Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 103/2010/1 Dnro LSSAVI/325/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajennusta Sastamalan kaupungin Tervamäen kylässä. Juha Sipilä Tervamäenraitti 43 38460 Sastamala ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyinen sikala sijaitsee Sastamalan kaupungin Tervamäen kylässä tilalla Kahnu RN:o 1:64, osoitteessa Tervamäenraitti 43. Uusi lihasikala rakennetaan Sastamalan kaupungin Tervamäen kylän tilalle Holppi RN:o 1:91, nykyisen sikalan välittömään läheisyyteen. Tilalla on nykyisin 470 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 2 230 lihasikaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 210 lihasialle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 27.5.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaosto myöntänyt 17.6.2008 ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan 470 lihasialle. Tila sijaitsee Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (MAm) ja maatalousalueella, jolla on erityisiä kulttuuri- ja/tai maisema-arvoja (MY) sekä valtakunnallisesti arvokkaan Eskolan ja Tervamäen kylien kulttuuriympäristössä. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuojat sijaitsevat Sastamalan kaupungin Tervamäen kylässä noin 5-6 km:n etäisyydellä Mouhijärven taajamasta länteen. Sikalarakennusten lähiympäristö on peltoaluetta. Kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta ovat toiminnanharjoittajan lähisukulaisten omistamia ja sijaitsevat nykyisestä sikalarakennuksesta noin 200 metrin etäisyydellä pohjoiseen. Idässä lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 270 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Neljä lähintä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat uudesta sikalarakennuksesta noin 300 360 metrin etäisyydellä itään. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä uudesta sikalarakennuksesta. Kirkkojärven Tervamäenlahti sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä nykyisestä ja noin 500 metrin etäisyydellä uudesta sikalarakennuksesta. Tila ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan omasta porakaivosta. Eläintilat ja tuotanto Nykyinen 470 lihasian sikala sijaitsee tilalla Kahnu 1:64. Toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalle Holppi RN:o 1:91 uusi sikalarakennus, johon tulee tilat 1760 lihasialle. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 2230 lihasikaa.
3 Porsaat tulevat sikalaan noin 25 kg:n painoisina ja ne kasvatetaan noin 110 kg:n teuraspainoon. Tuotettava lihamäärä tulee olemaan noin 536 000 kg/vuosi. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen ja uuden eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisen sikalarakennuksen yhteydessä noin 150 m 3 :n betonikannella katettu lietesäiliö ja noin 300 m 3 :n lietesäiliö, joka sijaitsee sikalarakennuksen alapuolella. Lisäksi käytössä on noin 500 m 3 :n kattamaton vuokralietesäiliö noin 10 kilometrin etäisyydellä tilalta. Laajennuksen yhteydessä vuokralietesäiliön käytöstä luovutaan. Tilalle rakennetaan noin 1500 m 3 :n ja noin 2000 m 3 :n lietesäiliöt sekä noin 50 m 3 :n pumppauskaivo. Uudet lietesäiliöt katetaan kiinteällä katteella ja täytetään alakautta pumppauskaivon kautta. Yhteensä lietetilavuutta on laajennuksen jälkeen lietekuilut (noin 550 m 3 ) mukaan lukien noin 4550 m 3. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Uuden sikalan yhteyteen rakennetaan kuivakäymälä. Nykyisessä eläinsuojassa ei ole WCtiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 278 ha, josta omaa peltoa noin 121 ha ja vuokrapeltoa noin 157 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levityksestä noin 90 % tapahtuu keväällä viikkojen 18 19 aikana ja 10 % syksyllä viikkojen 33 34 aikana. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 35-60 kpl/vuosi) toimitetaan säännöllisesti raatojen käsittelylaitokselle. Tilalla on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Jäteöljyt (noin 200 l/vuosi) toimitetaan kaupungin jäteasemalle. Varastot Tilalla on noin 9 000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 300 litraa korjaamorakennuksessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalle suuntautuu eläinkuljetuksia noin kerran viikossa ja rehukuljetuksia noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lietettä ajetaan pelloille noin 250 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toimintaa harjoitetaan uutta tekniikka hyödyntäen, jolloin voidaan minimoida ympäristölle aiheutuvat haittavaikutukset. Uu-
4 den sikalan lietekuiluihin asennetaan lämmöntalteenotto, mikä vähentää ammoniakin muodostumista. Uudet lietesäiliöt katetaan ja täytetään altapäin, mikä vähentää hajuhaittaa. Sikalan poistoilmahormeihin asennetaan ns. suihkuhatut, jotka kiihdyttävät ilman ulosvirtausnopeutta. Tällöin poistoilma nousee korkeammalle vähentäen sikalan lähialueiden hajuhaittaa. Sikojen ruokinnan suunnittelussa käytetään optimointiohjelmaa, jolloin siat saavat ravinnontarvetta vastaavat ravintoaineet. Tällöin sianlannan ammoniakki- ja fosforipitoisuudet laskevat. Liete levitetään kasvukaudella ennen kylvöä. Tällä minimoidaan ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön. Liete myös mullataan levityksen yhteydessä, mikä vähentää hajuhaittoja. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Merkittävimmät toimintaan liittyvät riskit ovat tulipalo ja lietesäiliön rikkoutuminen. Paloturvallisuutta parannetaan tarkoituksenmukaisella osastoinnilla ja palohälytysjärjestelmällä. Lietesäiliöt on sijoitettu siten, että mahdollisessa onnettomuustapauksessa liete ei pääse valumaan suoraan Eskolanjokeen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 30.9.2010 tarkastuskäynnin yhteydessä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu Sastamalan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 30.8. 28.9.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Sastamalan kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Tyrvään sanomissa sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 30.9.2010, jossa käytiin läpi mm. nykyisen ja rakennettavan lihasikalan sekä nykyisten ja rakennettavien lietesäiliöiden sijaintia. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Sastamalan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan elinkeino-,
5 liikenne- ja ympäristökeskukselta. Sastamalan kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltija toteaa lausunnossaan 31.8.2010 seuraavaa: Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavin tarkennuksin: 1. Sikalan ilmastointi tulee olla sellainen, että hajun leviäminen ympäristön asutuksen suhteen minimoidaan. 2. Lietesäiliöiden kelluvan katteen riittävyydestä pidetään huolta. 3. Lietteen levitys tehdään siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Pirkanmaan ELY:n ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue esittää lausuntonaan 4.10.2010 seuraavaa: 1. Sijainti ja hajuhaitat Rakennettavan eläinsuojan sijainti vaikuttaa harkitulta. Mahdolliset hajuhaitat sikalasta näyttäisivät ensisijaisesti kohdentuvan eläinsuojan itäkoillispuolella sijaitseviin kiinteistöihin. Matkaa lähimpään sillä suunnalla sijaitsevaan kiinteistöön on noin 340 metriä. Tämä vastaa lähes tarkalleen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa (29.6.2009) esitettyä suositusta vähimmäisetäisyydeksi normaaliolosuhteissa uusille talouskeskusten ulkopuolelle rakennettaville kysymyksessä olevan kokoluokan eläinsuojille. Ajoittaiset eläinsuojasta peräisin olevat hajuhaitat ovat vallitsevat tuulet ja maaston avoimuus huomioon ottaen erityisesti em. kiinteistöillä mahdollisia. Asiakirjoista selviää, että lietekuiluihin asennetaan lämmön talteenotto. Tämä jäähdyttää lietettä ja vähentää erityisesti ammoniakin haihtumista. Ammoniakki korreloi voimakkaasti hajuihin. Juomavesilinjastoon asennettava hajunpoistoputki on ELY-keskukselle uutta tekniikkaa, josta ei ole käytännön kokemusta. ELY-keskus ei pysty arvioimaan myöskään ns. suihkuhattujen vaikutusta hajuhaittojen leviämiseen. Lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella on vaihtelevia kokemuksia. Lietesäiliöiden täyttö altapäin mahdollistaa periaatteessa kelluvankin katteen käytön. Kiinteä kate olisi luonnollisesti tehokkaampi. Eikä tältä osin syntyisi valvontaongelmaa. Tarkastuksessa 30.9.2010 saadun tiedon mukaan säiliöt onkin tarkoitus kattaa kiinteällä katolla. Karsinoiden lattiapintaalasta on ritilöity vain noin 35 %. Tämä osaltaan vähentää ammoniakin haihtumista. Ruokinnalla on suuri merkitys hajuihin. Lupahakemusasiakirjoihin ei sisälly ruokintaa koskevaa tietoa. Em. tarkastuksessa saadun tiedon mukaan ruokinta toteutetaan optimoiden rehun sisältämä valkuaisen määrä. Tämäkin vaikuttaa merkittävästi ammoniakkipäästöihin.
6 ELY-keskuksen käsityksen mukaan hajuhaittojen ehkäisemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) soveltaen. Etäisyydet ja käytettävä tekniikka huomioon ottaen rakennettavasta eläinsuojasta ei ennalta arvioiden pitäisi aiheutua kohtuutonta pysyvää hajuhaittaa naapurustolle ja luvan myöntämisedellytykset ovat tältäkin osin olemassa. 2. Lietelannan varastoimistilat Lietelannan varastoimistilavuudeksi lietekuilut mukaan lukien on ilmoitettu 4500 m 3. Tämä vastaa tilavuustarvetta lietelannalle pesuvesineen. Jos säiliöt rakennettaisiin kattamattomina, olisi sadevesille varattava lisäksi noin 10 % kattamattomien säiliöiden tilavuudesta. 3. Lannan levitys Lanta on ilmoitettu levitettävän kasvukaudella ja mullattavan levityksen yhteydessä. Tämä tarkoittanee lannan levitystä sijoittamalla. Näin ollen lannan levitys suoritetaan sekä levitysajankohdan että levitystekniikan osalta parasta käytäntöä noudattaen. ELY-keskuksella ei ole muilta osin erityistä huomauttamista lupahakemuksesta ja lupa toiminnalle voidaan myöntää yleisesti käytössä olevin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. A ja 14 muuta allekirjoittanutta toteavat muistutuksessaan mm., että Tervamäenraitti ja Eskolanraitti ovat kulttuurihistoriallista aluetta ja arvokasta maisemaa. Alue on museoviraston suojelukohde. Nykyinen sikala on lähes korkeimmalla kohdalla keskellä kylää. Muistuttajien mukaan kilometrin säteellä sikalasta on hajuhaittaa, varsinkin matalapaineella. Uuden sikalan toteutuessa sikojen määrä ja sikalan koko viisinkertaistuvat ja lietesäiliöiden koko kymmenkertaistuu. Myös hajuhaitat lisääntyvät. Haitta-alueella on paljon omakotiasutusta ja useita vapaaajan asuntoja. Järven länsipäässä on vuonna 2005 rakennettu uimaranta, joka on vilkkaassa käytössä. Tervamäenlahti on pahoin rehevöitynyt varsinkin Eskolanjoen purkualueelta. Kuka korvaa suursikalan vaikutusalueella olevien kiinteistöjen arvonalennuksen? A toteaa muistutuksessaan mm., että Länsi-Mouhijärven kylät Tervamäenlahden yhteisrantahanke on toteutunut EU-tuen, Mouhijärven kunnan ja kyläläisten yhteishankkeena. Tervamäen uimaranta on kyläläisille tärkeä kokoontumispaikka. Kuka valvoo lietteen levitystä pellolle? Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää vastineessaan 5.10.2010 seuraavaa:
7 Tervamäen ja Eskolan kylät eivät ole museoviraston suojelukohteita. Sen sijaan ne on merkitty museoviraston rekistereihin kulttuurihistoriallisina maaseutumaisemina. Kulttuurihistoriallisiin alueisiin kuuluu myös alueen kehittäminen ajan hengen mukaisesti, ei koko alueen museoiminen. Sekä Tervamäen että Eskolan kyliä on menneinä vuosikymmeninä kehitetty vahvasti mm. rakentamalla uusia asuin- ja tuotantorakennuksia, kaikki ne ovat tällä hetkellä osana kulttuurihistoriallista maaseutumaisemaa. Mitä tulee nykyisen sikalan hajuhaittoihin vastaukset vaihtelevat vastaajasta ja nenästä riippuen. Lähimpien naapurien toimesta tätä ei ole kuitenkaan koettu minkään muotoiseksi ongelmaksi. Hajuhaitat tuntuvat lisääntyvän kun mennään yli 500 metrin etäisyydelle nykyisestä sikalasta. Kaikkien muistutuksen allekirjoittaneiden kiinteistön etäisyys on yli 500 metriä. Uusi sikalarakennus on sijoitettu maastoon siten, että se on kauempana pääasiallisesta asutussuunnasta ja Kirkkojärvestä, kuin nykyinen sikala. Myös maasto laskee uuden sikalan puolelle, joten se tulee jäämään pääasutussuunnassa talouskeskuksen mäennyppylän taakse. Mitä tulee lietesäiliöiden kokoon, niiden tilavuus kasvaa samassa suhteessa kuin sikamääräkin. Lietesäiliöistä puolet tultaisiin tekemään ns. etäsäiliöinä peltokeskittymiin, kunhan omistusjärjestelyt saadaan kuntoon. Hajuntorjunnassa tultaisiin käyttämään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Kirkkojärven tilaan ja uimarannan käyttöön suunnitellulla sikalainvestoinnilla ei ole merkitystä. Sikalan rakentaminen ei myöskään vaikuta lähialueen kiinteistöjen arvojen kehitykseen. Sikalan sijoituspaikan suhteen monia eri mahdollisuuksia on tutkittu, mutta kaikissa muissa vaihtoehdoissa, joku naapurikiinteistöistä tuli minimietäisyyttä lähemmäksi. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha Sipilälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lihasikalatoiminnalle ja sen laajentamiselle Sastamalan kaupungin Tervamäen kylään tiloille Kahnu RN:o 1:64 ja Holppi RN:o 1:91 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 2 230 lihasian pitämiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelun viranhaltijan ja Pirkanmaan ELYn ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen lausunto
8 Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon lausunnoissa esille tuodut asiat lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Muistutukset Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Tila sijaitsee Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella (MAm) ja maatalousalueella, jolla on erityisiä kulttuurija/tai maisema-arvoja (MY) sekä valtakunnallisesti arvokkaan Eskolan ja Tervamäen kylien kulttuuriympäristössä. Aluehallintovirasto katsoo, että edellä mainitut maakuntakaavan merkinnät eivät estä ympäristöluvan myöntämistä lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle. Aluehallintovirasto katsoo, että lihasikalatoiminta ja sen laajentaminen ei annetut lupamääräykset ja suojaetäisyydet huomioon ottaen todennäköisesti aiheuta hajuhaitan muodossa terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 29.6.2009 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan uuden talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettavan 2230 lihasian sikalan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi normaaliolosuhteissa vähintään 370 metrin etäisyyttä ja vaativissa olosuhteissa vähintään 440 metrin etäisyyttä. Uuden sikalarakennuksen eläinmäärä on 1760 lihasikaa, ja sille vastaavat vähimmäissuositusetäisyydet ovat 340 m ja 410 m. Muistutuksen allekirjoittaneiden omistamista kiinteistöistä tilaa lähimpänä sijaitsevat asuin- tai vapaa-ajankiinteistöt sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä olemassa olevasta ja noin 450 metrin etäisyydellä uudesta sikalarakennuksesta. Lietesäiliöt rakennetaan muistuttajien kiinteistöistä katsoen uuden sikalarakennuksen taakse. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet ovat riittävät, kun otetaan huomioon, että uusi sikalarakennus ja lietesäiliöt rakennetaan poispäin muistutuksen jättäneiden kiinteistöistä. Lupapäätöksessä on otettu huomioon muistutuksessa esitettyjä asioita ja kiinnitetty huomiota hajuhaittojen vähentämistä koskeviin lupamääräyksiin. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. uusien lietesäiliöiden ja uusien lietteen pumppu- /pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta, uusien lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella, uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta betonikannella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle, rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormien varus-
LUPAMÄÄRÄYKSET 9 tamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupapäätöksessä on annettu määräykset myös lietteiden ja pesuvesien varastoimisesta vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä, lietteen kuormauksesta, kuljetuksesta ja levityksestä mm. vesistöjen lähistöllä sekä naapureiden huomioimisesta lietettä levitettäessä. Lisäksi on annettu määräys vaadittavasta lietteenlevitysalasta. Kiinteistöjen mahdollista arvonalenemaa ei käsitellä ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaasian käsittelyssä voidaan tutkia vain vesistön pilaantumista koskeva korvausasia, ei muita korvausasioita. (YSL 66 67 ) Tämän päätöksen valvojana toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka valvoo myös lannan levityksestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja. 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja pesuvesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 4460 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen ja lietteen pumppu-/pudotuskaivojen tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, uudet lietesäiliöt ja uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 1 500 m 3 :n ja noin 2 000 m 3 :n lietesäiliö. Uusien lietesäiliöiden lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Rakennettavien lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan lihasikalarakennuksen käyttöönottoa. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta sekä eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesuvettä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on
10 ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Ennen luovutusta tulee esittää valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 248 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesu- tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Uuden lihasikalarakennuksen yhteyteen rakennettavat uudet lietesäiliöt ja uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee täyttää alakautta. Uudet lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betoni- tai peltikatteella. Uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyisten lietesäiliöiden betonikannet tulee pitää kunnossa. Rakennettavan sikalarakennuksen lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tie-
11 doksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Nykyisen ja rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee olla sijoitettuna eläinsuojien katolle. Rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Hajujen muodostuminen on pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä huolehtimalla eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä ja pitämällä eläinsuojien sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisena. Sikalarakennusten ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Sikalarakennuksista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksen jälkeen. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Ruhot tulee varastoida tiiviissä, jäähdytettävässä raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.
12 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niihin tulee merkitä selvästi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suojaaltaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Suojaaltaan koko tulee olla vähintään puolet säiliön tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2011 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti
13 tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lihasikalarakennuksen ja uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitse-
14 valle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta lihasikalarakennuksesta lähimpiin vakituisiin asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan kiinteistöihin, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön ja eläinsuojien eläinmäärän, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. uusien lietesäiliöiden ja uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta, uusien lietesäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella, uusien lietteen pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta betonikannella, lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta rakennettavassa sikalarakennuksessa, poistoilmahormien sijoittamisesta katolle, rakennettavan eläinsuojan poistoilmahormien varustamisesta suihkuvirtaushatuilla sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien
15 vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (29.6.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 9 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on aluehallintovirasto katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys uusien lietesäiliöiden ja pumppu-/pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietesäiliöiden ja pumppu-/pudotuskaivojen kattamisesta kiinteällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteen jäähdyttämisestä alle tavoitearvon + 10 ºC rakennettavassa lihasikalarakennuksessa on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojien hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssa kuin + 20 ºC:ssa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Rakennettavan lihasikalarakennuksen poistoilmahormit tulee varustaa suihkuvirtaushatuilla. Suihkuvirtaushattujen avulla voidaan poistoilma puhaltaa ylemmäksi, mikä tehostaa hajupäästöjen laimenemista. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain
16 määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Rakennettavan eläinsuojan ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)
17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöjaoston 17.6.2008 myöntämän ympäristölupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5
18 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Tyrvään sanomissa. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Sastamalan kaupunginhallitus Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Muistutuksen jättäneet tai heidän edustajansa Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta
19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Maarit Vuorela Tuomo Aunola Asian on ratkaissut ylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ylitarkastaja Tuomo Aunola.
20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.11.2010 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
21 ASEMAPIIRROS LIITE