Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään

Samankaltaiset tiedostot
AKTIIVINEN KORROOSIO MUUTTUVASSA ILMASTOSSA

Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä

Julkisivuteko palkinto

VOIDAANKO ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIIN VAIKUTTAA JULKISIVUKORJAUKSILLA?

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Tulevaisuuden isännöinti -seminaari

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

KORJAUSOLOSUHTEIDEN HALLINTA

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN?

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

TIEDÄTKÖ VAI ARVAATKO JULKISIVUJEN KORJAUSTARPEEN?

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

JULKISIVUKORJAUSKLUSTERIN TRENDIT -korjaustoiminnan muutokset lähitulevaisuudessa

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Fahim Al-Neshawy Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos

BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

Smart City -ratkaisut

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Korroosiomallinnuksen Hyödyntäminen Betonijulkisivujen Kunnossapidossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Suomen muuttuva ilmasto

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Betonirakenteiden osalta. säilyvyysvaatimusten riittävyys FRAME-tutkimuksen mukaan

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA

Korjausolosuhteiden hallinta työmaalla

Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)

ACCLIM hankkeen tuloksia

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

FRAME-PROJEKTI Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos

Olemassaolevan infrastruktuurin riskit ja haavoittuvuudet ilmastonmuutoksessa. IVAVIA-kaaviot

Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

Miten ilmasto muuttuu - tuoreimmat skenaariot

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Karbonatisoitumisen eteneminen olemassa olevissa betonijulkisivuissa ja -parvekkeissa sekä sisärakenteissa

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET

Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Climforisk,

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Kuinka Suomen ilmasto muuttuu?

Palvelurakennusten kosteus- ja mikrobivaurioituminen Laatija: Petri Annila, TTY

ALUEELLISET ILMASTON- MUUTOSENNUSTEET JA NIITTEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Climforisk,

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Säävaihteluiden ja ääri-ilmiöiden aiheuttamien riskien hallinta suomalaisessa maataloudessa

Maankäytön ja rakentamisen riskit ja haavoittuvuudet ilmaston muuttuessa. IVAVIA-kaaviot

SUOMALAISTEN BETONIJULKISIVUJEN JA -PARVEKKEIDEN VAURIOITUMINEN BeKo -TUTKIMUKSEN MUKAAN

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Metsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa

Kerrostalon eri julkisivuvaihtoehtojen elinkaaritarkastelu

VESA PAJUNEN RANTARAKENTAMISEN JULKISIVURAKENTEIDEN SUUNNITTELUN HAASTEITA. Kandidaatintyö

Portfoliolähestymistapa CO2 - kiilapelin analysoinnissa (valmiin työn esittely) Tuomas Lahtinen

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

ILMASTO, KOSTEUS, SADE JA LUMI

Kosteustekniikan, energiatehokkuuden ja käyttöiän parantaminen parvekkeiden korjaamisessa ja uusimisessa

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

julkisivupinta-alaa vuosittain kuin mitä järjestelmillä oli toteutettu yhteensä ennen luvun alkua [2]. Vaikka järjestelmien suosio on

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Betoni hiilinieluna. Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutos ja sen vaikutuksia matkailuun ja terveyteen

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Transkriptio:

Ilmastonmuutoksen vaikutus julkisivulle tulevaan viistosademäärään Kiinteistö ja rakennusalan tutkimusseminaari Toni Pakkala Antti-Matti Lemberg Henna Kivioja

Sisältö Taustaa betonin vaurioituminen Suomen ilmasto ilmastonmuutos viistosade Tutkimusmenetelmät Tulokset ja päätelmät Yhteenveto 2

Taustaa Betonin vaurioituminen (TTY) Merkittävimmät vaurioitumistavat: betoniterästen korroosio betonin karbonatisoitumisesta johtuen pakkasrapautuminen Nykymääräystenkin aikaan tehtyjen betonijulkisivujen laadussa huomattavia puutteita Merkittävimmät ilmastolliset vaurion aiheuttajat sade sekä sitä seuraavat jäätymis-sulamissyklit Rannikolla vaurioituminen sisämaata nopeampaa Rannikolla pakkasrapautumista nopeuttaa suuremmat tuulennopeudet sateen aikana viistosade! (Lahdensivu 2012, Lahdensivu et al. 2010, Pakkala et al. 2014) 3

Taustaa Suomen ilmasto (Jylhä (Lisøet 2006) al. 2011) 4

Taustaa Ilmastonmuutos (Ilmatieteen laitos) Keskilämpötilat nousevat talvella 3-9 C, kesällä 1-5 C Sademäärät lisääntyvät talvella 10-40 %, kesällä 0-20 % muutos pohjoisessa suurempi kuin etelässä sateesta yhä suurempi osa tulee vetenä myös talvella rankkasateiden osuus kasvaa Jäätymissulamissyklien määrä lisääntyy aluksi lämpötilojen noustessa Ilman suhteellinen kosteus lisääntyy homeenkasvulle suotuiset ajanjaksot lisääntyvät rakenteiden kuivuminen heikentyy (Jylhä et al. 2009) 5

Taustaa Sademäärät Vantaa Jyväskylä Kk 2030 2050 2100 2030 2050 2100 1 4.1 9.9 29.6 3.8 9.7 32.6 2 6.4 9.5 29.3 6.3 10.8 30.5 3 3.9 6.5 20.6 3.9 6.6 21.5 4 3.4 6.5 19.1 2.3 5.8 16.4 5 3.5 5.9 16.6 3.9 5.3 14.9 6-1.2 3.5 9.6-0.6 3.8 12.3 7 2.6 4.4 11.3 2.1 5.1 11.1 8 3.8 4.9 5.7 3.5 4.5 5.8 9 3.5 5.8 9.5 4.4 6.7 11.0 10 3.1 8.4 18.6 2.8 8.0 20.1 11 7.1 10.9 24.4 7.9 10.6 27.6 12 5.4 9.0 28.7 6.5 12.0 34.0 Koko vuosi 3.8 7.1 17.7 3.6 7.1 18.2 (Jylhä et al. 2011) 6

Taustaa Viistosade (Blocken & Carmeliet 2004) (Jergling & Schechninger 1983) 7

Tutkimusmenetelmät Viistosadelaskenta Standardi ISO 15927-3 (2009): tietynsuuntaiselle pinnalle tulevan viistosateen määrä v = keskituulennopeus sateen aikana r = sademäärä D = tuulen suunta sateen aikana = seinän normaalin suunta N = käytettävien säätietojen määrä vuosissa (SFS-EN ISO 15927-3 2009) 8

Tutkimusmenetelmät Viistosadelaskenta Standardi ISO 15927-3 (2009): rakennuksen ympäristön vaikutus: C R = rosoisuuskerroin C T = pinnanmuotokerroin O = estetekijä W = seinätekijä (SFS-EN ISO 15927-3 2009, Lemberg 2015) 9

Tulokset Ilmastonmuutoksen vaikutus sademäärään Vantaa Jyväskylä Etelä Etelä (Pakkala et al. 2014) 10

Vantaa Tulokset Viistosaderasitus toni.pakkala@tut.fi Etelä / www.tut.fi/elinkaari (Pakkala et al. 2014) 11

Jyväskylä Tulokset Viistosaderasitus Etelä (Pakkala et al. 2014) 12

Tulokset Olemassa olevat rakennukset (Kivioja 2015) 13

Tulokset Viistosademallinnus lähiörakennuksille (Lemberg 2015) 14

Tulokset Viistosademallinnus lähiörakennuksille (Lemberg 2015) 15

Tulokset Viistosaderasituksen suhteellinen kasvu (Lemberg 2015) 16

Yhteenveto Rannikolla esim. pakkasrapautumista nopeuttaa suuremmat tuulennopeudet sateen aikana viistosade Sademäärät lisääntyvät merkittävästi vuosisadan loppuun mennessä ja suhteellisesti enemmän sisämaassa verrattuna rannikkoon Viistosaderasituksen määrän suhteellinen kasvu on suurempaa kuin pelkän sademäärän johtuen voimistuvista tuulennopeuksista sateen aikana Viistosademäärä eteläjulkisivuille on rannikolla jopa 3,5-kertainen pohjoisjulkisivuihin nähden Standardin mukainen viistosadelaskenta on kuitenkin yksinkertaistava ja aliarvioi rakennuksen nurkkien viistosademääriä 17

Lähteet Blocken, B., Carmeliet, J. 2004. A review of wind-driven rain research in building science. Journal of Wind Engineering and Industrial Aerodynamics, Volume 92, Issue 13. Pp. 1079-1130. IPCC. 2007. Climate Change 2007: The physical science basis. Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge, U.K. 996 pp. Jergling, A., Schechninger, B. 1983. Fogars beständighet. Byggforskningrådet. Rapport R89:1083. Stockholm. 172 p. (in Swedish) Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S., Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos. Raportteja 2009:4. Helsinki. 78 s. 36 liites. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Tietäväinen H., et al. 2011. Rakennusfysiikan ilmastollisten testivuosien sääaineistot nykyisessä ilmastossa ja arviot tulevaisuuden muutoksista. Väliraportti. Ilmatieteen laitos. Helsinki. 6 s. 20 liites. Kivioja, H. 2015. Ilmansuunnan vaikutus betonijulkisivujen pakkasrapautumiseen, case-kohteet Hervannassa. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Kandidaatintyö. 35 s. 15 liites. Köliö, A., Pakkala, T.A., Lahdensivu, J., Kiviste, M. 2014. Durability demands related to carbonation induced corrosion for Finnish concrete buildings in changing climate. Engineering Structures, Volume 62-63, 15 March 2014. Pp. 42 52. Lahdensivu, J. 2012. Durability Properties and Actual Deterioration of Finnish Facades and Balconies. Tampere University of Technology. Faculty of Built Environment. Tampere. Publication 1028. 117 s. 37 liites. Lahdensivu, J., Varjonen, S., Köliö, A. 2010. Betonijulkisivujen korjausstrategiat. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Tutkimusraportti 148. Tampere. 79 s. Lemberg, A.-M. 2015. Rakennusten viistosademäärien mallintaminen, esimerkkinä 1970-luvun kerrostalot. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Kandidaatintyö. 36 s. 7 liites. Pakkala, T.A., Köliö, A. Lahdensivu J., Kiviste M. 2014. Durability demands related to frost attack for Finnish concrete buildings in changing climate. Building and Environment, Volume 82, December 2014, Pp. 27-41. SFS- EN ISO 15927-3. 2009. Rakennusten lämpö- ja kosteustekninen käyttäytyminen. Säätietojen laskenta ja esittäminen. Osa 3: pystypintojen viistosadeindeksin laskenta tuulen ja sateen tuntitiedoista. Finnish Standards Association SFS, Helsinki. 18

Kiitos! toni.pakkala@tut.fi www.tut.fi/elinkaari twitter.com/ren_tut 19