POLITIIKAN TUTKIMUS: VALTIO-OPPI JA POLIITTINEN HISTORIA

Samankaltaiset tiedostot
VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA. OPINTO-OPAS Valtio-oppi

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

VALTIO-OPPI

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Valtioneuvoston asetus

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

Opintokokonaisuudet: Hallinto-osaaminen Eurooppahallinto Ympäristöala. Hallinto-osaamisen opinnot. Opintojaksokuvaukset

Miten suunnittelen opintoni?

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Kandidaatin tutkinnon rakenne

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, FILOSOFIAN OPINTOSUUNTA. 60 op

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, SOSIOLOGIAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

TUTUSTU HOPS- LOMAKKEEN ERI LEHTIIN ENNEN LOMAKKEEN TÄYTTÖÄ!!!

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Valmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN ja VÄLILLÄ

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

YK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy Tampereen yliopiston organisaatio

OHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

60 op. STOA2001 Sosiaaliset ongelmat ja eriarvoisuus 5 STOA094 Sosiaalisten ongelmien teoreettisia jäsennyksiä

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN KANDIOHJELMA TERVETULOA!

Maisteri-info. kevät

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

III Sivuaineopintokokonaisuuksien tutkintovaatimukset

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Tervetuloa opiskelemaan!

Yhteiskuntapolitiikan vastaavuustaulukko ( ) asti)

Taloustieteen opintosuunta JKK, Tampereen yliopisto

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Maisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Opinto-opas: Aineopinnot,

HOPS ja opintojen suunnittelu

SIIRTYMÄOHJEET UUSIIN OPETUSSUUNNITELMIIN

Tärkeää huomioitavaa:

Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

2 Opintojen kesto ja laajuus

POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERIOHJELMA TERVETULOA!

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

POLITIIKAN TUTKIMUS: VALTIO-OPPI JA POLIITTINEN HISTORIA

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA, OPINTO-OPAS

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Sosiaalitieteiden opintoinfo. Marja Andersson, Antti Kouvo, Tuukka Kaidesoja, Päivi Naumanen, Milla Salin & Outi Sarpila

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Transkriptio:

POLITIIKAN TUTKIMUS: VALTIO-OPPI JA POLIITTINEN HISTORIA Valtio-opin ja poliittisen historian oppiaineet muodostavat vuodesta 2014 lähtien yhteisen hakukohteen. Oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot. Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden. Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta. VALTIO-OPPI OPETUKSEN TAVOITTEET Valtio-opissa annettavan opetuksen tavoitteena on: 1) antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa; 2) perehdyttää politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin; 3) antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta; 4) antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa. TUTKIMUKSELLISET TAVOITTEET Valtio-oppi, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa politiikka, valtio ja valta. Yleisen politiikan tutkimuksen piiriin kuuluvat politiikan ja poliittisten järjestelmien kokonaisanalyysi niitä koskevine teorioineen ja filosofioineen, poliittisten järjestelmien keskeiset valtiolliset ja ei-valtiolliset rakenteet, toiminnot ja prosessit, politiikan tuotosten vaikutukset yhteiskuntaan sekä yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden poliittinen käyttäytyminen. Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin ja niiden politiikkaan, toimijoiden vuorovaikutukseen, kansainvälisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin, kansainvälisiin ongelmiin, niiden hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä sekä alan filosofisiin, metodologisiin ja oppihistoriallisiin kysymyksiin. OPISKELUTAVAT Valtio-opin opiskelussa voidaan käyttää rinnakkain useita eri opiskelu- ja tenttimismuotoja. Perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on kirjatenttejä, luentokursseja, harjoituskursseja ja seminaareja. Esseitä kirjoittamalla on mahdollisuus korvata osa aine- ja syventävien opintojen kirjallisuudesta. Kirjatenteistä P1 (vain sivuaineopiskelijat), P3, P4 ja sivuaineopiskelijoiden P5 tentitään sähköisinä tentteinä. Myös osa aineopinnoista tentitään sähköisinä tentteinä. Muut kirjatentit tentitään tiedekunnan kuulustelupäivinä (ks. opintooppaan kohtaa tiedekunnan tentit ). Opetusohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisia kursseja. Vaihtoehtoisen kurssin hyväksytyllä suorituksella opiskelija voi korvata osan opintovaatimuksiin sisältyvistä kirjatenteistä. Yleensä yhdellä kurssilla voi korvata yhden opetussuunnitelmaan kuuluvan teoksen. Vaihtoehtoisilla kursseilla korvattavien opintojaksojen enimmäismäärää ei ole rajoitettu.

Kirjatentti-opintojakson voi suorittaa myös kokoamalla vähintään viiden opiskelijan opintopiirin. Opintopiirin ohjaajaksi tulee pääsääntöisesti väitöskirjan tekijöitä. Ehdotukset opintopiireistä tulee tehdä professoreille. AMMATILLISET VALMIUDET Valtio-oppi luetaan osaksi nk. generalisti-aloja, jotka eivät suoraan valmista ammattiin, mutta antavat valmiuksia monentyyppisiin tehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Valtio-opin opinnoissa hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden tehtäviin, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Valtiotieteilijöitä on perinteisesti sijoittunut laajasti erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sellaisilla aloilla, joilla edellytetään politiikan eri osa-alueiden tuntemusta. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen antamat valmiudet ja analyyttiset taidot ovat nykyisin tarpeellisia useimmissa päätöksentekoon joko suoraan tai välillisesti liittyvissä tehtävissä. Valtio-opista valmistuneita on sijoittunut myös koulutustehtäviin koulutusjärjestelmän eri tasoilla aina perusopetuksesta korkea-asteen opetukseen. TYÖLLISYYSTILANNE Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Valtioopista valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä julkishallinnossa, yrityksissä että yhteiskunnallisissa järjestöissä. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, kotimaiset ja osin myös kansainväliset järjestöt, valtion keskushallinto, Euroopan unionin eri toimielimet sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Valtio-opin opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet suorittaa erilaisia kansainvälisiä opintoja. Monet opiskelijat lähtevät jossakin vaiheessa opintojaan ulkomaille opiskelijavaihtoon, mutta myös muita kansainvälisen opiskelun muotoja on tarjolla. Opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa harjoittelunsa ulkomailla tai osallistua ulkomaisten opettajien pitämään opetukseen valtio-opin oppiaineessa Turussa tai muualla Suomessa. Myös ulkomailla suoritettavia yksittäisiä kursseja tai kesäkouluja on mahdollista sisällyttää opintoihin. Turun yliopiston kautta on mahdollista päästä esimerkiksi Erasmus-vaihtoon eri EU-maihin tai Nordplus-vaihtoon Pohjoismaihin. Lisäksi erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä vaihtoon myös muihin maihin. Vaihtoa suositellaan vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Lisätietoa vaihto-opiskelusta ja muista kansainvälisistä opinnoista saa yliopiston kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Myös oppiaineen omaan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä. OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITUSSUUNNITELMA Esimerkki VTK -tutkinnon ajoituksesta valtio-opissa 3 vuoden aikana: VTK (180 op) 1. vuosi (60 op) 2. vuosi (60 op) 3. vuosi (60 op) PERUSOPINNOT P 1-5 AINEOPINNOT A 1, 2 A 3, Vaihtoehtoisia aineopintoja A PJ/A KV MUUT OPINNOT Kieli-, viestintä- ja muut opinnot Tiedekunnan yhteiset opinnot (Yhteiskuntakäsitykset ja kriitt. ajattelu) Kieli-, viestintä- ja muut opinnot A 4, Vaihtoehtoisia aineopintoja A PJ/A KV Tiedekunnan yhteiset opinnot (Tieteenteon etiikka), Muut opinnot (Harjoittelu)

Esimerkki VTM -tutkinnon ajoituksesta valtio-opissa 2 vuoden aikana: VTM (120 op) 1. vuosi (60 op) 2. vuosi (60 op) YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 1-2 VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT OPINNOT S 1, 2 HARJOITTELU S 3 S PJ/S KV 1-2 S PJ/S KV 3 SEMINAARI S 4 PRO GRADU Pro gradu MUUT OPINNOT Sivuaine- ja muita opintoja Sivuaine- ja muita opintoja OPETUSOHJELMA Lukukausittain laadittava opetusohjelma on nähtävissä oppiaineen verkkosivuilla. HOPS Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Jokaisen uuden opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) oppiaineen intrassa (https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/voppi/opiskelu/opiskeluohjeita/sivut/home.aspx) olevien ohjeiden mukaan. HOPS:in päivittäminen opintojen edetessä on suositeltavaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS- keskusteluun ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen eri vaiheissa opinto-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. VALTIO-OPIN TARJOAMAT SIVUAINEOPINNOT Valtio-opin sivuaineopintoina voi suorittaa yksittäisiä kursseja. Opintokokonaisuusmerkintään oikeuttavat kuitenkin vain seuraavat kokonaisuudet. Yksittäisistä, irrallisista aineopinnoista tulee merkintä valtio-opin aineopintoja. Valtioopin sivuaineopintoihin ei tarvita erillistä opinto-oikeutta. 1) Perusopintokokonaisuus (sivuaine 25 op): P 1-P 5 2) Aineopintokokonaisuus (sivuaine 60-85 op) 60 op:n vähimmäisopintomäärä: - Perusopinnot (25 op) -A 1 ja A 2 (10 op) TAI A 4 (10 op) JA A PJ 1-5 (APJ1 on pakollinen, jaksoista APJ2-5 valitaan kolme, 25 op) TAI A KV 1-5 (AKV1 on pakolinen, AKV2-5 jaksoista valitaan kolme, 25 op) Huom! Pääaineenvaihtajien tulee suorittaa aineopinnot pääaineopiskelijan vaatimuksin tai osoittaa vastaavat metodiset valmiudet. 3) Syventävät opinnot (sivuaine): Aineopinnot (ks. kohta 2) + S 1-2 + S 4 + Pro gradu + vähintään toinen seuraavista: S PJ 1-3 tai S KV 1-3 (68-86 op). Syventävien opintokokonaisuusmerkinnän ehtona on, että opiskelija on suorittanut valitsemansa linjan vaihtoehtoiset aineopinnot (A PJ / A KV 1-5) Valtio-opin maisteriopintoihin kuuluvien syventävien kurssien suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut valtio-opin aineopintokokonaisuuden (ks. ed. kohta 2). Mahdolliset muut, sivuaineopiskelijoita koskevat suoritusohjeet on mainittu ao. kurssin kurssikuvauksessa. KANDIDAATIN TUTKINTO VALTIO-OPISSA

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (VTK) valtio-opissa koostuu valtio-opin perus- ja aineopinnoista, kieli- ja yleisopinnoista sekä muista opinnoista. Tutkinnon rakenne on seuraava: VTK-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 180 OP Pääaineen opinnot 75-100 op Perusopinnot 25 op Aineopinnot 50-75 op - Yhteiset aineopinnot 25 op - Vaihtoehtoiset aineopinnot 25-50 op Kieli ja viestintäopinnot 16 op Muut opinnot 64-89 op Pakollinen osuus 64 op - Tdk:n yhteiset opinnot 14 op - Sivuaineiden opinnot vähintään 50 op (ks. alla kohta muut opinnot) Yhteensä 180 op Valtio-opin opintojen suorittaminen aloitetaan perusopinnoilla. Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa, ja se merkitään omana kohtanaan tutkintotodistukseen. Toisen linjan kokonaisuus ei kuitenkaan korvaa sivuainetta. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma (10 op), jonka laadinnan yhteydessä suoritetaan kypsyysnäyte. MUUT OPINNOT Valtio-opin perus- ja aineopintojen ohella VTK -tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 64 opintopistettä. Näihin tulee sisältyä vähintään 50 opintopistettä sivuaineopintoja siten, että opiskelija suorittaa ainakin kahdesta (2) sivuaineesta vähintään perusopinnot. Sivuaineet opiskelija voi valita harkintansa mukaan. Pakollisiin muihin opintoihin sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot (16 op) sekä seuraavat tiedekunnan yhteiset opinnot (14 op): - Tilastotieteen peruskurssi soveltajille (8 op) Johdatus tieteelliseen ajatteluun -opintokokonaisuus (6 op): - FILY Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu (3 op) - FILY Tieteenteon etiikka (3 op) Muihin opintoihin voi lisäksi sisältyä opiskelijan vapaasti valitsemia opintojaksoja: muita sivuaineopintoja, yhteisiä opintoja, kieliopintoja tai muita opintoja. Vapaasti valittaviin muihin opintoihin voi sisällyttää pääainetta tukevan asiantuntijuutta kehittävän raportoidun harjoittelun (5 op) sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta annettujen ohjeiden mukaan. PERUS- JA AINEOPINTOJAKSOT 75-100 OP PERUSOPINNOT 25 OP VALT 1058 Tavoitteet: Perusopintojen tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan tutkimuksen eri traditioista, lähestymistavoista ja peruskäsitteistä sekä keskeisistä tutkimusongelmista kuten politiikasta ja vallasta, poliittisista järjestelmistä, poliittisista konflikteista sekä poliittisen ajattelun kehityksestä.

Opiskelutavat: Perusopinnot jakaantuvat viiteen viiden pisteen opintojaksoon. Pääaineopiskelijat suorittavat nämä jaksot pakollisina luentokursseina lukuun ottamatta jaksoa P 4, joka on kirjatentti. Sivuaineopiskelijat suorittavat jaksot P 2 ja P 3 pakollisina luentokursseina, P1:n he voivat suorittaa joko luentokurssina tai kirjatenttinä, ja jaksot P4 ja P5 he tekevät kirjatentteinä. Kirjatenteissä koko jakson kirjallisuus on aina tentittävä yhdellä kertaa. Perusopintojen (25 op) valmistumisesta opiskelijan on tehtävä viipymättä ilmoitus valtio-opin toimistoon opintorekisterimerkintöjä varten. Kurssin nimi: P1 JOHDATUS POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN POLT0005, 5 OP Sisältö: Kurssi esittelee valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitteet ja- teoriat, tutkimusotteet ja -suuntaukset, oppihistoriaa sekä suhteet lähitieteisiin. Tavoitteet: Kurssin suorittanut tuntee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan peruskäsitteet ja- teoriat, hahmottaa alojen suhteen muihin yhteiskuntatieteisiin ja tuntee keskeisten tutkimussuuntausten perusteemat. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina. Luentokuulustelussa tentitään myös oppimateriaalina oleva kirjallisuus. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin myös kirjatenttinä, mutta luentokurssia suositellaan vahvasti. Kirjatentti tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä Oppimateriaalit luentokurssiin osallistujille: Luentomuistiinpanot, luennolla jaettava materiaali ja Hakovirta, H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen uudistettu laitos, osat I, II, III ja VII) ja Heywood, A.: Politics (3. laitos, luvut 1, 12-18, 20; tai vastaavat luvut muista laitoksista) Oppimateriaalit sivuaineopiskelijoiden kirjatenttiin: Hakovirta H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen, uudistettu laitos) ja Heywood A.: Politics (3. laitos kokonaan) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Luentokurssin vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtori pj-linja, yliopisto-opettaja pj-linja, professori kv-linja, valtio-oppi Kirjatentin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja pj-linja, valtio-oppi Arvostelu: Hylätty 1 5. P2 JOHDATUS POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Tavoitteena on antaa perustiedot historiantutkimuksen ja poliittisen historian luonteesta. Kirjatentti P2.2 olisi hyvä suorittaa jo luentosarjan alkuvaiheessa. P2.1 POLIITTISEN HISTORIAN SUUNTAUKSIA POLT0001, 2 OP Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen eri aihepiirejä ja lähestymistapoja Tavoitteet: Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina (24 h). Oppimateriaali: Luennolla jaettava oheismateriaali. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy. Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja Kurssin vastuuhenkilö: Professori, poliittinen historia Arvostelu: Hylätty 1-5 P2.2 POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ POLT0002, 3 OP Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen peruskysymyksiä Tavoitteet: Perehdyttää poliittisen historian tutkimuksen metodologiaan. Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjatentti. Tentti suoritetaan opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Oppimateriaali: Carr, E. H.: What is History? With a new introduction by Richard J. Evans. Huom! Evansin johdanto pitää ehdottomasti lukea. Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History Artikkeli: Hyytiäinen Nina & Tähtinen Juhani, Historian tutkimus ja lähteet (2008) http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/virmo/virmo-1/kashisnet/kasvatuksen-historian-tutkimus/kasvatuksenhistorian-tutkimus-ja-lahdekysymys Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, poliittinen historia Arvostelu: Hylätty- 1-5.

P3 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN JA POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys poliittisten ideologioiden ja politiikan teorian vaiheista ja merkityksestä. P3.1 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN POLT0003, 3 OP Sisältö: Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Tavoitteet: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuoden syksy Suoritustavat: Luento-opetus 24 h Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu Arviointi: Hylätty - 1-5. Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja, poliittinen historia P3.2 POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT POLT0004, 2 OP Tavoitteet: Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan perustiedot keskeisistä länsimaisista poliittisista ajattelijoista. Sisältö: Perehdytään länsimaisen politiikan teorian keskeisiin klassikoihin. Suoritustavat: Luento-opetus 16 h Opetuksen suunnitellut ajankohdat: 1. vuoden syksy Vaadittavat opintosuoritukset: Luentokuulustelu Arvostelu: Hylätty 1 5. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja pj-linja, valtio-oppi Kurssin nimi: P 4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT VALT 1005, 5 OP Sisältö: Poliittisten järjestelmien tutkimuksen perusteet Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa poliittisten järjestelmien tutkimuksen peruslähtökohdat sekä tuntee suomalaisen ja eurooppalaisten poliittisten järjestelmien perusrakenteet ja erot. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Wiberg, M.: Politiikka Suomessa Crepaz, M. & Steiner, J.: European Democracies (8. laitos) Wasserman, G.: The Basics of American Politics (15. laitos) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Kurssi tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja pj-linja, valtio-oppi Arvostelu: Hylätty 1 5. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. Kurssin nimi: P 5 JOHDATUS KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN VALT1176, 5 OP Sisältö: Perusteet kansainvälisen järjestelmän toimijoista ja ilmiöistä. Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa kansainvälisten järjestöjen, konfliktien, ulkopolitiikan, diplomatian, globaalin talousjärjestelmän ja globalisaation merkityksen oppiaineen perinteisen ytimen näkökulmasta. Opiskelija kykenee analysoimaan ko. ilmiöitä kriittisesti ja analyyttisesti. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina. Luentokurssin aikataulu ilmenee oppiaineen opetusohjelmasta. Sivaineopiskelijat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä. Oppimateriaalit sivuaineopiskelijat: Pakollinen: Nye, J.: Understanding International Conflicts (6. tai 7. laitos) Valitse kaksi (2) kirjaa seuraavista: Rittberger, V. & Zangl, B. & Staisch, M.: International Organization: Polity, Politics and Policies Hudson, V.: Foreign Policy Analysis Held, D. & McGrew, A.: Globalization and Anti-Globalization. Beyond the Great Divide (2. laitos) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Pääaineopiskelijat: 1. vuoden kevät Sivuaineopiskelijat: Kurssi tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori kv-linja, valtio-oppi

Arvostelu: Hylätty 1 5. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. AINEOPINNOT 50-75 OP VALT 1059 YHTEISET AINEOPINNOT 25 OP Tavoitteet: Aineopintojen 1-3 tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tietoja politiikan teoriasta ja metodologiasta. Opetuksessa käytetään selittävämpää ja tulkitsevampaa otetta kuin perusopinnoissa ja painotetaan tutkimusmetodiikkaan ja teorianmuodostukseen liittyviä kysymyksiä. Opiskelutavat: A 1 suoritetaan kirjatenttinä. Aineopintoihin 2 ja 3 sisältyy pääaineopiskelijoille kontaktiopetusta. Kandidaatintutkintoon vaaditaan pääaineopiskelijoiden tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut aineopinnot. Kurssin nimi: A 1 POLITIIKAN TEORIA VALT 1523, 4 OP Sisältö: Normatiivisen politiikan teorian peruslähtökohdat Tavoitteet: Opiskelija tutustuu normatiivisen politiikan teorian keskeisiin käsitteisiin. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Oppimateriaali kirjatentissä: Heywood, A.: Political Theory. An Introduction (3. laitos) Herne, K.: Mitä oikeudenmukaisuus on? Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Kurssi tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. Kurssin nimi: A 2 POLITIIKAN TUTKIMUKSEN METODOLOGIA, 4 OP (pääaine) 6 OP (sivuaine) Pääaineopiskelijat: VALT 1011 Sisältö: Politiikan tutkimuksen metodologia. Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erilaiset politiikan tutkimuksen metodologiset lähtökohdat ja suuntaukset. Lisäksi hän osaa analysoida politologisia tutkimuksia. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustyö, jossa analysoidaan erilaisia politologisia tutkimuksia sekä seminaari. Hindmoor A.: Rational Choice Marsh, D. & Stoker, G.: Theory and Methods in Political Science. 3. tai uudempi laitos Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Pääaineopiskelijoiden opintojakso suoritetaan syyslukukautena. Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. Sivuaineopiskelijat: VALT 1012 Sisältö: Politiikan tutkimuksen metodologia. Tavoitteet: Opiskelija perehtyy politiikan tutkimuksen metodologiaan ja erilaisiin politiikan tutkimuksen suuntauksiin. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä kirjatenttinä. Kirjatenttiin kuuluvia kirjoja voi korvata luentosarjoilla ja/tai opetusseminaareilla. Marsh D. & Stoker G.: Theory and Methods in Political Science (3. tai uudempi laitos) Hindmoor A.: Rational Choice Raatikainen, P.: Ihmistieteet ja filosofia Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Kurssi tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. Kukin teos/korvaava suoritus painottuu arvosanassa opintopisteosuutensa mukaan. Kurssin A 3 VALTIO-OPIN TUTKIMUSMENETELMÄT, 7 OP Pääaineopiskelijat: A 3.1 TEKSTIANALYYSI JA HAASTATTELUKURSSI VALT1524, 3 OP Sisältö: Kurssin voi suorittaa joko suomenkielisinä tekstianalyysikurssina tai englanninkielisenä haastattelukurssina. Politiikan tutkimuksessa käytettävät kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät.

Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää joko haastattelu- tai tekstianalyysin politologisia tutkimusmenetelmiä. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina, johon sisältyy harjoitustyö ja päätösseminaari. Jaetaan kurssilla. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Syys- ja kevätlukukaudella Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopisto-opettajat, pj- ja kv-linjat Arvostelu: Hylätty 1 5. Pääaineopiskelijat: A 3.2 KVANTITATIIVISET AINEISTOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT VALT 1171, 4 OP Sisältö: Politiikan tutkimuksessa käytettävät kvantitatiiviset aineistot ja tutkimusmenetelmät Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää kvantitatiivisia tutkimusaineistoja sekä perustason kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opiskelija osaa myös käyttää tilastollisia menetelmiä kvantitatiivisten aineistojen kuvailuun. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina sekä harjoituksina. Kurssiin kuuluu 24 h luentoja ja 16 h harjoituksia, joihin osallistuminen on pakollista. Kurssiin sisältyy harjoitustyö. Oppimateriaalit jaetaan luentokurssilla. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Luentokurssien aikataulut ilmenevät laitoksen opetusohjelmasta. Edeltävät opinnot: Dokumentoitu SPSS-ohjelmiston perusteiden hallinta sekä tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva Tilastomenetelmien peruskurssi soveltajille. Edellä mainitut on oltava suoritettuna tai suoritettava samana lukukautena rinnakkain A 3.2-kurssin kanssa. Kurssin vastuuhenkilö: Erikoistutkija, pj-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. A 4 KANDIDAATINTUTKIELMA VALT 1019, 10 OP (pääaineopiskelijat) PROSEMINAARI VALT 2467, 10 OP (sivuaineopiskelijat) Sisältö: Seminaarityöskentelyn aikana opiskelija tuottaa itsenäisen tutkimusprosessin tuloksena tieteellisen työn, joka voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmana (pääaineopiskelijat). Tutkielma on 20-30 sivun mittainen kirjallinen, tieteellinen työ. Tutkielmassa asetetaan teoreettisesti perusteltu tutkimusongelma, joka ratkaistaan soveltamalla jotakin tutkimusmenetelmää rajattuun aineistoon. Tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Samalla opitaan tieteellistä argumentaatiota, kritiikkiä ja raportin kirjoittamista. Suoritustapa: Seminaariryhmät aloittavat alku- ja loppusyksyllä. Seminaarissa esitetään tutkielmaa edistäviä kirjallisia töitä, opponoidaan näitä esityksiä ja keskustellaan tieteestä sekä opinnäytteistä. Seminaarin suorittaminen vaatii aktiivista läsnäoloa. Pääaineopiskelijat: Pääaineopiskelijoiden kohdalla opintojakso koostuu tutkielmaseminaarista (VALT1020), opinnäytteen kielenkäytön ohjauksesta, kandidaatintutkielmasta sekä kypsyysnäytteestä (VALT1158). Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus tapahtuu kielikeskuksessa. Suomen kielen lehtori ohjaa kandidaatintutkielmaa tekeviä opiskelijoita pienryhmissä. Kullakin ryhmällä on kolme tapaamista, joissa käsitellään tutkielmien käsikirjoituksia. Opiskelija saa suorituksesta yhden opintopisteen kieliopintoihin. Kypsyysnäyte suoritetaan opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen ottaa vastaan seminaarityön ohjaaja. Kypsyysnäyte tarkistetaan sekä kielen että sisällön osalta. Kypsyysnäyte on essee, jonka pituus on noin 500 sanaa. Se on rakenteeltaan jäsennelty yhtenäinen teksti, jossa asiaa tuntematon lukija johdatetaan aiheeseen, jossa asiaa käsitellään otsikon vaatimalla tavalla ja joka päätetään yhteenvetoon. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijoiden proseminaari koostuu seminaarista ja tutkielmasta. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. Proseminaarityön ottaa vastaan seminaarityön ohjaaja. Pääaineopiskelijat: Tutkielmaseminaariin osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on suoritettuna vähintään yksi opintojakso (3 op) yhteisten opintojen opintokokonaisuudesta Johdatus tieteelliseen ajatteluun (6 op) sekä valtioopin perusopinnot ja A 1-3 opintojaksot. Lisäksi suositellaan vaihtoehtoisten aineopintojen suorittamista jo ennen seminaariin ilmoittautumista. Tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssin (2 op) olla suoritettuna. Opintojaksot katsotaan suoritetuiksi, kun niistä on merkintä opintorekisterissä. Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaariin osallistumisen edellytyksenä on sekä valtio-opin, että oman pääaineen perusopintojen suorittaminen. Lisäksi suositellaan sekä oman pääaineen aineopintojen että valtio-opin vaihtoehtoisten aineopintojen suorittamista jo ennen seminaariin ilmoittautumista. Kurssin vastuuhenkilöt: Yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat, pj- ja kv-linjat Arvostelu: Hylätty 1 5 VAIHTOEHTOISET AINEOPINNOT 25-50 OP

Tarkoitus: Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Opiskelijat voivat suorittaa joko toisen tai molemmat linjat. Poliittisen järjestelmän linja jakaantuu viiteen opintojaksoon, joissa perehdytään poliittisiin voimiin, poliittisiin instituutioihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä poliittisen päätöksenteon tuloksiin ja vaikutuksiin. Kansainvälisten suhteiden linja jakaantuu aineopinnoissa viiteen jaksoon, joista ensimmäinen valaisee oppialaa tieteentutkimuksen kannalta. Ulkopolitiikan- ja diplomatian jakso avaa kansainvälisiin suhteisiin toimijakeskeisen näkökulman. Turvallisuus, konfliktit ja rauha - jaksossa kansainvälistä politiikkaa lähestytään rauhan- ja konfliktintutkimuksen näkökulmasta. Neljäs jakso käsittelee globaalia talousjärjestelmää, valaisten sen keskeisiä ilmiöitä ja niitä selittäviä teorioita. Viides jakso valaisee globaaleja ongelmia ja kansainvälistä yhteistoimintaa niiden käsittelemiseksi. Poliittisen järjestelmän linjalla opintojaksoista APJ1 on pakollinen ja jaksoista APJ2-APJ5 opiskelija valitsee kolme. Kansainvälisten suhteiden linajalla opintojaksoista AKV1 on pakollinen ja jakoista AKV2-AKV5 opiskelija valitsee kolme. Opiskelutavat: Molemmat linjat tentitään siten, että jokainen opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. AINEOPINNOT POLIITTISEN JÄRJESTELMÄN LINJALLA 25 OP VALT 1060 Kurssin nimi: A PJ 1 POLIITTISET VOIMAT VALT1022, 7 OP Sisältö: Tarkoituksena on perehtyä erilaisiin poliittisiin voimiin ja niiden vaikutusmahdollisuuksiinsa erilaisissa institutionaalisissa puitteissa. Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaiset poliittiset voimat, erityisesti toisaalta tavallisten kansalaisten poliittisen osallistumisen eri muotoja ja toisaalta poliittisten puolueiden vaikutusmahdollisuudet. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Dalton, R.: Citizen Politics Paloheimo, H. & Raunio, T. (toim.): Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä Mickelsson, R.: Suomen puolueet: vapauden ajasta maailmantuskaan (2015) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään tiedekunnan tenttipäivinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Kurssin nimi: A PJ 2 POLITIIKAN INSTITUUTIOT VALT1172, 6 OP Sisältö: Politiikan instituutiot ja prosessit Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaisia politiikan instituutioita, erityisesti valtiollisia instituutioita sekä kansanvaltaisia malleja järjestää poliittinen päätöksenteko kansalaistasolla sekä parlamentissa. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Smith, M.: Power and State Held, D.: Models of Democracy (3. laitos) Raunio, Tapio ja Wiberg, Matti (toim).: Eduskunta: Kansanvaltaa ja puolueiden ja hallituksen ehdoilla Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään tiedekunnan tenttipäivinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Professori, pj-linja

Kurssin nimi: A PJ 3 POLITIIKAN PROSESSIT VALT1173, 6 op Sisältö: Demokraattisen politiikan keskeiset prosessit Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisiin demokraattisiin prosesseihin eli vaaleihin, poliittiseen kommunikaatioon ja deliberaatioon sekä vaihtoehtoisiin osallistumismuotoihin. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Gastil J.: Political Communication and Deliberation Farrell, D.: Electoral Systems. A Comparative Introduction Smith, G.: Democratic Innovations Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Kurssi tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Kurssin nimi: A PJ 4 KANSALLISET JÄRJESTELMÄT JA EU VALT1174, 6 OP Sisältö: Kokonaisuudessa perehdytään erilaisiin kansallisiin poliittisiin järjestelmiin ja niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä perehdytään EU:n poliittisen järjestelmän institutionaalisiin ja toiminnallisiin ydinasioihin. Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaisten kansallisten järjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä EU:n poliittisen järjestelmän olennaisimmat ominaispiirteet. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Hague, R. & Harrop, M.: Comparative Government and Politics (8. laitos) Hix, S.: The Political System of the European Union (2. laitos) LeDuc, L. & Niemi, R. G. & Norris, P. Comparing democracies 3: elections and voting in the 21st century (3. laitos) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään tiedekunnan tenttipäivinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Kurssin nimi: A PJ 5 POLITIIKAN TUOTOS VALT1175, 6 OP Sisältö: Kokonaisuudessa perehdytään politiikan tuotoksiin ja siihen, miten erilaiset institutionaaliset rajoitteet vaikuttavat politiikan tekemisen mahdollisuuksiin. Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaiset politiikan tuotokset ja niiden syntymistä rajoittavat institutionaaliset ja toiminnalliset tekijät. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Knill, C. & Tosun, J.: Public Policy: a New Introduction Mantzavinos, C.: Individuals, Institutions and Markets Peters, B. G.: Institutional Theory in Political Science Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään tiedekunnan tenttipäivinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Professori, pj-linja

AINEOPINNOT KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN LINJALLA 25 OP VALT 1061 Kurssin nimi: A KV 1 OPPIALA JA KLASSISET SUUNTAUKSET VALT 1030, 7 OP Sisältö: Oppiala tieteentutkimuksen kannalta. Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa oppialan historiallisen kehityksen ja teoreettiset pääsuuntaukset. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Pakollinen kirja (3 op): Dunne, T., Kurki, M. & Smith, S.: International Relations Theories: Discipline and Diversity (4. Laitos) Valitse kaksi (2) seuraavista: Bull, H.: Anarchical society Enloe, C.: Bananas, beaches and bases: making feminist sense of international politics (2. Laitos) Keohane, R. O. & Nye, J. S.: Power and Interdependence (3. laitos). Morgenthau, H. J.: Politics Among Nations (7. laitos). Waltz, K. N.: Theory of International Politics. Huom! Jos olet jo aiemmin suorittanut jonkun tenttikirjoista hyväksytysti vanhan opintojakson yhteydessä, ota ennen tenttiä yhteys tentaattoriin. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Kurssin nimi: A KV 2 ULKOPOLITIIKKA JA DIPLOMATIA VALT1177, 6 OP Sisältö: Kansainvälisten suhteiden toimijakeskeinen näkökulma. Tavoitteet: Opiskelija omaa edellytykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkimukseen syventymiseen. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Fierke, K.M. Diplomatic Interventions. Conflict and Change in a Globalizing World. Verkkojulkaisu. Pursiainen, C. & Forsberg, F.: Ulkopolitiikkaa norsunluutornista Smith, K.: European Union Foreign Policy in a Changing World, 3. laitos Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään itse valittuna päivänä sähköisenä tenttinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Kurssin nimi: A KV 3 TURVALLISUUS, KONFLIKTIT JA RAUHA VALT1178, 6 OP Sisältö: Kansainvälinen politiikka rauhan- ja konfliktintutkimuksen kannalta. Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää turvallisuusproblematiikan ja konfliktidynamiikan perusteet. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Buzan, B. & Herring, E.: The Arms Dynamics in World Politics. Collins, A. (ed.): Contemporary Security Studies. (2. laitos) Vuori, J.: Critical Security and Chinese Politics. The Anti-Falungong Campaign Huom! Jos olet jo aiemmin suorittanut jonkun tenttikirjoista hyväksytysti vanhan opintojakson yhteydessä, ota ennen tenttiä yhteys tentaattoriin.

Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään itse valittuna päivänä sähköisenä tenttinä. Esseiden aikatauluista sovitaan kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Korvaavien kurssien aikataulut oppiaineen Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Kurssin nimi: A KV 4 GLOBAALI TALOUSJÄRJESTELMÄ VALT1179, 6 OP Sisältö: Globaalin talousjärjestelmän rakenne, sen keskeiset ilmiöt ja niitä selittävät teoriat. Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää miten nykyinen globaali talousjärjestelmä on rakentunut ja miten sitä voidaan analysoida. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Blyth, M. toim.: Routledge Handbook of International Political Economy (IPE): IPE as a Global Conversation (huom! vain ss. 1-20 ja 93 306) Gilpin, R.: Global Political Economy: Understanding the International Economic Order. Mattli, W.: The Logic of Regional Integration:. Europe and Beyond. Huom! Jos olet jo aiemmin suorittanut jonkun tenttikirjoista hyväksytysti vanhan opintojakson yhteydessä, ota ennen tenttiä yhteys tentaattoriin. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä itse valittuna päivänä sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Kurssin nimi: A KV 5 GLOBAALIN MAAILMAN JA SEN ONGELMIEN HALLINTA VALT1180, 6 OP Sisältö: Globaalit ongelmat ja kansainvälinen yhteistoiminta niiden käsittelemiseksi. Tavoitteet: Opiskelija kykenee ottamaan ongelmakeskeisen näkökulman kansainvälisiin suhteisiin ja niiden institutionalisoitumiseen. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Ippolito, F. & Trevisanut, S. (toim.): Migration in the Mediterranean. Mechanisms of International Cooperation. Pogge, T. W.: World Poverty and Human Rights. O Neill, K.: The Environment and International Relations. Huom! Jos olet jo aiemmin suorittanut jonkun tenttikirjoista hyväksytysti vanhan opintojakson yhteydessä, ota ennen tenttiä yhteys tentaattoriin. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä itse valittuna päivänä sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Ei edeltäviä opintoja. Kurssin vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Kurssin vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja MAISTERINTUTKINTO VALTIO-OPISSA Valtiotieteiden maisterin tutkinto valtio-opissa koostuu valtio-opin syventävistä opinnoista ja muista opinnoista. Maisteriopintojen edellytyksenä on kandidaatin tutkinnon suorittaminen. Yleisrakenne on seuraava:

VTM-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 120 OP SYVENTÄVÄT OPINNOT 88-106 OP Yhteiset syventävät opinnot SYV 1-2 Harjoittelu Seminaari Pro gradu tutkielma Vaihtoehtoiset syventävät opinnot 70 op 16 op 5 op 9 op 40 op 18-36 op Vaihtoehtoiset syventävät opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjaan. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa muina opintoina. Kummankin linjan suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vastaavan linjan aineopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Syventäviin opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelua. MUUT OPINNOT 14-32 OP Valtio-opin syventävien opintojen ohella VTM-tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 14-32 opintopistettä. Maisterin tutkinnon suorittaminen edellyttää, että opiskelija, esimerkiksi VTK-tutkinnon yhteydessä, on suorittanut vähintään perusopinnot kahdesta sivuaineesta (ks. ed. VTK -tutkinnon vaatimukset). SYVENTÄVÄT OPINNOT 88-106 OP Tavoite: Syventävien opintojen tavoitteena on perehtyminen länsimaiden valtiollisen ajattelun perinteeseen, teoreettisten tietojen syventäminen, metodisten valmiuksien kehittäminen sekä harjaantuminen itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteelliseen esitystapaan. Opiskelutavat: Syventävien opintojen vastuuhenkilöinä toimivat oppiaineen professorit linjoittain. Seminaareissa edellytetään aktiivista osallistumista istuntoihin, harjoitustöiden laatimista ja opponenttina toimimista. Seminaarit sisältävät kiinteää työskentelyä ja niihin on varattava riittävästi aikaa. Tutkielman aiheen hyväksyy asianomaisen linjan professori. Professori toimii myös tutkielman ohjaajana. Tutkielman laatiminen on suhteellisen itsenäistä työskentelyä, jota seminaari tukee. Syventäviin opintoihin voidaan valinnaisesti sijoittaa työharjoittelu sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta annettujen ohjeiden mukaan. Opintojaksot S 1.1, S 1.2, S 2, S PJ 1-3 ja S KV 1-3 tentitään kukin yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Osa tenttikirjoista voidaan suorittaa myös kirjoittamalla esseitä opettajan kanssa erikseen sovittavista aiheista tai korvaavilla kursseilla. Erityisesti opintojakso S 2 suositellaan suorittamaan korvaavalla kurssilla. Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettava kokonaan ennen syventävien kirjatentteihin osallistumista. (Ei koske luentoja ja kertauskuulusteluja.) Opiskelijan odotetaan seminaariin tullessaan pystyvän käyttämään suurimman osan opiskeluajastaan tutkielman suunnitteluun ja laatimiseen. On suositeltavaa, että opintojaksot S1 ja S2 suoritetaan valmiiksi ennen S4 seminaaria. YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT VALT 1062, 30 OP (+PRO GRADU 40 OP) Kurssin nimi: S 1 POLITIIKAN FILOSOFIA VALT 1038, 12 OP Sisältö: Politiikan filosofian kehitys ja sen keskeiset klassikot antiikista nykyhetkeen. Tavoitteet: Tutustuttaa opiskelija poliittisen filosofian perusteisiin ja keskeisiin kysymyksiin, yhtäältä alkuperäistekstein valistuksen aikaan saakka, toisaalta viime vuosisadan keskeisten politiikan filosofien ajattelun kautta. S 1.1 POLITIIKAN FILOSOFIAN KLASSIKOT VALT1129, 6 OP

Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Pakollinen: Koikkalainen, P. & Korvela, P.E. (toim.) Klassiset poliittiset ajattelijat (2 op) Sekä yhteensä 4 op seuraavista: Machiavelli, N.: Ruhtinas ja Discourses (Valtiollisia mietelmiä)( 2 op) Hobbes, T.: Leviathan (2op) Locke, J.: Second Treatise teoksesta Two Treatises of Government (suomeksi: Tutkielma hallitusvallasta [Toinen tutkielma] (1 op) Kant, I.: Ikuiseen rauhaan (tai alkukielellä Zum ewigen Frieden) (1 op) de Tocqueville, A.: Demokratia Amerikassa (tai alkukielellä De la démocratie en Amérique) (2 op) Mill, J.S.: On Liberty (1 p) Weber, M.: Tiede ja politiikka. Kutsumus ja ammatti (1 op) Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä opiskelijan valitsemana ajankohtana. Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Kurssin vastuuhenkilö: Professori, kv-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. S 1.2 POLITIIKAN FILOSOFIAN NYKYKLASSIKOT VALT1130, 6 OP Suoritustavat: Opintojaksossa valitaan kahdesta vaihtoehtoisesta kirjapaketista: joko demokratia ja demokraattinen päätöksenteko tai hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Valitun paketin neljästä kirjasta tentitään kolme yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Demokratia ja demokraattinen päätöksenteko Barber, B.: The Strong Democracy. Participatory Politics for a New Age Dahl, R.A.: Democracy and its Critics Habermas, J.: Between Facts and Norms. Contributions to a Discourse Theory of Law and Democracy (tai alkukielellä: Faktizität und Geltung. Beiträge zur Diskurstheorie des Rechts und des demokratischen Rechtstaats) Rosanvallon P.: Vastademokratia. Politiikka epäluulon aikakaudella (tai ranskaksi: La contre-démocratie. La politique à l âge de la défiance) Hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta Arendt, H.: The Human Condition Etzioni, A.: The New Golden Rule. Community and Morality in a Democratic Society Margalit, A.: The Decent Society Rawls, J.: A Theory of Justice Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä opiskelijan valitsemana ajankohtana. Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Kurssin vastuuhenkilö: Professori, kv-linja Arvostelu: Hylätty 1 5. Kurssin nimi: S 2 TEORIA JA METODOLOGIA VALT 1040, 4 OP Sisältö: Kurssi tarjoaa aineopintoja syvällisemmän käsityksen politiikan tutkimuksen menetelmistä ja lähestymistavoista. Kurssilla perehdytään erityisesti ei-kokeelliseen kausaalipäättelyyn vertailevassa tutkimuksessa ja poliittisen käyttäytymisen tutkimuksessa, kokeelliseen tutkimukseen, peliteoriaan, kollektiivisen päätöksenteon ja instituutioiden suunnittelun teoriaan. Tavoitteet: Kurssin suorittanut opiskelija tuntee kausaalipäättelyn periaatteita erilaisissa tutkimusasetelmissa, päätösja peliteorian perusteita sekä poliittisten instituutioiden arviointi- ja suunnitteluperiaatteita. Tavoitteena on antaa välineet valtio-opin tutkimuskirjallisuuden itsenäiseen hyödyntämiseen. Suoritustavat: luentokurssi (suositeltava) tai kirjatentti luentomuistiinpanot ja luennoilla jaettava materiaali tai kaksi seuraavista kirjoista: Jackson, P.T.: The Conduct of Inquiry in International Relations Philosophy of Science and Its Implications for the Study of World Politics

Nurmi, H.: Models of Political Economy Peters, G.: Comparative Politics: Theory and Methods Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Luentokurssi kevätlukukausi. Kirjatentti tentitään opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä. Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Arvostelu: luentokurssi: hylätty - 1 5, kirjallisuuskuulustelu: hylätty - 1-5. Valtio-oppi Kurssin nimi: S 3 HARJOITTELU VALT 1042, 5 OP Sisältö: Vähintään 2 kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työskentely jossakin julkisen alan organisaatiossa, järjestössä tai yrityksessä. Vaihtoehtoisesti erikseen sovittava kirjallisuuskuulustelu omalta valtio-opin erikoisalalta. Tavoitteet: Parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia opiskelua tukevalla käytännön alalla tai syvällisempi perehtyminen pro gradu-tutkielman alan kirjallisuuteen. Suoritustavat: Ohjeiden mukaan laadittu työharjoitteluraportti tai kirjatentti. Kirjallisuuskuulustelun osalta erikseen tutkielman ohjaajan kanssa sovittava kirjallisuus Vastuuhenkilöt: Professorit, pj- ja kv-linjat Arvostelu: Työharjoittelu: hylätty-hyväksytty, kirjallisuustentti: hylätty - 1 5. Kurssin nimi: S 4 SEMINAARI VALT 1043, 9 OP Sisältö: Aktiivinen osallistuminen oman oppilinjan seminaari-istuntoihin, omaa pro gradu-tutkielmaa koskevan kirjallisuuskatsauksen ja tutkimussuunnitelman esittäminen sekä tutkielman osien esittely kirjallisesti ja suullisesti ynnä muiden osanottajien esitelmien kommentointi ja kritiikki. Tavoitteet: Valmistaa opiskelijoita itsenäiseen kirjalliseen työskentelyyn, puhetaidollisten valmiuksien kehittäminen sekä perehdyttäminen tieteelliseen keskusteluun. Esitelmien laadintaan tarvittava lähdekirjallisuus ja kirjoittamisoppaat. Opetuksen suunnitellut ajankohdat: Seminaari kestää kaksi lukukautta. Jos pro gradu ei ole edistynyt toivotulla tavalla, voi seminaarin vetäjä velvoittaa opiskelijaa osallistumaan vielä kolmannen lukukauden istuntoihin. Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Vastuuhenkilöt: Professorit, pj- ja kv-linjat Arvostelu: kirjalliset työt ja osallistumisaktiivisuus arvostellaan yhdessä asteikolla hylätty 1 5. PRO GRADU -TUTKIELMA 40 OP VALT 1045 Tavoitteet: Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön. Sisältö: Työhön kuuluu olennaisena osana valittua aihetta käsittelevän kirjallisuuden hankkiminen ja tutkiminen, tutkimusmenetelmien käyttö sekä tieteelliseen argumentaatioon perustuvan tutkielman laatiminen. Kypsyysnäytettä ei tarvita, mikäli kirjoituskokeen kieli ja sisältö on tarkastettu hyväksytysti kandidaatintutkielman yhteydessä Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkielman tulee osoittaa aihepiiriä koskevaa lukeneisuutta, tieteellisten menettelytapojen sekä relevanttien tutkimusmenetelmien ja kielen täsmällistä hallintaa. Tutkielma on rajattava niin, että se on mahdollista saattaa päätökseen opintopisteitä vastaavalla työmäärällä. Tutkielma laaditaan ohjaajaksi sovitun professorin (tai muun opettajan) ohjauksessa. Työn käsikirjoitus on toimitettava hänelle esitarkastusta varten ennen kansittamista. Vastuuhenkilöt: Professorit, pj- ja kv-linjat Arvostelu: Approbatur-laudatur VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 18-36 OP Syventävien opintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Opiskelijat voivat suorittaa joko toisen tai molemmat linjat. Linjan suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vastaavan linjan vaihtoehtoiset aineopinnot. Poliittisen järjestelmän linja jakaantuu opintojaksoihin, joissa tarkastellaan poliittisia instituutioita ja voimia sekä politiikan prosesseja ja vaikutuksia sekä opintosuunnan jotakin erityisproblematiikkaa. Kansainvälisten suhteiden linja jakaantuu opintojaksoihin, joissa tarkastellaan kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja muutosta, globaalihallinnan kysymyksiä sekä oppialan pääsuuntia. SYVENTÄVÄT OPINNOT POLIITTISEN JÄRJESTELMÄN LINJALLA 18 OP VALT 1063