OHJE MIG-1611722 1 (16) 05.06.02 MIGDno-2016-819 10.08.2016 Voimassaoloaika 10.8.2016 alkaen toistaiseksi Kumoaa MIGDno-2016-305 Kohderyhmä Maahanmuuttovirasto, vastaanottokeskukset Säädösperusta L 746/2011, 8 (388/2015) L 747/2011, 2.1 VASTAANOTTOPALVELUJEN LAKKAAMINEN VASTAANOTTOLAIN 14 A :N NOJALLA Maahanmuuttovirasto antaa ohjeen vastaanottopalvelujen kestoa koskevan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain ( vastaanottolaki ) 14 a :n (673/2015) soveltamisesta. Ohje koskee erityisesti vastaanottopalvelujen lakkaamista silloin, kun ulkomaalainen voisi palata kotimaahansa vapaaehtoisesti ja päätös maasta poistamisesta on täytäntöönpanokelpoinen mutta sen täytäntöön pano ei onnistu viranomaistoimin. Ohjeessa annetaan myös suuntaviivoja vastaanottokeskuksen johtajan suorittamalle harkinnalle, joka koskee palvelujen jatkamista erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi. Ohjeessa ei käsitellä Euroopan unionin kansalaisille tai heihin rinnastettaville annettavien vastaanottopalvelujen kestoa eikä lakkaamista. Ohjeen tarkoituksena on edistää vastaanottolain, ensisijaisesti lain 14 a :n 3 ja 4 momenttien yhtenäistä soveltamista vastaanottokeskuksissa. Lisäksi tavoitteena on tukea Maahanmuuttovirastoa vastaanottolain 8 :n (388/2015) mukaisessa vastaanottotoiminnan ohjaamisessa, suunnittelussa ja valvonnassa. Ohjeen tarkoituksena on antaa suuntaviivat lain yhdenmukaiselle soveltamiselle. Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään lailla. Jos ohje on yksittäisessä tapauksessa ristiriidassa vastaanottolain, ulkomaalaislain, hallintolain, perustuslain, muiden velvoittavien normien tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ei ohjetta tule soveltaa. Ylijohtaja Jaana Vuorio Ylitarkastaja Janne Kinnunen Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Maahanmuuttovirasto 10.08.2016 klo 15:31. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
2 (16) Liitteet Jakelu Tiedoksi Asiakirjamalli, vastaanottopalvelujen lakkaaminen Asiakirjamalli, vastaanottopalvelujen jatkaminen UMA-ohje vastaanottokeskuksille Vastaanottokeskukset Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Kuntaliitto Oikeuskanslerinvirasto Poliisihallitus Sisäministeriö, maahanmuutto-osasto Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Yhdenvertaisuusvaltuutettu
3 (16) SISÄLLYSLUETTELO Liite 3, UMA-ohje vastaanottokeskuksille...161. Yleistä vastaanottopalvelujen kestosta... 3 1.1. Palvelujen keston ja sen rajoittamisen lähtökohdat...4 1.2. Keskeisiä lainkohtia...5 2. Menettely, kun maasta poistaminen ei ole mahdollista eikä avustettua vapaaehtoista...5 2.1. Poliisin ilmoitus vastaanottokeskukselle...5 2.2. Vastaanottokeskuksen ilmoitus asiakkaalleen...6 2.3. Rekisterimerkinnät vastaanottokeskuksessa...7 3. Menettely, jos vapaaehtoinen paluu ei hakemuksesta huolimatta onnistu...8 3.1. Palvelut jatkuvat enintään 90 päivää...8 3.2. Menettely, jos avustettu paluu ei onnistu...8 4. Vastaanottopalvelujen jatkaminen vastaanottokeskuksen johtajan päätöksellä...8 4.1. Palvelujen jatkamisesta yleisesti...8 4.2. Esimerkkejä harkinnassa huomioitavista seikoista...9 4.2.1. Terveydentila, raskaus, ikä...9 4.2.2. Lapsiperheet...10 4.2.3. Uusi oleskelulupahakemus...11 4.2.4. Vapaaehtoinen paluu yhä vireillä 90 päivän määräajan jälkeen...11 5. Erityistilanteita...12 5.1. Ilman huoltajaa oleva lapsi tulee täysi-ikäiseksi...12 5.2. Asiakas katoaa määräajan kuluessa...12 6. Seurannasta...12 6.1. Seurantavelvoitteen taustaa...12 6.2. Seurannan toteuttaminen käytännössä...13 Liite 1, Asiakirjamalli, vastaanottopalvelujen lakkaaminen...14 Liite 2, Asiakirjamalli, vastaanottopalvelujen jatkaminen...15 Liite 3, UMA-ohje vastaanottokeskuksille...16
4 (16) 1. Yleistä vastaanottopalvelujen kestosta 1.1. Palvelujen keston ja sen rajoittamisen lähtökohdat Hallituksen esityksessä laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 170/2014 vp.) todetaan vastaanottojärjestelmän yhdeksi perusajatukseksi se, että valtio maksaa turvapaikanhakijoista vastaanoton aikana aiheutuvat kustannukset. Sen sijaan hakemuksen tultua ratkaistua palveluja ei tulisi olla mahdollista saada rajoittamattoman ajan. Vastaanottopalveluja olisi voitava rajata henkilöltä, jonka kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on jo ratkaistu. Hallituksen esityksen mukaan huolenpitovelvoitteen voi katsoa päättyvän silloin, kun hakemus on ratkaistu ja koko prosessi käyty läpi. 1 Tällöin myös henkilön maasta poistamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Käytännössä huolenpitovelvoitteen päättyminen tarkoittaa vastaanottopalvelujen lakkaamista. Vastaanottopalvelujen rajoittaminen on myös yksi keino tehostaa vapaaehtoisen paluun järjestelmän käyttöä. Palvelujen rajoittamisen lähtökohtana on, ettei kolmannen maan kansalaiselle tarjota majoitus- tai muitakaan palveluja vastaanottokeskuksessa, jos hänen olisi tosiasiassa mahdollista palata kotimaahansa vapaaehtoisesti mutta hän ei määräajassa ilmoittaudu vapaaehtoisen paluun piiriin. Oletuksena on, että vastaanottokeskuksen asiakas turvautuu vapaaehtoisen paluun järjestelmään, jos vastaanottopalvelut lakkaavat. Jos asiakas siitä huolimatta jää maahan, hän käytännössä joutuu pääosin julkisten palvelujen ulkopuolelle. 2 Vastaanottopalvelujen lakkaamista koskevaa vastaanottolain säännöstä ei sovelleta ilman huoltajaa olevien lasten vastaanottopalveluihin. Vastaanottopalvelujen saaminen ei ole perusoikeus, eikä palvelujen keston rajoittaminen merkitse perusoikeuksien rajoittamista. Vastaanottopalvelujen tarkoituksena on huolehtia kansainvälistä suojelua hakevista. Kun hakumenettely on käyty loppuun asti, eikä oleskelulupaa ole voitu myöntää, perusoikeudet on järjestettävä muutoin kuin vastaanottopalvelujen muodossa. Vastaanottopalvelujen lakkaamisen jälkeen perusoikeudet järjestetään samalla tavalla kuin muiden maassa laittomasti oleskelevien perusoikeudet. Maahan laittomasti jäävällä ulkomaalaisella on edelleen esimerkiksi oikeus saada tarvittaessa kiireellistä sairaanhoitoa, laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä toimeentulotukea ja lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Näiden palvelujen järjestäminen tai palvelujen hankkimisessa avustaminen ei kuulu vastaanottokeskuksen tehtäviin. Vastaanottopalvelut lakkaavat suoraan lain nojalla eikä siitä tehdä erillistä valituskelpoista hallintopäätöstä. 3 Vastaanottokeskus ilmoittaa asiakkaalleen palvelujen lakkaamisesta. Jotta ilmoituksen antaminen voidaan tarvittaessa todeta myös jälkikäteen, on se syytä antaa kirjallisena. Myöskään palvelujen jatkamista koskeva vastaanottokeskuksen johtajan päätös ei ole valituskelpoinen hallintopäätös eikä siihen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Vastaanottokeskuksen tai sen johtajan menettely voi kuitenkin tulla jälkikäteen arvioitavaksi esimerkiksi hallintokantelun johdosta. 1 HE 170/2014 vp., s. 27. 2 Ibid. 3 Idem, s. 37.
5 (16) 1.2. Keskeisiä lainkohtia Vastaanottopalvelujen lakkaamisesta johtuva velvoite poistua vastaanottokeskuksesta ei ole ulosottokaaressa (705/2007) tarkoitettu häätö, eikä sen perusteella ei voi hakea ulosottoviranomaiselta häädön täytäntöönpanoa. Kyse ei myöskään ole asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaisesta vuokrasopimuksen irtisanomisesta, purkamisesta eikä lakkaamisesta. Tarvittaessa vastaanottokeskus voi pyytää poliisia poistamaan asiakkaan. Vastaanottokeskuksen on tällöin otettava yhteyttä hätäkeskukseen, joka välittää tehtävän poliisille. Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain ( vastaanottolaki ) 14 a (673/2015) 1 momentin mukaan vastaanottopalveluja saaneelle ulkomaalaiselle annetaan oleskeluluvan epäämisen tai tilapäisen suojelun lakkaamisen jälkeen vastaanottopalveluja siihen saakka, kunnes hän on poistunut maasta. Vastaanottolain 14 a (673/2015) 3 momentin mukaan kolmannen maan kansalaiselle, joka ei ole tehnyt hakemusta avustetusta vapaaehtoisesta paluusta, annetaan vastaanottopalveluja enintään 30 päivää sen jälkeen, kun päätös maasta poistamisesta on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi ja poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukselle, että maasta poistamisen täytäntöönpano viranomaistoimin ei ole mahdollista. Jos avustettu paluu ei hakemuksesta huolimatta ole toteutunut tai hakemus on peruutettu, vastaanottopalvelut lakkaavat kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua hakemuksesta, jollei kolmannen maan kansalaiselle ole myönnetty oleskelulupaa. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta ilman huoltajaa olevan lapsen vastaanottopalveluihin. Vastaanottolain 14 a (673/2015) 4 momentin mukaan vastaanottokeskuksen johtaja voi päättää, että henkilölle annetaan vastaanottopalveluja 2 ja 3 momentissa säädettyjen määräaikojen estämättä kohtuullinen aika erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi. Käytännössä vastaanottopalvelujen lakkaaminen tulee yleensä ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa vastaanottokeskuksen asiakas voisi palata lähtömaahansa vapaaehtoisesti, vaikka maasta poistaminen viranomaistoimin ei onnistu. Tällöin asiakkaalle ei myöskään voida myöntää oleskelulupaa ulkomaalaislain 51 :n (674/2015) nojalla maasta poistumisen estymisen vuoksi. Kyseisen luvan myöntäminen edellyttää, ettei paluu ole tosiasiassa mahdollista. 2. Menettely, kun maasta poistaminen ei ole mahdollista eikä avustettua vapaaehtoista paluuta ole haettu 2.1. Poliisin ilmoitus vastaanottokeskukselle Kun kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa on tehty kielteinen päätös ja siihen liittyvä päätös hakijan maasta poistamisesta on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi, poliisi ryhtyy toimenpiteisiin tuon päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Maastapoistamispäätös on täytäntöönpanokelpoinen, kun valitusaika tai valituksen vireilläolo ei estä sen täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanokelpoisuuden ajankohta vaihtelee muun muassa päätösperusteesta riippuen. Poliisi tarkistaa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden. Päätöksen
6 (16) täytäntöönpanokelpoisuudessa ja lainvoimaisuudessa on kyse eri asioista. Joissakin tapauksissa päätös voi olla täytäntöönpanokelpoinen vaikka se ei vielä olisikaan lainvoimainen. Esimerkiksi valitusluvan hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta ei aina ole este päätöksen täytäntöönpanolle. Mikäli poliisi havaitsee, ettei maastapoistaminen onnistu viranomaistoimin täytäntöönpanokelpoisesta päätöksestä huolimatta, mutta asiakas voisi halutessaan palata lähtömaahansa vapaaehtoisesti, poliisi ilmoittaa tästä sille vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi kyseinen ulkomaalainen on rekisteröity. Poliisi tekee ilmoituksen UMA-järjestelmän kautta kirjaamalla asiakkaan majoitusasiaan uuden toimenpidepyynnön ja siirtämällä tuon pyynnön asianomaisen vastaanottokeskuksen työjonoon. 2.2. Vastaanottokeskuksen ilmoitus asiakkaalleen Poliisin ilmoituksen saatuaan vastaanottokeskuksen on viipymättä ilmoitettava kyseiselle asiakkaalleen, että hänelle annetaan vastaanottopalveluja enää 30 päivän ajan, mikäli asiakas ei hae avustettua vapaaehtoista paluuta. 4 Lähtökohtaisesti tuo ilmoitus on annettava asiakkaalle samana päivänä, jolloin vastaanottokeskus saa ilmoituksen poliisilta. Ilmoituksen antaminen voi kuitenkin käytännön syistä kestää hieman pitempään esimerkiksi vastaanottokeskuksen ulkopuolella yksityismajoituksessa asuvan asiakkaan kohdalla. Jos vastaanottokeskuksessa herää epäilys, että poliisin ilmoitus on virheellinen, on vastaanottokeskuksen viipymättä otettava yhteyttä ilmoituksen tehneeseen poliisilaitokseen ja varmistettava asia ennen kuin ilmoitus annetaan asiakkaalle. Lain mukaan 30 päivän määräaika alkaa kulua siitä, kun poliisi ilmoittaa vastaanottokeskukselle, että maasta poistaminen pakkotoimin ei onnistu. Tämän vuoksi vastaanottokeskuksen on toimittava viipymättä ja pyrittävä antamaan asiakkaalleen palvelujen lakkaamista koskeva ilmoitus vielä samana päivänä. Vaikka ilmoitus jossakin tapauksessa tavoittaisikin asiakkaan vasta myöhemmin, jolloin määräajasta on jäljellä enää vähemmän kuin 30 päivää, ei sen kuitenkaan voida katsoa loukkaavan asiakkaan oikeuksia, sillä asiakkaan täytyy jo olla tietoinen tilanteestaan ja siitä, että hänen tulee poistua maasta. Poliisi on jo yleensä tässä vaiheessa pitänyt asiakkaalle niin sanotun maastapoistamispuhuttelun, jossa asiakkaalle on kerrottu maasta poistamisen vaihtoehdoista. Vastaanottokeskuksen on annettava ilmoitus asiakkaalleen lähtökohtaisesti kirjallisena. Vastaanottokeskus laatii asiakirjan UMA-järjestelmässä ja tulostaa sen asiakkaalle annettavaksi (ks. kohta 2.3 sekä liitteet 1 ja 3). Ilmoitusasiakirja voi olla suomen- tai ruotsinkielinen mutta ilmoitus on tulkittava asiakkaan äidinkielelle tai muulle sellaiselle kielelle, jota hänen voidaan perustellusti olettaa ymmärtävän. Ilmoituksen antaminen on dokumentoitava siten, että antamisajankohta voidaan myös jälkikäteen tarkistaa. Ilmoituksen antamisen yhteydessä vastaanottokeskus pyytää asiakasta vahvistamaan allekirjoituksellaan, että hän on saanut kyseisen ilmoituksen. Mikäli asiakas ei suostu allekirjoittamaan, vastaanottokeskuksen työntekijä kirjaa ilmoitukseen kieltäytymistä koskevan merkinnän sekä oman allekirjoituksensa. Ilmoituksen antaa asiakkaalle vastaanottokeskuksen johtaja tai hänen määräämänsä työntekijä, jonka tehtäväkuvaan kyseinen tehtävä kuuluu. 4 Vastaanottolain mukaista 30 päivän määräaikaa vapaaehtoisen paluun tuen hakemiseen ei pidä sekoittaa ulkomaalaislain 147 a :n mukaiseen turvapaikanhakijalle kielteisessä päätöksessä määrättyyn 7-30 päivän pituiseen vapaaehtoisen paluun aikaan, joka lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen.
7 (16) Mikäli vastaanottokeskuksessa on käytössä asiakaskortti tai muu vastaava tunniste, se vaihdetaan ilmoituksen antamisen yhteydessä uuteen korttiin tai tunnisteeseen, joka on voimassa vastaanottopalvelujen päättymispäivään asti. Vastaanottokeskuksen henkilökunnan on varmistettava, että asiakas ymmärtää tilanteensa eli sen, mitä vastaanottopalvelujen lakkaaminen tarkoittaa ja miten asiakkaan tulee toimia vapaaehtoisen paluun avustusta hakeakseen. Tarvittaessa vastaanottokeskuksen on neuvottava, miten vapaaehtoisen paluun avustusta haetaan. Asiakas voi määräajan kuluessa poistua maasta myös omatoimisesti, mikäli hän ei tarvitse avustusta. Asiakkaalle on korostettava sitä, että hänen on määräajan kuluessa poistuttava vastaanottokeskuksesta ja palattava lähtömaahansa. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on ratkaistu, eikä edellytyksiä Suomessa oleskelun jatkamiseen ole enää olemassa. Myös avustetun vapaaehtoisen paluun mahdollisuudesta on tiedotettava riittävän tehokkaasti. Asiakkaalle on selkeästi kerrottava, että mikäli hän jää Suomeen, hän päätyy oleskelemaan maassa laittomasti. Hänellä ei tuolloin ole oikeutta tehdä ansiotyötä eikä pääsääntöisesti oikeutta julkisiin palveluihin. Vastaanottokeskuksesta poistuvaa asiakasta on kehotettava ottamaan mukaansa kaikki henkilökohtainen omaisuutensa. Mikäli vastaanottokeskukseen jää asiakkaan omaisuutta, on vastaanottokeskuksen otettava se talteen. Vähäarvoisen omaisuuden voi kuitenkin hävittää. Arvion siitä, mikä omaisuus katsotaan vähäarvoiseksi, tekee vastaanottokeskus. Talteen otettavia ovat lähtökohtaisesti esineet, joiden arvo oletettavasti ylittää esineen säilytyksestä ja myynnistä aiheutuvat kustannukset. Myös valokuvat, tärkeiksi oletetut asiakirjat sekä henkilökohtaiset esineet, joilla on mahdollisesti tunnearvoa, on yleensä otettava talteen. Jos asiakas ei poistu vastaanottokeskuksesta vapaaehtoisesti, vastaanottokeskus voi pyytää poliisia poistamaan hänet. Vastaanottokeskuksen on tällöin otettava yhteyttä hätäkeskukseen, joka välittää tehtävän poliisille. Poliisin apua asiakkaan poistamiseen voivat pyytää niin julkisten kuin yksityistenkin yhteisöjen ylläpitämät vastaanottokeskukset. 2.3. Rekisterimerkinnät vastaanottokeskuksessa Kun poliisin ilmoitus maastapoistamisen epäonnistumisesta saapuu UMAjärjestelmässä Toimenpidepyyntönä vastaanottokeskuksen työjonoon, vastaanottokeskus kirjaa vastauksen kyseiseen toimenpiteeseen. Toimenpidepyyntöön vastaaminen -toimenpiteessä vastaanottokeskus laatii kirjallisen ilmoituksen vastaanottopalvelujen lakkaamisesta. Tuo asiakirja talletetaan UMA-järjestelmään ja tulostetaan asiakkaalle annettavaksi. Lisäksi asiakirjasta tulostetaan toinen kappale, johon vastaanottokeskus pyytää asiakkaan allekirjoituksen ilmoituksen antamisen yhteydessä. 30 päivän määräaika alkaa kulua siitä, kun poliisi ilmoittaa maastapoistamisen epäonnistumisesta vastaanottokeskukselle. Vastaanottokeskus tekee UMAjärjestelmään asiakkaan rekisteröinti - toimenpiteen, johon uuden rekisteröinnin syyksi kirjataan Ilmoitus vastaanottopalvelujen lakkaamisesta. Mikäli asiakas 30 päivän määräajan kuluessa hakee avustettua vapaaehtoista paluuta, kirjaa vastaanottokeskus Umarek-järjestelmään tavanomaiset
8 (16) vapaaehtoiseen paluuseen liittyvät merkinnät. Näin toimitaan myös silloin, jos asiakas poistuu maasta vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta. Mikäli asiakas katoaa, merkitään hänet kadonneeksi. Mikäli asiakas palaa lähtömaahansa omatoimisesti, merkitään hänen asiakkuutensa vastaanottokeskuksessa päättyneeksi. Jos vastaanottopalvelut määräajan jälkeen lakkaavat, mutta asiakas on yhä Suomessa, kirjataan toimenpide Vastaanottopalvelujen päättäminen syyllä. Rekisterimerkintöjen tekemistä koskeva tarkempi ohje on tämän ohjeen liitteenä (liite 3). 3. Menettely, jos vapaaehtoinen paluu ei hakemuksesta huolimatta onnistu 3.1. Palvelut jatkuvat enintään 90 päivää Jos vastaanottokeskuksen asiakas tekee 30 päivän aikana hakemuksen vapaaehtoisen paluun ohjelmaan pääsemiseksi, vastaanottopalvelut jatkuvat enintään 90 päivää hakemuksen tekemisestä. Jos asiakas myöhemmin peruu paluuta koskevan hakemuksensa tai avustettu paluu ei yrityksistä huolimatta onnistu, vastaanottopalvelut lakkaavat. Tällöin lakkaaminen tapahtuu heti ja vastaanottokeskus ilmoittaa asiakkaalleen, että hänen on poistuttava vastaanottokeskuksesta. Vastaanottopalvelut lakkaavat joka tapauksessa 90 päivän kuluttua vapaaehtoista paluuta koskevan hakemuksen tekemisestä, ellei hakijalle ole myönnetty oleskelulupaa. Käytännössä 90 päivän aikana tulisi selvitä, onnistuuko paluu vai ei. Jos paluu onnistuu ennen 90 päivän täyttymistä, vastaanottopalvelut jatkuvat maasta poistumiseen saakka. Jos paluu ei onnistu 90 päivän kuluessa vapaaehtoista paluuta koskevan hakemuksen tekemisestä, vastaanottopalvelut lähtökohtaisesti lakkaavat. Vastaanottokeskuksen johtaja voi kuitenkin yksittäisessä tapauksessa päättää palveluiden jatkamisesta määräajan päätyttyä erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi (ks. palvelujen jatkamisesta luku 4). 3.2. Menettely, jos avustettu paluu ei onnistu Jos avustettu vapaaehtoinen paluu ei lainkaan onnistu, vastaanottopalvelut voivat jatkua, mikäli Maahanmuuttovirasto myöntää hakemuksesta oleskeluluvan joko maasta poistumisen estymisen vuoksi eli ulkomaalaislain 51 :n perusteella tai jollakin muulla perusteella. Oleskelulupahakemuksesta on sen vireillepanon yhteydessä maksettava hakuperusteen mukainen käsittelymaksu. Oleskelulupaharkinnassa on olennaista se, miksi paluu ei ole onnistunut. Jos asiakas on tehnyt yhteistyötä paluun järjestäjien ja viranomaisten kanssa, hänelle on mahdollista myöntää oleskelulupa UlkL 51 :n (674/2015) perusteella. Jos paluu ei onnistunut asiakkaasta itsestään johtuvasta syystä, oleskelulupaa ei myönnetä ja vastaanottopalvelut lakkaavat viimeistään 90 päivän kuluttua vapaaehtoista paluuta koskevan hakemuksen tekemisestä. Asiakkaan on tällöin poistuttava vastaanottokeskuksesta. 4. Vastaanottopalvelujen jatkaminen vastaanottokeskuksen johtajan päätöksellä 4.1. Palvelujen jatkamisesta yleisesti Vastaanottokeskuksen johtaja voi vastaanottolain 14 a 4 momentin nojalla päättää vastaanottopalvelujen jatkamisesta laissa säädettyjen 30 päivän ja 90 päivän
9 (16) määräaikojen jälkeenkin. Asiakas voi näistä määräajoista poiketen saada vastaanottopalveluja erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi vastaanottokeskuksen johtajan päätöksellä kohtuullisen ajan. Hallituksen esityksessä laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 170/2014 vp., s. 37) todetaan, että tätä mahdollisuutta olisi sovellettava rajoitetusti, jotta säännöksen varsinainen merkitys ei menetä merkitystä. Hallintovaliokunta on mietinnössään (HaVM 47/2014 vp, s.3) todennut, ettei sellaista tilannetta voida pitää hyväksyttävänä, että henkilö voi itse päättää jäädä maahan, vaikka hän ei ole täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä saanut laillisen maahan jäämisen edellytyksenä olevaa oleskelulupaa. Vastaanottopalvelujen jatkamisessa ei ole kyse hakija-aloitteisesta hakemusasiasta. Sen sijaan vastaanottokeskuksen johtaja päättää palvelujen jatkamisesta omasta aloitteestaan, jos hän havaitsee asiakkaalla olevan erityisen henkilökohtaisen syyn. 5 Käytännössä johtaja voi saada tiedon asiakkaan erityistilanteesta esimerkiksi vastaanottokeskuksen sosiaali- tai terveyspalvelujen kautta. Tarvittaessa asiakas on ohjattava vastaanottokeskuksessa sosiaalityöntekijän tai terveydenhuollon ammattihenkilön luo, jotta asiakkaan tilanne tulee riittävästi selvitettyä. Vastaanottokeskuksen johtajan on kiinnitettävä harkinnassaan huomiota hallintolain (2003/434) 6 :n mukaisiin hallinnon oikeusperiaatteisiin sekä noudatettava muun muassa hallintolain mukaista palveluperiaatetta ja selvittämisvelvollisuutta. Vastaanottokeskuksen johtajan päätös jatkaa vastaanottopalvelujen antamista ei ole valituskelpoinen hallintopäätös. Vastaanottokeskuksen on viipymättä ilmoitettava kyseiselle asiakkaalleen johtajan päätöksestä jatkaa palveluja. Ilmoitus on annettava lähtökohtaisesti kirjallisena. Ilmoitus voi olla suomen- tai ruotsinkielinen mutta se on tulkittava asiakkaan äidinkielelle tai muulle sellaiselle kielelle, jota hänen voidaan perustellusti olettaa ymmärtävän. Asiakkaalle on ilmoitettava palvelujen jatkamisen keskeinen syy sekä palvelujen uusi lakkaamispäivä. Tieto palvelujen jatkamisesta sekä sen syystä ja kestosta on myös kirjattava Umarek-järjestelmään. Palveluja jatkettaessa on aina ilmoitettava uusi lakkaamispäivä. Palveluja ei voi jatkaa toistaiseksi tai muutoin määräämättömäksi ajaksi. Mikäli vastaanottokeskuksessa on käytössä asiakaskortti tai muu vastaava tunniste, asiakkaalle annetaan palvelujen jatkamisen yhteydessä uusi kortti tai tunniste, joka on voimassa vastaanottopalvelujen uuteen lakkaamispäivään asti. Palvelujen jatkamiseen liittyvien Umarek-merkintöjen tekeminen sekä jatkamisen perusteena olevien seikkojen huolellinen dokumentointi on tarpeen, jotta tapausta voidaan tarvittaessa selvittää ja arvioida jälkikäteen. Asiaan voidaan joutua palaamaan esimerkiksi hallintokantelun vuoksi, jolloin on tärkeää sekä asiakkaan että asiaa käsitelleen virkamiehen oikeusturvan kannalta, että keskeiset seikat on dokumentoitu riittävän hyvin. 4.2. Esimerkkejä harkinnassa huomioitavista seikoista 4.2.1. Terveydentila, raskaus, ikä Hallituksen esityksen (HE 170/2014 vp., s. 37) mukaan erityisenä henkilökohtaisena syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että hakija on raskaana ja lapsen syntymä on lähellä, hakijan vammaa tai sairautta taikka korkeaa ikää. Kyseessä olisi 5 HE 170/2014 vp, s. 37.
10 (16) 4.2.2. Lapsiperheet käytännössä tilapäinen syy. Hallituksen esityksessä myös korostetaan, että Maahanmuuttovirasto ottaa oleskeluluvan myöntämistä ja maasta poistamista koskevassa harkinnassaan huomioon muun muassa sen, onko hakijalle aihetta myöntää oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä tai haavoittuvan aseman vuoksi (UlkL 52 ). Näin ollen vastaanottokeskuksen johtajan on huomioitava omassa harkinnassaan se, onko sama seikka ollut tiedossa jo oleskelulupaa ja maasta poistamista harkittaessa ja ovatko olosuhteet sen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Sellainen henkilökohtainen seikka, joka ei ollut peruste oleskeluluvan myöntämiseen eikä estänyt henkilön maasta poistamista, voi vain hyvin poikkeuksellisesti olla peruste jatkaa vastaanottopalveluja. Korkea ikä, pysyvä psyykkinen tai fyysinen vamma sekä pitkäaikainen psyykkinen tai fyysinen sairaus ovat yleensä olleet Maahanmuuttoviraston tiedossa ja huomioitu oleskelulupaharkinnassa, joten niitä ei lähtökohtaisesti voi pitää perusteena palvelujen jatkamiselle. Raskaana olevan asiakkaan kohdalla harkinnassa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi lehtoyhtiöiden sääntöihin, jotka voivat vaikuttaa hänen tosiasiallisiin mahdollisuuksiinsa poistua maasta. Lentoyhtiöt voivat kieltäytyä kuljettamasta raskauden tietyn vaiheen saavuttaneita matkustajia tai vaatia heitä esittämään lääkärintodistuksen. Kun otetaan huomioon lentoyhtiöiden tavanomaiset raskaana olevia sekä vastasyntyneitä matkustajia koskevat rajoitukset, vastaanottopalveluita voidaan raskauden vuoksi jatkaa yleensä enintään puolellatoista kuukaudella. Aika voi kuitenkin yksittäisessä tapauksessa olla pidempi, jos esimerkiksi esitetään lääkärintodistus siitä, että äidin tai lapsen kyvyttömyys matkustaa kestää tavanomaista kauemmin. Fyysisen tai psyykkisen vamman tai sairauden kohdalla on kiinnitettävä huomiota siihen, missä määrin tuo vamma tai sairaus haittaa matkustamista. Myös vammaan tai sairauteen Suomessa saatava hoito voi joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa olla peruste jatkaa vastaanottopalveluja. Esimerkiksi kesken oleva hoito voi olla aiheellista saattaa loppuun Suomessa. Tällöin kyseessä tulee olla lääkärin arvioima kiireellinen hoito tai sellainen hoito, jonka antamatta jättäminen aiheuttaa hengenvaaran. Kohtuullinen aika palvelujen jatkamiselle voi vaihdella merkittävästi tapauksesta riippuen. Vamman tai sairauden perusteella palveluja tulisi kuitenkin jatkaa yli kuukaudella vain poikkeuksellisen painavan syyn vuoksi. Korkea ikä voi vain hyvin poikkeuksellisesti olla peruste vastaanottopalvelujen jatkamiselle. Muista jatkamisperusteista poiketen ikää ei voi pitää tilapäisenä seikkana. Ikä sekä sen vaikutukset asiakkaan terveyteen ja toimintakykyyn on jo aiemmin huomioitu oleskelulupaa ja maasta poistamista koskevassa harkinnassa. Hallituksen esityksen mukaan erityinen henkilökohtainen syy voisi koskea myös perheensä kanssa olevaa lasta (HE 170/2014 vp, s. 37). Lapsi voisi vastaanottokeskuksen johtajan päätöksellä jäädä vastaanottopalvelujen piiriin, jos hänen vanhempansa eivät halua palata vapaaehtoisesti ja jos jääminen on lapsen edun mukaista. Käytännössä tilanne, jossa lapsensa kanssa vastaanottokeskuksessa asuva vanhempi tai vanhemmat eivät halua palata vapaaehtoisesti, voi johtaa siihen, että vastaanottopalveluita jatketaan vain lapsen osalta. Vanhemman tai vanhempien osalta palvelut voivat siis lakata ja he voivat joutua poistumaan
11 (16) vastaanottokeskuksesta lapsen jäädessä sinne. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 9 artiklan mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa sekä ylläpitää suhteita molempiin vanhempiinsa. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti, paitsi jos se on lapsen edun mukaista. Pelkästään lapsen oikeus elää vanhempiensa kanssa ei kuitenkaan ole peruste jatkaa vastaanottopalveluja sellaisen vanhemman osalta, joka turvapaikkaasiansa tultua lainvoimaisesti ratkaistuksi päättää olla palaamatta lähtömaahansa, vaikka se olisi mahdollista. Lähtökohtaisesti lapsen etu edellyttää tuolloin palvelujen jatkamista lapsen osalta, mutta ei kuitenkaan sellaisen vanhemman osalta, joka tekee omaehtoisen ratkaisun olla palaamatta. Tarvittaessa vastaanottokeskuksen on näissä tilanteissa tehtävä yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Vastaanottokeskuksen johtajan on myös lapsiperheiden kohdalla tehtävä palvelujen jatkamista koskeva päätöksensä tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella. Joissakin hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa voi olla perusteltua jatkaa palveluja koko perheen osalta. Siihen on kuitenkin oltava erityisiä perusteita ja harkinnassa on pidettävä keskeisenä kriteerinä sitä, ettei palvelujen jatkaminen saa riippua vanhempien omasta päätöksestä jäädä maahan. Perusteiden tulee olla asiakkaista ja heidän omista valinnoistaan riippumattomia. 4.2.3. Uusi oleskelulupahakemus Hallituksen esityksen mukaan erityinen henkilökohtainen syy voisi olla myös se, että uusi oleskelulupahakemus on vireillä ja vastaanottopalveluja olisi perusteltua jatkaa siihen saakka, kun oleskelulupahakemus on ratkaistu (HE 170/2014 vp, s. 37). Käytännössä tämä tarkoittaisi tilannetta, jossa vaikuttaisi olevan mahdollista, että oleskelulupa myönnetään. Pelkkä uuden oleskelulupahakemuksen vireillepano ei ole peruste jatkaa palveluja, mikäli on todennäköistä, että hakemuksen pääasiallinen syy on pitkittää maasta poistumista. Lähtökohtaisesti uuden oleskelulupahakemuksen vireillepano voisi olla peruste palvelujen jatkamiseen vain silloin, kun paluu ei ole toteutunut hakijan omasta myötävaikutuksesta huolimatta. Harkinnassa on siis kiinnitettävä huomiota siihen, onko hakija selvästi pyrkinyt myötävaikuttamaan paluunsa toteutumiseen. Tällöin uuden oleskelulupahakemuksen perusteena on yleensä maastapoistumisen estyminen (UlkL 51 ). Muihin oleskelulupaperusteisiin kuten työhön, opiskeluun tai perhesiteeseen vetoaminen vasta tässä vaiheessa, heikentää yleensä kyseisen perusteen uskottavuutta. Käytännössä on hyvin epätodennäköistä, että tällainen peruste syntyisi vasta maastapoistamispäätöksen tultua täytäntöönpanokelpoiseksi. Tarvittaessa vastaanottokeskuksen johtaja voi tiedustella Maahanmuuttovirastosta uuden oleskelulupahakemuksen perustetta sekä arviota sen käsittelyajasta ja oleskeluluvan myöntämismahdollisuuksista. Maahanmuuttovirastossa kyseiset uudet oleskelulupahakemukset ratkaistaan pääsääntöisesti turvapaikkayksikössä. 6 4.2.4. Vapaaehtoinen paluu yhä vireillä 90 päivän määräajan jälkeen Paluun viivästyminen voi olla erityinen henkilökohtainen syy silloin, kun paluu ei ole toteutunut 90 päivän kuluessa, mutta järjestelyt kuitenkin etenevät ja on todennäköistä, että paluu toteutuu lähiaikoina. Lähtökohtaisesti vastaanottopalveluita voitaisiin tällöin jatkaa enintään kahden viikon ajan. 6 Tarkentava sopimus maahanmuuttoyksikön ja turvapaikkayksikön työnjaosta (MIG/2013/1187), kohta 1.
12 (16) Vastaanottopalvelujen jatkaminen paluun viivästyessä edellyttää, että asiakas on tehnyt hakemuksensa vapaaehtoisen paluun ohjelmaan pääsemiseksi hänelle annetussa 30 päivän määräajassa ja pyrkinyt myötävaikuttamaan paluunsa onnistumiseen. Paluun viivästymisen on johduttava asiakkaasta riippumattomasta syystä. Lisäksi palvelujen jatkaminen edellyttää paluun järjestäjän antamaa arviota siitä, että viivästys on vain tilapäinen ja paluu todennäköisesti toteutuu lähiaikoina. 7 5. Erityistilanteita 5.1. Ilman huoltajaa oleva lapsi tulee täysi-ikäiseksi Vastaanottolain 14 a 3 momentin mukaan kyseistä lainkohta ei sovelleta ilman huoltajaa olevan lapsen vastaanottopalveluihin. Mikäli sellaiselle asiakkaalle on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös maasta poistamisesta mutta poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukselle, ettei sen täytäntöönpano onnistu viranomaistoimin, annetaan asiakkaalle täysi-ikäiseksi tultuaan ilmoitus siitä, että vastaanottopalvelut lakkaavat 30 päivän kuluttua. Ilmoitus on annettava mahdollisimman pian asiakkaan tultua täysi-ikäiseksi ja määräaika alkaa kulua ilmoituksen antamisesta lähtien. 5.2. Asiakas katoaa määräajan kuluessa 6. Seurannasta Jos asiakas on saanut ilmoituksen palvelujen lakkaamisesta mutta ennen ilmoituksen mukaisen määräajan päättymistä hän poistuu vastaanottokeskuksesta henkilökunnalle mitään ilmoittamatta, merkitään hänet Umarek-järjestelmään kadonneeksi. Vastaanottokeskus tekee tällöin rekisterimerkinnät sekä muut toimenpiteen samalla tavalla kuin muidenkin vastaanottokeskuksesta kadonneiden kohdalla. 6.1. Seurantavelvoitteen taustaa Valtioneuvosto on antanut vastaanottolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen yhteydessä lausuman, jonka mukaan se seuraa tarkasti esityksen vaikutuksia laittomasti maassa oleskelevien määrään ja ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, jos laittomasti maassa oleskelevien määrä esityksen toteutumisen myötä merkittävästi kasvaa. Lausuman mukaan seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaisia vaikutuksia esityksellä on laittomasti maassa oleskelevien riskiin tulla hyväksikäytetyksi esimerkiksi ihmiskaupassa tai harmaassa taloudessa taikka joutuu elättämään itsenä kerjäämällä tai rikollisuudella. Eduskunnan hallintovaliokunta on lausunnossaan katsonut, että hallituksen on välttämätöntä seurata laittomasti maassa oleskelevien määriä, niiden muutoksia sekä heidän asemaa ja oikeuksia sekä raportoida havainnoistaan ja johtopäätöksistään eduskunnan asianomaisia valiokuntia. 8 Vastaanottolain 8 :n mukaan vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle. Tähän tehtävään liittyen 7 Tällä hetkellä (heinäkuussa 2016) vapaaehtoisen paluun palveluita tuottaa IOM Helsinki. 8 HaVM 47/2014 vp, s. 4-5.
13 (16) Maahanmuuttovirasto seuraa myös vastaanottopalvelujen lakkaamista. 6.2. Seurannan toteuttaminen käytännössä Vastaanottokeskuksen on lähetettävä jokaisesta sen antamasta vastaanottopalvelujen lakkaamista ja jatkamista koskevasta ilmoituksesta kopio Maahanmuuttovirastolle. Kopio palvelujen lakkaamista koskevasta ilmoituksesta on lähetettävä silloin, kun siinä mainittu määräaika on päättynyt ja tiedetään, poistuiko kyseinen asiakas vastaanottokeskuksesta. Samalla Maahanmuuttovirastolle on ilmoitettava, onko asiakas poistunut vastaanottokeskuksesta, onko hän palannut lähtömaahansa vai onko hän edelleen Suomessa, mikäli se on vastaanottokeskuksen tiedossa. Palvelujen jatkamisen yhteydessä Maahanmuuttovirastolle on lähetettävä kopio vastaanottokeskuksen johtajan päätöstä koskevasta ilmoituksesta viipymättä sen jälkeen, kun ilmoitus on annettu asiakkaalle. Maahanmuuttovirasto toimittaa vastaanottokeskuksille myös Excel-taulukon, joka on tarkoitettu työvälineeksi seurantaa varten. Vastaanottokeskusten odotetaan toistaiseksi kirjaavan palvelujen lakkaamista ja jatkamista koskevat tiedot UMAjärjestelmän lisäksi myös taulukkoon ja lähettävän sen Maahanmuuttovirastolle kolmen kuukauden välein (tammi-maaliskuulta, huhti-kesäkuulta, heinä-syyskuulta ja loka-joulukuulta). Taulukko on lähetettävä mahdollisimman pian kunkin vuosineljänneksen päätyttyä. Ensimmäisen kerran taulukko on lähetettävä heinäsyyskuulta 2016. Jos vastaanottokeskuksessa ei jonkin vuosineljänneksen aikana ollut yhtään palvelujen lakkaamista tai jatkamista koskevaa tapausta, ei taulukkoa tarvitse lähettää. Jos tässä ohjeessa kuvattua seurantamenettelyä myöhemmin muutetaan, Maahanmuuttovirasto ilmoittaa siitä vastaanottokeskuksille. Edellä mainitut tiedot on lähetettävä sähköpostitse Maahanmuuttoviraston tilannekeskukseen <tilannekeskus@migri.fi>. Jos vastaanottokeskuksessa ei ole käytössä suojattua sähköpostiyhteyttä, on tiedot lähetettävä kirjeitse (Maahanmuuttovirasto, tilannekeskus, PL 18, 00581 HELSINKI) tai faksilla numeroon 0295 411 720. Asiakkaiden henkilötietoja sisältäviä viestejä ei saa lähettää suojaamattoman sähköpostiyhteyden kautta.
14 (16) Liite 1 ILMOITUS VASTAANOTTOPALVELUJEN LAKKAAMISESTA Asiakas/ asiakkaat Asiakasnumero/ -numerot Ilmoitus etunimi sukunimi xxx X vastaanottokeskus on pp.kk.vvvv saanut X poliisilaitokselta ilmoituksen, että kansainvälistä suojelua koskeva asianne on ratkaistu ja päätös teidän maasta poistamisestanne on täytäntöönpanokelpoinen, mutta sen täytäntöönpano ei kuitenkaan onnistu viranomaistoimin. Edellytyksiä Suomessa oleskelunne jatkamiseen ei enää ole olemassa, joten teille annetaan vastaanottopalveluja poliisin ilmoituksen jälkeen enintään 30 päivän ajan, mikäli ette hae vapaaehtoisen paluun tukea. Jos ette tarvitse tukea, voitte 30 päivän aikana poistua maasta myös omatoimisesti. Vastaanottopalvelujen lakkaamisen jälkeen te ette voi enää asua vastaanottokeskuksessa eikä teille anneta mitään muitakaan vastaanottopalveluja. Jos ette itse poistu vastaanottokeskuksesta määräajan kuluessa, vastaanottokeskus voi pyytää poliisia poistamaan teidät. Tarvittaessa teidän tulee hakea vapaaehtoisen paluun tukea palataksenne kotimaahanne tai muuhun sellaiseen maahan, jossa teillä on oleskeluoikeus. Vapaaehtoisen paluun tukea on haettava 30 päivän kuluessa edellä mainitusta poliisin ilmoituksesta. Vastaanottokeskus on antanut teille ohjeet vapaaehtoisen paluun tuen hakemiseen. Edellä selostetun mukaisesti vastaanottopalvelunne lakkaavat pp.kk.vvvv. Lainkohta Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 14 a (673/2015) 3 momentti Tämä ilmoitus on tänään annettu asiakkaalle ja tulkattu X kielelle, jota asiakas on ymmärtänyt. Paikka ja päivämäärä Tiedoksiantajan allekirjoitus ja nimenselvennys: Tiedoksisaaneen asiakkaan allekirjoitus ja nimenselvennys:
15 (16) Liite 2 VASTAANOTTOPALVELUJEN JATKAMINEN Asiakas/ asiakkaat Asiakasnumero/ -numerot Ilmoitus etunimi sukunimi xxx Teille annettavia vastaanottopalveluja jatketaan siten, että palvelujen uusi lakkaamispäivä on pp.kk.vvvv. Palvelut olisivat lain nojalla lakanneet pp.kk.vvvv mutta teidän kohdallanne on ilmennyt erityinen henkilökohtainen syy, jonka vuoksi teille annettavia vastaanottopalveluita jatketaan. Syy, jonka vuoksi teille annettavia vastaanottopalveluita jatketaan on xxx (mainitse lyhyesti pääasiallinen syy kuten terveydentila, paluuvalmistelujen viivästyminen tms.). Lainkohta Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 14 a (673/2015) 4 momentti Paikka ja päivämäärä nimi X vastaanottokeskuksen johtaja Tämä asiakirja on annettu asiakkaalle ja tulkattu X kielelle, jota asiakas on ymmärtänyt. Paikka ja päivämäärä Tiedoksiantajan allekirjoitus ja nimenselvennys: Tiedoksisaaneen asiakkaan allekirjoitus ja nimenselvennys:
16 (16) UMA-ohje vastaanottokeskuksille Liite 3