VAIKUTUKSET IHMISIIN 15. VAIKUTUKSET IHMISIIN 15.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 15.1.1 Vaikutusmekanismit Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa käsitellään hankkeen ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan kohdistuvia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset). Hankkeen mahdollisia terveys on tarkasteltu muun muassa liikenne-, melu- sekä varjo- ja välkevaikutusten yhteydessä. Hankkeen vaikutukset voivat olla suoraan ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia, mutta myös hankkeen aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi luontoon ja maisemaan voivat aiheuttaa välillisiä ihmisiin. Tyypilliset sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta, tuulivoimalaitokseen kertyvän jään mahdollisesti aiheuttamista turvallisuusriskeistä sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista. Sosiaalisia syntyy sekä tuulivoimapuiston rakentamisen että sen käytön aikana. Käytännössä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat kiinteästi sidoksissa hankkeen muihin vaikutuksiin ja muodostavat yhteenvedon kaikesta siitä, miten asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset. Ihmisiin kohdistuvia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa mm. asukkaiden huolena tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Huoli ja epävarmuus voivat liittyä sekä tuntemattomaksi koettuun uhkaan että tietoon mahdollisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Siten asukkaiden pelko ja muutosvastarinta eivät välttämättä liity vain oman edun puolustamiseen, vaan taustalla voi olla myös monipuolinen tieto paikallisista olosuhteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Myös huolen seuraukset yksilöön ja yhteisöön ovat riippumattomia siitä, onko pelkoon objektiivisen tarkastelun perusteella aihetta vai ei. 164
VAIKUTUKSET IHMISIIN 15.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeen ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu asiantuntija-arviointina olemassa oleviin lähtötietoihin ja arviointiprosessin aikana kerättyihin tietoihin perustuen. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen lähialueen asutuksesta, vapaa-ajan asutuksesta sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tietoja. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muissa vaikutusosioissa syntyneitä laskennallisia ja laadullisia arvioita. Mahdolliset ihmisiin kohdistuvat terveyshaitat on arvioitu vertaamalla terveyteen vaikuttavia ympäristö säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin. Arvioinnissa on otettu huomioon, että ohjearvoa alempikin arvo voi olla häiritsevä, jos tilanne muuttuu ratkaisevasti nykytilanteesta. Arvioinnissa on hyödynnetty myös YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely kesällä 2014. Asukaskysely kohdennettiin yhteensä 600 kotitaloudelle ja loma-asuntojen omistajalle hankkeen keskeisellä vaikutusalueella. Postitse toteutetussa kyselyssä selvitettiin hankealueen nykyistä käyttöä, asukkaiden ja loma-asukkaiden suhtautumista hankkeeseen sekä arvioita hankkeen aiheuttamista vaikutuksista mm. virkistykseen ja maisemaan. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on pyritty selvittämään ne alueet ja väestöryhmät, joihin vaikutusten voidaan arvioida kohdistuvan voimakkaimmin. Vaikutusten arvioinnissa on painotettu hankealueen lähialuetta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja vertailussa on otettu huomioon yleisinä kriteereinä vaikutuksen suuruus ja alueellinen laajuus, vaikutuksen kohteena olevan asutuksen määrä sekä vaikutuksen kesto. Erityisen merkittäviä ovat pysyvät vaikutukset, joista aiheutuu huomattavia muutoksia laajalle alueelle ja/tai suurelle asukasmäärälle. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin opasta sekä terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa. Vaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty erilaisia edellä mainituissa oppaissa olevia tunnistuslistoja sekä voimajohtohankkeiden arviointiin laaditun oppaan vaikutusmatriisia (Reinikainen, Karjalainen 2005). 15.1.3 Nykytilanne Asutus ja väestö Simon kunnan väestö on sijoittunut pääosin kunnan keskustaajaman, Maksniemen sekä Simoniemen ja Simonkylän alueille. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa ja jonkin verran myös Viantienjoen varressa. Kemin kaupungin alueella tuulivoimapuistoalueita lähimmät asuinalueet ovat Hepola ja Taipaleenkylä. Vapaa-ajan asutus on sijoittunut pääosin meren ranta-alueille sekä Simojokivarteen ja Viantienjokivarteen. Lisäksi asutusta on erityisesti Simojokivarressa. Seipimäen tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Tikkalanojan ja Viantienjoen väliselle alueelle valtatien 4, Palohovintien (19505) ja Oulu-Kemi rautatien pohjoispuolelle. Alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista on 71 vakituista ja 27 vapaa-ajan asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista Tikkalan kylässä alle kahden kilometrin etäisyydellä Viantien kylässä sekä Palohovintien varressa. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista alueen eteläpuolella Tikkalanojan varressa ja alueen itäpuolella Viantienjoen varressa. Lähimmät tiiviimmän asutuksen alueet ovat Viantien ja Saukkorannan kylissä hankealueen kaakkoispuolella. Tikkalan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Torviaavantien (19509) ja Viantienjoentien (19508) väliselle alueelle. Alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista on 66 vakituista ja 32 vapaa-ajan asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Torviaavantien varressa hankealueen länsipuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Viantienjoentien varressa olevat asuinrakennukset ovat noin 1,8 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat hankealueen länsipuolella noin 1,2 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Loma-asuntoja on runsaasti myös Viantienjoen varressa hankealueen itäpuolella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä voimaloista. Lähimmät tiiviimmän asutuksen alueet ovat Maksniemen kylässä hankealueen lounaispuolella. Tarkasteltavat sähkönsiirtoreitit sijoittuvat pääosin metsäalueille ja olemassa olevien johtokäytävien yhteyteen. Alueet ovat pääosin asumattomia. Asuin- ja lomarakennuksia sijaitsee 165
VAIKUTUKSET IHMISIIN alle 200 metrin etäisyydellä suunnitelluista reiteistä Taivalkosken sähköaseman ympäristössä (VEA ja VED), Akkunusjoen ylityksen kohdalla (VEA ja VED) ja Viantienjoen ylityksen kohdalla (VEA). Tuulivoimapuistojen lähialueiden asukasmäärä sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen määrä on arvioitu tilastokeskuksen 250x250 metrin ruutuaineiston ja maanmittauslaitoksen maastotietokannan perusteella tuulivoimaloista muodostettujen etäisyysvyöhykkeiden avulla. Asukkaiden, vapaa-ajan asuntojen ja asuinrakennusten määrä on esitetty taulukossa 15.1. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaiset vakituiset ja vapaa-ajan asunnot on esitetty kuvassa 15.1. Kuva 15.1. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella. Taulukko 15-1. Tuulivoimapuiston lähialueiden asukkaiden, vapaa-ajan asuntojen ja asuinrakennusten määrät vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta ja Maanmittauslaitos, maastotietokanta). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita 31.12.2012 Vapaa-ajan asuntoja Alue (voimalamäärä) Asuinrakennuksia Seipimäki (3) Alle 1,5 kilometriä 33 17 18 Alle 2 kilometriä 145 27 71 Alle 5 kilometriä 800 128 391 Alle 10 kilometriä 3853 467 1568 Tikkala (36) Alle 1,5 kilometriä 29 24 17 Alle 2 kilometriä 119 32 66 Alle 5 kilometriä 1236 177 549 Alle 10 kilometriä 8285 567 2811 166
VAIKUTUKSET IHMISIIN Kuva 15.2. Vakituinen asutus tuulivoimapuiston lähialueella. Kuva 15.3. Vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella. 167
VAIKUTUKSET IHMISIIN Virkistyskäyttö Seipimäen ja Tikkalan alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä, joita voidaan muiden metsätalousalueiden tavoin käyttää ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Alueet ovat suurilta osin ojitettuja ja alueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Seipimäen alueella sijaitsee myös maa-aineistenottoalue. Raasakka-Isohaaran 110 kv voimajohto ja sen yhteydessä oleva moottorikelkkareitti sijoittuvat Seipimäen alueen pohjoispuolelle. Tikkalan alueella voimajohto ja moottorikelkkareitti halkovat hankealuetta. Asukaskyselyn mukaan suuri osa vastaajista (kaksi kolmasosaa) ilmoitti käyttävänsä hankealuetta harrastuksiin tai muihin toimintoihin, joista paikallisesti tärkeimpiä olivat marjastus, liikkuminen ja ulkoilu sekä luonnontarkkailu. Hankealueelle ei sijoitu merkittyjä retkeilyreittejä, -rakenteita tai -kohteita. Maksniemen Erän laavu sijoittuu Seipimäen hankealueen reunalle Itkusuonkankaalle moottorikelkkareitin varteen. Lintutorni Sikaluodossa sijaitsee noin 3 km päässä lähimmästä voimalasta ja muut retkeilyyn, liikuntaan ja virkistyskäyttöön liittyvät rakenteet ja kohteet sijoittuvat sitä kauemmaksi. Hankealueen koilliskulmaan sijoittuvaa Mustajärveä (lähimmät voimalat noin kilometrin etäisyydellä) käytetään myös virkistäytymiseen. Hankealueet sijoittuvat neljän metsästysseuran vuokra-alueille. Tikkalan hankealueen eteläja länsiosat sekä Seipimäen hankealueen länsiosa sijoittuvat Maksniemen erämiesten alueelle, Tikkalan hankealueen keski- ja itäosat sekä Seipimäen hankealueen itäosa sijoittuvat Simoniemen metsästäjien alueelle ja Tikkalan pohjoisosat Veitsiluodon Metsämiesten sekä Viantienjoen Metsästysseuran metsästysvuokra-alueille. 15.1.4 Asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutuksista Asukaskyselyn toteutus Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointityön tueksi ja asukkaiden hankkeeseen suhtautumisen selvittämiseksi toteutettiin asukaskysely kesällä 2014. Asukaskyselyn kohderyhmänä olivat tuulivoimapuiston lähialueen vakituiset asukkaat ja vapaa-ajan asuntojen omistajat. Kyselyn otos oli yhteensä 600 kotitaloutta. Kyselyyn saatiin 152 vastausta, joten kyselyn vastausaktiivisuus oli 25 prosenttia. Asukaskyselyn kysymykset liittyivät vastaajien taustatietojen lisäksi hankealueen nykyiseen käyttöön, näkemyksiin tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista, hankkeeseen suhtautumiseen sekä tiedottamiseen. Kyselyssä käytettiin monivalintakysymyksien lisäksi avoimia kysymyksiä, joihin asukkaat vastasivat vapaamuotoisesti. Kyselyn mukana asukkaille lähetettiin tiivis kuvaus hankkeesta. Kyselylomake on liitteessä 2. Asukaskyselyn vastaajat Kyselyyn vastanneista 80 % oli vakituisia asukkaita ja 20 % vapaa-ajan asukkaita. Suurin osa vastaajista (81 %) oli asunut alueella tai omistanut vapaa-ajan asunnon alueella yli 10 vuotta. Kuva 15.4. Vastaukset kysymykseen Oletteko vakituinen vai vapaa-ajan asukas Seipimäen hankealue on 33 %:lle kyselyyn vastanneista ja Tikkalan hankealue 57 %:lle kyselyyn vastanneista lähin hankealue. Kyselyyn vastanneista 10 % ei ilmoittanut, kumpi hankealueista on lähempänä. Kysymykseen Kuinka kaukana asuntonne tai loma-asuntonne sijaitsee lähimmästä hankealueesta vastanneista 8 % ilmoitti asuntonsa tai loma-asuntonsa sijaitsevan alle kilometrin 168
VAIKUTUKSET IHMISIIN etäisyydellä, 47 % 1-3 kilometrin etäisyydellä, 28 % 3-5 kilometrin etäisyydellä ja 17 % yli viiden kilometrin etäisyydellä. Kuva 15.5. Vastaukset kysymykseen Kuinka kaukana lähimmästä hankealueesta asuntonne tai loma-asuntonne sijaitsee Hankealueiden nykyinen käyttö Seipimäen hankealueen ilmoitti puolet (50 %) kyselyyn vastanneista tuntevansa joko hyvin tai erittäin hyvin. Noin viidennes (21 %) vastanneista ilmoitti, ettei ole käynyt alueella. Tikkalan hankealueen ilmoitti 59 % kyselyyn vastanneista tuntevansa joko hyvin tai erittäin hyvin. Noin 17 % vastaajista ilmoitti, ettei ole käynyt alueella. Kyselyyn vastanneista 68 % ilmoitti käyttävänsä joko Seipimäen tai Tikkalan tai kumpaakin hankealuetta harrastuksiin tai muihin toimintoihin. Molempia hankealueita käyttää noin 36 % vastanneista. Ainoastaan Seipimäen aluetta käyttää 11 % ja ainoastaan Tikkalan aluetta 21 % vastanneista. Suosituimmat virkistyskäyttömuodot ovat marjastus, liikkuminen yleisesti, ulkoilu ja lenkkeily sekä luonnon tarkkailu. Marjastukseen aluetta käyttää 88 % ja liikkumiseen, ulkoiluun tai lenkkeilyyn 56 % ja luonnon tarkkailuun 46 % aluetta harrastuksiin käyttävistä. Sienestykseen aluetta käyttää 38 %, metsästykseen 43 % ja muuhun toimintaan 16 % aluetta käyttävistä. Muina toimintoina mainittiin muun muassa metsänhoito, polttopuiden haku, suunnistus ja moottorikelkkailu. Kuva 15.6. Vastaukset kysymykseen Mihin harrastuksiin tai muihin toimintoihin olette käyttäneet alueita, joille tuulivoimapuistoa suunnitellaan 169
VAIKUTUKSET IHMISIIN Asukkaita pyydettiin kuvaamaan alueiden nykyistä käyttöä ja merkitystä elinympäristössä myös avoimella kysymyksellä. Vastauksissa painottuivat alueiden merkitys erityisesti metsästys-, marjastus- ja virkistysalueina. Kyselyyn vastanneet arvioivat tuulivoimapuiston toteutuksen heikentävän alueiden metsästys- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueita kuvattiin myös luonnonkauniina maa- ja merialueena sekä arvokkaana kulttuurimaisemana. Vastaajien mukaan merellinen Simo on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jonka maisema-arvo on suuri ja tulisi säilyttää. Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista Asukaskyselyssä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuistohankkeen oletetuista vaikutuksista monivalintakysymyksillä ja avoimilla kysymyksillä. Monivalintakysymyksissä asukkaat arvioivat tuulivoimapuistohankkeen yhteensä 20 eri tekijään, jotka jakautuivat neljään kokonaisuuteen: virkistyskäyttö, ympäristön laatu, asuinalueen arvostus sekä talous ja työllisyys. Monivalintakysymyksissä vastaajat arvioivat, ovatko vaikutukset kielteisiä vai myönteisiä. Avoimissa kysymyksissä asukkaita pyydettiin mainitsemaan tuulivoimapuistohankkeiden merkittävimpiä myönteisiä ja kielteisiä. Tuulivoimapuiston vaikutusten kokeminen on yksilöllistä, mikä tuli esille myös tehdyn kyselyn tuloksissa. Vaikutusten arvioiminen voi joidenkin tekijöiden osalta olla vaikeaa, mitä kuvaa en osaa sanoa vastausten varsin suuri määrä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen Kyselyyn vastanneista 41 % arvioi, ettei Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoilla ole vaikutusta oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyisyyteen. 11 % vastanneista arvioi vaikutukset melko tai erittäin myönteisiksi ja lähes puolet (48 %) melko tai erittäin kielteisiksi. Kuva 15.7. Vastaajien näkemykset tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista asuinympäristön viihtyisyyteen Vastaajia pyydettiin arvioimaan erikseen maiseman muutoksen sekä tuulivoimaloiden äänen, valojen ja varjostuksen asumisviihtyisyyteen. Keskimäärin 41 % kyselyyn vastanneista arvioi, ettei eri tekijöillä ole vaikutusta asumisviihtyisyyteen (tekijästä riippuen 31 % - 58 %). Kielteisimmät vaikutukset asumisviihtyisyyteen arvioitiin olevan tuulivoimaloiden näkymisellä (55 % arvioi vaikutukset kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi), lentoestevalojen näkymisellä pimeän aikaan (55 % arvioi vaikutukset kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi), tuulivoimaloiden synnyttämällä äänellä (54 % arvioi vaikutukset kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi) ja maiseman muutoksella (53 % arvioi vaikutukset kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi). 170
VAIKUTUKSET IHMISIIN Kuva 15.8. Vastaajien näkemykset eri tekijöiden vaikutuksista asuinympäristön viihtyisyyteen Puolet kyselyyn vastanneista arvioi, ettei suunnitelluilla uusilla voimajohtoyhteyksillä ole vaikutusta oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyisyyteen. Kyselyyn vastanneista 6 % arvioi vaikutukset melko tai erittäin myönteisiksi ja 33 % melko tai erittäin kielteisiksi. 11 % vastanneista ei osannut arvioida voimajohtoyhteyksien mahdollisia asumisviihtyisyyteen. Kuva 15.9. Vastaajien näkemykset suunniteltujen voimajohtoyhteyksien vaikutuksista asuinympäristön viihtyisyyteen TuuliWatti Oy suunnittelee tuulivoimapuistoja usealle alueelle Simon kunnassa. Asukkaita pyydettiin arvioimaan, miten Rajakiiri Oy:n ja TuuliWatti Oy:n tuulivoimapuistot yhdessä vaikuttaisivat oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyisyyteen. 11 % kyselyyn vastanneista arvioi hankkeiden yhteisvaikutukset melko tai erittäin myönteisiksi ja 55 % melko tai erittäin kielteisiksi. Neljännes (25 %) kyselyyn vastanneista arvioi, ettei hankkeilla ole vaikutusta oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyisyyteen. 171
VAIKUTUKSET IHMISIIN Kuva 15.10. Vastaajien näkemykset Rajakiiri Oy:n ja TuuliWatti Oy:n suunnittelemien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista asuinympäristön viihtyisyyteen Hankkeen hyödyt ja haitat Avoimissa kysymyksissä asukkailta kysyttiin, millaisia myönteisiä ja haitta tuulivoimapuistohankkeesta voi aiheutua. Noin 6 % vastaajista vastasi avoimeen kysymykseen, ettei tuulivoimapuistohankkeesta aiheudu mitään haitta ja noin 16 %, ettei tuulivoimapuistohankkeesta ole mitään hyötyjä. Asukkaiden mainitsemia merkittävimpiä haitallisia ovat muutokset maisemassa, meluhaitat sekä tuulivoimaloiden valon ja välkkeen aiheuttamat haitat, varjostus. Merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksina mainittiin ympäristöystävällinen energia ja työpaikkojen lisääntyminen. Kyselyyn vastanneiden mainitsemia Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden hyötyjä ja haittoja (suluissa mainintojen määrä): Hyötyjä Ympäristöystävällinen, puhdas energia (17) Työpaikkojen lisääntyminen (14) Verotulot kunnalle (9) Energian tuotanto (9) Uudet ja parannettavat tieyhteydet (9) Tulot maanomistajille (6) Parempi kuin ydinvoima (3) Imagon paraneminen (2) Turvallinen sähkö (2) Halvempi sähkö (2) Ei mitään hyötyjä (24) Haittoja Muutokset maisemassa (30) Meluhaitat (21) Varjostus, välke, lentoestevalot (14) Haitat metsästykselle (8) Haitat virkistykselle (8) Haitat luonnolle / luonnon tuhoutuminen (8) Uudet tiet (5) Liian lähellä asutusta (4) Liikenteen lisääntyminen (4) Metsän pirstoutuminen (3) Haitat linnuille (3) Haitat eläimille / suurpedoille (2) Alueen viihtyisyyden heikkeneminen (2) Terveyshaitat (2) Ei mitään haittoja (9) Vaikutukset alueen virkistyskäyttöön, ympäristön laatuun, asuinalueen arvostukseen sekä alueen talouteen ja työllisyyteen Asukaskyselyn perusteella Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen arvioidaan vaikuttavan kielteisimmin asuinalueen arvostukseen ja ympäristön laatuun liittyviin tekijöihin. Kyselyyn vastanneista (63 %) arvioi tuulivoimahankkeiden vaikutukset asuinalueen arvostukseen kielteisiksi ja vain 5 % myönteisiksi. Vähiten kielteisesti hankkeiden arvioitiin vaikuttavan alueen talouteen ja työllisyyteen liittyviin tekijöihin, 19 % kyselyyn vastanneista piti myönteisinä ja 26 % kielteisinä. Keskimäärin kolmannes vastanneista arvioi, ettei tuulipuistohankkeilla ole vaikutusta arvioitaviin tekijöihin (tekijästä riippuen 24 % - 36 %). Yksittäisistä tekijöistä kielteisimmin hankkeen arvioitiin vaikuttavan alueen hiljaisuuteen (76 % arvioi vaikutukset kielteisiksi), rauhallisuuteen (72 % arvioi vaikutukset kielteisiksi) ja 172
VAIKUTUKSET IHMISIIN maisemaan (72 % arvioi vaikutukset kielteisiksi). Myönteisimmin hankkeen arvioitiin vaikuttavan alueen työllisyyteen (33 % arvioi vaikutukset myönteisiksi) ja talouteen (38 % arvioi vaikutukset myönteisiksi). Kuva 15.11. Vastaajien näkemykset Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeiden vaikutuksista eri toimintoihin Asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen Tuulivoimalat Asukkaiden suhtautumista tuulivoimapuistohankkeen toteuttamiseen selvitettiin väittämämuotoisilla kysymyksillä. Vastaajilla oli myös mahdollisuus esittää avoimissa vastauksissa toiveita hankkeen jatkosuunnittelulle ja ympäristövaikutusten arvioinnille. Kyselyyn vastanneista 69 % piti tuulivoimaa ympäristöystävällisenä tapana tuottaa energiaa ja 54 % näki, että tuulivoiman osuutta Suomen sähköntuotannossa tulisi lisätä. Seipimäen aluetta piti 42 % ja Tikkalan aluetta 40 % soveltuvana tuulivoimarakentamiselle. Toisaalta kuitenkin 46 % vastanneista oli sitä mieltä, ettei Seipimäen alueelle tulisi toteuttaa tuulivoimapuistoa ja 45 % oli sitä mieltä, ettei Tikkalan alueelle tulisi toteuttaa tuulivoimapuistoa. Puolet kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuistojen haitat hyötyjä suuremmiksi. 173
VAIKUTUKSET IHMISIIN Tarkasteluvaihtoehdoista eniten kannatusta asukaskyselyn mukaan sai vaihtoehto 0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen. Kyselyyn vastanneista 39 % kannatti hankkeen toteuttamatta jättämistä. Kyselyyn vastanneista 29 % kannatti vaihtoehtoa 1, 26 % vaihtoehtoa 2 ja 24 % vaihtoehtoa 3. Eniten täysin samaa mieltä olevia oli vaihtoehdon 3 toteuttamisella (17 %). Vähiten kannatusta sai vaihtoehto 4, jonka mukaan Seipimäen alueelle ei rakennettaisi tuulivoimaloita, mutta Tikkalan alueelle rakennettaisiin 35 tuulivoimalaa. Kyselyyn vastanneista 17 % kannatti ja 62 % vastusti vaihtoehdon 4 toteuttamista. Kuva 15.12. Vastaajien näkemykset Seipimäen ja Tikkalan alueiden soveltuvuudesta tuulivoimaloiden rakentamiseen ja tuulivoimapuistohankkeen toteutusvaihtoehdoista Asukaskyselyn toteutuksen jälkeen varsinaisten tuulivoimapuistovaihtoehtojen määrä on vähentynyt yhdellä. Asukaskyselyssä mukana ollut vaihtoehto 1 (Seipimäen alueelle 2-3 tuulivoimalaa) on jätetty pois. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkasteltavista vaihtoehdoista vaihtoehto 1 vastaa pääosin asukaskyselyn vaihtoehtoa 2, vaihtoehto 2 asukaskyselyn vaihtoehtoa 3 ja vaihtoehto 3 asukaskyselyn vaihtoehtoa 4. Näin ollen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkasteltavista varsinaisista tuulivoimapuistovaihtoehdoista eniten kannatusta sai vaihtoehto 1 (Seipimäki 3 voimalaa ja Tikkala 19 voimalaa) ja vähiten vaihtoehto 3 (Seipimäki 0 voimalaa ja Tikkala 36 voimalaa). Sähkönsiirto Asukkaiden näkemyksissä eri sähkönsiirtovaihtoehdoista ei kyselyn mukaan ollut suuria eroja. Huomion arvoista vastauksissa on, että huomattavan suuri osa kyselyyn vastanneista (50 % - 53 %) ei osannut sanoa kantaansa. 174
VAIKUTUKSET IHMISIIN Vaihtoehdossa A hankealueilla tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkösiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti, mistä sähkönsiirto erillis- tai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olemassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Väittämän Sähkönsiirto tulisi toteuttaa vaihtoehdon A mukaisesti kanssa täysin samaa mieltä oli 10 %, melko samaa mieltä 9 %, melko eri mieltä 9 % ja täysin eri mieltä 22 % kyselyyn vastanneista. Vaihtoehdossa B hankealueilla tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön tuulivoimapuistoon asti, mistä sähkönsiirto yhteisjohtorakenteella olemassa olevan 400 kv johdon varteen uudelle sähköasemalle. Väittämän Sähkönsiirto tulisi toteuttaa vaihtoehdon B mukaisesti kanssa täysin samaa mieltä oli 5 %, melko samaa mieltä 16 %, melko eri mieltä 6 % ja täysin eri mieltä 20 % kyselyyn vastanneista. Vaihtoehdossa C hankealueilla tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Kittilänjärven sähköasemalle. Sähkösiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle muutoin, paitsi kiertää Musta-aavan Natura-alueen sen eteläpuolelta. Väittämän Sähkönsiirto tulisi toteuttaa vaihtoehdon C mukaisesti kanssa täysin samaa mieltä oli 11 %, melko samaa mieltä 10 %, melko eri mieltä 5 % ja täysin eri mieltä 24 % kyselyyn vastanneista. Kuva 15.13. Vastaajien näkemykset sähkönsiirtovaihtoehdoista Asukaskyselyn toteutuksen jälkeen sähkönsiirron osalta on otettu tarkasteltavaksi neljäs vaihtoehto, jonka mukaan hankealueilla tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu uuteen johtokäytävään Tikkalan sähköasemalta pohjoiseen 400 kv voimajohtoreitille saakka, josta erillis- tai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olevassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Toiveet jatkosuunnittelulle Vastaajat esittivät avoimissa vastauksissaan toiveita hankkeen jatkosuunnittelulle ja ympäristövaikutusten arvioinnille. Vastauksissa toivottiin, että tuulivoimapuiston suunnittelussa otetaan huomioon erityisesti paikallisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja maanomistajien mielipiteet sekä luonto ja eläimet (linnut) niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Kyselyyn vastanneet toivoivat, että tuulivoimalat sijoitetaan mahdollisimman kauas asutuksesta. Voimajohtoreitit toivottiin sijoitettavan olemassa olevien voimalinjojen ja teiden yhteyteen. Myös huoltoteiden sijoittelussa toivottiin hyödynnettävän mahdollisimman paljon olemassa olevia metsäautoteitä. Asukkaiden mielestä huoltotiet tulisi sijoittaa kiinteistöjen rajalle ja niin, että niistä olisi hyötyä myös metsätaloudelle ja paikallisille asukkaille. Kyselyyn vastanneiden mukaan hankealueen virkistyskäyttöä ei tulisi rajoittaa ja huoltoteiden tulisi olla myös lähialueen asukkaiden käytössä. Varsin suuri osa kyselyyn vastanneista (noin 10 %) esitti avoimissa vastauksissa toiveen, että tuulivoimapuistoa ei toteutettaisi ja että tuulivoimapuiston suunnittelu lopetettaisiin. Usean vastaajan mielestä tuulivoimapuisto on kansantaloudellisesti kannattamaton hanke. 175
VAIKUTUKSET IHMISIIN Kyselyyn vastanneiden mukaan tuulivoimapuiston suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon erityisesti 176 matalataajuisen melun vaikutukset terveyteen tuulivoimahankkeen toteutuksen vaikutukset kiinteistöjen arvoon tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset eläimiin uhanalaisten metsähanhien muuttoreitit rautakautiset röykkiöt Viantienjoen varressa sähkönsiirtovaihtoehto C rikkoisi sekä Kiima- että Korkeamaan alueet lopullisesti Torviaavantiellä Toukolassa on 2 kilometrin sisällä 5 voimalaa, kaikki tuulivoimalat tulisi siirtää Torviaavantien pohjoispuolelle Simossa on parempiakin paikkoja tuulivoimaloille, esim. lähempänä 400 kv voimalinjaa Tikkalan pienelle alueelle voisi sijoittaa korkeintaan 2-3 voimalaa Hanketta koskeva tiedotus Tiedotusta koskevan kysymyksen mukaan kyselyyn vastanneet olivat saaneet varsin hyvin tietoa Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimahankkeista. Vastanneista 46 % oli saanut tietoa riittävästi, 28 % oli saanut tietoa, mutta ei riittävästi ja 26 % ei ollut saanut lainkaan tietoa hankkeesta. Avoimissa vastauksissa asukkaat toivoivat tarkkaa tietoa, mitä, minne ja milloin aiotaan rakentaa. Asukkaat toivoivat tietoa siitä, miten alueella voi tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikana liikkua ja mitä alueella voi tehdä. Alueelle toivottiin selkeät opasteet / varoitustaulut. Lisäksi toivottiin tietoa siitä, mitä tuulivoimaloille tehdään toiminnan loputtua ja kenen kustannuksella sekä siitä maksetaanko alueen kiinteistönomistajille riittävän suuri korvaus maankäytöstä. 15.1.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaihtoehtoa VE0 on käsitelty omana kokonaisuutena. Vaihtoehtoja VE1, VE2 ja VE3 on sosiaalisten vaikutusten osalta käsitelty samanaikaisesti toiston välttämiseksi. Seipimäen osalta vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat samoja (molemmissa 3 tuulivoimalaa). Tikkalan osalta vaihtoehdot VE2 ja VE3 ovat samoja (molemmissa 36 tuulivoimalaa). Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ihmisiin kohdistuvia syntyy tuulivoimaloiden perustusten, tieyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisesta, kiviaineksen louhimisesta, rakennusmateriaalien kuljettamisesta sekä voimalan osien kuljettamisesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat kuitenkin paikallisia ja kestoltaan melko lyhytaikaisia. Eniten rakentamisen aikaisia melu kohdistuu lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitseviin asuin- ja lomarakennuksiin. Liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat haitat ovat riippuvaisia valittavista kuljetusreiteistä ja ne kohdistuvat kuljetusreittien varrella asuviin. Hankealueen virkistystoimintaan (sienestys, marjastus, ulkoilu ja metsästys) kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat rakentamisaikana hankealueella tehtävistä maanmuokkaustoimenpiteistä, tiestön parantamisesta sekä puuston poistosta voimalapaikoilta ja tielinjoilta. Toimenpiteet heikentävät tilapäisesti paikallisia virkistyskäytön mahdollisuuksia. Rakentamisaikana alueella liikkumista voidaan joutua turvallisuussyistä rajoittamaan, jolloin virkistyskäyttö voi tilapäisesti estyä rakennuspaikkojen läheisyydessä. Rakentamisen aikaisten vaikutusten tilapäisen luonteen vuoksi rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Koska vaihtoehdossa VE2 hankealue on laajin ja rakennettavien tuulivoimaloiden määrä suurin (Seipimäen alueelle 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 36 tuulivoimalaa), myös rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat suurimmat. Toiminnanaikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin. Alle kahden kilometrin etäisyydellä Seipimäen alueen tuulivoimaloista asuu 145 asu-
VAIKUTUKSET IHMISIIN kasta ja alle kahden kilometrin etäisyydellä Tikkalan alueen tuulivoimaloista 119 asukasta. Vapaa ajan asuntoja on alle kahden kilometrin etäisyydellä Seipimäen alueen tuulivoimaloista 27 kpl ja alle kahden kilometrin etäisyydellä Tikkalan alueen tuulivoimaloista 32 kpl. Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueiden lähi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heikentää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Hankealueet muuttuvat tuulivoimapuiston toteutuksen myötä metsätalousvaltaisista alueista energiantuotantoalueiksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueiden läheisyydessä asuville ja alueilla liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston maisemaan on arvioitu näkyvyysmallinnuksen ja valokuvasovitteiden perusteella (luvussa 8). Lähiseudun asutuksen kannalta merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat niille alueille, joille näkyy eniten tuulivoimaloita ja joille sijoittuu eniten asutusta ja vapaa-ajan asutusta. Tällaisia alueita ovat muun muassa Viantienjoen laakso, Simonniemi, Nenä ja Puutteenperä. Maisemavaikutukset lähialueen asutukselle vaihtelevat pääosin vähäisestä kohtalaiseen. Monin paikoin ei kuitenkaan aiheudu lainkaan puuston, pihakasvillisuuden ja toisten rakennusten katkoessa näkymiä, jolloin näköyhteyttä voimaloihin ei synny. Nenän alueella vaikutukset saattavat parin pihapiirin osalta olla merkittäviä. Asukaskyselyyn vastanneista noin 53 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman maiseman muutoksen ja noin 55 % tuulivoimaloiden näkymisen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Kyselyyn vastanneista peräti 72 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan lähiympäristön maisemaan kielteisesti. Myös lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta ja voivat heikentää asumisviihtyisyyttä. Valot erottuvat selkeästi erityisesti pimeällä ja kirkkaalla säällä puuston latvuston yläpuolella. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä vilkkuvien lentoestevalojen vaikutus voi ulottua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Lentoestevalojen maisemavaikutukset kohdistuvat pääosin samoille asuinalueille, joista on näköyhteys tuulivoimaloihin. Asukaskyselyyn vastanneista 32 % arvioi lentoestevalojen vaikutukset valoisaan aikaan ja 55 % pimeään aikaan kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Tuulivoimaloiden melu on arvioitu kohdassa 15.2. Tuulivoimaloiden tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 desibeliä. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä. Tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettaviksi mahdollisimman etäälle lähimmistä asuin- ja vapaa-ajan rakennuksista niin, että rakennuksiin kohdistuu mahdollisimman vähän meluhaittaa. Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaa. Melumallinnusten mukaan ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen melun yöaikainen suunnittelunohjearvo 35 db ylittyy joidenkin lomarakennusten osalta kaikissa vaihtoehdoissa. Melupäästöt ovat kaikissa kohteissa kuitenkin alle 40 db, joten uuden lausunnoilla olevan valtioneuvoston asutusluonnoksen mukaiset meluarvot eivät ylity yhdessäkään kohteessa. On kuitenkin huomattava, että tuulivoimapuiston lähiympäristön asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat voivat kokea tuulivoimaloiden melun häiritsevänä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Asukaskyselyyn vastanneista 54 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Noin kolmannes vastanneista (35 %) arvioi, ettei tuulivoimaloiden aiheuttamalla äänellä ole vaikutusta asumisviihtyisyyteen. Tuulivoimaloiden valo-olosuhteisiin on arvioitu kohdassa 15.3. Tuulivoimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nopeasti vilahtavana varjona. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset havaitaan parhaiten keväällä ja kesällä, kun aurinko paistaa eniten. Varjostusmallinnusten mukaan kohdistuu jonkun verran hankealueen ympäristön kiinteistöille. Yhden lomarakennuksen osalta mallinnetut varjostusvaikutukset ylittävät suositusarvon 8 tuntia vuodessa ollen 12:37 tuntia. Näkymäalueanalyysien mukaan voimalat eivät kuitenkaan näy kohteeseen, joten todellisuudessa ei aiheudu. Muiden asuin- tai lomarakennusten osalta mallinnetut varjostusvaikutukset ovat korkeintaan 8 tuntia tai sen alle. On kuitenkin huomioitava, että asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat voivat kokea tuulivoimaloiden varjostus- ja välkevaikutukset häiritsevinä, vaikka 177
VAIKUTUKSET IHMISIIN ohjearvot eivät ylittyisikään. Asukaskyselyyn vastanneista 32 % arvioi tuulivoimaloiden aiheuttaman varjostuksen ja 49 % tuulivoimaloiden lapojen liikkeen vaikuttavan asumisviihtyisyyteen kielteisesti. Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoimaloiden äänen ja välkkeen häiritseväksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilöllisesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan 72 % kyselyyn vastanneista arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan maisemaan, 76 % hiljaisuuteen ja 72 % rauhallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Asumisviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 48 % asukaskyselyyn vastanneista ja melko tai erittäin myönteisesti 11 % kyselyyn vastanneista. Vastanneista 41 % arvioi, ettei hankkeella ole asumisviihtyisyyteen. Toiminnanaikaiset vaikutukset virkistyskäyttöön Hankealueille ei sijoitu merkittyjä retkeilyreittejä, -rakenteita tai -kohteita. Maksiniemen Erän laavu sijoittuu Seipimäen alueen reunalle Itkusuonkankaalle moottorikelkkareitin varteen. Seipimäen alueen pohjoispuolella kulkee Raasakka-Isohaaran voimajohdon yhteydessä moottorikelkkareitti. Tikkalan alueella voimajohto ja moottorikelkkareitti kulkevat alueen läpi. Mustajärven aluetta käytetään myös paikallisten asukkaiden virkistystarkoituksiin. Seipimäen ja Tikkalan hankealueet ovat pääosin metsätalouskäytössä ja niitä voidaan käyttää muiden metsätalousalueiden tavoin virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen ja luonnon tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista puolet (50 %) tunsi Seipimäen hankealueen ja yli puolet (58 %) Tikkalan alueen. Kaksi kolmasosa (68 %) vastaajista ilmoitti käyttävänsä Seipimäen tai Tikkalan tai kumpaakin hankealuetta harrastuksiin tai muihin toimintoihin. Alueita käytetään marjastukseen, liikkumiseen yleisesti sekä ulkoiluun ja lenkkeilyyn. Metsästykseen alueita käyttää noin 38 % niistä, jota ilmoittivat käyttävänsä alueita harrastus- tai muuhun toimintaan. Metsästykseen kohdistuvia on käsitelty erikseen kohdassa 17. Tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueiden ja niiden lähiympäristön virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena vähäiset. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyttöä. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen kokonaispinta-alasta on pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä. Talviaikaan alueella liikkumiseen voi kohdistua vähäisiä rajoitteita lapoihin tai rakenteisiin muodostuvan jään irtoamisriskin vuoksi. Rajoitteista ilmoitetaan esimerkiksi varoituskyltein. Tuulivoimapuistohankkeen hyötynä voidaan pitää sitä, että hankealueiden tiestön paranemisen seurauksena alueiden saavutettavuus ja liikkuminen alueilla helpottuvat alueiden virkistyskäyttäjille. Asukaskyselyn vastaajista 36 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta hankealueen virkistyskäyttöön. Vastaajista 47 % arvioi tuulivoimapuiston heikentävän ja vain 8 % parantavan hankealueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kielteisimmin hankkeen arvioitiin vaikuttavan metsästysmahdollisuuksiin. Kyselyyn vastanneista 54 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan metsästysmahdollisuuksiin kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Muut toiminnan aikaiset sosiaaliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen voidaan kokea heikentävän hankealueiden lähiympäristön arvostusta asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena sekä alentavan kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyn vastaajista 63 % arvioi, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti lähialueen kiinteistöjen arvoihin. Asukaskyselyn vastaajista 61 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen heikentävän alueen arvostusta asuinalueena ja 67 % arvostusta vapaa-ajan asuntoalueena. Tutkimustietoa tuulivoimapuistojen vaikutuksista alueiden arvostukseen tai kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ole saatavilla, mutta asukkaiden kokemana vaikutuksena asia on kuitenkin merkittävä. 178
VAIKUTUKSET IHMISIIN 15.1.6 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoilla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveys. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuistojen terveysvaikutukset voivat syntyä pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyys voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi univaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja meluherkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen melu on käsitelty luvussa 15.2. Meluvaikutusten arvioinnin mukaan melua koskevat nykyiset lomarakennusten suunnitteluohjearvot ylittyvät useissa kohteissa, mutta lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaiset meluarvot eivät ylity. Toisaalta vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistoilla kokea olevan ihmisten terveyteen niiden meluvaikutuksien takia. Melun lisäksi tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset voidaan kokea häiritsevinä. Suomessa varjostusvaikutuksille ei ole asetettu ohjearvoja. Varjostus on käsitelty luvussa 15.3. Melun ja varjostusvaikutusten lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta hankealueen läheisyydessä asuville ihmisille. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuistojen alueilla liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille. Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuistojen alueilla varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuutta heikentävästi. Seipimäen alueen pohjoispuolelle Raasakka-Isohaara voimajohdon yhteydessä kulkevan moottorikelkkareitin käyttöön ei arvioida kohdistuvan, koska lähimmät voimalat sijoittuvat yli 300 metrin päähän moottorikelkkareitistä. Lapoihin ja rakenteisiin muodostuvan jään turvallisuusriskit arvioidaan vähäisiksi. Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastausten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun liittyvät vaikutukset koettiin epävarmuutta ja myös mahdollisia terveysriskejä synnyttäviksi. Asukaskyselyn vastaajista 32 % arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen ja 36 % ympäristön turvallisuuteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vain 5 % arvioi vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen myönteisiksi. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta ympäristön terveellisyyteen tai turvallisuuteen. 15.1.7 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuiston sähkönsiirrossa tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa. Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat pääosin metsäalueille ja merkittäviltä osin olemassa olevien johtokäytävien yhteyteen. Lähimmät rakennetut alueet sijaitsevat pääasiassa etäällä suunnitelluista voimajohtoreiteistä, joten sähkönsiirtoreiteistä ei aiheudu niille merkittäviä. Taivalkosken sähköaseman ympäristössä (VEA ja VED), Akkunusjoen ylityksen kohdalla (VEA ja VED) ja Viantienjoen ylityksen kohdalla (VEA) asuin- ja lomarakennuksia sijaitsee alle 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta reitistä, mutta näissä kohdissa reitti sijoittuu olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Tuulivoimapuiston sähkönsiirron keskeiset sosiaaliset vaikutukset syntyvät sähköasemien ja voimajohtojen aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyvyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joissa vakituista ja/tai vapaa-ajan asutusta sijoittuu rakennettavan voimajohdon välittömään ympäristöön. Asumisviihtyisyys Suurimmat sähkönsiirron vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat reittiosuudelle, jossa voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Vaihtoehdossa VED joudutaan raivaamaan eniten uutta johtokatua (15-16 km). Vähiten uutta johtokatua joudutaan raivaamaan vaihtoehdossa VEC (noin 3 km). Valtaosa sähkösiirtoreitistä sijoittuu nykyisen voimajohdon rinnalle. Tällöin uusi voimajohto ei aiheuta uusia asumisviihtyisyyteen kohdistuvia, koska nykyinen voimajohto on kuulunut lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään jo ennen uuden voimajohdon rakentamistakin. Tällä osuudella uusi voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan voimajohdon. Sähkönsiirron vaikutuksista erityisesti ilmajohdon aiheuttamat maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia ja voivat vaikuttaa asumisviihtyisyyteen. Voimajohto on ennen kaikkea esteettinen haitta, mutta metsäalueella 179
VAIKUTUKSET IHMISIIN myös maisemallinen haitta pirstoessaan metsäalueen. Maisemavaikutukset ovat pääosin paikallisia, mutta voivat avoimilla peltoalueilla kohdistua laajalle alueelle. Maisemavaikutuksen kokemiseen vaikuttaa merkittävästi havainnoitsijan suhtautuminen voimajohtoihin. Maisemavaikutusten arvioinnin mukaan sähkönsiirron vaihtoehto VEC aiheuttaa vähiten ja vaihtoehdot VEA ja VED eniten maisemamuutoksia. Vaihtoehdossa VEA aiheutuu vähäisiä muutamille asuintaloille ja vaihtoehdossa VED yhdelle asuintalolle. Vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä ja pääosin paikallisia. Sähköasemat synnyttävät jonkin verran matalataajuista huminaa, joka on kuultavissa sähköaseman välittömässä läheisyydessä. Korkeajännitevoimajohto voi puolestaan aiheuttaa ns. koronamelua, jonka voimakkuus riippuu jännitteestä. 110 kv linjalla koronamelu on melko vähäistä ja kuuluu selvimmin siirtolinjan alla pylväiden luona. Melu vaimenee kuulumattomiin alle 100 metrin matkalla. Voimajohdon mahdollinen koronamelu voi aiheuttaa ajoittaista viihtyvyyshaittaa voimajohdon välittömässä läheisyydessä. Koska voimajohdon välittömään läheisyyteen ei sijoitu asuin- tai lomarakennuksia, ovat sähkönsiirron melusta aiheutuvat haitat asumisviihtyisyydelle kokonaisuutena melko vähäisiä. Asukkaat voivat kokea uuden voimajohdon asumisviihtyisyyttä heikentävänä, vaikka siitä ei syntyisikään maisema- tai melu. Voimajohto voi heikentää lähietäisyydellä asuvien ihmisten viihtyvyyttä myös voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien terveysriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Asukaskyselyyn vastanneista puolet (50 %) oli sitä mieltä, etteivät sähkönsiirtoyhteydet vaikuta asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon ympäristön viihtyisyyteen. Kolmannes (33 %) vastanneista arvioi vaikutukset melko tai erittäin kielteisiksi ja 6 % melko tai erittäin myönteisiksi. Virkistyskäyttö Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä hankealueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. 15.1.8 Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Tuulivoimapuistojen ihmisiin kohdistuvia on mahdollista lieventää erityisesti tiedottamalla hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen asukkaita sekä vapaaajan asuntojen omistajia ja käyttäjiä. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta. Tiedottamisella voidaan lieventää myös tuulivoimapuistojen aiheuttamia huolia tai epävarmuutta. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen ohjaamisella vähemmän häiriötä aiheuttaville tieosuuksilla voidaan vähentää haitallisia. Ihmisiin kohdistuvia haitallisia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon asukkaiden, loma-asukkaiden, maanomistajien ja metsästysseurojen näkemykset siitä, mihin tuulivoimalat, huoltotiet ja voimalinjat tulisi sijoittaa. Turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä rakentamisen että tuulivoimapuistojen toiminnan aikana voidaan vähentää tiedottamisen avulla sekä jatkosuunnittelun keinoin. Erityisesti sellaiset virkistysreitit ja rakenteet, joita käytetään talviaikana, tulee sijoittaa riittävän etäälle tuulivoimaloista. Asumisviihtyvyyden turvaamiseksi tuulivoimaloiden lentoestevaloissa tulisi pyrkiä käyttämään sellaista merkintätapaa, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä lähialueiden asukkaille. Lentoestevalojen toteutustapa määritellään lentoestelupamenettelyn yhteydessä. 15.1.9 Arvioinnin epävarmuustekijät Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vaikutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on henkilökohtaista. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys elinympäristössä voi olla kullekin asukkaalle ja loma-asukkaalle erilainen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esille, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla on tuulivoimapuiston vaikutuksista. 180
VAIKUTUKSET IHMISIIN Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvaiheessa tuulivoimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa vertailevaa kokemusta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille vieras ja vaikeasti arvioitavissa oleva asia. Toisaalta Simon alueella on rakennettu jo aikaisemmin tuulivoimaloita ja siten monille vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille on muodostunut käsitys tuulivoimaloiden vaikutuksista niiden erilaisista sijaintiympäristöistä huolimatta. Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat pääosin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Arvioinnin yhteydessä toteutettuun asukaskyselyyn liittyy epävarmuustekijöinä kyselyn toteuttamisajankohdasta ja suunnittelun etenemisestä johtuvat tekijät. Kyselyn toteuttamisen jälkeen tuulivoimapuistojen suunnitelmat ovat muuttuneet ja täsmentyneet. Näin kyselyssä ei saatu täysin selville, miten asukkaat olisivat suhtautuneet lopullisiin arvioitaviin vaihtoehtoihin. 15.1.10 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Hankkeiden keskeisimmät vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen: Tuulivoimapuisto vaikuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten elinympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- sekä valo- ja varjostusvaikutusten kautta. Maiseman muutoksen haitta asumisviihtyisyyteen kohdistuu eniten niille alueille, joille näkyy eniten tuulivoimaloita ja joille sijoittuu eniten asutusta ja vapaaajan asutusta. Tällaisia alueita ovat muun muassa Viantienjoen laakso, Simonniemi, Nenä ja Puutteenperä. Myös lentoestevalojen maisemassa aiheuttamat haittavaikutukset kohdistuvat pääosin samoille alueille. 40 db meluarvot eivät ylity yhdessäkään kohteessa. Useita lomarakennuksia jää 35-40 db väliselle meluvyöhykkeelle. Teoreettisia varjostus aiheutuu vaihtoehdosta ja voimalakorkeudesta riippuen muutamalle tai jopa useille kymmenille asuin- ja lomarakennukselle. Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on suuria yksilökohtaisia eroja. Asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia arvioi, ettei tuulivoimapuistolla ole oman asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. 11 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi vaikutukset asumisviihtyisyyteen myönteisiksi ja 48 prosenttia kielteisiksi. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu merkittäviä ja laajaalaisia terveys. Tuulivoimapuistojen mahdolliset terveysvaikutukset syntyvät tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimapuistojen heikentävän turvallisuutta ja lisäävän epävarmuutta mahdollisista terveysvaikutuksista sekä lisäävän pelkoa hankealueilla liikkuvien keskuudessa. Tuulivoimapuiston sähkönsiirron vaikutukset asumisviihtyvyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joissa vakituista ja/tai vapaa-ajan asutusta sijoittuu rakennettavan voimajohdon välittömään ympäristöön. Tällaisia alueita ovat erityisesti Taivalkosken sähköaseman ympäristö (VEA ja VED), Akkunusjoen ylityksen kohta (VEA ja VED) ja Viantienjoen ylityksen kohta (VEA). Sähkönsiirron vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä ja pääosin paikallisia. Tuulivoimapuistojen ja voimajohdon rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä alueiden virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden ja lentoestevalojen näkyminen, ääni, lapojen liike ja varjostus sekä voimalinjat muuttavat alueiden metsäistä ympäristöä, minkä asukkaat voivat kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. 181