Osakaskuntatoimijan opas Päivitetty 26.2.2016 Mitä osakaskunta on Suurin osa Suomen vesistä on yhteisesti omistettuja vesialueita. Yhteisen vesialueen omistus liittyy kiinteistön omistamiseen. Ne henkilöt, jotka omistavat kiinteistön, johon kuuluu osuus yhteiseen alueeseen, ovat osakkaita. Osakkaat muodostavat yhdessä osakaskunnan. Osakaskunta on olemassa suoraan lain nojalla jokaiselle yhteiselle alueelle. Osakaskunta on suoraan lain nojalla oikeustoimikelpoinen. Osakaskuntaa ei siis perusteta, eikä siihen voi liittyä muuta kautta, kuin osakaskiinteistön kaupan kautta. Kiinteistön rekisteriotteesta selviää, kuuluuko kiinteistöön osuus yhteisestä vesialueesta. Yhteisen alueen kiinteistörekisteristä ilmenevät kaikki osakaskiinteistöt. Kiinteistörekisteriotteita saa Maanmittauslaitokselta. Järjestäytyminen Järjestäytyneellä osakaskunnalla on säännöt, jotka viranomainen on hyväksynyt. Järjestäytyminen tapahtuu tekemällä siitä päätöksen kokouksessa, johon osakkaat ovat saaneet kutsun yhteisaluelain säännösten mukaisesti. Järjestäytymätönkin osakaskunta on oikeustoimikelpoinen. Osakaskunta voi omissa nimissään saada oikeuksia ja tehdä sitoumuksia. Yhteisen alueen osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Osakaskunnan päätöksenteko Osakaskunnan päätöksenteko tapahtuu osakkaiden kokouksessa. Kokouksessa päätöksentekoa ja äänestysmenettelyitä ohjaavat yhteisaluelaki ja osakaskunnan säännöt. Järjestäytyneellä osakaskunnalla voi olla hoitokunta, joka hoitaa juoksevia asioita ja valmistelee kokouksessa päätettävät asiat. Osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen kuuluu hoitokunnan tärkeimpiin tehtäviin. Hoitokunnalle voidaan antaa oikeus päättää merkitykseltään vähäisistä yhteistä aluetta koskevista asioista. Merkitykseltään suuremmat päätökset on aina tehtävä osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunnan tehtävät Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien muiden asioiden hoidosta. Osakaskunnalle kuuluu pääsääntöisesti kaikki ne tehtävät, jotka kiinteistönomistajalle normaalisti kuuluvat. Osakaskunta päättää kaikista yhteistä aluetta koskevista, omistajan päätäntävaltaan kuuluvista asioista. Osakaskunnan tehtävä on kalastuslain mukaan kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoito. Myös metsästyksen järjestäminen vesialueella kuuluu vesialueen osakaskunnan tehtäviin.
Osakkaan oikeudet Osakkaan tärkein oikeus on oikeus osallistua osakaskunnan päätöksentekoon. Hoitokunnan tehtäviin kuuluu kutsua osakaskunnan kokous koolle, mutta jos hoitokunta ei tältä osin hoida tehtäviään, osakkaalla on yhteisaluelaissa annetuin edellytyksin oikeus kutsua osakaskunnan kokous koolle. Jokaisella osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus rajoituksetta käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla. Aluetta ei saa kuitenkaan käyttää niin, että se haittaa muita osakkaita käyttämästä sitä samalla tavalla hyväkseen. Jos rajoitukseton käyttö johtaa ongelmiin, on käytöstä ja jakamisesta päätettävä osakaskunnan kokouksessa. Usein järjestäytyneellä osakaskunnalla on sääntöjä kalastusoikeuden jakamisesta. Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Osakaskunta voi vaatia osakkaalta korvauksen aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis ja lähettämiskuluista. Osakaskunnan kokous Osakaskunnan kokous koostuu seuraavista vaiheista: valmistelu koollekutsuminen kokouksen pitäminen tiedottaminen ja pöytäkirjan nähtävilläolo osakkaan mahdollinen muutoksenhaku Valmistelu Hoitokunta huolehtii kokouksen valmistelusta. Ennen vuosikokousta hoitokunnan tulee muun muassa laatia osakaskunnan kokoukselle esitettäväksi ja hyväksyttäväksi kertomus edellisen toimintakauden toiminnasta. Kertomuksesta kukin saa tiedot kuluneen toimintavuoden keskeisistä tapahtumista ja taloudesta. Tulevan vuoden toiminnasta hoitokunta vastaavasti laati kokouksen käsittelyä varten erillisen suunnitelman. Kokouskutsu Osakaskunnan kokous tekee yhteistä aluetta koskevat päätökset ja siksi on tärkeää että osakaskunnan osakkaat saavat tiedon tulevasta kokouksesta. Kokouskutsussa on mainittava kaikki asiat, joista on tarkoitus päättää. Lisäksi mainitaan pöytäkirjan nähtävilläolosta, jotta osakas, joka ei ole päässyt kokoukseen, voi jälkikäteen ottaa selvää päätöksistä. Kokouskutsu annetaan osakkaiden tietoon yhteisaluelain tai osakaskunnan sääntöjen mukaisella tavalla. Tavallisin kokouksen koollekutsutapa on kokouksesta kuuluttaminen paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä kokouskutsun postittaminen toisella paikkakunnalla asuville osakkaille, joiden
osoitetiedot ovat tiedossa. Osakkaan osoite on osakaskunnan tiedossa, kun osakas on ilmoittanut hoitokunnalle kirjallisesti osoitteensa, johon hän haluaa kokouskutsun saada. Kokouksen kulku Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla tai hänen valtakirjaa käyttävällä edustajallaan on kokouksessa läsnäolo oikeus, oikeus puhevallan käyttämiseen ja äänioikeus. Kokouksessa voidaan päättää vain niistä asioista, jotka on mainittu kokouskutsussa. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa päätetään ainakin niistä asioista, jotka mainitaan säännöissä vuosikokouksessa tehtäväksi. Kokouksen käyttöön on laadittava äänestysluettelo, ellei äänestysten osalta päätetä toimia niin, että kaikilla äänivaltaisilla on käytössään yksi ääni. Äänestysluetteloon on tarpeellista merkitä osakkaan tai valtakirjalla edustavan nimi, osakastilan nimi, tilan rekisterinumero ja osuusluku sekä kokouksessa käytettävissä oleva äänimäärä. Yhteisomistuksessa olevan kiinteistön osalta äänioikeutta käyttävät saapuvilla olevat yhteisomistajat yhteisesti. Jolleivät saapuvilla olevat yhteisomistajat ole käsiteltävästä asiasta yksimielisiä, kullakin yhteisomistajalla on vain omistamaansa osuutta vastaava äänioikeus. Tällöin poissaolevan yhteisomistajan osuuden osalta jää äänioikeus käyttämättä, jollei jollakin saapuvilla olevalla henkilöllä ole tämän antamaa valtuutusta edustaa häntä kokouksessa. Perikunnan edustamisoikeus voi olla oikeuden määräämällä pesänhoitajalla tai pesänosakkaalla, jolla on kaikkien muiden pesänosakkaiden allekirjoittama valtakirja. Ilman valtakirjaa ei kukaan voi yksin edustaa kuolinpesää. Jos valtakirjaa ei ole, tai pesänosakkaat eivät kokouksessa yhdessä yksimielisesti käytä pesälle kuuluvaa äänioikeutta, jää pesän äänioikeus käyttämättä. Tietyissä asioissa kokouspäätös on tehtävä määräenemmistöllä. Nämä ovat päätökset, jotka koskevat: 1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi, 2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista, 3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista, 4) velan ottamista, 5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä, 6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä, 7) osakkaiden pyydysyksikköjen jakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla, 8) osakaskunnan kalastuslain (286/82) 64 :ssä tarkoitettujen tehtävien siirtämistä kalastusalueen suoritettavaksi, 9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.
Kaikista asioista, kuten osakaskunnan sääntöjen muuttamisesta, voidaan päättää yhdessä ainoassa kokouksessa. Määräenemmistöpäätös tarkoittaa, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista. Tiedottaminen Kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä tiedotetaan ennen kaikkea osakkaille, mutta myös muille, joita päätökset saattavat koskea. Osakaskunnalta kalastuslupia ostavat ovat kiinnostuneita kalastuslupien hinnoista ja ehdoista. Tiedottaminen kannattaa hoitaa esimerkiksi omien nettisivujen kautta ja kertoen tiedotusvälineille asiat, jotka saattavat kiinnostaa laajemmin. Tiedottamisen vähimmäisvaatimus on kuitenkin, että pöytäkirja pidetään osakkaiden nähtävillä tietyn ajan kokouksen jälkeen. Muutoksenhaku Osakkaalla on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sellaiseen osakaskunnan päätökseen, joka loukkaa hänen oikeuttaan. Jollei oikaisuvaatimus johda tyydyttävään tulokseen, hän voi moittia päätöstä kanteella paikallisessa alioikeudessa. Muutoksenhakuoikeutta ei ole muilla, kuin osakkailla, eikä osakkaalla, joka on äänestänyt päätöksen puolesta. Muutosta voidaan hakea sekä osakaskunnan kokouksen että hoitokunnan tekemiin päätöksiin. Muutosta saa hakea sillä perusteella, että päätös on syntynyt väärällä tavalla tai jos se on sisällöllisesti lain tai sääntöjen vastainen. Yhteisaluelaki tuntee kaksi vaihtoehtoista muutoksenhakukeinoa: oikaisuvaatimusmenettelyn ja käräjäoikeudessa nostettavan moitekanteen. Käräjäoikeudessa nostettava kanne on mahdollinen suoraan osakaskunnan päätöksestä, tai jatkovalituksena oikaisuvaatimuksen jälkeen. Oikaisuvaatimus tarkoittaa osakaskunnalle osoitettua vaatimusta oikaista päätös. Oikaisuvaatimus osoitetaan osakaskunnalle, mutta jätetään hoitokunnalle. Oikaisuvaatimus tulee käsitellä osakaskunnan kokouksessa, ellei se ole selvästi perusteeton. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Kanne käräjäoikeudessa on mahdollinen 60 päivän sisällä osakaskunnan päätöksestä, tai jos osakas on tehnyt oikaisuvaatimuksen, 30 päivän sisällä siitä, kun osakas on saanut tiedon oikaisuvaatimuksen johdosta tehdystä päätöksestä. Kalastuksen järjestäminen Kalastuslaki ja valtioneuvoston asetus kalastuksesta asettavat kalastuksen järjestämiselle kehykset. Kalastuksen järjestämisessä on kalastuslain mukaan otettava huomioon sekä osakkaat, että muut, joilla on oikeus kalastaa alueella. Kalastus on järjestettävä kalatalousalueen käyttö ja hoitosuunnitelman mukaisesti.
Osakkaan kalastusoikeus määräytyy hänelle kuuluvan vesialueosuuden mukaisesti, ellei osakaskunnan kokous päätä muusta jakoperusteesta. Osuuslukujen mukainen kalastusoikeuden jakaminen tapahtuu pyydysyksiköiden avulla. Osakaskunta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaiden kalastusoikeuden käyttämisestä. Osakaskunta voi myös määritellä ehdot kalastusluville, jotka se myy ulkopuolisille (ei osakkaille). Pyydysyksiköt Pyydysyksikköjärjestelmä lähtee ajatuksesta, että kalavedelle voidaan määrittää optimaalinen saalistaso, jolla kestävä käyttö toteutuu. Optimaalinen saalis voidaan ottaa talteen tietyllä kalastusponnistuksella. Kalastusponnistus optimaalinen taso arvioidaan ja jaetaan sitä kautta saatu yhteinen pyyntioikeus osakkaiden kesken. Näin arvioitu kokonaispyydysyksikkömäärä jaetaan osakkaiden osuuslukujen mukaisessa suhteessa. Näin ollen osakas, jolla on iso osuus yhteiseen vesialueeseen, saa suuremman kalastusoikeuden, kuin osakas, jolla on pieni osuus. Koska pyydykset eivät ole keskenään samanlaisia kalastustehon kannalta, ne tehdään vertailukelpoisiksi määrittelemällä pyydysyksikköarvo jokaiselle pyydykselle. Pyydysyksikköarvo kuvastaa pyydyksen suhteellisen kalastustehon. Esimerkki: Osakaskunnan säännöissä on määritetty seuraavat pyydysyksikköarvot: Verkko: 1 pyydysyksikkö Rysä: 5 pyydysyksikköä Nuotta: 10 pyydysyksikköä. Osakas A on vesialueosuutensa perusteella oikeutettu kuuteen pyydysyksikköön. Näillä pyydysyksiköillä osakas A voi kalastaa joko kuudella verkolla, tai yhdellä rysällä ja yhdellä verkolla. Hän ei kuitenkaan voi käyttää nuottaa, koska hänellä ei ole käytettävissään riittävä määrä pyydysyksikköjä. Useimmat osakaskunnat myöntävät lisäpyydysyksikköjä pienosakkaille, joiden osuusluku on niin pieni, ettei se riitä edes yhteen verkkoon. Lisäyksiköille määritellään useimmiten perusyksikköä korkeampi hinta, ja osakkaat voivat lunastaa näitä rajoitetun määrän. Osakaskunnan talous Osakaskunnan tärkeimmän tulonlähteen muodostavat yleensä kalastusoikeuden luovuttamisesta saatavat tulot. Näitä ovat: Osakkailta perittävät pyydysyksikkömaksut Pienosakkaiden lisäyksiköistä perittävät maksut Muille, kuin osakkaille myönnettävät kalastusluvat Mahdolliset kalaveden vuokraamisesta (esimerkiksi kaupalliseen kalastukseen) saatavat vuokratulot
Muut lupatulot (matkailukalastus, kaupallinen kalastus, kalastuskilpailut ym.) Osakaskunta voi saada tuloja vuokraamalla alue muutakin, kuin kalastusta varten sekä myymällä yhteiseltä alueelta saatavia luonnontuotteita (esimerkiksi puuta ja soraa). Erityisen tuloluokan muodostavat erilaiset viranomaisten määräämät korvaukset (esimerkiksi vesitalous tai ympäristöluvissa) ja lunastuskorvaukset, jos osakaskunnalta lunastetaan aluetta (vesijätöt). Osakaskunnalle aiheutuu menoja mm. hallinnosta, kalastuksen järjestämisestä, kalastuksen valvonnasta, kalakantojen ja yhteisen alueen muusta hoidosta sekä edunvalvontakuluista. Verotus Tuloverolaissa osakaskunta määritellään yhteisetuudeksi, joka ei ole yhteisö eikä yhtymä. Osakaskunta on verovelvollinen mahdollisista tuloistaan. Varat, jotka osakaskunta jakaa osakkailleen, on osakkaalle veroton. Osakaskunta voi olla arvonlisäverollinen, jos se harjoittaa liiketoimintaa. Edunvalvonta Osakaskunnan vesialueisiin kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita. Hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoin osakaskuntaa. Hoitokunta voi tavallisesti ilman kokouksen päätöstä valvoa osakaskunnan etua esimerkiksi aluehallintovirastossa käsiteltävissä, osakaskunnan vesialuetta koskevissa hakemusasioissa (mm. ympäristöluvat ja vesitalousluvat). Hoitokunta edustaa osakaskuntaa, jos osakaskunta haastetaan vastaajaksi käräjäalioikeudessa käsiteltävään riita asiaan. Jos osakaskunta ei valvo yhteisen alueen etua voi yksittäinen osakas saa ajaa kannetta tai muutoin valvoa osakaskunnan etua asiassa.