VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON

VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0

Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Reinikka, Edita Oyj Painopaikka Edita Oyj, Helsinki 2001 2

LUKIJALLE Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensi sijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon piirissä työskenteleville. Myös muut viranomaiset, opiskelijat ja yksittäiset kansalaisetkin löytänevät siitä hyödyllistä syyttäjäntoimintaa koskevaa tietoa. Vuoden 2000 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pääpiirteissään edellisten vuosien kertomuksia. Syyttäjien toimintatilastoissa on valitettavasti edelleen puutteellisuuksia, koska rikosasioiden käsittelyjärjestelmä SAKARI ei toistaiseksi ole pystynyt tuottamaan kaikkia tarvittavia syyttäjäntoimintaa kuvaavia tilastotietoja. Lopussa on ratkaisuluettelo, joka sisältää tiivistelmät keskeisistä kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista toimenpiteisiin johtaneista ratkaisuista sekä aakkosellinen asiahakemisto. Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 2001 MARJA LEHTONEN ylitarkastaja

SISÄLLYSLUETTELO VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MATTI KUUSIMÄKI: Syyttäjä avartuvassa Euroopassa... 6 APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ MARTTI JAATINEN: Kanteluratkaisut syyttäjäntoiminnan ohjaajana... 8 SYYTTÄJÄLAITOS 10 Valtakunnansyyttäjä... 10 Apulaisvaltakunnansyyttäjä... 10 Valtionsyyttäjät... 10 Yhteiskunnan kannalta merkittävät rikosasiat... 11 Valtakunnansyyttäjänvirasto... 11 Paikalliset syyttäjäyksiköt...12 Yleiset syyttäjät...12 HALLINTO 14 Nimitysasiat...14 Syyttäjiksi nimitettyjen ammatillisesta taustasta...15 Syyttäjälaitoksen tulosohjaus...15 Hankkeet...19 Työkykyä ylläpitävä toiminta...20 Tiedotus...20 SYYTEASIAT 25 Syyteharkinta-asiat...25 Muutosharkinta-asiat...33 Oikeusministeriön, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset...36 RL1 luvun syytemääräysasiat...37 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa...38 Syyttäjänmääräysasiat...39 Talousrikosasiat...40 Talousrikossyyttäjät...40 Poliisirikosasiat...40 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö... 41

KEHITTÄMINEN, OHJAUS JA KOULUTUS 42 Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet...42 Syyttäjälaitoksen koulutus...43 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä...47 Syyttäjäpankki...49 Avainsyyttäjät...49 Alueryhmätoiminta...53 Valvonta...54 KANSAINVÄLISET ASIAT 56 Johdanto...56 Pohjoismainen yhteistyö...56 Itämeren oikeusalueen yhteistyö...57 Euroopan unioni...59 Euroopan neuvosto...62 Muu kansainvälinen yhteistyö...62 Vierailuja Valtakunnansyyttäjänvirastoon...63 Muut tapahtumat...64 Paikallissyyttäjien ohjaus ja neuvonta kansainvälisissä asioissa... 64 Viranomaisyhteistyö...64 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 67 Lausuntoja...67 Muut asiantuntijatehtävät...68 TILASTOTIETOJA 69 Valtakunnansyyttäjänvirasto...69 Syyttäjien toimintatilastoja vuonna 2000...75 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta 31.12.2000...77 LAUSUNTO 78 Valtakunnansyyttäjän lausunto ehdotuksesta rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeviksi säännöksiksi...78 RATKAISULUETTELO 85 Syyteharkinta-asiat...85 Muut syyteasiat...88 EK:n, OM:n OK:n tai EOA:n syytemääräykset...89 RL 1 luvun syytemääräysasiat...90 Muutosharkinta-asiat...90 Kantelut... 105 ASIAHAKEMISTO 109

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: SYYTTÄJÄ AVARTUVASSA EUROOPASSA 6 Päättyneen vuoden oikeudellisesti merkittävin tapahtuma oli Suomen uuden perustuslain voimaantulo maaliskuun 1 päivänä. Vaikka valtiosääntömme keskeisimmät rakenteet ovat kestäneet hyvin vuosikymmenten koitokset ja siten ansainneet paikkansa lähes muuttamattomina myös uudessa laissa, voidaan siitä huolimatta nykypäivää tarkastella valtiosääntömme uuden aikakauden alkuna. Entistä laajempien kansalaisten perusoikeuksien liittäminen jo muutamia vuosia sitten hallitusmuotoon merkitsi myös perustuslain aseman vahvistumista lainkäytössä. Tällä kehityksellä on ollut merkitystä myös syyttäjän rikosvastuun toteuttamiseen tähtäävän työn kannalta. Syyttäjälaitoksen kuluneen vuoden tapahtumissa perustuslakiuudistus on haluttu ottaa huomioon ja sen merkitystä on eri tilaisuuksissa korostettu. Valtakunnansyyttäjän tehtävänkuva valtakunnanoikeuden syyttäjänä on myös saatettu lopulliseen muotoonsa ja samalla toteutettu hänen mahdollisuutensa osallistua jo jutun valmisteluvaiheisiin. Vuoden lopulla käynnistettiin syyttäjälaitoksen avainsyyttäjäohjelma, jolta toivotaan tulevaisuudessa paljon. Avainsyyttäjien tehtävänä on rikosoikeudenhoidon eri osa-alueilta hankitusta erityisosaamisesta kertyvän hyödyn toimittaminen eri keinoin muidenkin syyttäjien saataville. Rikollisuus muutti muotoaan 1990-luvun aikana: se vakavoitui, tuli entistä järjestäytyneemmäksi ja kansainvälistyi. Rikollisuus ei ole enää aikoihin tuntenut rajoja. Se on merkinnyt syyttäjälaitokselle uusia vaatimuksia taistelussa rajat ylittävää rikollisuutta vastaan. Voidaankin sanoa, että samalla kun vuosituhat vaihtui, jäi pelkästään kansalliseen toimintaan perustuva rikosoikeudenhoito historiaan. Rikosoikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on olennainen osa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta. Alueella, jolla voi vapaasti liikkua, kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ei enää pystytä vastaamaan perinteisin tavoin ja keinoin. Euroopan unioni on ryhtynyt moniin toimiin taistelussa rikollisuutta vastaan. Tampereen Eurooppa-neuvostossa

sovittiin muun muassa siitä, että vuoden 2001 loppuun mennessä perustetaan Eurojust-yksikkö, johon jäsenvaltiot lähettävät edustajansa. Suomalainen syyttäjä asettuu maaliskuussa 2001 Brysseliin, jossa yksikkö aloittaa toimintansa väliaikaisena organisaationa. Yksikön tehtävänä on koordinoida rikostutkinta- ja syytetoimenpiteitä jäsenmaiden välillä rajat ylittävissä vakavissa rikosasioissa. Siviilikriisinhallinnasta on tullut keskeinen osa kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Balkanin kriisien johdosta. Sotilaalliset operaatiot eivät ole riittäneet tilanteen rauhoittamiseksi pysyvästi, vaan on tarvittu yhteistoimintaa siviili- ja julkishallinnon alueilla. Yksi keskeisimmistä kohteista kriisialueilla on syyttäjälaitoksen toiminnan vahvistaminen. Suomen syyttäjälaitos osallistuu aktiivisesti tähän työhön. Perinteisen syyttäjäntoiminnan oheen on siten voimakkaan kansainvälistymisen myötä tullut uusia, erilaista osaamista vaativia tehtäviä. Euroopan neuvoston ministerikomiteassa on 6.10.2000 (Recommendation Rec(2000)19) hyväksytty syyttäjien riippumatonta asemaa ja tehtäviä koskevat suositukset. Suomen syyttäjälaitoksen on ollut helppo sopeutua näihin suosituksiin. Suomessa on pitkät oikeusvaltioperinteet. Tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että vaikka suomalainen syyttäjä on uusien kansainvälistä osallistumista vaativien tehtävien vuoksi monien isojen haasteiden edessä, hänellä on hyvät valmiudet vastata niihin nykyajan yleiseurooppalaisten vaatimusten edellyttämin oikeudellisin keinoin. 7

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Martti Jaatinen: KANTELURATKAISUT SYYTTÄJÄNTOIMINNAN OHJAAJANA 8 Kertomusvuoden aikana Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 283 muutosharkintakantelua ja 80 kantelua syyttäjän menettelystä. Vuoden aikana paikallissyyttäjät ratkaisivat 29.229 asiaa nostettujen syytteiden ja annettujen rangaistusmääräysten lisäksi. Muutosharkintakanteluissa oli lähinnä kysymys tyytymättömien asianomistajien vaatimuksista nostaa syyte, kun syyttäjä oli päättänyt jättää syyttämättä. Näissä asioissa ja omasta aloitteestamme uudelleen syyteharkintaan otetuissa asioissa päätettiin syytteen nostamisesta 31 tapauksessa ja lähinnä syyttäjän menettelyä koskevissa asioissa annettiin 44 syyttäjäntoimintaa ohjaavaa kannanottoa. Myös syyttäjän ratkaisuista poliisin tekemäksi väitettyjen rikosten esitutkinnan johtajana ja syyttäjän ratkaisuista keskeyttää esitutkinta kanneltiin valtakunnansyyttäjälle. Kantelulla on jo sanana negatiivinen arvolataus. Kantelun kohteeksi joutuneet syyttäjät kokevat useimmiten kantelun epäoikeutetuksi arvosteluksi syyttäjän työstä eikä kantelun johdosta annettavan selvityksen laatiminen sekään liene mieluista puuhaa arkipäivän työkiireiden keskellä. Kanteluasioiden käsittelijät Valtakunnansyyttäjänvirastossakin saattavat pitää ensisijaisena työnään toimia syyttäjinä oikeissa asioissa. Kanteluasiat voidaan kokea toisinkin. Syyttäjälaitoksen johdon näkökulmasta kanteluilla on olennainen merkitys paitsi valtakunnansyyttäjän tehtäviin kuuluvan syyttäjien valvonnan myös syyttäjäntoiminnan johtamisen ja ohjaamisen kannalta. Kanteluasiat antavat lisäksi merkittävää tietoa siitä, kuinka syyttäjäntoiminnan laillisuus, oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus kansalaisten keskuudessa koetaan. Samalla ne omalta osaltaan mittaavat sitä yleistä luotettavuutta, jota oikeuslaitosta kohtaan maassa tunnetaan. Kantelujen lukumäärä on mielestäni pieni suhteessa syyttäjien ratkaisujen kokonaismäärään ja verrattuna käräjäoikeuden ratkaisuista rikosasioissa tehtyjen valitusten määrään. Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että syyttäjälaitoksen toiminta kokonaisuutena täyttää verrattain hyvin siihen kohdistetut odotukset luottamusta nauttivana ja oikeusturvaa antavana oikeuslaitoksen osana.

Muutosharkinta-asioiden uudelleen käsittely perustuu valtakunnansyyttäjän devoluutio-oikeuteen. Kantelua näissä asioissa voidaan pitää lakiin perustuvana muutoksenhakukeinona syyttäjän päätöksestä. Milloin valtakunnansyyttäjä ei muuta paikallissyyttäjän ratkaisua, kahden samansuuntaisen syyteharkintaratkaisun voidaan sinänsä olettaa luovan uskottavuutta järjestelmään, vaikka lopputulos ei kantelijaa tyydyttäisikään. Useimmat niistä ratkaisuista, joilla syyttäjän päätöstä muutetaan tai syyttäjän päätöksen johdosta lausutaan jokin arvioiva kannanotto, ovat ilmauksia siitä lainkäyttöviranomaisen toiminnan luotettavuudesta, joka saavutetaan asioiden uudella, ehkä paremmin edellytyksin tapahtuneella harkinnalla. Sekä kanteluasioiden ratkaisuissa että devoluutio-oikeutta omasta aloitteesta käytettäessä korostuu usein myös kriminaalipoliittinen näkökulma. Esimerkiksi eräissä ratkaisuissamme on paikallissyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen sijasta päädytty syytteen nostamiseen pahoinpitelystä. Paikallissyyttäjän päätös on sinänsä ollut lain mukainen, mutta se ei ole tyydyttänyt yleistä oikeustajua, kun suhtautuminen pahoinpitelyrikoksiin on yhteiskunnassa ankaroitumassa. Päätöksistämme, joilla katsomme olevan syyttäjäntoimintaa ohjaavaa yleistä merkitystä, olemme tiedottaneet sekä omien kanaviemme että yleisten tiedotusvälineiden kautta sekä käsitelleet niitä koulutuksessa. Vaikka riippumattomat syyttäjät tekevät omat ratkaisunsa itsenäisesti, myös syyttäjäkäytännön yhtenäisyyttä voidaan näin kanteluasioiden ratkaisuilla parantaa. 9

SYYTTÄJÄLAITOS VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälaitos on lainsäädännöllä järjestetty riippumattomaksi. Tätä ilmentää syyttäjien itsenäisen harkinta- ja toimivallan lisäksi mm. se, että päätöksentekovalta on keskitetty pääosin syyttäjälaitokselle itselleen ja syyttäjistön osalta kokonaan valtakunnansyyttäjälle. Hän nimittää kaikki paikallissyyttäjät ja käyttää heitä koskevaa kurinpitovaltaa. Myös syyttäjälaitoksen sisäisistä virkajärjestelyistä ja tärkeimmistä hallintoasioista päättää valtakunnansyyttäjä. Hän voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian ja määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Syyttäjälaitoksen määrärahat kuuluvat valtion talousarviossa oikeusministeriön pääluokkaan ja valtakunnansyyttäjä käy syyttäjälaitosta koskevat budjettineuvottelut oikeusministeriön kanssa, mutta syyttäjälaitoksen tulosohjauksesta huolehtii Valtakunnansyyttäjänvirasto. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. 10 VALTIONSYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjänvirastossa on kertomusvuonna toiminut 12 valtionsyyttäjää, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjien tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena. Omaksutussa kaksiportaisessa organisaatiossa valtionsyyttäjillä ei ole itsenäistä esimiesasemaa paikallissyyttäjiin nähden, mutta valtionsyyttäjille

voidaan delegoida valtakunnansyyttäjän ratkaisuvaltaa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen mukaan valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä on määrätty, että valtionsyyttäjät voivat ratkaista muutosharkinta-asian tai kanteluasian, jollei asia anna aihetta valtakunnansyyttäjän toimenpiteisiin tai muuhun kannanottoon. YHTEISKUNNAN KANNALTA MERKITTÄVÄT RIKOSASIAT Rikosasia on yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi (VKS:1998:1, valtakunnansyyttäjän ohje): varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristötai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla on selvästi poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii keskushallintoviranomaisena koko syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä siten, että rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseksi kuuluvat tehtävät voidaan hoitaa oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Viraston henkilövahvuus oli kertomusvuonna 33 virkamiestä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii jaettuna yksiköihin: hallintoyksikköön, syyteasiainyksikköön ja kehittämisyksikköön. Kansainvälisiä asioita hoiti kertomusvuonna suoraan valtakunnansyyttäjän alaisuudessa kansainvälisten asioiden valtionsyyttäjä, joka 1.1.2001 alkaen on tuolloin perustetun kansainvälisen yksikön päällikkö. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. 11

SYYTTÄJÄLAITOS Syyttäjälaitosta ja Valtakunnansyyttäjänvirastoa sekä niiden toimintaa koskevien laajakantoisten tai periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa varten on johtoryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana valtakunnansyyttäjä ja varapuheenjohtajana apulaisvaltakunnansyyttäjä sekä muina jäseninä yksiköiden päälliköt. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan. Kihlakunnanvirastoissa ja virastojen osastoissa hoidetaan poliisi-, syyttäjän-, ulosotto- ja rekisterihallintotehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä. Erilliset virastot näitä varten on 13 kihlakunnassa, muissa kihlakunnissa tehtävät hoidetaan kihlakunnanvirastojen osastoissa. Paikallinen syyttäjäyksikkö voi siis olla joko kihlakunnan syyttäjänvirasto (esim. Turku ja Tampere) taikka kihlakunnanviraston syyttäjäosasto (esim. Espoo ja Vantaa). Lisäksi Ahvenanmaalla on maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisia yksiköitä oli Ahvenanmaa mukaanlukien kertomusvuonna yhteensä 78, koska eräiden kihlakuntien syyttäjäntoimi hoidetaan toisen kihlakunnan syyttäjäosastossa. YLEISET SYYTTÄJÄT Syyttäjien asemaa ja tehtäviä kuvaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 1 :n tärkeä säännös, jossa on tuotu esiin syyttäjän roolin ja aseman keskeiset piirteet: rikosvastuun toteuttaminen, yksilön oikeusturvasta huolehtiminen, yleisen edun huomioon ottaminen, objektiviteettiperiaate, kunkin syyttäjän itsenäinen syyteharkintavalta sekä tuomiovallan käyttöön rinnastettavat tehtävät eräissä tapauksissa. Edellä mainittu laki yleisistä syyttäjistä, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalaki, pakkokeinolaki ja oikeudenkäymiskaari sisältävät keskeiset säännökset syyttäjän tehtävistä. Muita syyttäjän tehtävien hoidossa päivittäin sovellettaviksi tulevia säännöksiä on rikoslaissa sekä muissa rikosoikeudellisia seuraamuksia ja rikoksentekijöitä koskevissa laeissa ja asetuksissa. Lisäksi lainsäädännössämme on yli 300 lainkohtaa, joissa säännellään syyttäjän velvollisuuksista ja oikeuksista sekä annetaan tarkempia määräyksiä perustehtävien hoitamisesta. Syyttäjälaitos lukuina vuonna 2000 syyttäjälaitoksen henkilömäärä 555 syyttäjiä 345 toimisto- ym. henkilökuntaa 210 syyttäjäyksiköitä 78 syyttäjän ratkaisemia asioita 83.000 (asioittain) syyttämättäjättämispäätöksiä 30.000 (henkilöittäin) syyttäjälaitoksen menot 157.1 milj. mk 12

HALLINTO NIMITYSASIAT Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimittää kihlakunnansyyttäjät. Nimityksiä tehtiin kertomusvuoden aikana syyttäjälaitoksessa yhteensä 33. Virat ja virkasuhteet jakautuivat palkkaluokkien osalta seuraavasti: palkkaluokat A25 A26 A27 A28 virat 9 8 1 1 virkasuhteet 10 3 0 0 yhteensä 19 11 1 1 Nimityksiä vuonna 2000 yhteensä 32 kpl Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 1 18 välillä. Hakijoita virkoihin ja virkasuhteisiin oli yhteensä 259, näistä miehiä oli 124 (48 %) ja naisia 135 (52 %). Nimitetyistä oli miehiä 15 (47 %) ja naisia 17 (53 %). 14 Valtakunnansyyttäjänvirasto Kari Laine nimitettiin ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1. 30.4.2000; aikaa jatkettiin sittemmin toukokuun ajaksi Valtakunnansyyttäjänviraston vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi. Valtakunnansyyttäjä nimitti huhtikuun alusta lukien kehittämisyksikköön koulutussuunnittelijaksi kasvatustieteen maisteri Pia Meren ja hallintoyksikköön toimistosihteeriksi yo-merkonomi Satu Sarkalan. Ylitarkastaja Heli Vesaajalle myönnettiin virkavapautta 1.5. 31.10.2000 lakimiehen tehtävien hoitamiseksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Strassbourgissa. Kihlakunnansyyttäjä, VT Heikki Wendorf nimitettiin täksi ajaksi ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen; aikaa jatkettiin sittemmin vuosittaisen työmäärän tasaamisen vuoksi 31.12.2000 saakka.

SYYTTÄJIKSI NIMITETTYJEN AMMATILLISESTA TAUSTASTA Kertomusvuonna syyttäjän virkoihin ja virkasuhteisiin nimitettyjen henkilöiden ammatillinen kokemus OTK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, ns. lakimiesura, koostuu (kuva vasemmalla) syyttäjänä toimimisesta (n.57 %), palveluksesta muissa valtion viroissa, kuten tuomioistuimessa, poliisihallinnon palveluksessa, verohallinnossa ja yleisessä oikeusavussa (n. 38 %) ja muiden työnantajien palveluksessa (n. 5 %). Valtaosa nimitetyistä oli jo ennen nimittämistä syyttäjälaitoksen palveluksessa. 38 % Palvelus muissa valtion viroissa 5 % Muu 57 % Syyttäjäkokemus A25 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 4 vuotta 22 % A26, A27, A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo noin 8 vuotta 45 % A25, A26, A27 A28 syyttäjäkokemuksen keskiarvo yli 6 vuotta 33 % Kertomusvuonna paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemus vuosissa palkkaluokittain jakaantuu seuraavasti (kuva oikealla): Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A 25, A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli hieman yli kuusi vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden virkoihin nimitettyjen henkilöiden (A26, A27 ja A28) syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli noin 8 vuotta. Paikallisten syyttäjäyksiköiden A 25 palkkausluokan kihlakunnansyyttäjän virkoihin nimitettyjen henkilöiden syyttäjäkokemuksen keskiarvo oli runsas neljä vuotta. SYYTTÄJÄLAITOKSEN TULOSOHJAUS Tulosneuvottelut OHJAUSJÄRJESTELMÄ Tulosohjauksen tavoitteena on kehittää hallinnon perinteistä ohjausjärjestelmää kirjallisen, ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen sijasta neuvottelumenettelyyn perustuvaksi. Syyttäjälaitoksessa noudatetusta neuvottelumenettelystä huolimatta niin määrällisten kuin laadullistenkin tulostavoitteiden asettaminen on tapahtunut kuitenkin lähes yksinomaan ja jopa yksipuolisesti organisaation ylimmällä tasolla. 15

HALLINTO Tulosohjausjärjestelmän keskeisen elementin, sopimis- ja neuvottelumenettelyn, jäntevöittämiseksi ja tulostavoitteisiin sitoutumisen voimistamiseksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on yhteistoiminnassa paikallisten syyttäjäyksiköiden kanssa neuvotellut syyttäjälaitokselle asetettavista tulostavoitteista ja tarkastellut niiden toteutumista. Yhteistyötä keskushallinnon ja paikallisen syyttäjätoimen kanssa on jatkettu syyttäjäyksiköiden päälliköille järjestetyillä koulutus- ja neuvottelupäivillä, jotka kertomusvuonna pidettiin Tampereella 23. 24.3.2000 ja Turussa 21. 22.9.2000. Tampereella pohdittiin tuomioistuimen, syyttäjän ja poliisin toimintaa ja sidosryhmäsuhteita sekä käsiteltiin henkilöjohtamista ja kehittämiskeskusteluja. Lisäksi käytiin läpi tulostavoitteiden toteutumista ja käsiteltiin ennakkotehtävien palaute vuoden 2001 tulostavoitteista, joiden pohjalta tulostavoitteet on myös asetettu. TULOSNEUVOTTELUJEN PUITTEET Vuotta 2001 koskevat Valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallisten syyttäjäyksiköiden tulosneuvottelut käytiin 11.10. 18.12.2000 Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Neuvottelut käytiin erikseen kunkin syyttäjäyksikön kanssa, vaikka yksiköt olivat neuvotteluissa yhteistoiminta-alueittain. Neuvotteluissa sovittiin, että syyttäjälaitos keskittyy edelleen huumausainerikollisuuden vastustamistyöhön. Käsittelyn joutuisuudessa asetettiin aiempien vuosien tapaan tavoitteeksi, ettei syyteharkinta kestä missään asioissa kuutta kuukautta pitempään. Neuvotteluista on laadittu pöytäkirjat ja tulossopimukset, joihin on sisällytetty myös yksikkökohtaiset kehittämishankkeet ja yhteistoiminta-alueen toiminnan peruslinjaukset. Vuoden 2000 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Painopistealueittain asetettiin useita tavoitteita Johtaminen: 1. Syyttäjäyksiköiden päälliköiden johtamisvalmiuksien parantaminen 2. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen Organisaatio/syyttäjälaitoksen henkilöstö: 1. Yhteistoiminta-aluejaon tarkistaminen 2. Kokonaisselvityksen laatiminen syyttäjäyksiköiden resurssitarpeista Syyteharkinta- ja kanteluasiat: 1. Yhteiskunnallisesti merkittävien talousrikosasioiden käsittelyn painottaminen 16

Kehittämistoiminta: 1. Syyttäjälaitoksen vuoden 2000 koulutusohjelman toteuttaminen sekä tulevan koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 2. Avainsyyttäjäjärjestelmän käyttöönotto 3. Valtakunnansyyttäjän yleisohjeiden valmistelu ja antaminen 4. Tulostavoitteiden seurantaa ja Valtakunnansyyttäjänviraston ohjausta palveleva tutkimus 5. Alueryhmätoiminnan vakiinnuttaminen Kansainväliset asiat: 1. Syyttäjien tietotaidon lisääminen kansainväliseen rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa 2. Kansainväliseen syyttäjäyhteistyöhön osallistuminen ja kansainvälisen rikosoikeudenhoidon kehityksen seuraaminen Tiedotus: 1. Tiedotuspolitiikan ja tiedotusstrategian vakiinnuttaminen yhdenmukaiseksi koko syyttäjälaitoksessa 2. Huolehtiminen siitä, että VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toiminnasta ja ratkaisuista välittyy oikea kuva kansalaisille Tavoitteita ei aivan kaikilta osin ole pystytty saavuttamaan. PAIKALLISET SYYTTÄJÄYKSIKÖT Yksiköille asetettiin laajasti laadullisia ja määrällisiä tulostavoitteita. Laadulliset tavoitteet olivat: 1. Syyttäjän päätöksen varaan jäävissä asioissa perusteluja parannetaan 2. Talousrikosasioissa käsittelyrutiineja kehitetään 3. Huumausainerikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 4. Väkivaltarikosten syyttämiskäytäntöä yhtenäistetään 5. Syyteharkinta tehdään joutuisasti, enimmilläänkin 6 kk:ssa 17 Laadullisten tulostavoitteiden toteutumisesta on kattavasti keskusteltu eri syyttäjäyksiköiden kanssa syksyn aikana käydyissä tulosneuvotteluissa. Lisäksi niistä on keskusteltu päällikköpäivillä ja laadittu virastoittain yhteenvedot. Huumausainerikoksissa kasvu on kertomusvuonna ollut niin voimakasta, peräti 18 prosenttia, että se on vaikuttanut selvästi syyttäjien työmäärään. Etenkin laajat huumausainerikokset, joissa näyttö perustuu henkilötodisteluun, ovat syyttäjille myös prosessuaalisesti vaikeita ja työläitä uudessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Ylipäätään jutut ovat laadullisesti vaikeutuneet ja niihin liittyy yhä useammin kansainvälinen aspekti. Laadullisista tulostavoitteista tehtyjen yhteenvetojen perusteella on todettava, että edelleenkin syyttäjäkäytännössä on yksiköittäin olennaisia eroja.

HALLINTO Lähinnä määrällisten tulostavoitteiden toteutuminen on kuvattu oheisessa taulukossa. Syyttäjänvirastojen ja -osastojen tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2000 Arvio/tavoite Toteutuma Muutos vuodelle vuonna edell. 2000 2000 vuodesta Saapuneet asiat 80 530 kpl 87 173 kpl 10 % Ratkaistut asiat 80 970 kpl 82 795 kpl 10 % syyttäjänvirastot 38 460 kpl 36 817 kpl syyttäjäosastot 42 510 kpl 45 978 kpl Siirtyneet asiat 9 088 kpl 13 926 kpl -50 % HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 507 htv 507 htv 12 htv syyttäjänvirastot htv 211 htv syyttäjäosastot htv 296 htv TOIMINTAMENOT 135 000 000 mk 135 085 174 mk 5 % syyttäjänvirastot mk 60 917 133 mk syyttäjäosastot mk 74 168 041 mk Tulot 500 000 mk 596 863 mk 21 % TALOUDELLISUUS toimintamenot / ratkaistut asiat 1 667 mk/kpl 1 632 mk/kpl -4 % syyttäjänvirastot 1 751 mk/kpl 1 655 mk/kpl -9 % syyttäjäosastot 1 564 mk/kpl 1 613 mk/kpl 0 % TUOTTAVUUS ratkaistut asiat / htv 160 kpl/htv 163 kpl/htv 7 % syyttäjänvirastot 167 kpl/htv 174 kpl/htv 12 % syyttäjäosastot 161 kpl/htv 155 kpl/htv 3 % 18

HANKKEET Syyttäjäntoiminnan kehittämistä koskeva hanke HANKKEEN OSAT, AIKATAULU JA ORGANISOINTI Kertomusvuoden lokakuussa valtakunnansyyttäjä käynnisti hankkeen, joka sisältää kokonaisselvityksen syyttäjän toimenkuvan, syyttäjien peruskoulutuksen, toimistohenkilökunnan jatkokoulutuksen, syyttäjän ja poliisin esitutkintayhteistyön, syyttäjän prosessitoimien ja syyttäjälaitoksen tulosohjauksen kehittämiseksi. Hankkeen kutakin osakokonaisuutta valmistelee työryhmä. Poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyötä tarkastellaan vuoden alussa asetetussa pysyvässä neuvottelukunnassa, jonka toiminta on liitetty osaksi tätä hanketta. Näiden raporteista laaditaan yhteenveto. Hankkeen selvitysten ja yhteenvedon on määrä valmistua syksyllä 2001. Hankkeen johto- ja ohjausryhmänä toimii Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä. Kullekin työryhmälle on annettu erikseen täsmennetyt toimeksiannot. Työryhmissä on syyttäjälaitoksen virkamiesten lisäksi jäseniä oikeusministeriöstä, tuomioistuinlaitoksesta, poliisista ja asianajajakunnasta. LÄHTÖKOHDISTA Seuraamusjärjestelmää ja rikosoikeudenkäyntiä koskevat muutokset, kansainvälistyminen, valtion hallinnon aiempaa tietoisempi henkilöstöpolitiikka ja julkisen vallan tuottamiin palveluihin kohdistuvat tuottavuutta ja taloudellisuutta koskevat odotukset edellyttävät syyttäjälaitokselta periaatelinjauksia ja pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. 19 PÄÄMÄÄRISTÄ Hankkeen tarkoituksena on tuottaa Valtakunnansyyttäjänviraston käyttöön monitahoinen selvitys syyttäjän ja syyttäjälaitoksen toiminnasta. Hankkeen selvitysten pohjalta voidaan toimintaa suunnitella aiempaa systemaattisemmin ja kauaskantoisemmin. Valittuihin linjauksiin on mahdollista ankkuroida vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat siten, että tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet muodostavat mahdollisimman yhtenäisen ja tehokkaan kokonaisuuden. Hankkeesta toivotaan olevan hyötyä myös oikeusministeriölle, tuomioistuimille ja poliisille sekä niille kaikille muillekin tahoille, jotka tarvitsevat kootusti tietoa syyttäjälaitoksesta.

HALLINTO TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Valtakunnansyyttäjänvirasto teetti vuonna 1999 syyttäjälaitoksen henkilöstön keskuudessa terveyttä ja jaksamista kartoittavan kyselyn. Kyselyn tuloksista pidettiin kertomusvuonna palautetilaisuudet alueittain eri puolilla Suomea. Tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä virastojen ja työterveyshuollon kanssa. Henkilökohtaiset raportointitiedot olivat työterveyshuollon käytettävissä jatkotoimenpiteitä varten. TYKY-toimintaa jatkettiin pitämällä luentoja alueryhmissä. Luentoon kuului Valtakunnansyyttäjänviraston ylitarkastajan pitämä TYKY-toimintaosuus ja työterveyshuollon psykologin luento työssä jaksamisesta. Luentojen tavoitteena on saada TYKY-toiminta käyntiin syyttäjäyksiköissä. Eräissä yksiköissä onkin jo vahvistettu TYKY-suunitelma. Kertomusvuonna saatiin päätökseen syyttäjälaitokseen valittujen TYKYyhdyshenkilöiden kaksipäiväinen koulutus. Työkyvyn ylläpitämisen tehostaminen oli kertomusvuonna Valtakunnansyyttäjänviraston yhtenä tulostavoitteena. TIEDOTUS Ulkoinen tiedottaminen Kertomusvuonna viraston toiminnasta on viestitty aktiivisesti vakiintuneen käytännön mukaan tavoitteena avoin, nopea, luotettava ja selkeäkielinen sekä eri viestimiä tasapuolisesti kohteleva tiedottaminen. Valtakunnansyyttäjän kannanotot rikosoikeudenhoitoon liittyvissä asioissa sekä eri tavoin jatkunut syyttäjälaitoksen perusasioista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä yksittäisistä rikosasioista tiedottaminen ovat tuoneet viraston roolin ja koko syyttäjäntoiminnan vähitellen suurenkin yleisön tietoisuuteen. Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjien alustukset ja esitykset seminaareissa ja esiintymiset muissa tilaisuuksissa ovat täydentäneet tiedotustoimintaa. Paikalliset kihlakunnansyyttäjät ovat omalta osaltaan tehneet syyttäjien työtä tunnetuksi mm. käydessään lukioissa yhteiskuntaopin ja lakitiedon tunneilla kertomassa työstään ja vastaamassa oppilaiden kysymyksiin. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan koulutuksessa on painotettu tiedottamiseen ja julkisuuteen liittyviä asioita. Syyttäjille on järjestetty useita ammatillisia viestintä- ja ilmaisutaitokursseja. Kertomusvuoden tammikuussa julkistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivut osoitteessa www.oikeus.fi/vksv ja ne liiittyvät osana oikeusministeriön oikeuslaitos-sivustoon. Kotisivuilla on perustietoa syyttäjälaitoksesta ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta tavallisen kansalaisen tarpeisiin suomeksi, 20

HALLINTO ruotsiksi ja englanniksi sekä runsaasti ajankohtaista asiaa myös tiedotusvälineille, opiskelijoille, syyttäjäkunnalle ja yhteistyöviranomaisille. Sivuilta löytyvät tiedotteet, toimenpiteisiin johtaneet ratkaisutiivistelmät, avoimet virat, nimitykset, lausunnot ja syyttäjälaitoksen koulutusohjelma sekä valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ja määräykset. Myös vuosikertomukset viedään sivuille pdf-muodossa. Ruotsin valtakunnansyyttäjän verkskansli:n edustajat tutustuivat käynnillään VKSV:ssa myös viraston tiedottamiseen, periaatteisiin ja käytännön toteutukseen. Erityisen kiinnostuneita vieraat olivat viraston kotisivuista, koska heillä kotisivut olivat parhaillaan tekeillä. Keskustelu kävi vilkkaana ja vaikutteita saatiin puolin ja toisin, ongelmakohdat tuntuivat hyvin samankaltaisilta. Eniten tuntui olevan eroa tiedotuksen henkilöresursseissa: niihin ruotsalaiset ovat panostaneet meitä monin verroin enemmän. Koko Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunta, kukin omalta osaltaan, on pyrkinyt vastaamaan lukuisiin puhelintiedusteluihin asiallisesti ja antamaan tarvittavat tiedot taikka neuvomaan toimivaltaisen viranomaisen, jonka puoleen kysyjä on voinut asiassaan kääntyä. Sisäinen tiedottaminen Syyttäjälaitoksen sisäinen tiedottaminen Valtakunnansyyttäjänvirastosta paikallisyksiköihin on jatkunut tiedotuslehden Akkusastoorin avulla. Lehden ulkoasua on kehitetty ja sisältöä monipuolistettu. Akkusastoori ilmestyi kertomusvuonna 13 kertaa ja sivumäärä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lehden jakelua lisättiin jonkin verrran. Sähköpostin käyttö sisäisessä tiedottamisessa on kasvanut ja kehittynyt koko kertomusvuoden ajan. Sisäinen tiedotus on selvästi tehostunut myös erilaisten tilaisuuksien päällikköpäivien, koulutustapahtumien, alueryhmätoiminnan ja seurantakäyntien ansiosta. Niiden aikana on ollut mahdollista vaihtaa tietoja ja ajatuksia kolleegojen kanssa. Syyttäjälaitosmitali Kertomusvuonna maaliskuun 31 päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen syyttäjäntoimintaa koskeva väitöskirja Virallisen syyttäjistön kehittyminen, organisatsiooni ja syyteoikeus esitettiin julkisesti tarkastettavaksi. Rikosprosessioikeutta koskevan tutkimuksen kirjoittaja oli lakitiedetten kandidaatti, varatuomari Kaarlo Ignatius. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti väitöskirjan ja koko syyttäjäntoiminnan kunniaksi lyöttää ns. syyttäjälaitosmitalin, jota tullaan käyttämään arvokkaana huomionosoituksena. Mitalin suunnittelijaksi valittiin kuvanveistäjä Erkki Kannosto ja mitalin lyömisen sai tehtäväkseen Rahapaja Oy. Mitali valmistuu ja julkistetaan vuonna 2001. 22