ANALYYSI 48. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2011 Liitto ja yhdistykset tutuiksi pääkaupunkiseudulla sivu 14 terveiset Joulusivut 28 29 LUENTOPÄIVÄT sivu 2 KOULUTUKSET: Työhyvinvointikortti Vesihygieniapassi sivu 12 sivu 13 www.laboratorioalanliitto.fi
Laboratorioalan LUENTOPÄIVÄT 3. 5.5.2012 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Luentokokonaisuuksien aiheena on ICP-MS, Kaivos- ja jalostusteollisuus, Työhyvinvointi, Vesihygienia sekä Välinehuolto. UUTTA LUENTOPÄIVILLÄ!! Luentopäivien 2012 yhteydessä voi suorittaa Työhyvinvointikortin (torstai 3.5.2012) ja/tai Vesihygieniapassin (lauantai 5.5.2012). Työhyvinvointikortti-koulutuksen kouluttaja tulee Työturvallisuuskeskuksesta. Vesihygieniapassin kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy Katso kurssiohjelmat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet seuraavilta sivuilta. Lisätietoja aiheesta www.tyoturva.fi tai www.vesihygieniapassi.fi Muiden luentokokonaisuuksien ohjelmat julkaistaan myöhemmin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi Lisätiedot: irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi tai merja.lehtinen@laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan liitto ry Koulutustoimikunta 2 ANALYYSI 4/2011
Analyysi 4/2011 Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Talous Ilmoitukset Markkinointi Julkaisija Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999 SISÄLLYSLUETTELO Kannen pikkukuva: Anita Mäkelä Kuvassa Metropolia Amk:n laboratorio-analyytikko-opiskelijat Kiira Kallio ja Jasmin Häkkinen. Laboratorioalan luentopäivät... 2 Päätoimittajalta... 5 Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä... 6 Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella... 6 Puheenjohtajalta... 10 Puheenjohtajan yhdistysvierailut... 11 Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus... 11 Työhyvinvointikorttikoulutus... 12 Vesihygieniapassikoulutus... 13 Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa... 14 Uudistuneet www-sivut... 16 Tapahtumien ABC... 17 Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku toini.turtiainen@dekra.com puh. 040 542 5395 Sudoku... 17 Jäteveden puhdistus... 18 Sudokun ratkaisu... 21 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 1 27.2.2012 30.1.2012 2 28.5.2012 27.4.2012 3 14.9.2012 15.8.2012 4 7.12.2012 5.11.2012 www.laboratorioalanliitto.fi Liiton sihteeri esittelyssä... 23 Yhdistykset toimivat: Liuoslaskuilta Kuopiossa... 24 Työkaverit luovat hyvän työpaikan... 26 Joulutervehdykset... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 4/2011 3
kylmäsäilytys jääkaapit, pakastimet, syväjääpakastimet, lämpötilanvalvontajärjestelmät höyrysterilointi autoklaavit, elatusainekeittimet, indikaattorit, annostelijat olosuhteiden hallinta biosuojakaapit, co₂-inkubaattorit, inkubaattorit, lämpökaapit mittaus & laadun varmistus automaattiset osmometrit, refraktometrit, polarimetrit laboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija. oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissa olosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoamme myös koulutus-, huolto-, kalibrointija validointipalvelut. näytteenkäsittely sentrifuugit, vesihauteet, ravistelijat labo line oy karjalankatu 2 00520 helsinki tel. +358 9 877 0080 fax +358 9 877 00870 info@laboline.fi www.laboline.fi
Naama väärinpäin? Millä mielialalla sinä menet töihin? Tai millaisen vastaanoton saat? Onko vastassa hymyileviä ja innostuneita ihmisiä. Vai näetkö otsa kurtussa kulkevia hiljaisia tai valittavia persoonia. Olin mielenkiintoisella luennolle reilu kuukausi sitten. Luennon piti psykoterapeutti, joka kertoi omien ja muiden tunteiden ja tuntemusten vaikutuksesta koko työyhteisön hyvinvointiin. Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. Oma käytöksemme vaikuttaa muihin. Lisäksi tulkitsemme toisten käytöstä jatkuvasti. Luennoitsija kertoi karun totuuden siitä miten yksi ihminen voi käyttäytymisellään saastuttaa koko työyhteisön ilmapiirin. Tai miten helposti yhdellä katseella voi löydä toisen henkilön maahan ja latistaa hänen intonsa. Meiltä kaikilta vaadittaisiin kykyä tunnistaa, ilmaista, ymmärtää ja säädellä omia ja muiden tunteita. Erityisesti esimiehiltä vaaditaan tälläistä tunneälyä. Tunneäly on käsitteenä nuori, mutta sitä on jo tutkittu paljon. Se eroaa tavallisesta älykkyydestä. On havaittu, että korkean ÄÖ:n omaavat voivat olla heikkoja tunneälyssä ja päinvastoin. On myös havaittu, että vanhemmat ihmiset ja naiset ovat parempia tunneälykkyydessä. Tunteita ja käyttäytymistä on alettu tutkia myös tieteen avulla. Esimerkiksi henkilöiden otsaan voidaan asentaa elektrodi, joka mittaa monestiko päivässä koehenkilö kurtistaa otsaansa. Tai esimerkiksi kehityskeskustelussa henkilöiden sormenpäästä mitataan heidän jännittyneisyyttään. Vaikka puheet ja eleet kertoisivatkin toista, elektrodit eivät valehtele. Ne kertovat karun to- Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty kokonaan peittämään. tuuden työyhteisön hengestä tai henkilöiden välisestä kemiasta. Vaikka esimiehet ovatkin avainasemassa alaistensa hyvinvoinnissa, vastuu ei ole pelkästään heillä. Jokainen työyhteisen jäsen on vastuussa vallitsevasta tunnetilasta. On pyrittävä tietoisesti herättämään kanssaihmisissä myönteistä mielialaa, kitinän sijaan. Tämä on vaikeaa. Miten pysyä rauhallisena ja iloisena jos mieli on maassa ja motivaatio nollassa. Paljon helpompaa olisi vaan antaa negatiivisten tunteiden viedä. Tunneosaamista pystyy kuitenkin opettelemaan ja kehittämään. Tärkeintä on valita miten käyttäytyy. Harjoittelemalla jokainen pystyy analysoimaan, ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lisäksi tärkeää olisi myös ymmärtää toisten tunteita. Harva meistä työskentelee yksin. Työkaverit ja ilmapiiri vaikuttavat omaan motivaatioon ja sitä kautta tuottavuuteen. Jokainen pystyy pienin askelin parantamaan kaikkien viihtyvyyttä. Voi aloittaa vaikka miettimällä, montako kertaa päivässä oma kurttumittari värähtäisi. n Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 4/2011 5
Anna Pursiainen Tutkija, FM Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö email: anna.pursiainen@thl.fi puh: 020 6107728 Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä Homeet ja aktinomykeetit ovat kaksi laajaa mikrobiryhmää, jotka voivat aiheuttaa talousveteen tunkkaista, maamaista tai kellarimaista hajua sekä makua. Homeita ja aktinomykeettejä esiintyy yleisesti ympäristössä, joten ei ole yllättävää, että niitä esiintyy myös talousvedessä. Talousveden kuluttajat olettavat saavansa hyvälaatuista vettä ja antavat herkästi palautetta, jos näin ei ole. Homeet ja aktinomykeetit sietävät hyvin desinfiointia, joten näitä mikrobeja on vaikea torjua talousvedestä. Homeet ja aktinomykeetit (sädesienet) ovat mikrobeja, joita esiintyy yleisesti vedessä, ilmassa ja maaperässä. Molempiin mikrobiryhmiin kuuluu hyvin erilaisia sukuja ja lajeja, jotka voivat ympäristössä käyttäytyä monin eri tavoin. Homeet kuuluvat sienikuntaan ja ovat aitotumallisia. Yleensä puhutaan mikrosienistä, joihin kuuluvat homeiden lisäksi hiivat. Homeet kasvavat rihmamaisesti ja muodostavat itiöitä. Itiöitä käytetään sekä suvulliseen lisääntymiseen että selviytymiskeinona heikentyneissä elinolosuhteissa. Hiivat ovat yksisoluisia ja lisääntyvät jakaantumalla. Aktinomykeetit taas ovat grampositiivia bakteereita ja esitumallisia, eivätkä sieniä, vaikka nimitys sädesieni siihen viittaakin. Aktinomykeeteille on ominaista rihmamainen kasvutapa samoin kuin sienillä. Kooltaan aktinomykeettien rihmat ovat ohuempia kuin homeiden rihmat. Lisäksi osa aktinomykeeteistä pystyy muodostamaan itiöitä heikentyneissä elinolosuhteissa. Homeiden ja aktinomykeettien tiedetään tuottavan aineenvaihdunnassaan tuotteita, joille on ominaista maamainen tai kellarimainen haju. Tämän tiedon perusteella ne on osattu yhdistää myös talousveden haju- ja makuongelmiin. Suomessa käytettävä talousvesi valmistetaan pohjavedestä, pintavedestä tai tekopohjavedestä. Pääsääntöisesti Suomessa käytettävä talousvesi on hyvälaatuista ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Vesilaitoksilla raakavettä voidaan käsitellä monin eri tavoin, jotta siitä saadaan kuluttajille soveltuvaa talousvettä. Saostus ja hiekkasuodatus (hidas tai nopea) ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä. Pohjavettä voidaan usein jakaa kuluttajille käsittelemättömänä, koska se on Suomessa laadultaan hyvää. Suosituksena kuitenkin on, että pienilläkin vesilaitoksilla olisi valmius käynnistää talousveden desinfiointi häiriötilanteissa. Tekopohjaveden valmistuksessa usein lisätään olemassa olevan pohjavesiesiintymän vesimäärää pintavedellä. Vesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi. Talousveden desinfioinnilla pyritään takaamaan talousveden mikrobiologinen turvallisuus. Menetelminä käytetään esimerkiksi UV-säteilyä, otsonointia tai kloorausta. Klooraus on ainoa desinfiointimenetelmä, jossa suojavaikutus jatkuu myös talousvesiverkostossa. 6 ANALYYSI 4/2011
Kiinnostus talousveden homeista ja aktinomykeeteistä tehtävään tutkimukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (silloinen Kansanterveyslaitos) heräsi 2000-luvun alussa terveydensuojeluviranomaisten lisääntyneiden yhteydenottojen perusteella. Yhteydenotoissa talousvedessä ilmoitettiin esiintyvän maamaista tai kellarimaista hajua ja makua, mikä on siis ominaista homeille ja aktinomykeeteille. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksella ongelman laajuutta Suomessa. Tuloksien perusteella valittiin vesilaitoksia mukaan tutkimukseen, jossa kerättiin vesinäytteitä laitokselta lähtevästä vedestä sekä talousvesiverkostosta. Tutkimukseen valittiin tarkoituksella mukaan sellaisia vesilaitoksia, joiden vedestä löytyisi todennäköisimmin homeita tai aktinomykeettejä. Tutkimuksessa todettiin, että kaikilla tutkituilla 19 vesilaitoksella esiintyy homeita tai aktinomykeettejä, mutta pitoisuudet ovat alhaisia, 10 100 pesäkettä muodostavaa yksikköä (pmy) millilitrassa. Menetelmänä käytettiin viljelyä selektiivisille kasvualustoille. Homeiden ja aktinomykeettien desinfiointi voi olla hyvin haastavaa, sillä laboratoriokokeissa tietyt home- ja aktinomykeettikannat ovat osoittautuneet hyvin desinfiointiaineita sietäviksi. Tehdyt laboratoriokokeet viittaavat siihen, etteivät vesilaitoksilla yleisesti käytössä olevat desinfiointiaineiden/menetelmien annokset poista tehokkaasti ainakaan testeissä käytettyjä home- tai aktinomykeettikantoja. Talousvesiverkostojen putkien sisäpinnoille muodostuu ns. biofilmi, joka toimii elinympäristönä monenlaisille mikrobeille. Homeiden ja aktinomykeettien osuutta kyseisissä biofilmeissä selvitettiin neljän vesilaitoksen vesijohtoverkostoon asennettujen uusien PVC-putkien avulla. Putken sisäpinnalle muodostunut biofilmi irrotettiin ja viljeltiin selektiivisille kasvualustoille. Näin saatuja biofilmin mikrobimääriä verrattiin talousveden mikrobipitoisuuksiin. Lopputuloksena todettiin homeiden ja aktinomykeettien olevan osa talousvesiverkoston biofilmien mikrobistoa. Homeiden ja aktinomykeettien pitoisuus biofilmeissä oli suurempaa kuin vedessä. Suomessa ei ole annettu ohjeistuksia tai raja-arvoja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksille talousvedessä. Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksessa 461/2000 säädetään, ettei talousveden hajussa ja maussa saa olla epätavallisia muutoksia. Ruotsissa on sen sijaan asetettu ohjearvoja homeiden ja aktinomykeettien esiintymiselle talousvedessä. Pitoisuuksien tulisi olla viljelymenetelmällä alle 100 pmy / 100 ml. Suomessa THL:ssa tutkittujen talousvesinäytteiden home- ja aktinomykeettipitoisuudet ovat pääosin jääneet näiden ohjearvojen alapuolelle. Tutkimus homeista ja aktinomykeeteistä jatkuu edelleen THL:ssa ja jäljellä on vielä monenlaisia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Yksi tutkimuksen kysymyksistä on hajun ja maun esiintymisen ja homeiden ja aktinomykeettien pitoisuuksien suhde. Jos vedessä todetaan selvää hajua ja makua, voivat kuitenkin viljelyllä saadut home- tai aktinomykeettipitoisuudet olla alhaisia. Välillä tilanne voi olla päinvastainen eli vedestä löytyy viljelemällä korkeita pitoisuuksia, mutta veden laadussa ei ole moittimista. Tähän voi olla selityksenä viljelymenetelmän heikkous kasvattaa juuri niitä homeita tai aktinomykeettejä, jotka aiheuttavat hajun ja/tai maun. Tai syynä voivat olla mikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden määrät tai yhdistelmä tiettyjä mikrobeja samoissa olosuhteissa. Tämän tiedon selvittäminen olisi tärkeää, jotta homeiden ja aktinomykeettien esiintymisen merkitystä talousvedessä voitaisiin arvioida ja jotta tarvittaessa voitaisiin määrittää näille mikrobeille ohje- tai raja-arvo. n Lähteet: Kirjoituksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksessa tehtyihin tutkimuksiin. Livsmedelsverkets författningssamling, Föreskrifter om ändring i Livsmedelsverkets föreskrifter (SLVFS 2001:30) om dricksvatten; LIVSFS 2005:10 ANALYYSI 4/2011 7
Työhyvinvointia uudella Työturvallisuuskeskus TTK on kehittänyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Työhyvinvointikorttikoulutuksen. Työhyvinvoinnin perusasioihin keskittyvä koulutus on päivän mittainen. Siihen kuuluu lisäksi ennakkotehtävä ja tentti koulutuspäivän päätteeksi. Koulutuksen ja tentin hyväksytysti suorittaneet saavat haltuunsa Työhyvinvointikortin. Koulutus on tarkoitettu niin esimiehille, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle kuin kaikille muillekin työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. Koulutus toimii starttina tavoitteena kehittämisprosessit ja yhteistyö Työhyvinvointia edistetään parhaiten työpaikalla yhteistyössä. Työhyvinvontia kannattaa kehittää, sillä hyvinvoiva henkilöstö on motivoitunutta, sitoutuu työhönsä ja toimii tehokkaasti. Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään, edistää työurien kestoa ja vähentää sairaus- ja eläkekuluja. Työhyvinvointikorttikoulutuksen teemat ovat: työhyvinvoinnin näkökulmat (tarpeet, voimavarat, säädösperusta, tuottavuus) työhyvinvointi johtamisessa (strateginen ja päivittäisjohtaminen, turvalliset työolot, ammattitaito) työyhteisön toiminta (yhteistyö, työkäyttäytyminen, toimintamallit ristiriitaja epäasiallisen kohtelun tilanteissa) terveys ja työkyky (terveyden ja työkyvyn edistäminen, työkyvyn puheeksiotto ja varhainen tuki) Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työpaikalla kehittämisprosesseja ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jäsentää rooleja ja vastuita. Ennakkotehtävässä arvioidaan työpaikan voimavaroja ja kehittämiskohteita. Päivän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen. 8 ANALYYSI 4/2011
Kirjoittaja: Pirkko Mäkinen, asiantuntia FM, Työturvallisuuskeskus TTK korttikoulutuksella Työhyvinvointikortista sovittiin työmarkkinajärjestöjen kesken Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt sopivat v. 2009 tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Työurien pidentämisen toimenpide-esityksiä asetettiin valmistelemaan kaksi työryhmää. Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuneessa työryhmässä sovittiin talvella 2010 osana työhyvinvoinnin edistämistoimia, että Työturvallisuuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön työhyvinvointikortin. Työhyvinvointikortin koulutusmalli ja -sisältö kehitettiin valmisteluryhmässä, jossa olivat työmarkkinajärjestöjen sekä Työturvallisuuskeskuksen edustajat. Työturvallisuuskeskus ja kumppaniorganisaatiot tarjoavat koulutusta Työturvallisuuskeskuksen järjestämät Työhyvinvointikorttikoulutukset käynnistyivät syyskuussa. Tarjolla on sekä avoimia koulutuksia että työpaikkakoulutuksia. TTK on kouluttanut työhyvinvointikorttikouluttajia myös kumppaniorganisaatioihin syksystä lähtien. Kumppaniorganisaatioiksi on valittu ensivaiheessa mm. työnantaja ja työntekijäliittojen koulutusorganisaatioita ja eläkevakuutusyhtiöitä. Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka jatkotyöhön TTK avaa vuoden 2012 alussa nettipohjaisen Työhyvinvoinnin kohtaamispaikan. Kohtaamispaikka tarjoaa työalustan työpaikkojen käyttöön. Työalustalla voi jatkaa työhyvinvointikorttikoulutuksen käynnistämää ideointia: täydentää arviointitehtävää, tehdä käytännön toimenpiteiden suunnittelua ja seurata kehittämisen toteutumista. n Työhyvinvointikortin ajankohtaisia asioita voi seurata: www.työhyvinvointikortti.fi ANALYYSI 4/2011 9
Puheenjohtajalta Uusi liittohallitus kokoontui Uusi liittohallistus kokoontui ensimmäistä kertaa 10. 11.9.2011 Peurungalla, Laukaalla. Useiden muutosten myötä kokouspaikkakin oli uusi ja aloitimme päivän keskustelutilaisuudella aiheista joista oli liittohallituksen jäsenille ja toimihenkilöille lähetetty aikaisemmin jo materiaalia. Tärkeää oli keskustella myös liiton tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista, jotta yhteistyö sujuisi hyvin ja töitä tehtäisiin hyvässä tiimihengessä. Kokouksen välissä pääsimme kokeilemaan taitojamme ja tutustumaan toisiimme frisbee golfin parissa. Kokouksen esityslista oli pitkä ja asioita paljon, vaikka ennakkoon oli selvityksiä ja töitä tehtykin. Muutoksien myötä päivitettiin toimihenkilöiden tehtäväkuvat, talousohjesäännöt ja liiton esittelykalvot. Luentopäivä - ja koulutusvaliokunta yhdistettiin koulutustoimikunnaksi. Ajatuksena oli saada kaikki asiantuntijat koulutuksen osalta yhteen, sekä lisäksi tulevaisuudessa aihealueiden asiantuntijoita yhdistyksistä. Koulutustoimikunnan vastaava on Irja Hiekkamäki. Taloudenhoitajan tehtäviä kevennettiin ja koulutustilin hoito siirtyi Elsi Saarenpäälle. Nämä muutokset näyttävät jo toimivan todella hyvin ja tehtävät ovat jakaantuneet tasapuolisemmin. Luentopäivillä on lisäksi tällä kertaa painotettu asioihin, jotka ovat ajankohtaisia työpaikoillamme muutenkin kuin laboratorioalaa koskevia. Tällä kertaa on mahdollista suorittaa Työhyvinvointikortti ja Vesihygieniapassi. Luentopäivät alkavat Green Officen esityksellä ja näillä ajatuksilla Suomen Laboratorioalan Liitti ry ottaa koulutusmateriaalin jakamisessa käyttöön muistitikut. Ajatuksena on pohtia tulevaisuudessakin toimintaamme kestävän kehityksen näkökulmasta. Kokouksessa lehden päätoimittaja esitteli uudet nettisivut. Yleinen mielipide oli, että sivut ovat selkeät ja meidän näköiset. Kotisivujen uusi nimi on www.laboratorioalanliitto.fi. Toiveena on, että yhdistykset ottaisivat sivut omikseen ja käyttävät sivuja enemmän tiedottamiseen. Jäsenasioihinkin tuli muutoksia. Jäsenmaksujen kerääjä Riitta Pesonen on perehtynyt uuteen Nettijäseri ohjelmaan ja todennut sen toimivuuden, joten ohjelma otettiin käyttöön. Netissä oleva jäsenlomake lähetetään yhdistysten jäsensihteerille ja yhdistys hyväksyy jäsenen ja ilmoittaa hänet liittoon. Puheenjohtaja esitteli myös yhdistys/koulu/ työpaikka vierailu aikataulun. Ensimmäisten vierailujen ajatukset saattekin lukea tästä lehdestä. Lisäksi liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden koulutuksesta keskusteltiin ja todettiin sen tarpeellisuus. Toivonkin, että liiton tulevaisuutta ajatellaan yhteisenä yrityksenä kehittää ammattikuntaamme ja tehdään töitä kannustavassa ja lämminhenkisessä ilmapiirissä. Tärkeimpänä asiana on liittohallituksen jäsenten sekä yhdistysten toimihenkilöiden kouluttaminen. Kouluttamalla vahvistetaan niitä vahvuuksia jotka meillä jo on ja pyritään vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Kiireisen ja antoisan syksyn jälkeen on aika hiljalleen jo rauhoittua Joulua odottelemaan. n Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jaana Nousiainen 10 ANALYYSI 4/2011
Liiton puheenjohtajan yhdistysvierailut 2011 2012 20.10.2011 Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry, Liiton esittely Metropoliassa yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa ja johtokunnan kokous 21.10.2011 Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry, vierailu Nesteen keskuslaboratoriossa ja johtokunnan kokouksessa 15.11.2011 Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous 16.11.2011 Verkkokokous-koulutus, Turku 17.11.2011 Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, esittely koululla, vierailu Tampereen Vesilaboratoriossa ja johtokunnankokouksessa 18.11.2011 Analyysi -lehden painoon tutustuminen, Tampere 10.12.2011 Oulun ja Pohjois-Suomen yhdistyksen jäsenille infotilaisuus Kemissä sekä yhdistysten yhteiset pikkujoulut. 13.12.2011 Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous 20.1.2012 Pohjanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, Vaasa/Seinäjoki. Suunnitteilla jäsentilaisuus, jossa puheenjohtaja pitää info tilaisuuden. Johtokunnan kokous. 27.1.2012 Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry, Kuopio, johtokunnan kokous 28.1.2012 Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Joensuu, johtokunnan kokous 18.2.2012 Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Jyväskylä, johtokunnan kokous 29.3.2012 Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry, Pori Keväällä 2012 Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry, Lahti Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus 16. 17.2.2012, Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittautumiset 17.1.2012 mennessä: elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi Huom! Seuraa ilmoittelua www.laboratorioalanliitto.fi Tervetuloa! Suomen Laboratorioalan Liitto ry ANALYYSI 4/2011 11
Työhyvinvointikorttikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TORSTAI 3.5.2012 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:00 Koulutuksen avaus tausta ja tavoitteet Työhyvinvoinnin näkökulmia Mitä työhyvinvointi tarkoittaa? Tarpeet ja voimavarat Säädös- ja sopimusperusta Tuottavuus ja työhyvinvointi Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvointi osana strategista - ja päivittäisjohtamista Turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö Ammattitaito ja osaaminen klo 11:30 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo 12:30 Työyhteisön toiminta Yhteistyö, osallistuminen ja hyvä työkäyttäytyminen Toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa Terveys ja työkyky Terveys ja työkyky Työkyvyn puheeksiottaminen ja varhainen tuki Kahvi klo 15:15 Yhteenvetokeskustelu klo 15:30 Tentti ja tentin palautus klo 16:00 Päivän päätös Kurssin hinta on 290. Hintaan sisältyy koulutusaineisto ja koulutuksen suorittaneille työhyvinvointikortti sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: merja.heimala@laboratorioalanliitto.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta 12 ANALYYSI 4/2011
Vesihygieniapassikoulutus Laboratorioalan Luentopäivät 2012, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna TALOUSVESIJÄRJESTELMIEN KOULUTUSPÄIVÄ JA VESIHYGIENIAPASSIN PÄTEVYYSKOE LAUANTAI 5.5.2012 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) klo 8:15 Lainsäädäntö ja talousveden valvonta, laatuvaatimukset, valvontatutkimusohjelma, käyttötarkkailu klo 9:00 Veden hankinta, pohjavesi, pintavesi, laatuhäiriöt vedenhankinnassa klo10:00 Tauko klo 10:15 Vedenkäsittely, laitostyypit, yleisemmät yksikköprosessit, hygienia vesilaitoksella klo 11:00 Vesijohtoverkostot, materiaalit, työtavat, kiinteistöjen järjestelmät klo 12:00 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä) klo13:00 Näytteenottotyöt, huolto- ja ylläpitotyöt klo 13:45 Valmistautuminen vesihygieniapassin pätevyyskokeeseen (mm. kokeeseen osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen; ajokortti, passi, tms.) klo 14:00 Kahvi klo 14:15 Vesihygieniapassin pätevyyskoe (max 1h) klo n. 15:30-16:30 Kokeen oikeat vastaukset ja tilaisuuden päättäminen Kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy. Kurssin hinta on 260. Hintaan sisältyy oppikirjamateriaali, testaus- ja todistusmaksut sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä). Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: merja.heimala@laboratorioalanliitto.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta ANALYYSI 4/2011 13
Yhdistykset toimivat Tekstit: Jouko Marttila, Tuula Tummala ja Jaana Nousiainen Kuvat: Anita Mäkelä ja Tuula Tummala Kiertueella Helsingissä ja Porvoossa Kiitokset Helsingin yhdistyksen puheenjohtajalle Jouko Marttilalle ja Porvoon yhdistyksen puheenjohtajalle Tuula Tummalalle sekä yhdistysten johtokunnille kaikista järjestelyistä. Ajatuksena on käydä tämän ja ensi vuoden aikana jokaisen yhdistyksen johtokunnan kokouksessa sekä mahdollisimman monessa koulussa esittelemässä yhdistysten ja liiton toimintaa. Vierailu alkoi Helsingistä. Kommelluksien kautta voittoon Sain tekstiviestin yöllä klo 3: Lento peruttu. Seuraava lento Kemistä saapuu klo 09.00 Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoitti sitä, ettemme millään ehdi Metropoliaan sovittuun tapaamiseemme kello yhdeksään mennessä. Heti perään sain toisen viestin, jossa puheenjohtaja pyysi minua siirtämään tapaamista tunnilla eteenpäin. Käänsin kylkeäni ja menin aamuseitsemäksi töihin...hieman ennen aamukahdeksaa aloitin hervottoman soittorumban Metropoliaan, ja lopulta sainkin puhelinvaihteen kautta kiinni henkilön, jonka kanssa pystyin sopimaan uusista järjestelyistä. Puheenjohtajan saapuessa Kemistä ohjelmoimme navigaattorin opastamaan meidät määränpäähämme Tuusulantien varteen. Laite toimi hienosti, vaikka pari kärrypolkua mahtuikin matkan varrelle...koululla saimmekin hyvän vastaanoton Pidimme esityksen liiton ja yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi saimme tutustua koulun laboratoriotiloihin. Kaiken kaikkiaan tapaamisesta jäi hyvä maku suuhun ja toivon, että saisimme jäsenkantamme uuteen nousuun tämän vierailun myötä. Illalla pidettiin vielä johtokunnan kokous ja keskusteltiin liiton näkymistä tulevaisuudessa. Liiton puheenjohtajan matka jatkui Porvooseen samana iltana. Jouko Marttila Helsingin laboratorioalan yhdistys pj. Vierailulla Porvoossa Meillä Porvoossa ammattikoulun laboranttilinja (Amiston) on lopetettu. Puheenjohtaja pääsi tutustumaan ja esittelemään liittoa työpaikalleni Neste Oiliin. Kiersimme kooltaan 5200m2 suuruisen, neljäkerroksisen labrarakennuksemme, jossa työskentelee n. 80 henkilöä: kemistejä, laborantteja ja laboratorioanalyytikkoja, joista osa on vuorotöissä. Kierroksella Jaana keskusteli eri henkilöiden kanssa mm. liitosta ja koulutuksesta ja myös koulutuksen järjestämisestä Porvoon alueella. 14 ANALYYSI 4/2011
Yhdistykset toimivat Vierailun ajankohtakin osui tosi hyvin, koska laboranttilinjan (Amiston) entinen opettaja oli sattumalta samaan aikaan Keskuslabrassa tapaamassa työssäoppijana Heltecistä olevaa opiskelijaa. Siinä osiossa keskusteltiin pitkään koulutuksesta sekä yhteistyöstä. Päivä kuluikin rattoisasti kierrellen isossa talossa ja muutaman tunnin kävely pakotti meidät kahville ja samalla saimme myös lepuutella jo turtana olleita jalkojamme. Kahvihuoneisiin jätimme Analyysilehtiä sekä yhteystiedot runsaiden yhteydenottojen toivossa. Lähdimme Nesteeltä johtokunnan kokoukseen Hotelli Sparreen, jossa puheenjohtaja esitteli meille uudet liitonkalvot ja kertoi muista liiton ajankohtaisista asioista. Ehdimme tutustua myös Vanhassa Porvoossa sijaitsevaan Paahtimoon, jonka ihanassa tunnelmassa keskustelu yhdistyksemme ja liiton asioista jatkui. Kerrassaan mukava päivä, josta jäi tosi hyvä fiilis ja tunne että tulevaisuudessakin liitossa saadaan paljon aikaiseksi ja toivon mukaan myös yhdistyksemme toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä nousee huikeaan kasvuun. Porvoon laboratorialan yhdistys ry:n Puheenjohtaja Tuula Tummala n Tutustuminen johtokuntiin ja meidän yhteisten asioiden eteenpäin vieminen oli todella palkitsevaa. Keskusteluissa syntyi uusia ajatuksia, kehittämiskohteita sekä uusia verkostoja toiminnalle. Kiitos vielä Metropolian opettajille ja oppilaille lämpimästä vastaanotosta. Ilmapiiristä saattoi aistia innostavan ja mukavan oppimisympäristön. Seuraavat tapaamiset jatkuu viikolla 46 Turkuun ja Tampereelle. Puheenjohtajien kertomukset jatkuvat... Terveisin Jaana ANALYYSI 4/2011 15
www.laboratorioalanliitto.fi UUDISTUNEET WWW-SIVUT Jäsenyhdistykset Valikon alla kaikkien 12 jäsenyhdistyksen esittely ja yhdyshenkilöt. Jäsenyys ja edut Täältä löydät mm. liittymislomakkeen sekä liiton jäsenedut. Etusivu Ns. ilmoitustaulu, yhdistysten ja liiton tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset, sekä muut ajankohtaiset asiat. Analyysi Analyysi-lehden toimituskunnan yhteystiedot. Mediakortissa lehden julkaisupäivät sekä aineiston jättöpäivä. Arkistosta löytyy Analyysi-lehdet vuodesta 2002 alkaen. VASTAA JA VOITA! Käy vastaamassa nettisivuilla olevaan jäsenkyselyyn! Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme uusia hienoja muistitikkuja. www.laboratorioalanliitto.fi 16 ANALYYSI 4/2011
TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 16. 17.2. Näytteenotto- ja ilm. 17.1.2012 mennessä 2012 laadunvarmistuskoulutus elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Huom! Seuraa ilmoittelua www.laboratorioalanliitto.fi 23.2.2012 Vuosikokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry klo 17:30 Ravintola Huviretki, Kuopio ilm. 20.2.2012 mennessä: irja.hiekkamaki@gmail.com 4. 5.5.2012 Välinehuollon koulutuspäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Huom! Seuraa ilmoittelua netissä 3. 5.5.2012 Luentopäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Lisätiedot s. 2 3.5.2012 Työhyvinvointikortti-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivinen yhteydessä Lisätiedot s. 12 5.5.2012 Vesihygieniapassi-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivien yhteydessä Lisätiedot s. 13 Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 30.1.2012 mennessä: jaana.vainio@ laboratorioalanliitto.fi Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 1/2012. ANALYYSI 4/2011 17
Teksti ja kuvat: Ari Kangas ympäristöylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue Jäteveden puhdistus 1 Johdanto Ensimmäiset tarkoituksenmukaiset jätevedenpuhdistamot kehitettiin käyttöön noin 100 vuotta sitten Englannissa. Suomessa jätevesien käsittely yleistyi 1960 1970- luvulla ja teollisuusjätevesien käsittely aloitettiin asteittain samaan aikaan. Nykypäivään mennessä jätevedenpuhdistamoiden prosesseja on kehitetty ja puhdistamoita on keskitetty. Toiminnan tehostamiseen liittyvät vaatimukset prosessien paremmasta hallinnasta, mikä edellyttää automaatiota, mittauksia ja analytiikkaa. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon, jota pitkin jätevesi tulee puhdistamoon ja sieltä puhdistettu vesi päästetään vesistöön. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta käsittelyvaiheesta eli yksikköprosessista. Ne ovat mekaanisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja. Jätevesien puhdistamiselle asetetaan määräykset ja tavoitteet puhdistamon ympäristöluvassa. Periaatteena on käsitellä ja palauttaa muodostuneet jätevedet luontoon siten, että niistä ei aiheudu uhkaa ihmisten terveydelle eikä ympäristön pilaantumista. 1.1 Jätevedet Yhdyskuntien jätevedet koostuvat kotitalouksista ja teollisuudesta kertyvistä jätevesistä, sateesta ja lumen sulamisesta muodostuvasta kaduilta kerätyistä hulevesistä ja viemäreihin tarkoituksella johdetuista salaojavesistä ja tahattomasti niihin kertyvistä vuotovesistä. Kullakin jätevedellä on ominaiset piirteet, koostumus ja määrä, jotka yleensä vaihtelevat ajan suhteen. Teollisuusjätevedet yleensä esikäsitellään ennen kuin ne johdetaan viemäriin käsiteltäväksi yhdyskuntajätevesien kanssa. 1.2 Viemäröinti Viemäröinti voidaan toteuttaa sekaviemäröintinä tai erillisviemäröintinä. Sekaviemäröinnissä jätevedet ja hulevedet kerätään samaan viemäriin ja puhdistamolle. Erillisviemäröinnissä jätevedet kerätään puhdistamolle johtaviin viemäreihin ja hulevedet johdetaan eri viemäreissä suoraan vesistöön, koska niiden käsittelyä ei vielä pidetä tarpeellisena. Erillisviemäreihinkin tulee silti viemärien kunnon mukaan vuotovesiä eli viemärit vuotavat sisäänpäin. 1.3 Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamossa poistetaan jäteveden lika-aineet tai muunnetaan ne haitattomaan olomuotoon. Lopputuotteena on puhdistettua jätevettä, kaasumaisia päästöjä (hiilidioksidi, typpikaasu) ja lietteitä. Lietteet ovat jäteveden kiintoainetta ja käsittelyssä muodostunutta biologista ja kemiallista lietettä. Jäteveden puhdistamo koostuu useasta peräkkäisestä yksikköprosessista. Jätevesien käsittelytavat puhdistamolla jaetaan fysikaalisiin (mekaaniseen), kemiallisiin ja biologisiin käsittelymenetelmiin. Mekaaninen puhdistamo käsittää lähinnä vain kiintoaineen erotuksen. Kemiallisessa puhdistamossa kemiallinen saostus tehostaa selkeytystä ja poistaa ravinteita. Biologisessa puhdistamossa on biologisen yksikköprosessin lisäksi yleensä myös mekaanisia ja kemiallisia yksikköprosesseja tai käsittelyitä. Biologinen käsittely on jätevesien orgaanisen aineen muuntamista biologisessa hapetuksessa biomassaksi sekä ravinteiden poistoa. 18 ANALYYSI 4/2011
Katetun selkeytysaltaan tyynen puhtaan veden heijastuksia. 2 Jäteveden puhdistuksen tavoitteet Tavanomaisesti yhdyskuntien jätevesistä pyritään poistamaan happea kuluttavia aineita (orgaaninen aine, ammoniumtyppi) sekä ravinteita (fosfori ja typpi). Kokonaistypenpoisto on määrätty suurille puhdistamoille. Jätevesissä orgaaninen aine ja ravinteet ovat joko partikkeleissa tai liuenneena. Lisäksi tämän partikkeleissa tai liuenneena olevan orgaanisen aineen biohajoavuus voi olla vaihtelevaa. Nämä jaotteluperusteet ovat tärkeitä myös analyysitulosten käytössä sekä puhdistusmenetelmien ja -ilmiöiden arvioinnissa. Kun happea kuluttavat aineet ja ravinteet on puhdistettu jätevedestä, on se laadultaan muutenkin kelvollista johdettavaksi vesistöön. Erityistapauksissa voidaan jätevedelle edellyttää vielä desinfiointia 2.1 Mekaaninen kiintoaineen erotus 2.1.1 Välppäys Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla käsittely alkaa sillä, että jätevedestä poistetaan välpällä suurikokoisempaa kiintoainesta. Välppä on jätevesikanavaan asetettu siivilä, jonka läpäisy eli säleväli vaihtelee ollen harvassa välpässä 40 100 mm ja tiheässä välpässä 10 35 mm. Käsittelyprosessissa voi olla peräkkäin harva ja tiheä välppä. Modernit välpät ovat pääsääntöisesti automatisoituja ja itsepuhdistuvia. 2.1.2 Hiekanerotus Yleensä välppäystä seuraa hiekanerotus, jossa pyritään poistamaan n. > 0,2 mm mineraalinen aine, koska hiekka aiheuttaa puhdistamon rakenteiden, koneiden ja laitteiden kulumista. Tyypilliset hiekanerotusmenetelmät: Vaakavirtaushiekanerotusaltaassa hiekka saadaan laskeutumaan veden vaakavirtausnopeutta hidastamalla. Pystyvirtaushiekanerotusaltaassa veden nousunopeus altaassa on pienempi kuin hiekkapartikkelien laskeutumisnopeus. Ilmastetussa hiekanerottimessa saadaan ilmastuksella aikaan vedelle pystysuora kiertoliike. Kun tuleva vesi johdetaan altaaseen kohtisuoraan kiertoliikettä vastaan, erottuu hiekka gravitaation ja keskipakovoiman seurauksena. Altaat ovat pitkänomaisia ja kapeita ja niissä on jyrkät pohjaluiskat. Menetelmä on nykyään yleisimmin käytetty erityisesti suurissa laitoksissa. 2.1.3 Rasvan ja öljyn erotus Kun jäteveden virtaus altaassa rauhoittuu, nousevat rasva ja öljy pinnalle ja ne poistetaan esim. pintalaahaimilla kouruihin. Yhdyskuntajätevesien käsittelyssä erotus toteutetaan yleensä hiekanerotuksen yhteydessä. Teollisuudessa rasvaja öljypitoisille jätevesille on erilliset erotusaltaat, joissa erotusta voidaan tehostaa flotaatiolla. 2.1.4 Selkeytys Jätevesien selkeytys voidaan toteuttaa joko laskeutuksella tai flotaatiolla. Yleisintä on käyttää esiselkeytyksenä (ennen biologista käsittelyä) ja jälkiselkeytyksenä (aktiivilietteen selkeytys) laskeutusta. Flotaatiota käytetään erityistapauksissa ja tehostamaan kiintoaineen erotusta vielä laskeutuksen jälkeen. Laskeutuksessa vedestä poistetaan hiukkasia, jotka ovat vettä tiheämpiä ja jotka ehtivät laskeu- ANALYYSI 4/2011 19
tua altaan pohjalle sinä aikana, jonka vesi viipyy laskeutusaltaassa. Vesi johdetaan laskeutusaltaan läpi mahdollisimman tasaisella virtaamalla, jottei altaaseen muodostu laskeutumista haittaavia turbulenttisia virtaamia. Altaan pohjalle laskeutunutta lietettä kaavitaan laahaimilla lietesyvennykseen. Liete pumpataan esiselkeytyksestä lietteenkäsittelyyn ja jälkiselkeytyksestä takaisin aktiivilieteprosessiin. Flotaatiossa veteen lisätään pieniä kaasukuplia, jotka tarttuvat hiukkasiin ja nostavat ne veden pinnalle. Kuplat tuotetaan liuottamalla ilmaa veteen painessa lähes kyllästymistilaan, minkä jälkeen tämä nk. dispersiovesi päästetään alempaan paineeseen. Tällöin ilma vapautuu hyvin pieninä kuplina. Erottunut liete poistetaan altaan pinnalta. 2.2 Kemiallinen käsittely Kemikaalilisäyksellä saostetaan jäteveden liuenneita aineita, jotta niitä voidaan poistaa selkeytyksellä. Saostumisreaktioiden tuloksena syntyy kolloideja partikkeleita, joita ei vielä voida laskeuttaa vedestä pois Kun kolloidien partikkeleiden välillä olevat pintavarauksesta johtuvat hylkivät voimat on kumottu kemikaaleilla, voivat hiukkaset koaguloitua Tärkeimpiä saostus- ja koagulanttikemikaaleja ovat alumiini, rauta, kalkki ja polyelektrolyytit. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyneiden koaguloituneiden partikkeleiden on vielä toisiinsa törmäilemällä (flokkulaatio) kasvettava riittävän suuren massan omaaviksi flokeiksi, jotta ne saadaan laskeutettua selkeytyksessä. Kemiallista saostusmenetelmää käytetään: poistamaan hienojakoista liuennutta kiintoainetta ja kolloidisia partikkeleita, joita ei voida poistaa mekaanisella flotaatiolla tai sedimentaatiolla. poistamaan fosforia Aiemmin puhdistamot perustuivat pelkkään kemialliseen saostukseen. Nykyisin puhdistamoilla kemiallinen vaihe yleensä edeltää biologista osaa. 3 Aerobinen biologinen käsittely 3.1 Biologisen käsittelyn perusteita Aerobisessa biologisessa käsittelyssä on useimmiten kyseessä mikro-organismien kyky käyttää metaboliansa energialähteenä jäteveden liuennutta orgaanista ainetta. Tavanomaisessa orgaanisen aineen aerobisessa hajoamisessa muodostuu hiilidioksidia, vettä ja uutta biomassaa eli lietettä (mikro-organismeja). Aerobisen käsittelyn jälkeisessä selkeytyksessä liete pyritään erottamaan vedestä ja suurin osa siitä palautetaan prosessiin. Aerobisissa prosesseissa muodostuu mikrobipopulaatio, jossa voi olla bakteereita, sieniä, leviä ja alkueläimiä. Aerobisessa käsittelyssä vaikuttavia tekijöitä ovat hapen pitoisuus ja saatavuus, ph, lämpötila, ravinteet ja myrkylliset yhdisteet. ph on yleensä 7,0, mutta se voi vaihdella välillä 6 9. Hajoamisessa muodostuva hiilidioksidi toimii puskurina ja tasaa ph:n vaihteluita. Tarvittavien ravinteiden osalta BOD:N:P-suhteena pidetään yleensä 100:5:1. Aerobiset prosessit voidaan jakaa kuormituksen mukaan korkea-, normaali- ja matalakuormitteisiin prosesseihin. Kuormitus voidaan arvioida liete- tai tilakuorman mukaan. Korkeakuormitteisessa prosessissa suuri osa orgaanisesta aineesta muuttuu biomassaksi eli prosessin lietteentuotto on suuri. Toiminta on siis mikrobien logaritmisen kasvun alkupuolella, jolloin osa jätteestä on vielä alkuperäisessä muodossaan. Prosessissa lisätään siis suuri määrä orgaanista ainesta biomassayksikköä kohti. Matalakuormitteisessa prosessissa pyritään orgaanisen aineen mahdollisimman täydelliseen vähenemään eli mineralisaatioon. Lietteentuotto on alhainen. Biomassayksikköä kohti lisättävä orgaanisen aineen määrä on alhainen. Biomassa sisältää runsaasti eliöitä, kuten bakteereita ja matoja. 3.2 Aktiivilieteprosessi Aktiivilieteprosessissa tavoitteena on flokkimaisen lietteen muodostaminen. Flokkimainen liete laskeutuu hyvin ja siten se on erotettavissa vedestä laskeutuksessa gravitaatiolla. Aktiivilietemenetelmää edeltää yleensä jäteveden esiselkeytys. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastus- ja selkeytysaltaasta. Ilmastusaltaassa kasvaa aerobisia mikro-organismeja, joiden hapensaanti mahdollistetaan johtamalla ilmaa altaaseen. Ilmastusaltaan jälkeen liete erotetaan laskeuttamalla selkeytysaltaassa. Joskus käytetään myös flotaatiota. Erotetusta lietteestä osa kierrätetään ilmastusaltaaseen, jotta siellä saadaan pidettyä suuri ja mahdollisimman valikoitunut mikrobipopulaatio. Osa selkeytysaltaasta erotetusta lietteestä eli nk. ylijäämäliete poistetaan lietteenkäsittelyyn. Ilmastusaltaan mitoitusperusteena on joko lietekuorma tai tilavuuskuorma. Mitoitusarvot vaihtelevat jäteveden, olosuhteiden ja puhdistustavoitteiden mukaisesti. Mitä vaikeammin biologisesti hajoavia yhdisteitä vedessä on, sitä pienempiä kuormituksia on käytettävä. Lietekuorma tarkoittaa orgaanisen aineen määrää lietteen määrää kohti aikayksikössä, yksikkö kgbod/kgmlssd. 20 ANALYYSI 4/2011