1 PÄÄTÖS Nro 18/2014/1 Dnro PSAVI/134/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2014 ASIA Nivalan Kaukolämpö Oy:n koetoimintaluvan nro 44/2013/1 määräajan jatkaminen, Nivala ILMOITUKSEN TEKIJÄ Nivalan Kaukolämpö Oy Hyttitie 5 85500 Nivala
2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Koetoiminnan tarkoitus... 4 Toteutettu koetoiminta... 4 Tarkkailun tulokset... 5 Suunniteltu koetoiminnan jatkaminen... 6 Koetoiminnan jatkamisen perusteet... 6 Polttoaineen syöttö... 7 Kattila... 7 Savukaasujen mittaaminen... 7 Koetoiminnan päästörajat... 8 Päästömittaukset... 9 Käytettävä REF-polttoaineiden määrä... 9 Koetoiminnan kesto... 9 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 10 Ilmoituksen täydennykset... 10 Ilmoituksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 10 Ilmoituksen tekijän vastine... 12 MERKINTÄ... 13 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 13 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 13 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 15 RATKAISUN PERUSTELUT... 16 Päätösharkinnan perustelut... 16 Määräysten perustelut... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 17 KÄSITTELYMAKSU... 17 Ratkaisu... 17 Perustelut... 17 Oikeusohje... 17 MUUTOKSENHAKU... 18
3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Nivalan Kaukolämpö Oy on 10.12.2013 aluehallintovirastoon saapuneella ilmoituksella pyytänyt lupaa jatkaa Nivalan lämpökeskuksessaan aluehallintoviraston päätöksessä nro 44/2013/1 tarkoitettua koetoimintaa. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nivalan Kaukolämpö Oy:n lämpökeskus sijaitsee Nivalan kaupungin teollisuusalueella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta osoitteessa Hyttitie 5. Lämpökeskuksen tontin kiinteistötunnus on 356-404-201-0. Tontilla sijaitsee polttoainevarasto ja lämpökeskuksen rakennus, jossa on kuusi erilaista kattilaa. Koetoiminta toteutetaan uudella vuonna 2010 valmistuneella kiinteän polttoaineen kattilalla (pa-teho 22,6 MW). ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus 30 :n 3 momentin tarkoittamasta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 c) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee jätteenpolttolaitosta koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nivalan Kaukolämpö Oy:n lämpökeskuksella on seuraavat voimassa olevat ympäristöluvat: Nivalan kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoksen päätös 24.5.2005 13, joka koskee poltossa syntyvän tuhkan varastointia teollisuuskylän kaava-alueella. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 25.2.2009 antama päätös Dnro PPO-2009-Y-11-111, joka koskee kaukolämpölaitoksen toiminnan olennaista muuttamista rakentamalla alueelle uusi kotimaisen polttoaineen 22,6 MW:n kattila. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 12.8.2010 antamallaan päätöksellä nro 65/10/1 hyväksynyt koetoiminnan, joka koskee REF 1 ja REF 2 -polttoaineiden koepolttamista pienvoimakattilassa ja 14.5.2013 antamallaan päätöksellä nro 44/2013/1 hyväksynyt koetoiminnan jatkon. Lisäksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa on käsiteltävänä ilmoituksen tekijän energiajätteen rinnakkaispolttoa koskeva ympäristölupahakemus (Dnro PSAVI/111/04.08/2013), joka on tullut vireille 30.10.2013.
Alueella on Nivalan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava, jossa lämpölaitoksen alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (kaavamerkintä ET). 4 TOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Kiinteän polttoaineen kattilassa voidaan polttaa kiinteitä biopolttoaineita, kuten turvetta, haketta, metsätähdettä, kantoja, kuorta, sahanpurua, puhdasta kierrätyspuuta, ruokohelpiä ja olkea. Koepolttojakson aikana on tarkoitus kokeilla erilaisia REF I ja REF II -polttoaineiden seossuhteita muiden polttoaineiden kanssa ja tarkkailla savukaasupäästöjä. Erityisesti halutaan tutkia REF:in polttoa yhdessä ruokohelpin kanssa, koska muiden polttoaineiden saatavuudessa on odotettavissa epävarmuutta. REF-polttoaineet ovat SFS 5875 -standardin mukaisia pääasiassa kaupan ja teollisuuden pakkausjätteitä, pahvia, muovia ja puutähteitä. Polttoaineet tulee toimittamaan alueella toimiva jätehuoltoyritys, jolla on pitkäaikainen kokemus kyseisten polttoaineiden keräilystä ja polttoaineen valmistamisesta. Päästömittauksissa, päästörajoissa, tulosten käsittelyssä ja raportoinnissa noudatetaan jätteen polttamista koskevaa valtioneuvoston asetusta 362/2003. REF-polttoaineiden laatu ja ominaisuudet (lämpöarvo, kloori ja raskasmetallipitoisuudet) selvitetään kierrätyspolttoaineiden esistandardin CEN/TS 15359 mukaisesti. Tuhkan laatu tullaan analysoimaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista 202/2006 edellyttämällä tavalla. Selvityksessä tutkitaan erityisesti tuhkan liukoisen ja raskasmetallien liukoisten jakeiden kokonaismääriä. Koejakson aikana seurataan myös toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Koetoiminnasta laaditaan raportti koejakson jälkeen. Toteutettu koetoiminta Ensimmäistä koetoimintajaksoa koskevan päätöksen nro 65/10/1 mukaan koetoiminta oli tehtävä 31.5.2012 mennessä ja toiminnan aikana sai polttaa enintään 4 500 tonnia jätteitä. Toista koetoimintajaksoa koskevan päätöksen nro 44/2013/1 mukaan koetoiminta oli tehtävä 31.12.2013 mennessä ja toiminnan aikana sai polttaa enintään 4 500 tonnia jätteitä. Koetoimintajaksojen aikana jätteitä on pystytty polttamaan yhteensä 3 059 tonnia 31.12.2013 mennessä siten, että ensimmäisen vaiheen aikana poltettiin 1 905 tonnia ja toisen vaiheen aikana 1 154 tonnia. Seuraavassa taulukossa on esitetty ajankohdat, jolloin kierrätyspolttoainetta on poltettu aikaisempien koetoimintajaksojen aikana vuosina 2012 ja 2013:
2012 2013 Tammikuu 1. 15.1., 17. 18.1., 27. 29.1. 1. 14.1., 17. 21.1., 26. 31.1. Helmikuu 14. 23.2., 25. 29.2. 1. 11.2., 14. 28.2. Maaliskuu 1. 31.3. 1. 9.3., 26. 30.3. Huhtikuu 1. 9.4., 11. 30.4. 4. 22.4., 24. 25.4. Toukokuu 1. 6.5. 7. 11.5., 12. 18.5. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 22. 25.9. Lokakuu 6. 7.10., 9. 31.10. 22. 24.10., 26. 27.10., 31.10. Marraskuu 1. 29.11. 1.11., 6. 7.11. Joulukuu 1. 3.12., 7. 16.12., 18. 19.12., 29. 31.12. 6. 7.12., 9. 15.12. 5 Poltetun kierrätyspolttoaineen määrä ja prosenttiosuus käytetystä polttoainemäärästä vuosina 2012 ja 2013 on esitetty seuraavassa taulukossa: 2012 2013 MWh % MWh % Tammikuu 731 4,2 984 5,9 Helmikuu 742 4,5 851 6,2 Maaliskuu 1 579 10,7 930 5,7 Huhtikuu 1 210 13,3 568 5,8 Toukokuu 141 5,0 392 10,0 Kesäkuu 0 0,0 0 0,0 Heinäkuu 0 0,0 0 0,0 Elokuu 0 0,0 0 0,0 Syyskuu 0 0,0 0 0,0 Lokakuu 712 5,3 142 1,4 Marraskuu 946 9,4 385 6,0 Joulukuu 631 3,7 1 657 12,1 6 692 5,7 5 909 5,8 Tarkkailun tulokset Savukaasusta tehtyjen päivittäisten jatkuvatoimisten mittausten kuukausiraportit vuoden 2012 alusta vuoden 2013 loppuun on esitetty ilmoituksen liitteenä. Savukaasun mittausraporteissa on esitetty päivittäiset keskiarvopitoisuudet laskettuna vastaamaan kuivaa kaasua happipitoisuuden ollessa 6 %. Normaaleissa ajotilanteissa päästörajoihin on päästy yleensä ongelmitta. Vaikeuksia on tuottanut ainoastaan suolahapon (HCl) raja-arvo. Turpeen, hakkuutähteiden ja ruokohelpin klooripitoisuudet vaihtelevat ja voivat aiheuttaa piikkejä savukaasun suolahappopitoisuuteen. Vaikka rajaarvon ylitys ei johtuisikaan jätteenpoltosta, automatiikka lopettaa jätteen syötön kattilaan välittömästi. Tämä on jonkin verran häirinnyt koepolttoja estäen ajoittain pitkät yhtäjaksoiset koeajot. Seuraavaan taulukkoon on kerätty neljän kuukauden keskimääräiset savukaasun ominaisuudet ja pitoisuudet vuodelta 2013.
2013 Maaliskuu Huhtikuu Marraskuu Joulukuu Raja-arvo REF:in osuus PA-tehosta % 5,7 5,8 6,0 12,1 O 2 % 3,6 4,1 5,5 4,3 T pesä C 938 880 763,7 873,7 T savukaasu C 151,6 140,5 141,4 149,6 p mbar 1 001,5 963,6 971,2 986,3 Tilavuusvirtaus m 3 /s 10,1 7 11,4 8,2 H 2 O % 21,7 20 19,4 22 CO 2 mg/nm 3 11 10,6 11,1 11,3 CO mg/nm 3 39,7 15,3 43 25,2 TOC (kok.org.hiili) mg/nm 3 0,7 0,6 2 1,5 10 Pöly mg/nm 3 29,2 0,8 1,5 0,8 35 NH 3 mg/nm 3 0,1 0,1 0,1 0 NO 2 mg/nm 3 0,211 0,943 0,824 0,360 NO mg/nm 3 208,9 164,4 147,8 173,6 N 2 O mg/nm 3 0,7 2,1 12,6 4,2 NO x mg/nm 3 209 195,9 227,4 266,5 390 SO 2 mg/nm 3 96,1 86,7 108,9 80,4 270 HCl mg/nm 3 26,9 22,9 44,4 40,1 30 HF mg/nm 3 1,1 1,1 0 0 2 6 Ilmoituksen liitteenä on esitetty KPA-kattilan päästö- ja AST-laadunvarmennusmittausraportit. Jatkuvatoimiset mittalaitteet ja niille määritetyt kalibrointifunktiot täyttävät ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. Rikkidioksidimittaukselle määritelty kalibrointifunktio ei ole mittaushetkellä täyttänyt vaatimuksia. Asia on korjattu mittauksen jälkeen ja nyt SO 2 -mittaus täyttää kaikki vaatimukset. Pölymittaus on vaihdettu kokonaan uuteen kevään 2013 jälkeen ja myös se täyttää kaikki vaatimukset. Liitteessä on esitetty myös tulokset raskasmetallimittauksista sekä dioksiinien ja furaanien päästömittauksista. Kaikki raporteissa esitetyt mitatut pitoisuudet alittavat ongelmitta annetut koepolttoluvassa esitetyt raja-arvot. Dioksiinien ja furaanien mitatut pitoisuudet ovat kaikki olleet alle pikogrammoja (< 10-12 g), kun raja-arvo on 0,1 ng/nm 3 (ng = 10-9 g). Raskasmetallien mitatut pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,02 12,9 μg/nm 3. Kadmiumin ja talliumin määrä on ollut 0,18 μg/nm 3 (raja-arvo 0,05 mg/nm 3 ) ja elohopean määrä on ollut 0,28 μg/nm 3 (0,05 mg/nm 3 ). Yhteenlaskettu määrä kaikista raskasmetalleista on ollut 18,16 μg/nm 3 raja-arvon ollessa (ilman Cd, Tl, Hg) 0,05 mg/nm 3. Näin ollen olemassa olevien raja-arvojen kanssa ei ole ollut ongelmia. Suunniteltu koetoiminnan jatkaminen Koetoiminnan jatkamisen perusteet Ilmoituksen tekijä on perustellut koetoiminnan jatkoa sillä, että nykyinen REF-koepolttolupapäätös on saatu vasta 15.5.2013, eikä koepolton testaamiseen jäänyt kovin paljon aikaa. Varsinaisen REF-polttoluvan hakemiseen ja tietojen analysointiin ei myöskään jäänyt riittävästi aikaa.
Ilmoituksen tekijälle tulee noin 150 000 200 000 euron tappiot vuoden 2014 kevätkaudelle REF-polton lopettamisesta. Ilmoituksen tekijä on investoinut uuteen voimalaitokseen, joten kaikilla säästöillä polttoaineessa on hyvin suuri merkitys. Lisäksi SITA Oy Ylivieska on varannut/varastoinut kevätkaudelle ilmoituksen tekijälle REF-polttoainetta tarvittavan määrän. REF-polton loppuminen tuo lisäkustannuksia SITA Oy:lle polttoaineen siirrosta muualle. Samoin polttamatta jäänyt REF-polttoaine tuo ilmoituksen tekijälle lisäkustannuksia. Koepolttoja ei ole saatu päätökseen, koska polttoaineen toimittajalla on ollut toimitusvaikeuksia ja vuoden 2013 lauhasta syksystä johtuen tehontarve ei ole ollut riittävä. Lisäksi turbiinin rikkoutuminen toukokuussa 2013 on pienentänyt voimalaitoksen kuormaa ja estänyt kattilan käyttämisen rinnakkaispolton edellyttämällä teholla. Turbiini on saatu toimimaan normaalisti vuoden 2013 loppuun mennessä, joten REF-polton testaaminen kevään 2014 aikana olisi hyvä testijakso riittävän kattilatehon saavuttamiseksi. Lämmön- ja sähköntuotanto KPA-kattilalla tapahtuu aikaisemmassa koetoimintailmoituksessa kuvatulla tavalla. Mitään muutoksia varsinaisessa tuotannossa ei ole tapahtunut. 7 Polttoaineen syöttö REF-polttoaineet toimitetaan katetuilla kuorma-autoilla. Polttoaineita varastoidaan sisätilassa kahdessa kolapohjaisessa vastaanottoasemassa enintään 300 m 3. Vastaanottoasemasta ne viedään kuljettimella varastosiilon ja kattilasiilon väliselle kuljettimelle ja sieltä edelleen 60 m 3 kattilasiilon kautta kattilaan halutussa suhteessa muihin polttoaineisiin. Toteutetussa laitoskonstruktiossa ei ole mahdollista sekoittaa REF:iä etukäteen muun kiinteän polttoaineen joukkoon, mikä mahdollistaisi tasaisen syötön kattilaan. Vastaanotettaessa polttoaine tarkistetaan ja siitä otetaan näytteitä pistokoeluonteisesti. Kattila KPA-kattilan polttoaineteho on 22,6 MW ja se tulee tuottamaan lämpöä 15 MW ja sähköä 5 MW. Kattila on tyypiltään Vapor Oy:n Steamtecleijupetikattila. Kattilan suunnittelussa on otettu huomioon kierrätys- ja REF-polttoaineiden rinnakkaispoltto. Dioksiinien ja furaanien terminen hajoaminen kattilassa on varmistettu polttoteknisesti. Kattilan käynnistämistä varten siinä on raskasöljypoltin, jolla varmistetaan 850 C:n lämpötilan saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. Kattila on varustettu lisäksi savukaasujen kierrätyksellä, jolla voidaan estää liian korkeat lämpötilat poltettaessa erityisen kuivia polttoaineita. Kattilasta savukaasut johdetaan kaksikammioiseen Ahlströmin ELPAC II -sähkösuodattimeen. Sen jälkeen savukaasut johdetaan 40 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaasujen mittaaminen Laitoksen päästöt mitataan Gasmet CEMS -päästömittausjärjestelmällä. Se koostuu näytteenottosondista, näytekaasulinjasta ja ilmastoidusta analysaattorikaapista. Kaasujen lisäksi päästömittauksessa mitataan pöly, vir-
taus, paine ja lämpötila. Laitteisto mittaa seuraavien aineiden pitoisuuksia: vesihöyry, hiilidioksidi, hiilimonoksidi, rikkidioksidi, typpimonoksidi, typpidioksidi, typpioksiduuli, ammoniakki, vetykloridi, vetyfluoridi, metaani, etaani, propaani, eteeni, heksaani, formaldehydi, TOC, typenoksidit ja oksidi. 8 Koetoiminnan päästörajat Koetoiminnassa selvitetään, missä suhteessa REF-polttoaineita on mahdollista käyttää, kun huomioidaan niiden haitta-ainepitoisuudet. Koejaksot ovat 2 4 kuukauden mittaisia. Kullekin jaksolle ennen polttojaksoa lasketaan aluksi savukaasujen raja-arvot, joita noudatetaan jakson ajan. Rajaarvot lasketaan valtioneuvoston asetuksen 362/2003 ns. sekoitussäännön mukaisesti. Jaksojen aloituksesta ja päättymisestä ilmoitetaan Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Valtioneuvoston asetuksen 362/2003 liitteen II mukaisesti pölypäästörajana käytetään rinnakkaispolttolaitoksissa prosessin perusarvona 50 mg/nm 3. Mikäli SO 2 -pitoisuus savukaasuissa ylittää BAT-tason, laskelmissa käytetään BAT:in määrittämää enimmäistasoa. Seuraavissa laskelmissa on kuvattu REF II -polttoaineen polton rajaarvojen laskentaa. Hakkeen rikkipitoisuus on enintään 0,05 % ja klooripitoisuus 0,02 %, turpeen rikkipitoisuus on enintään 0,3 % ja klooripitoisuus 0,05 %, ruokohelpin klooripitoisuus on enintään 0,5 %, REF II:n rikkipitoisuus on enintään 0,2 % ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 1 %. Prosessin rikkidioksidin, suolahapon ja vetyfluoridin raja-arvot on laskettu polttoainetaseen perusteella ja typenoksidiraja-arvo BAT:in mukaan (turvepolton ja hakepolton painotettu keskiarvo). REF-polttoaineen 10 % osuudella kattilan polttoaineesta rinnakkaispolton vuorokausikeskiarvojen raja-arvot sekoitussäännön mukaan ovat seuraavat: Aine Prosessi Jätteenpoltto Rinnakkaispolton (mg/nm 3 ) (mg/nm 3 ) raja-arvo (mg/nm 3 ) Hiukkaset 50 10 46 Rikkidioksidi 750 50 680 Typen oksidit 400 200 380 Suolahappo 147 10 133 Vetyfluoridi 10 1 9,1 Muina polttoaineina käytetään haketta (45 %), turvetta (30 %), ruokohelpiä (15 %) ja raskasta polttoöljyä (1 %). REF-polttoaineen 15 % osuudella kattilan polttoaineesta rinnakkaispolton vuorokausikeskiarvojen raja-arvot sekoitussäännön mukaan ovat seuraavat: Aine Prosessi Jätteenpoltto Rinnakkaispolton (mg/nm 3 ) (mg/nm 3 ) raja-arvo (mg/nm 3 ) Hiukkaset 50 10 44 Rikkidioksidi 750 50 645 Typen oksidit 400 200 370 Suolahappo 147 10 126 Vetyfluoridi 10 1 8,7
9 Muina polttoaineina käytetään haketta (39 %), turvetta (30 %), ruokohelpiä (15 %) ja raskasta polttoöljyä (1 %). Muina aikoina, jolloin REF-polttoainetta ei käytetä, noudatetaan voimassa olevaa ympäristölupaa. Koepolttoilmoitusta laadittaessa elokuussa 2012 tavoitteena oli pystyä polttamaan kierrätyspolttoainetta jopa 15 % käytetystä polttoainetehosta. Sittemmin koetoiminnassa on havaittu, että toiminta on kaikkein varminta huomioiden myös kierrätyspolttoaineen toimitus, jos kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineesta on noin 5 12 %. Nykyään kierrätyspolttoaineen osuus käytetystä polttoaineesta on ollut vuositasolla noin 6 %. Suunniteltu koejakso voidaan tarvittaessa keskeyttää lyhyellä varoitusajalla, mikäli osoittautuu, että rinnakkaispolton raja-arvoja ei voida saavuttaa. Tällöin lopetetaan REF-polttoaineiden syöttö ja noudatetaan välittömästi nykyisen luvan raja-arvoja. Keskeytyksestä tehdään ilmoitus ympäristökeskukselle niin pian kuin mahdollista. Päästömittaukset Koetoiminnan päästöjen mittauksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 362/2003 ja sen liitettä III. Jatkuvatoimisesti seurataan hiukkasten kokonaismäärää, rikkidioksidia, typenoksideja, hiilimonoksidia, suolahappoa, fluorivetyä, orgaanisen hiilen kokonaismäärää, lämpötilaa kattilassa eri paikoista (myös sisäseinän läheltä). Lisäksi seurataan savukaasun happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Kunkin koejakson aikana, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein, mitataan savukaasuista raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit. Käytettävä REF-polttoaineiden määrä Arvio koetoiminnan aikana käytettävästä REF-polttoaineiden määrästä perustuu toteutuneeseen lämmöntuotantoon. REF:in osuus käytetystä polttoaine-energiasta oli 5,8 % vuonna 2013 ja 5,7 % vuonna 2012. Koepoltoista saadun tämänhetkisen tiedon mukaan noin 6 % on optimaalisin polttoaineseoksen REF-pitoisuus. Vuosittainen käytetty polttoainemäärä on viime vuosina ollut reilun 100 000 MWh/v, josta 6 % on noin 6 000 MWh/v. Riippuen polttoaineen kosteudesta ja lämpöarvosta, 6 000 MWh vastaa massaltaan 1 150 t ja tilavuudeltaan noin 5 000 m 3. Vuosittaisen energian tarpeen on arvioitu lähivuosina olevan noin 120 000 MWh. Tavoite on pystyä käyttämään kierrätyspolttoainetta noin 12 % vuotuisesti (noin 14 000 MWh), mikäli polttoaineen toimittaja pystyy sen määrän toimittamaan. Tämä vastaa noin 2 500 tonnia riippuen saapuvan polttoaineen kosteudesta ja lämpöarvosta. Koetoiminnan kesto Nivalan Kaukolämpö Oy on hakenut koepolttojen loppuunsaattamiseksi lisäjatkoaikaa toistaiseksi tai vähintään siihen saakka, kun Nivalan Kauko-
lämpö Oy:n varsinainen REF-polttolupa on saanut päätöksen, kuitenkin enintään alkuperäisen koepolttoluvan kokonaismäärään 4 500 tonnia. Koetoimintaa haluttaisiin jatkaa toistaiseksi varsinaisen rinnakkaispolton ympäristölupahakemuksen (Dnro PSAVI/111/04.08/2013) käsittelyn ajan seuraavista syistä: 10 Ilmoituksen tekijä on löytänyt luotettavan kierrätyspolttoaineen toimittajan, joka on saanut polttoaineen laadun kuntoon. Ilmoituksen tekijä ei ole saanut suoritettua riittävän pitkää koepolttojaksoa hyvällä REF-polttoaineella. Käytettävä kierrätyspolttoaine on sekä tasa- että hyvälaatuista. Kierrätyspolttoaineen poltolla on ilmoituksen tekijälle suuri taloudellinen merkitys. Polttoaineen toimittaja on varastoinut REF-polttoainetta ilmoituksen tekijää varten pitkäksi aikaa. Varatut REF-polttoaineet pitäisi kuljettaa pitkiä matkoja muille polttolaitoksille. Koepolttoluvan jatko REF-poltolle ei muuta mitenkään koepolttoluvan edellyttävää seurantaa tai vaatimuksia. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Ilmoituksen tekijä on täydentänyt ilmoitustaan 17.1.2014, 22.1.2014 ja 5.2.2014 muun muassa koetoiminnan ajankohdalla ja perusteluilla koetoiminnan jatkon kestolle, tiedoilla koetoiminnan aikana käytettävistä REFpolttoaineiden määristä, tiedoilla toteutuneesta koetoiminnasta (polttomäärät ja -ajat), selvityksellä siitä, miltä osin koetoiminta on toteutunut/jäänyt toteutumatta sekä aiemman koetoiminnan tarkkailun tuloksilla. Ilmoituksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on 23.1.2014 pyytänyt ilmoituksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta sekä Nivalan kaupungilta ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselta 30.1.2014 mennessä. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt laitokselle määräaikaistarkastuksen 16.10.2013. Määräaikaistarkastuksella on käyty läpi koepolttoon liittyvät päätökset ja ensimmäisen koepolton raportointia. Ensimmäisen vaiheen koepoltossa on todettu, että REFiä ei pystytä polttamaan sellaisia määriä kuin koetoimintalupaa haettaessa on arvioitu (40 % kokonaispolttoainemäärästä). Käytännössä REFin osuus on ollut 6,5 % (maksimi 15 %). Ensimmäisen koejakson tulosten mukaan HCl-päästörajojen suhteen on ollut ongelmia. Ensimmäiseen koepolttojaksoon liittyvää numeerista tietoa on toimitettu ELY-keskukselle, mutta sanallista raporttia ei ole toimitettu. Tarkastuksella
2. Nivalan kaupunki on sovittu, että koepolton ensimmäisen jakson raportointi tulee tehdä toisen jakson yhteydessä viimeistään 31.3.2014. Koepolttoa koskevat jatkuvatoimisten päästömittausten laadunvarmistukseen liittyvät QAL2-mittaukset ja AST-mittaukset on tehty. Vertailumittausten mukaan jatkuvatoimiset päästömittaukset täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kertaluonteiset mittaukset (raskasmetallit, furaanit, dioksiinit) on tehty. Tuhkan laatua on selvitetty yksittäisellä näytteen analysoinnilla. Määräaikaistarkastuksella on sovittu, että tuhkalle tehdään kaatopaikkakelpoisuustestit koetoimintapäätöksen edellyttämällä tavalla ja tulokset raportoidaan kirjallisella raportilla. Toista koepolttoa koskevan luvan mukaan jätettä voidaan polttaa enintään 4 500 tonnia ja lupa on voimassa 31.12.2013 saakka. Määräaikaistarkastuksella toiminnanharjoittaja on todennut, että päätöksen mukaista määrää ei ehditä polttaa luvan voimassaolon aikana. Toiminnanharjoittaja on hakenut jätteen poltolle pysyvää ympäristölupaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan koetoiminnan tarkoituksena on tuottaa tietoa polttoon liittyvistä erityisistä asioista eikä koetoiminta ole tarkoitettu korvaamaan ympäristölupaa ennen luvan käsittelyä ja lainvoimaisuutta. Nyt koetoimintaa on testattu kahdella eri päätöksellä, joten koetoiminnan jatkamiselle tulee olla erityiset perusteet. Nivalan kaupungilla ei ole ollut lisättävää lausunnon oheismateriaalina toimitettuun kaupungin ympäristöviranomaisen antamaan lausuntoon asiasta. 3. Nivalan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Lupahakemuksessa esitettyjen päästötietojen mukaan laitoksen päästöt ovat kaikilta osin alittaneet lupamääräyksissä annetut raja-arvot, lukuun ottamatta suolahapon pitoisuutta, joka marras- ja joulukuun mittausten mukaan on ollut 40,1 44,4 mg/nm 3 lupaehdon ollessa 30 mg/nm 3. Koepolton aikana REF-polttoaineen osuus PA-tehosta on vaihdellut 5,7 12,1 %:n välillä. Pikaisen tarkastelun perusteella näyttäisi, että suolahappopitoisuudet ovat olleet sitä korkeammat, mitä suurempi REF-polttoaineen osuus käytetystä polttoaineesta on ollut. Suolahappopitoisuuden kasvuun vuoden loppupuolella on kuitenkin saattanut vaikuttaa myös REF-polttoaineesta riippumattomat tekijät. Osaltaan myös näiden asioiden varmistamiseksi määräajan jatkamiselle voidaan katsoa olevan riittävät perusteet. Myös nykyisen koepolttoluvan lyhyt voimassaoloaika, luvan aikana tapahtunut laiterikko sekä lauha syksy puoltavat määräajan pidentämistä. Koepolton aikana suoritettujen päästömittausten perusteella Nivalan kaukolämpölaitoksen uusi 22,6 MW:n kiinteän polttoaineen kattila voidaan katsoa soveltuvan REF-polttoaineen polttamiseen pieninä seoksina puun ja turpeen ohessa, kunhan optimaalinen seossuhde saadaan varmistettua. Edellä mainituin perustein ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut koetoimintaluvan määräajan jatkamista siihen saakka, kunnes varsinainen REF-polttolupa on varsinaisesti ratkaistu. 11
12 Ilmoituksen tekijän vastine Koepoltto on ympäristönsuojelulain 30 :n tarkoittamaa koetoimintaa. Koepoltoissa saadun kokemuksen mukaan koepoltto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja koepolttoluvan vaatimukset. Koepolton jatkamisesta ei aiheudu ennakolta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia huomattavia haittoja, joiden estämiseksi sitä ei tulisi sallia. Koepoltoissa on tähän mennessä todettu, että päästöarvot pääosin saavutetaan. Turbiinin rikkoutumisen ja käyttöolosuhteiden takia koepolttoja ei ole saatu vietyä suunnitelman mukaisesti loppuun. Tavoitteena on edelleen selvittää optimaalisten polttoainelaatujen seosten käyttäytymistä tasalaatuisella REF:illä ja erityisesti paneudutaan suolahappopäästöjen rajoittamiseen. Koepoltto aloitetaan heti, kun koepolttolupa siihen saadaan. Koepolttoja haetaan jatkettavaksi siihen saakka, kun varsinainen erikseen haettu ympäristölupa saa lainvoiman kuitenkin siten, että koko koepolttoaikana REF:in käyttömäärät eivät ylitä 4 500 tonnia. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 2. Nivalan kaupunki Saadun kokemuksen mukaan sopiva REF:in osuus on 5 15 %. Koepoltossa tullaan edelleen muuttamaan turpeen ja puupohjaisten polttoaineiden eri laatuja ja tutkimaan erityisesti metsähakkeen lisäämisen vaikutuksia päästöihin ja tuhkan koostumukseen. Sanallinen raportti siihen saakka toteutettujen koepolttojen tuloksista on varauduttu tekemään 31.3.2014 mennessä. Lisäksi kaatopaikkakelpoisuustestit teetetään koetoimintapäätöksen edellyttämällä tavalla. Testaukset tehdään maaliskuussa 2014 ja raportoidaan heti sen jälkeen. Tarkoituksena on jatkaa systemaattisesti koepolttoja, joilla saadaan lisätietoja, millä tavoin kattilalla voidaan polttaa REF:iä, turvetta ja puupolttoaineita tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Vaikka koepolttoja on testattu kahdella päätöksellä, kaikkia suunniteltuja kokeita ei ole pystytty tekemään, koska jo aiemmin mainitut ulkopuoliset tekijät ovat aiheuttaneet, että koepolttoja ei ole saatu päätökseen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kattilalaitoksessa on kokemuksen mukaan tehty lisäsäätöjä optimaalisten olosuhteiden löytämiseksi ja mm. TOC:in mittauksessa käytetyt anturipäät on vaihdettu uusiin (materiaali titaani), eikä näitä antureita ole testattu rinnakkaispoltossa. Koepolton jatkamisella ei ole tarkoitus korvata lupaa, vaan koepoltolla pyritään löytämään ympäristön kannalta optimaaliset ominaisuudet. Ilmoituksen tekijällä ei ole ollut lisättävää Nivalan kaupunginhallituksen lausuntoon, koska se on hakemuksen mukainen. 3. Nivalan kaupunki, ympäristönsuojeluviranomainen Koepolttojen jatkamisen tavoitteena on selvittää REF-polttoaineen ja kiinteän polttoaineen optimaalisen seossuhteen löytyminen. Jo tehdyissä koepoltoissa on todettu, että polttoaineiden seossuhde vaikuttaa savukaasussa esiintyvän suolahapon määrään. Koepolttojen kokemusten ja polttoainetoimittajan käsittelytekniikan kehittymisen myötä REF-polttoaineen laatu on tasaantunut ja se tulee jatkossa olemaan pääosin juustopakkausten ylijäämäkuorta. Tämän tasalaatuisen REF-polttoaineen käyttökokemukset ovat edelleen vähäisiä ja nyt pyritään erityisesti selvittämään sopivaa
REF/turve/puupolttoaine-seossuhdetta, jolla suolahapon pitoisuus savukaasuissa saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Lisäksi on haluttu edelleen painottaa, kuten koepolttoluvan hakemuksessakin on todettu, että REF:in käytöllä on merkittävä vaikutus lämpöyhtiön kustannuksiin. Tavoitteena on käyttää REF:iä pidemmällä ajanjaksolla, kun REF:in käytöstä saadaan lopullinen lupa. Koepolttoja on tehty systemaattisesti olosuhteiden niin salliessa ja SITA:n kanssa on sovittu REFpolttoaineen toimittamisesta. Ilmoituksen tekijä ei ole pystynyt laiterikoista ja ulkopuolisista olosuhteista riippuen viemään koepolttoja loppuun ja selvittämään mm. suolahapon alentamisen mahdollisuuksia seospolttoaineissa, joissa metsähakkeen osuus olisi suurempi. 13 MERKINTÄ Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä ilmoituksen tekijän energiajätteen rinnakkaispolttoa koskeva ympäristölupahakemus (Dnro PSAVI/111/04.08/2013), jota koskevat asiakirjat ovat olleet esillä tätä ratkaisua tehtäessä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Nivalan Kaukolämpö Oy voi toteuttaa ilmoituksen mukaisen ja laajuisen REF I ja REF II -polttoaineiden koeluonteisen polton eri seossuhteilla lämpölaitoksen kiinteän polttoaineen 22,6 MW:n kattilassa. Koetoiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Muun kuin ilmoituksen mukaisen koetoiminnan ja laitoksen yleisen käytön osalta toiminnassa on noudatettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaa ympäristölupapäätöstä Dnro PPO-2009-Y-11-111. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ilmoituksen mukainen koetoiminta on tehtävä 31.12.2014 mennessä. Toiminnan aikana saa polttaa enintään 1 500 tonnia määräyksen 2 mukaisia jätteitä. Koetoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin kattilan toiminta, prosessin säädöt ja päästötasot on saatu tavanomaisten polttoaineiden osalta normaalille tasolle. 2. Koetoiminnassa saa polttaa jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) soveltamisalaan kuuluvista jätteistä erilliskerättyä paperia ja muuta pakkausmateriaalia tai muuta vastaavaa syntypaikkalajiteltua energiajätettä, jonka hyödyntäminen materiaalina ei ole kohtuudella järjestettävissä. Poltettavan jätteen määrä saa olla enintään 30 tonnia vuorokaudessa ja vuorokausikeskiarvona enintään 15 % kattilaan syötettävän polttoaineen energian kokonaismäärästä. Jätteen määrä on selvitettävä punnituksin. Jätteet on syötettävä kattilaan mahdollisimman tasaisesti. Jätteitä poltettaessa laitoksen toiminnassa ja päästöjen tarkkailussa on noudatettava valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (151/2013) siltä osin kuin tässä päätöksessä ei ole toisin määrätty.
3. Laitokselle tulevat polttoaine-erät on tarkastettava silmämääräisesti polttoon kelpaamattomien jätejakeiden esiintymisen varalta. Polttoaineeristä on otettava vähintään seuraavat tiedot laitoksen käyttöpäiväkirjaan: jäte-erittäin materiaalin tuoja, alkuperä, paino, laatu ja toimitusaika. Kirjanpito on pidettävä tallessa koko koetoiminnan ajan. Luvan saajan on toimitettava kahden kuukauden kuluessa jätteenpolton aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys rinnakkaispoltossa muodostuvan jätteen luokittelusta jäteasetuksen liitteen 4 mukaisesti. 4. Koetoiminnan ajaksi ilmoituksen tekijän on nimettävä laitokselle vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Hoitajan yhteystiedot on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Koejaksojen aikana savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat muunnettuina 6 %:n happipitoisuuteen kuivaa kaasua olla enintään: 14 hiukkaset rikkidioksidi typen oksidit hiilimonoksidi orgaaninen hiili (TOC) suolahappo (HCl) fluorivety (HF) kadmium + tallium elohopea muiden raskasmetallien* summa dioksiinit ja furaanit 35 mg/m 3 (n) 270 mg/m 3 (n) 390 mg/m 3 (n) 50 mg/m 3 (n) 10 mg/m 3 (n) 30 mg/m 3 (n) 2 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,05 mg/m 3 (n) 0,5 mg/m 3 (n) 0,1 ng/m 3 (n) * antimoni, arseeni, lyijy, kromi, koboltti, kupari, mangaani, nikkeli ja vanadiini Lupamääräyksen raja-arvoja on noudatettu, jos: yksikään hiukkasten, rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, orgaanisen hiilen, suolahapon tai fluorivedyn vuorokausikeskiarvosta ei ylitä raja-arvoa yksikään raskasmetallien 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä rajaarvoa yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään kuuden tunnin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoja 6. Poltettaessa jätepolttoaineita on varmistuttava siitä, että kattilan lämpötila on vähintään 850 C ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuhteissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan. Käynnistyksen aikana siiloon ei saa syöttää jätteitä ennen kuin tulipesän lämpötila on saavuttanut edellä mainitun arvon. Jätteiden syöttö siiloon on keskeytettävä puhdistuslaitteiden häiriötilanteissa, palamislämpötilan alittaessa määräyksen 6 mukaisen lämpötilan tai jätteenpoltolle asetettujen raja-arvojen ylittyessä. Mikäli koejakson aikana jätteenpoltto joudutaan keskeyttämään, on keskeyttämisen jälkeen ja ennen jätteenpolton uudelleen aloittamista noudatettava laitoksen voimassa olevaa ympäristölupaa.
7. Laitoksen päästömittausjärjestelmä on rakennettava niin, että jätteen syöttämisestä ja sen lopettamisesta jää merkintä järjestelmään ja että havaittuja päästötasoja verrataan käytettävän polttoaineseoksen mukaan joko jätteenpolttoa tai tavanomaisia polttoaineita koskeviin rajaarvoihin. Verrattaessa mitattuja päästöjä raja-arvoihin on otettava huomioon kaikki vuorokaudet, joina on edes osin poltettu jätteitä. 8. Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava kyseiselle aineelle tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä säiliössä tai astiassa. Kemikaali- ja polttoainesäiliöiden ja niiden lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava suojattuja siten, että mahdollinen vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin ja että se voidaan ottaa talteen. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Varastoinnista ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Varastokentällä ei saa varastoida kierrätyspolttoainetta. 9. Jätteiden polttamista ei saa jatkaa keskeytymättä yli neljää tuntia, jos päästöjen raja-arvot ylittyvät. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kestoaika saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. 10. Puhdistinlaitehäiriöistä tai puhdistinlaitteen rikkoontumisesta ja mahdollisista polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä sekä rajaarvojen ylittymisestä on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Nivalan Kaukolämpö Oy:n on ilmoitettava päästöjen mittauslaitteiden asentamisesta ja käyttöönotosta Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 15 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12. Koetoimintaa on tarkkailtava tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Yksityiskohtainen ja kokonaisvaltainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi sen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailusuunnitelmaa. 13. Nivalan Kaukolämpö Oy:n on toimitettava koetoimintaa koskeva raportti kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta täydennyksenä aluehallintovirastossa vireillä olevaan ympäristölupahakemukseen Dnro PSAVI/111/04.08/2013. Raportti on toimitettava tiedoksi myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raporttiin on liitettävä kattava, riittävän pitkään mittausjaksoon ja polttoaineiden seossuhteisiin perustuva selvitys savukaasujen todellisista massapitoisuuksista HCl:n, HF:n, TOC:n ja CO:n osalta poltettaessa tavanomaisia polttoaineita.
16 RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Ilmoituksen mukainen toiminta on ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitettua koetoimintaa. Sen aikana Nivalan Kaukolämpö Oy jatkaa kokeilua lähialueelta saatavien REF I ja II -polttoaineiden sopivuudesta kattilan polttoaineeksi. Kahden aiemman koetoimintajakson aikana ilmoituksen tekijä ei ole saanut riittävästi tietoa tasalaatuisen REF-polttoaineen käytön vaikutuksista, sillä polttoainetoimittajan käsittelytekniikka on vasta sittemmin kehittynyt. Koetoiminnan aikana muutetaan turpeen ja puupohjaisten polttoaineiden eri laatuja ja tutkitaan erityisesti metsähakkeen lisäämisen vaikutuksia päästöihin ja tuhkan koostumukseen. Koetoiminnan aikana pyritään selvittämään optimaalinen seossuhde, jossa suolahapon pitoisuus savukaasuissa on mahdollisimman alhainen. Näin ollen koetoiminta on tarpeen savukaasujen sisältämien eri aineiden pitoisuuksien ja jätteiden energiahyötykäytön tarkemmaksi selvittämiseksi. Koetoiminnan aikana ilmoituksen tekijällä on mahdollista saada tarpeellista tietoa, jota voidaan hyödyntää myös vireillä olevan jätteenpolton ympäristölupahakemuksen (Dnro PSAVI/111/04.08/2013) käsittelyssä. Koetoiminnassa ei ole välttämätöntä velvoittaa noudattamaan samoja päästövaatimuksia kuin ympäristöluvassa. Määräysten mukaisesta koetoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia huomattavia haittoja, joiden estämiseksi sitä ei tulisi sallia. Kun koetoiminta toteutetaan ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen, se täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräysten perustelut Koetoiminnan kesto on rajattu vuoden 2014 loppuun, jonka aikana saadaan lisätietoa tasalaatuisen polttoaineen käytöstä ja polttoaineiden optimaalisesta seossuhteesta. Koetoiminta on jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) tarkoittamaa toimintaa. Käytettävä lämpökattila on katsottu asetusten tarkoittamaksi rinnakkaispolttolaitokseksi. Raja-arvot jätettä poltettaessa on määritetty lähtökohtaisesti asetuksen 151/2013 liitteen III mukaisella laskentakaavalla. Pienille energiantuotantoyksiköille on asetuksella 445/2010 annettu raja-arvot hiukkasille, typen- ja rikinoksideille. Laskennassa on sovellettu näitä raja-arvoja polttoainekäytöllä turve 30 %, bio 54 % ja REF 15 %. Muille päästöille on asetuksen mukaan raja-arvon laskennassa käytettävä todellisia massapitoisuuksia. Aluehallintovirasto on antanut koetoimintaa koskevat raja-arvot lupamääräyksessä 5. Koetoiminnan laajuus ja poltettavien jätteiden laatu ja määrä huomioon ottaen koepolton ajaksi on määrätty raja-arvot, joita on noudatettava eri koejaksojen aikana ja jotka voivat poiketa uuden asetuksen mukaisista raja-arvoista. Aiempien koetoimintailmoituksien perusteella toiminnanharjoittajan olisi tullut tehdä selvitys todellisista HCI-päästöistä normaaleilla polttoaineilla,
mutta kattavaa selvitystä ei ole tehty. Tässä päätöksessä on uudelleen määrätty selvittämään päästötasot normaaleilla polttoaineilla. Polttoaine-erien tarkastaminen ja erien tietojen kirjaaminen, vastaavan hoitajan nimeäminen ja koetoimintaa koskevat muut ilmoitusvelvoitteet muun muassa valvontaviranomaisille ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Koetoiminnassa syntyvän tuhkan laatu poikkeaa todennäköisesti turpeen ja puun polton tuhkan laadusta. Tuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tarpeen selvittää ennen sen toimittamista pois lämpökeskuksen alueelta. Koetoimintaa koskeva raportointi on tarpeen valvonnallisista syistä. Selvittämällä laitoksen savukaasujen massapitoisuuksista saadaan tietoa, joka on tarpeen varsinaisen ympäristölupahakemuksen käsittelyssä. 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot on otettu huomioon edellä päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 64 1 momentti Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 2 920 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan ilmoituksen vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Alla mainitun asetuksen (1572/2011) liitteen mukaan koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelymaksu on 2 920 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 (1092/2013) 8
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Anni Paukkeri Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Sami Koivula ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anni Paukkeri. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 685 tai 0295 017 500 APP/am Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Koetoimintaa koskeva tarkkailuohjelma Päätös Jäljennös Ilmoituksen tekijä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Nivalan kaupunki Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 10.4.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: vaihde 029 56 42611; telekopio 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
1 Liite 2 KOETOIMINTAA KOSKEVA TARKKAILUOHJELMA Voimalaitoksen tarkkailu on koetoiminnan aikana toteutettava siten, että toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella. Tarkkailun toteuttaminen on tehtävä jätteitä poltettaessa siten, kuin tässä liitteessä on esitetty ja jätteenpolttoasetuksessa (151/2013) määrätty. TARKKAILUOHJELMIEN TÄYDENNYKSET Käyttötarkkailu Koetoiminnan aikaisista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöistä ja päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpidon tulee sisältää lisäksi ainakin seuraavat tiedot: tuotanto ja polttolaitosten käyntiajat käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit eri polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot veden käyttö sähkösuodattimien käyttö- ja toimintatiedot päästöt ilmaan ja veteen päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot ylös- ja alasajot, poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt ja toimenpiteet, joihin niiden johdosta on ryhdytty varastossa olevan polttoaineen määrä muut ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikuttaneet tekijät suoritetut huoltotoimenpiteet toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut tai välivarastoitavat jätteet sijoituskohteineen vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet Kattilan käyttö ja palamisen hallinta Palamisen hyvyyttä on tarkkailtava mittaamalla jatkuvasti kattilan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa ja vesihöyrysisältöä. Tulipesän lämpötilamittauksilla on varmistettava, että kierrätyspolttoainetta poltettaessa savukaasun lämpötila on kaikissa olosuhteissa vähintään 850 C.
2 Polttoainetarkkailu Koetoiminnan aikana polttoaineen kulutusta ja laatua on tarkkailtava ja kulutuksesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on tehtävä siten, että voidaan todentaa jätteiden ja eri polttoaineiden käytön sekä päästöjen (laskennan) välinen yhteys polttojaksoittain. Polttoaine Kulutuksen tarkkailu Laadun tarkkailu Turve Puuperäinen Kierrätyspolttoaine Punnitus autovaa alla. Punnitus autovaa alla. Punnitus autovaa alla. Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Kaikki kierrätyspolttoainekuormat tarkistetaan silmämääräisesti. Kokoomanäytteestä määritetään kosteus 1 krt/vrk lämpöarvo 2 krt/kk tuhka-, rikki- ja klooripitoisuus 1 krt/kk Savukaasun puhdistukseen liittyvä tarkkailu Sähkösuodattimen toimintaa on tarkkailtava elektrodien virta- ja jännitemittareilla sekä käyttötuntimittareilla. Sähkösuodattimen käyntiaikoja ja käyttöastetta on seurattava. Sähkösuodattimen läpilyöntien lukumäärää on tarkkailtava. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto on tarkistettava aina koetoimintajakson jälkeen. Ilmenneet viat on korjattava. Sähkösuodattimen kentän vikaannuttua hiukkaspäästö häiriön aikana on arvioitava häiriön keston perusteella. Päästötarkkailu Päästöt ilmaan Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enintään 20 %, hiilimonoksidin enintään 10 %, hiukkasmittausten enintään 30 %, orgaanisen hiilen kokonaismäärän enintään 30 %, suolahapon enintään 40 % ja fluorivedyn enintään 40 %. Raja-arvot ylittävistä mittaustuloksista on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viipymättä tulosten tultua luvan saajan tietoon. Voimalaitokselle on hankittava päästömittausjärjestelmä, joka vastaa VNa:n 362/2003 vaatimuksia päästöjen tarkkailulle ja mittauksille. Kattilan rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, häkä-, HCl- ja HF-päästöjä sekä orgaanisen hiilen kokonaismäärää on mitattava jatkuvatoimisesti. Lisäksi jatkuvatoimisesti on mitattava savukaasun happipitoisuutta, painetta ja lämpötilaa.
Kunkin jakson aikana on tehtävä raja-arvoina olevien yksittäismittauksia edellyttävien suureiden näytteenotto ja analysointi. Jätteenpoltossa vuorokausikeskiarvot on laskettava varsinaisen toimintaajan kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty edellä esitetyt 95 % luottamusvälin arvot. Jotta vuorokausikeskiarvo olisi edustava, vuorokaudessa saa hylätä enintään viisi puolen tunnin keskiarvoa jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi. Samasta syystä saa vuodessa hylätä enintään kymmenen vuorokausikeskiarvoa jatkuvissa mittauksissa. 3 Jätteet Jätteistä on pidettävä kirjaa lajittelun tarkkuudella kuorma- ja siirtoasiakirjoihin perustuen. Tuhkista on selvitettävä liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisen jakeen kokonaismäärä. Hyötykäyttöön toimitettavan tuhkan ominaisuudet on tutkittava niin, että tuhkan soveltuvuus hyötykäyttökohteeseen selviää. Pohja- ja lentotuhkan metallien ja muiden mahdollisten haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet on selvitettävä jätteitä poltettaessa siten kuin valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista (331/2013) kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisestä säädetään. Raportointi Mittaustulokset on tallennettava, käsiteltävä ja esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa päätöksen noudattamisen. Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun tuloksista on raportoitava valvovalle viranomaiselle kuukausittain ja raportoinnissa on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan sähköistä tiedonsiirtoa. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Nivalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ELYkeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFStai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Vertailumittaukset (QAL2) Kattilan jatkuvatoimisille epäpuhtausmittauksille on asetettu luotettavuusvaatimukset asetuksen (VNa 362/2003) liitteessä 3. Jatkuvatoimisten mittarien toiminnan laadunvarmistus on tehtävä vertailumittauksin. Ensimmäinen vertailumittaus on tehtävä mittarien ensimmäisen käyttövuoden aikana ja siitä eteenpäin kerran viidessä vuodessa. Vertailumittaukset on tehtävä
standardin SFS-EN 14181 QAL2-menettelyn mukaisesti ja ne on tilattava viranomaisen hyväksymältä mittaajalta. Mikäli mittalaitteen luotettavuus ei täytä VNa 362/2003 liitteen 3 vaatimuksia, mittalaite ja sen tulosten laskennalliseen käsittelyyn tarvittavat apusuuremittarit on huollettava ja kalibroitava uudestaan. Vertailumittausten tulokset on raportoitava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle kuuden kuukauden sisällä mittauksista. 4 Vuosittaiset laadunvarmistustestit (AST) Päästömittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin kerran vuodessa. Rinnakkaismittaukset on tehtävä standardin SFS-EN 14181 AST-menettelyn mukaisesti. Vuosittaisessa laadunvarmistuksessa on tarkistettava mittaustulosten luotettavuus ja onko QAL2-menettelyllä saatu kalibrointifunktio edelleen validi. Mittaukset on tilattava alan yritykseltä. Jos mittausjärjestelmän luotettavuudessa havaitaan poikkeamia, niiden syyt on selvitettävä, tehtävä tarvittavat korjaukset ja vertailumittaus QAL2:n mukaisesti. Rinnakkaismittauksen tulokset on raportoitava vuosittain. Käytönaikainen laadunvarmistus (QAL3) Kerran kuukaudessa on tehtävä standardin SFS-EN 14181 QAL3- menettelyn mukainen laadunvarmistus, jossa selvitetään nolla- ja kalibrointipisteiden mahdolliset siirtymät sekä se, milloin laite vaatii huoltoa. Kokonaisuudessaan huoltovälit määräytyvät laitetoimittajien ohjeiden, laadunvarmistusmenettelyiden ja saatujen käyttökokemusten mukaan. Mittalaitteiden QAL3-menettelyn mukainen laadunvarmistus ja huoltotoimenpiteet on suoritettava laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. Muu tarkkailu Muussa tarkkailussa on käytettävä vahvistettuja standardeja tai muita kyseessä olevien viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa on esitettävä tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa on esitettävä tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.