset integroituvat mahdollisimman pitkälle tavalliseen maailmaan, jolloin tullaan siihen, että tarvitaan kouluavustajia. Onko Imatralla riittävästi kouluavustajia? Integrointi opettaa elämään yhteiskunnassa ja palvelut ovat siellä, missä lapsi ja perhe ovat. Lähtökohtana on ollut, että toimintamalli ei ole säästösuunnitelma. Esimerkiksi erityisopettajien määrää ei ole vähennetty, erityisopettajat toimivat yleisopetuksen piirissä. Avustajia on Imatralla vakituisia ja määräaikaisia silloin, kun erityinen tarve vaatii. Koulu koululta ja lapsi lapselta tehdään vuosittain tarvekartoitus. Mahdollisimman vähän on henkilökohtaisia avustajia. Avustajat auttavat kaikkia ja tilannekohtaisesti. Varhaiskasvatuksessa on sama tilanne. Päätös: Keskeisin kysymys on riittävät resurssit lähikouluperiaatteen toteuttamiseksi. Opetussuunnitelman tulee taata edellytykset edetä yhteiskunnassa koulutusreittejä eteenpäin ja voimakkaasti vastustaa syrjäytymistä, mikä on yhteiskunnalle kallista. Erityisavustuksen tarve on kartoitettava säännöllisesti ja jaettava tarvelähtöisesti. 178 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen Vuonna 2015 säädettiin uusi yhdenvertaisuuslaki sekä muutettiin tasa-arvolakia. Uudet lait edellyttävät kunnissa yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmien laatimista 1.1.2017 mennessä. Uusi yhdenvertaisuuslaki: - Koskee kaikkea kunnan toimintaa: viranomaisena, palveluntarjoajana, koulutuksen järjestäjänä ja työnantajana. - Määrittelee syrjinnäksi kohtuullisten mukautusten epäämisen vammaisilta.
Pöytäkirja 3/2016 6(8) - Vaatii laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman, joka koskee kaikkia laissa lueteltuja syrjintäperusteita (Ikä, kansalaisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.). - Vaatii yleisemminkin edistämään ja arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista (suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen on vain yksi osa lain noudattamisesta). Uusi tasa-arvolaki: 177 Kaavalausuntojen antaminen - Koskee nyt paitsi miehen ja naisen välistä tasa-arvoa (palkkatasa-arvo jne.) myös sukupuoli-identiteettiä (kokemus sukupuolesta) ja sukupuolen ilmaisua (pukeutuminen jne.). - Edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista nyt myös kouluissa. Anssi Luokkala kertoi yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelman laatimisen käynnistymisestä Imatralla. Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Päätös: Kuultiin Anssi Luokkalan esittely yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen valmistelusta. Erilaisia toisiaan lähellä olevia suunnitelmia tulee tarkastella yhdessä. Vammaisneuvosto antaa lausunnon siinä vaiheessa, kun luonnos on valmis. Seutukunnan kunnista Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven suunnitelmat tulee katsoa yhdessä niin, että rakenteelliset osat suunnitelmissa ovat samanlaisia. Vammaisneuvoston kokouksessa 18.2.2016 käsiteltiin kaavalausuntojen antamista. Vammaisneuvosto pitää tärkeänä, että kaavaluonnokset ovat vammaisneuvoston käsittelyssä. Kokouksessa päätettiin, että kaavalausunnoissa ollaan säännöllisessä yhteydessä kaavoittajaan ja rakennusvalvontaan olennaisten asioiden priorisoimiseksi. Lausuntopyynnöt tulee muotoilla niin, että lausunnon pyytäjä esittää selkeästi kysymyksiä, mihin asioihin halutaan vammaisneuvoston kannanottoa. Päätös: Vammaisneuvosto esittää, että kaavoittaja ottaisi yhteyttä vammaisneuvostoon jo kaavavalmistelun yhteydessä ennen luonnosvaihetta, jolloin on esillä erilaisia vaihtoehtoja kaavan
Pöytäkirja 3/2016 7(8) laatimiseksi. Kaavoittajan tulee nostaa esille ne asiat, mihin haetaan lausuntoa ja nostaa esille vammaisten näkökulmasta kohtia, joihin vammaisneuvosto ottaa kantaa. Välitetään asia tiedoksi kaavoittajille ja ao. lautakunnalle. 180 Lausuntopyyntö Asemakaavan muutokseen 1073, kaupunginosa 38, Saimaanranta 181 Muut asiat 182 Seuraava kokous Imatran kaupungin kaupunkisuunnittelu on lähettänyt lausunnolle asemakaavan muutoksen 1073 kaupunginosa 38, Saimaanranta. Päätös: Vammaisneuvosto ei yleisten esteettömyysvaatimusten lisäksi pysty antamaan erityislausuntoa. Kaavan jatkovalmistelussa riittävät vammaispysäköintipaikat on oltava varattu ja niiden on oltava rakennusten välittömässä tuntumassa. Vammaisneuvosto edellyttää, että kaavalausuntoja varten tarvitaan riittävät kaavaesittelyt. Kaavoittajan tulee nostaa esille sellaisia asioita, joihin erityisesti tarvitaan vammaisneuvoston lausuntoa. Välitetään vammaisneuvoston kanta kaavoittajalle ja ao. lautakunnalle. Edustajan nimeäminen Rautjärven kunnan hyvinvointitiimiin Rautjärven kunnan hyvinvointitiimissä on toimialan ja yhteistyökumppaneiden, kuten vanhusneuvosto, seurakunta ja Eksote edustajat. Hyvinvointitiimi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Rautjärven kunta pyytää vammaisneuvostoa nimeämään edustajan hyvinvointitiimiin. Päätös: Tiedustellaan Seppo Lehtimäen mahdollisuutta olla hyvinvointitiimin jäsen. Leena Luukka selvittää mahdollisuuksia päästä tutustumaan Mikkelin kaupungin toimintamalliin. Samassa yhteydessä pidetään myös kokous.
Pöytäkirja 3/2016 8(8) 183 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Asunto Oy Tuominotkon uudistettuihin esteettömän asumisen vuokra-asuntoihin (Ilmarinkatu 18 A-rappu). Heikki Luukkanen puheenjohtaja Sirkku Sarlomo sihteeri