Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia. Vuoden 2015 alusta tulossa lakisääteinen määritelmä sosiaalihuoltolakiin. Kuntouttava työtoiminta Kuty on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Se perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Laissa säädetään siitä, ketkä ovat oikeutettuja aktivointisuunnitelmaan ja kenelle kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään sekä siihen, mitkä tahot voivat kuntouttavaa järjestää.
Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki - työmarkkinatuen saajat Karkkilassa, Lohjalla ja Vihdissä
Työllisyyden hoidon vastuutahot Työllisyyden hoito on ensisijaisesti TE toimistojen ja kunnan tehtävä Sosiaalitoimen tehtävänä on huolehtia kuntouttavasta työtoiminnasta, jotta kuntoutusta tarvitsevat työikäiset työttömät henkilöt voisivat saada mahdollisuuden palata työelämään.
Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Karviaisen talousarvioon siirrettiin 1.1.2009 alkaen kunnan osarahoittamien työmarkkinatukien menot. Ajatuksena oli, että kun nämä menot tulevat Karviaisen talousarvioon, on Karviaisen helpompi löytää henkilöt, jotka tarvitsevat kuntouttavaa työtoimintaa työllistyäkseen myöhemmin. Kunnat eivät siirtäneet työllistämistä Karviaisen vastuulle, sillä työllistäminen ei ole lähtökohtaisesti sosiaalitoimen tehtävä. Työllisyyden hoito on yleensä kunnissa mielletty osaksi elinkeinopolitiikkaa.
Kuntien työllistämistoiminnan haasteet Kunnan työllistämistoimintaa selkeyttää nimetty työllistämisen vastuutaho/yksikkö. Toinen työllistämistä edistävä tekijä on kuntien yritystoiminnan tukemisen rakenne. Karkkila ostaa palveluja Keukelta, joka ei tietojeni mukaan tuota yritysten tueksi rekrytointipalveluja. Vihti tuottaa yritysneuvonnan omana toimintanaan. Lohja, Siuntio, Raasepori ja Hanko ostavat palveluja Novagolta, joka on mm. hankerahoituksen avulla (n. 75 %:n ELY:n tuki valtiolta) saanut yrityksiin työllistämisen avuksi rekrytointihankkeen. Hankkeessa on syksystä 2012 syksyyn 2014 saatu työllistettyä henkilöitä yrityksiin jo 1 milj. eurolla. Työllistetyt ovat saaneet pääsääntöisesti vakituisia työpaikkoja. Pienillä yrityksillä ei ole varaa eikä resursseja omiin rekrytointipalveluihin. Hanketyöntekijät tekevät työntekijöiden haastattelut, auttavat heitä ansioluetteloiden tekemisessä, ovat kontaktissa yrityksiin
Kuntouttava työtoiminta Karviaisen vastuulla Karviainen hoitaa kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen listalta kuntouttavaan työtoimintaan (kuty) niin paljon henkilöitä kuin mihin resurssit riittävät. Kutyyn pääsevät kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen listalta vain ne henkilöt, jotka täyttävät kuntouttavan työtoiminnan lakisääteiset kriteerit. Kun henkilö aloittaa kuntouttavan työtoiminnan, siirtyy hän pois sakkolistalta eli kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen menoerä poistuu. Samoin henkilö poistuu sakkolistalta mikäli TE -toimisto tai kunta saa hänet työllistymään/työvoimahallinnon toimenpiteiden piiriin tai mikäli henkilö työllistyy itse.
Karviaisen tilastotietoja Karviainen on myös palkkatukityöllistänyt vuositasolla muutaman henkilön eri tehtäviin. Palkkatukipäätökset tekee TE toimisto. Nämä työsuhteet ovat olleet määräaikaisia, kestoltaan 3-12 kk. Karviainen on tuottanut kuntouttavan työtoiminnan työpäiviä v. 2013 Vihdille 7158 ja Karkkilalle 6075 päivää. Karviaisen yksikköhinta Vihdissä on ollut 71,05 ja Karkkilassa 36,18 vuonna 2013 sosiaalisessa kuntoutuksessa. Hintaero johtuu siitä, että Karkkilassa on saatu toimitilat omaan kuntouttavaan työtoimintaan kun taas Vihdissä palvelu on pääosin ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajia oli Karkkilassa 67 kesäkuun lopussa 2014 (51 v. 2012, 39 v. 2013 samaan aikaan).
Tulevat lakimuutokset Vuonna 2015 laajennetaan työvoiman palvelukeskustoiminta koko maahan ja uusi laki tulee määrittelemään aikaisempaa tarkemmin kriteerit palveluja saaville henkilöille. Myös työmarkkinatukilaki uudistuu ennakkotietojen mukaan siten, että 500 päivän sijaan jo 300 päivää työmarkkinatuella olleet henkilöt siirtyvät kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajiksi eli kunta maksaa heidän kustannuksistaan 50 %. Samalla myös muuttuu yli 1000 päivää työmarkkinatuella olleiden tilanne siten, että kunta osarahoittaa heidän kustannuksistaan 75 %. Volyymi kasvaa, asiakkaista kutyä tarvitsevat pitäisi saada pikaisesti kutyyn ja muille tulisi kunnan tehostaa työllistymistä. Kuntien olisi hyvä järjestää projektirahoitusta työllistämisen tueksi (ESR rahoitus ELY:n kautta).