TIEDOTE, MUURAMETALOT OY, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta
Tiedote, Muurametalot Oy, 19.5.2011 Puurakentamisella voi ehkäistä ilmastonmuutosta Yksittäinen kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin tekemällä eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja. Yksi suurimmista tulevaisuuden uhkatekijöistä on ilmastonmuutos, joka johtuu ilmakehään kertyvästä hiilidioksidista. Vähintään 60 prosenttia ilmastonmuutoksesta on ihmisen aiheuttamaa. Estääkseen tämän kehityksen Euroopan maat ovat sitoutuneet vähentämään hiilidioksidipäästöjä joka vuosi Kioton sopimuksen mukaisesti. Rakentaminen on yksittäisen ihmisen päätöksistä merkittävimpiä yksittäisiä tekoja, jonka hiilijalanjälkeen kuluttaja voi suoraan vaikuttaa. Rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka- aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jos raaka- aineiden kulutusta mitattaisiin painon mukaan, niin rakentamisen osuus olisi jopa 50%. Tämän lisäksi rakentaminen ja rakennusten purkaminen tuottaa noin 40 50% jätteistä.. (Lähde: EU tutkimushanke RELIEF 2003, tausta-aineisto.) Noin kaksi kolmasosaa yksittäisen suomalaisen hiilijalanjäljestä koostuu asumisesta (rakentaminen ja kiinteistön huolto), asumisen energiasta ja liikenteestä. Asumisen ympäristöystävällisyydestä keskusteltaessa keskitytään usein energiankulutukseen, mikä muodostaakin merkittävän osan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Rakentamisessa tämä tarkoittaa keskittymistä lähes pelkästään lämmitysratkaisujen energiatehokkuuteen eli ns. matalaenergiatalojen tai passiivitalojen rakentamista. Energiatehokkuuden parantaminen uudis- ja korjausrakentamisessa on kuitenkin liian hidas keino ehkäistä ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi olisi syytä ottaa huomioon myös rakentamisen suuri merkitys hiilijalanjälkeen. Rakentamisen hiilijalanjälki muodostuu rakennusmateriaalista, sen valmistukseen kuluvasta energiasta, rakennusjätteen käsittelystä ja rakennusmateriaalin kuljetuksesta ja asennuksesta sekä rakennuksen purkamisesta. Puurakentamisen hiilijalanjälki erittäin pieni verrattuna muuhun rakentamiseen. Jos kaikki Euroopan asunnot rakennettaisiin betonin sijaan puusta, asuntorakentamisen aiheuttama luonnonvarojen kulutus Euroopassa laskisi 70 prosenttia, energiakulutus 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöt jopa 60 prosenttia (Lähde: Rakennustiedon RT -ympäristöselosteet, Metsäteollisuus). Kioton pöytäkirjan päästötavoitteista neljännes hoituisi pelkästään sillä, Euroopan puutalokanta kasvaisi 10 prosenttia! Puurakentamisen hyödyt ovat siis ympäristönäkökohdista tarkasteltuna kiistattomat. Puu kasvaessaan ja yhteyttäessään sitoo itseensä ilmakehän hiilidioksidia eli se toimii ns. hiilinieluna. Toisaalta puutuote toimii hiilidioksidivarastona. Keskiverto suomalainen puinen omakotitalo sitoo rakenteisiinsa noin 30 tonnia ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia. Se vastaa yhden keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Hyvällä hoidolla hiili säilyy rakenteissa parhaimmillaan satoja vuosia. Näin puurakennukset tehostavat hiilinielujen vaikutusta. Puu on siis ainutlaatuinen materiaali, koska se pystyy sekä käyttämään että varastoimaan hiilidioksidia. Aktiivisen metsänhoidon ansiosta metsän kasvu nopeutuu ja hiilidioksidi pysyy poissa ilmakehästä entistä pitempään. Puun hyödyntäminen johtaa myös aktiiviseen ja hyvään metsänhoitoon. Tämä on huomattu myös Kioton vuonna 2005 voimaantulleessa pöytäkirjassa, jossa metsäteollisuuden ansiot metsien uudistumisen vaalijana tuodaan esiin. Metsän kasvusta ei ole huolta, sillä vuosikasvusta korjataan Euroopassa vain 64 prosenttia. Puu on erittäin energiatehokas rakennusmateriaali, sillä puutuotteen valmistus tuottaa enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Puurakenteet syntyvät pienemmällä energiamäärällä kuin mitään muut tavanomaiset rakennusmateriaalit. Puu myös säästää energiaa koko
rakennuksen elinkaaren ajan, sillä solurakenteensa ansiosta se eristää tehokkaasti lämpöä. Puu on eristäjänä15 kertaa tehokkaampi kuin betoni ja esim. 2,5cm:n paksuinen lauta on lämmöneristyskyvyltään parempi kuin 11,4 senttimetrin paksuinen tiiliseinä. Puisen matalaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat arvioiden mukaan vain 2-3 prosenttia normitaloa suuremmat ja siten myös takaisinmaksuaika on lyhyet verrattuna esim. matalaenergiaharkkotaloihin. Matalaenergiaharkkotalojen takaisinmaksuaika vaihtelee 33-40 vuoden välillä, kun taas vastaava aika puisella matalaenergiatalolla on vain 9-10 vuotta. Hyvän lämmöneristyskykynsä ansiosta seinät ovat ohuempia kuin muilla menetelmillä rakennetuissa taloissa ja näin saadaan lisäneliöitä asumiseen. Puu on uusiutuva luonnonvara. Sen jatkokäsittelyssä ei synny jätettä toisin kuin monen muun rakennusmateriaalin valmistuksessa. Sahauksessa syntyvä materiaali voidaan jalostaa uusituvaksi energiaksi, esim. pelleteiksi. Puun palaessa hiilidioksidia syntyy korkeintaan aiemmin varastoidun verran, joten puun käyttö energiana on hiilineutraalia. Puunjalostuksen sivutuotteet, kuten purut ja lastut, voidaan hyödyntää levyteollisuuden raaka- aineena. Muurametaloille rakentamisen ympäristötehokkuus on toimitusjohtaja Vappulan mukaan sydämen asia. Muurametaloissa pyritään mahdollisimman korkeaan puun käyttöasteeseen ja ekotehokkuus huomioidaan jo talon suunnitteluvaiheessa. Puun osuutta rakennusmateriaalina on juuri kasvatettu siirryttäessä puiseen alapohjarakenteeseen, kertoo Vappula. Perinteisesti puutalon alapohja on betonilaatta. Muurametalojen eristetty rossipohjaratkaisu mahdollistaa sen, että betonia ei tarvitse käyttää alapohjassa lainkaan. Tämä on merkityksellinen muutos, sillä sementin valmistus aiheuttaa 4-8% maailman hiilidioksidipäästöistä.
Muurametalojen alapohja ei vaadi betonilaattaa. Tämän lämpimän alapohjan tarkastus on myös hyvin helppo toteuttaa. Muurametalojen suunnittelun perustana on tilojen käytettävyys, hyvä energiatalous, viihtyvyys ja sisäilma, kertoo kehityspäällikkö Visuri. Tilat suunnitellaan siten, että niissä on alhainen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys. Alhaiseen energiankulutukseen on päästy lämpöä hyvin eristävillä rakenteilla ja korkealla työn laadulla. Talon rakenteissa, piilossa olevan työn laatu näkyy konkreettisesti pieninä ilmavuotoina. Muurametaloissa ilmanvuotoluku on saatu pieneksi, koska moduulit valmistetaan hyvissä tehdasolosuhteissa ja työmaalla asentajille on annettu tarkat toimintamallit laadun ylläpitämiseksi. Talotekniikan osuus energiataloudessa on osaltaan hyvin merkittävässä asemassa. Ilmanvaihtokoneen hyvä vuosihyötysuhde osaltaan takaa sen, että jäteilman mukana energiaa ei puhalleta ulos harakoille. Muurametalot ovatkin valinneet taloihinsa tehokkaista ja erittäin hyvällä hyötysuhteella toimivia laitteita. kiinteät rakennusosat ovat Esa Visurin mukaan pitkäikäisiä ja vain kohtuullisesti huoltoa ja kunnossapitoa vaativia. Muurametalot ovat kehittäneet ratkaisujaan niin, että rakenteissa on mahdollisimman vähän ennakoimattoman vaurioitumisen riskiä. Esimerkiksi uusi alapohjarakenne on sellainen, että se on kokonaan tarkistettavissa ja huollettavissa talotekniikkaa myöten hyvin helposti ilman rakenteiden purkamista. Moduulielementtien valmistus on kustannustehokasta ja aiheuttaa suhteellisen vähän ympäristöhaittoja.
Muurametalojen kiinteät rakennusosat ovat kehityspäällikkö Esa Visurin mukaan pitkäikäisiä ja vain kohtuullisesti huoltoa ja kunnossapitoa vaativia. Muurametalot ovat kehittäneet ratkaisujaan niin, että rakenteissa on mahdollisimman vähän ennakoimattoman vaurioitumisen riskiä. Esimerkiksi uusi alapohjarakenne on sellainen, että se on kokonaan tarkistettavissa ja huollettavissa talotekniikkaa myöten hyvin helposti ilman rakenteiden purkamista. Moduulielementtien valmistus on kustannustehokasta ja aiheuttaa suhteellisen vähän ympäristöhaittoja. Lämpimän alapohjan ansioista lattian lämpötilaerot ovat pieniä ja maaperä pysyy sulana eikä roudi. Muurametalon rakentamisessa rakennusmateriaalin kuljetusosuus jää hyvin pieneksi, koska rakennuspaikalle viedään kokonainen tilaelementti. Näin rahtien osuus on huomattavasti pienempi kuin perinteisessä rakentamisessa, jossa esim. puutavara kulkeutuu ensin tukkuliikkeeseen, sieltä vähittäiskauppaan ja rakennusliikkeeseen, joka toimittaa tavaran osina työmaalle. Tämä ketju toistuu lukuisia kertoja rakennusprojektin aikana. Muurametalot saa puutavaransa suoraan tuottajalta, josta sitten valmis tilaelementti toimitetaan rakennuspaikalle. Useat välivaiheet sahalta kuluttajalle jäävät siis pois. Tilaelementin kuljetuksesta aiheutunut liikennekuormitus jää pieneksi verrattuna esim. harkkorakenteiseen taloon puun keveyden vuoksi.
Muurametalojen valmistuksessa puujätettä syntyy tehtaalla äärettömän vähän. Kehityspäällikkö Esa Visuri kertoo, että huippuunsa viety materiaalin käyttötehokkuus mahdollistaa sen, että jätettä ei juuri synny. Esim. rakennusten moduulit on mitoitettu niin, että levytavara sopii sellaisina moduuleihin. Toisaalta tehtaalla rakennetusta kertopuusta ei myöskään tule jätettä. Moduulirakentaminen on energiatehokasta myös siten, että jätettä ei kerry suuria määriä myöskään rakennuspaikalla. Rakennuspaikalla syntyvälle jätteelle on omat kierrätyspisteensä jo työmaalla, josta se sitten viedään kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Muurametalot ovat osaltaan edistämässä puurakentamista ja siihen liittyviä innovaatioita. Tällä hetkellä talotehdas etsii toimitusjohtaja Lauri Vappulan mukaan turvallisia ja kilpailukykyisiä puuratkaisuja muiden materiaalien tilalle. Muurametalot pyrkii olemaan todellinen puutalo. Nämä seikat eivät ole merkityksettömiä. Vuonna 2001 tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan yhden puutalon ja betonista sekä teräksestä rakennetun talon valmistuksen energiasisältöjen ja hiilidioksipäästöjen erotuksella perhe lämmittäisi yhtä taloa jopa kuuden vuoden ajan. Heinonen, J., Junnila, S. 2010. Matalahiiliasumisen lähtökohdat. Julkaisu Sitran Selvityksiä:20. Puu on ekoin esite. Puuinfo ja Suomen metsäsäätiö. Puurakentaminen on ratkaisu - esite. Metsäteollisuus. 2010. Toimi ilmaston puolesta: Käytä puuta. Cei Lisätietoja: Lauri Vappula toimitusjohtaja, puh. 040-510 4415, lauri.vappula@muurametalot.fi Esa Visuri, kehityspäällikkö, puh. 0400-898609 esa.visuri@muurametalot.fi Muurametalot Oy on suomalainen muuttovalmiiden talojen valmistaja, jonka tehdas sijaitsee Torniossa. Yhtiön pääkonttori ja kotipaikka on Jyväskylä. Muurametalojen valmistus jakaantuu tehdas- ja kohderakentamiseen. Kotimaisuus on yksi yhtiön keskeisiä arvoja. Talot valmistetaan suomalaisena käsityönä, joiden materiaalina käytetään kotimaista puutavaraa. Kaikki talot ovat puurunkoisia, alapohjasta ylimmäiseen kattopalkkiin. Vuonna 2010 Muurametalot Oy:n liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 110 henkilöä.