kierrättää Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen keräys kartonki pienmetalli Jos uusi sailykepurkki valmistetaan kierratysmetallista eika luonnon raaka - aineista, saastyy energiaa 7 tunnin television katselun verran.
Hyvä opettaja, Tähän kansioon on koottu materiaalia jätteiden vähentämisestä, kierrätyksestä ja muista jätehuoltoon liittyvistä asioista. Oppaasta saat nopeasti perustiedot jätehuollon eri aihealueista ja siitä miten jätehuolto toimii Itä-Uudellamaalla. Mukaan on kerätty runsaasti eri vaatimustasoisia tehtäviä, kuvamateriaalia ja oppilaiden kanssa pohdittavia kysymyksiä. Tehtävien oikeat vastaukset ja linkkilista aiheeseen liittyvistä www-sivuista löytyy kansion lopusta. Materiaali löytyy myös pdf-muodossa verkkosivuilta: www.iuj.fi. Kuvissa seikkailevat Otto lajittelumäyrä ja Oton ystävät Selma-siili sekä Roju-Rotta. Selma tietää paljon kestävästä kulutuksesta ja Roju-Rotalle kaikki on vielä ihan uutta! SISÄLLYS 1. Valinnoilla on väliä... 3 2. Jätteiden välttäminen... 7 3. Lajittelu...15 4. Vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet... 24 5. Sekajätteet... 29 Oikeat vastaukset... 33 Linkkilista... 34 Julkaisija: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy www.iuj.fi Ulkoasu: peak press Paino: Kansiopalvelu / Print Mill, 2011
Tavoite Oppilaat tarkkailevat omia tai perheensä valintoja ja saavat käsityksen niiden vaikutuksista. 1. Valinnoilla on väliä Kaikki ympäristövaikutukset lähtevät ihmisten valinnoista tehdä asioita tai olla tekemättä asioita. Valintamme ovat merkittäviä monen asian kannalta. Fiksut valinnat vähentävät jätteiden syntymistä ja ympäristökuormitusta. Ympäristöystävällisillä tuotteilla on vähemmän ympäristövaikutuksia. Kestävät ja korjattavat tuotteet eivät päädy helposti jätteeksi. Ylipakkaamisesta syntyy turhaa jätettä. Kierrätyskelpoiset pakkaukset kelpaavat teollisuuden raaka-aineeksi korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja. Huonommat valinnat aiheuttavat kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Roskaaminen pilaa luontoa ja on vaarallista eläimille. Turha tavara maksaa sekä ostettaessa että jätteenä. Turhan tavaran valmistaminen ja jätehuolto kuormittavat ympäristöä. Kysymyksia pohdittavaksi: Mitä kannattaa ottaa huomioon valintoja tehdessä? Miten valintoihimme pyritään vaikuttamaan? Mieti minkälaisia seurauksia valinnoillasi on - roskaaminen - turhan tavaran ostaminen Kuinka monta turhaa tavaraa tai pakkausta keksit? Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 3
VERTAILLAAN VALINTOJA Muovipussit Kestokassi Kertakäyttöpyyhkeet Kangaspyyhe Kertakäyttövaipat Kestovaippa Kertakäyttömukit Posliinimuki Jos jokainen suomalainen kayttaa yhden muovipussin viikossa, syntyy 5,4 miljoonaa kiloa muovijatetta vuodessa! Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 4
tehtävä 1.1 Oletko ympäristön ystävä? Ympyröi paras vaihtoehto! 1. Kun kamerasta on paristot lopussa a. palautan ne kaupan paristokeräykseen b. heitän ne roskiin c. en käytä kertakäyttöparistoja vain ladattavia paristoja 2. Matkaa harrastuspaikkaani on kolme kilometriä a. äiti tai isä vie minut autolla b. pyöräilen sinne c. menen bussilla 3. Löydän vaatekaapista pieneksi jääneet farkut a. annan ne jollekin, jolle ne ovat sopivat b. heitän ne roskiin c. vien ne kirpputorille 4. Kun liikun metsässä a. heitän roskat ojanpohjalle metsänreunaan b. poltan roskat nuotiossa c. kannan roskia mukanani kunnes löydän roskiksen 5. Ympäristöystävällisintä on: a. syödä lautanen tyhjäksi b. laittaa ruokajätteet kompostiin c. heittää syömättä jäänyt ruoka roskiin 6. Kun maitopurkki on tyhjä a. vien sen muiden kartonkipakkausten kanssa kartonginkeräyspisteeseen b. heitän sen roskikseen c. poltan sen takassa 7. Kun menen kauppaan pakkaan tavarat a. ostamaani paperikassiin b. kotoa ottamaani kangaskassiin c. ostamaani muovipussiin tulokset 1-3 oikein: Hyvä, mutta sinun täytyy vielä opetella, mitkä vaihtoehdot ovat ympäristön kannalta parhaimmat. Voitte vaikka yhdessä vanhempien kanssa miettiä ympäristöystävällisiä valintoja, se on kivaa! 4-5 oikein: Hienoa, tiedät jo aika paljon jätteiden lajittelusta ja ympäristöystävällisistä valinnoista. Harjoittelemalla vähän lisää sinusta tulee oikea jäte-ekspertti! 6-7 oikein: Onnea, sinulla on jo paljon jätetietoutta. Muistathan myös noudattaa oppejasi joka päivä! Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 5
tehtävä 1.2 Kumpi valinta on luonnolle parempi? Ympyröi parempi vaihtoehto ja väritä oikea kuva! 1.3 Kumpi valinta on luonnolle parempi? Ympyröi parempi vaihtoehto! Miettikää yhdessä miksi valitsemanne vaihtoehto on parempi! Kestokassi Muovipussit kangaskassi muovipussi kirpputori halpahalli vähän pakattu styrox pakattu Puhtaus Roskaantuminen pesuaine, joka on vaarallista jätettä mäntysuopa roskaaminen puhdas luonto kertakäyttömuki posliinimuki kierrätyskeskus kaatopaikka Posliinimuki Kertakäyttömukit ekopiste takassa polttaminen kotimainen tuote ulkomainen tuote käynti elokuvissa itse valitsema lelu kaupasta yhteinen tavara oma tavara Ekopiste Kaatopaikka digikamera kertakäyttökamera käsipaperi käsipyyhe linja-auto oma auto Henkilöauto Linja-auto kestovaippa kertakäyttövaippa Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 6
Tavoite Oppilaat omaksuvat materian ihannoinnin kääntöpuolta ja saavat tietoa jätteiden välttämisen keinoista. 2. Jätteiden välttäminen Kun jätettä ei muodostu, ei tarvitse miettiä mihin se laitetaan. Sitä ei tarvitse kuljettaa tai käsitellä. Syntyy vähemmän päästöjä ja säästyy energiaa ja euroja. Paras jäte on syntymätön jäte eli se jäte mitä emme koskaan tuota. Tavaroiden tuottaminen - valmistaminen, pakkaaminen ja kuljetus - kuormittavat ympäristöä, kuluttavat energiaa ja materiaalia. Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan eri vaiheita tuotteen syntymisestä siihen saakka, kunnes tuotteesta tulee tarpeeton ja se päätyy jätteeksi. Jokainen vaihe tuotteen elinkaaressa vaikuttaa ympäristöön. Syntyneet jätteet tulisi ensisijaisesti ohjata uudelleenkäyttöön. Toissijaisesti jätteet tulisi hyödyntää materiaalina tai energiana (kierrätys tai energiakäyttö). Viimeinen vaihtoehto on sijoittaa jäte kaatopaikalle. Uudelleenkäyttö = On toimintaa, jossa tuotetta käytetään uudelleen samaan tai eri tarkoitukseen (esim. ostetaan kirpputorilta, täytetään palautuspullot) Hyödyntäminen = Tarkoittaa sitä, että otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämä materiaali tai energia Kierrätys = On toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi Energiakäyttö = Tarkoittaa sitä, että jätteet poltetaan voimalaitoksessa ja syntyy sähköä, teollisuushöyryä ja kaukolämpöä Kysymyksia pohdittavaksi: Luokan eteen voi ottaa tavaroita tarkasteltavaksi esim. muovipussin, villapaidan, lelun, lehden ja omenan. Kuinka pitkän tien eri esineet ovat kulkeneet? (esim. vaatteet Intiasta, lelut Kiinasta ja omenat Ranskasta) Mitkä esineistä ovat tarpeellisia ja mitkä turhia? Voiko ne korvata jollain ympäristöä vähemmän kuormittavalla (esim. kestokassi, kirjaston lehti, kotimainen omena) Mitä niille tapahtuu kun niitä ei enää käytetä? Mikä olisi fiksuin vaihtoehto (esim. kaatopaikka, kierrätys/komposti, korjaaminen, kirpputori) Mitä uusia järkeviä käyttötarkoituksia esineille voi keksiä? (esim. tuunata/ muuntaa, ottaa askarteluun, antaa jollekin) Mitä hyötyä säästäminen tuo sinulle ja luonnolle? (esim. säästyy rahaa kun ei tarvitse ostaa uutta, säästyy luonnonvaroja ja energiaa kun ei tarvitse tehdä uutta, säästyy ympäristöä, kun ei tule jätehuollon päästöjä) Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 7
MUOVIN TIE ROSKA-ASTIAAN Muovipakkauksen elinkaari 1) Muovipakkauksen raaka-aineena käytetään öljyä ja sen tie alkaa öljynporauslautalta. Sieltä se kuljetetaan lautoilla muovitehtaalle esim. Suomeen. 2) Muovitehtaalla siitä valmistetaan muovirakeita, jotka kuljetetaan rekoilla muovipakkaustehtaalle. 3) Muovipakkaustehtaalla valmistettavat pakkaukset lähtevät lentokoneilla, lautoilla ja rekoilla eri tuotteita valmistaviin tehtaisiin. 4) Muovipakkaukset otetaan käyttöön esim. elintarviketehtaalla. Pakatut tuotteet kuljetetaan keskusvarastoihin tai suoraan kauppaan. 5) Kaupassa perheet valitsevat tarvittavat ostokset, joista osa on pakattu muovipakkaukseen. 6) Kotona tuotteista tehdään maukasta ruokaa ja muovipakkaukset heitetään roskikseen. 7) Roskapussi viedään pihan roska-astiaan, josta se roska-autolla kuljetetaan kaatopaikalle tai jätteitä polttavaan voimalaitokseen. Jokainen vaihe tuotteen elinkaaressa vaikuttaa ympäristöön. Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut - raaka-aineesta tuotteeksi, tuotteen käytön aikana ja jätteenä. Esimerkiksi 200 g matkapuhelimen ekologinen selkäreppu painaa yli 100 kg. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 8
Lisääkö tavara onnea? Ihmiset tahtovat kaikenlaista, vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa, elämä on kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia, onneen ei tarvita edes pankkia Elina Karjalainen MITEN VOIN VAIKUTTAA JÄTTEIDEN MUODOSTUMISEEN? Jokaiselta suomalaiselta tulee sekajatetta 300 kg vuodessa. Älä osta turhia tavaroita rojut täyttävät hyllyt ja kuluttavat rahat! Korjaa, käytä uudestaan, tuunaa pidennä tavaran elinikää, etkä tarvitse kaupasta uutta! Etsi tarvitsemasi kirpputorilta toiselle epäsopiva voi olla toiselle täydellinen! Lainaa, osta naapurin kanssa yhteinen, ympäristökuormitus ja kulut puolittuvat, jos ostaa yhteisen, pitääkö aina olla oma? Vältä kertakäyttöistä muista kauppakassi! Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 9
tehtävä 2.1 Ostoksia tehdessä kannattaa miettiä, onko tavara todella tarpeellinen Mieti, mitä eroa on tarvitsemisella ja haluamisella? Mieti mitä turhaa olet hankkinut viime aikoina? Mieti mitä tavaroita sinulla on, joista olisit valmis luopumaan? Miten voit pidentää eri tavaroiden käyttöikää? Tiedätkö missä paikoissa voit korjauttaa/ huoltaa tavaroitasi? Mieti mitä tavaroita sinulla on kotona ja kuinka pitkiä takuuaikoja niillä on? Mitä vaihtoehtoja on oman tavaran ostamiselle? Tiedätkö mihin tavarasi kuuluvat, kun niistä tulee jätettä? Miten ihmisten kulutustottumuksiin voitaisiin vaikuttaa? Pohdi miksi sinä yleensä lähdet kauppaan? 2.2 Uudelleenkäyttö vai kierrätys? Pohdi mitä seuraaville voisi tehdä! Sanomalehti uudelleenkäyttö kierrätys Vanha takki uudelleenkäyttö kierrätys Lasinen mehupullo uudelleenkäyttö kierrätys Vanha muovinen lelu uudelleenkäyttö kierrätys Pieneksi jääneet kengät uudelleenkäyttö kierrätys Kirja uudelleenkäyttö kierrätys Maitopurkki uudelleenkäyttö kierrätys Säilyketölkki uudelleenkäyttö kierrätys Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 10
tehtävä 2.3 Sarjakuva/tarina jonkin esineen elämästä Piirrä sarjakuva tai kirjoita tarina jonkin tärkeän esineen elämästä alla olevien kysymysten avulla! Mikä on valitsemasi esine? (3) Mistä raaka-aineesta/materiaalista esine on tehty? (1) Missä esine on valmistettu ja miten? (2) Miten esine päätyy myyntiin? Pakataanko se? Miten se kuljetetaan? (4) Mistä hankit esineen? (5) Miten käytät esinettä? (6) Mihin esine päätyy, kun et enää tarvitse sitä? Kaatopaikalle, kierrätykseen vai uudeksi materiaaliksi? (7) 1 2 3 4 5 6 7 Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 11
tehtävä 2.4 Askartelua roskista Rakennetaan maitopurkeista kaupunki Tarvitaan: Tyhjiä maitopurkkeja, erivärisiä papereita/huopakankaita, erilaisia kyniä, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Jokainen askartelee maitopurkista esim. oman kotitalonsa päällystämällä tai värittämällä sen mieluisalla tavalla (kerrostalo pystyssä, rivitalo vaakasuorassa tai omakotitalo poikki leikattuna). Tämän jälkeen talot liimataan isolle kartongille, jolloin niistä tulee kokonainen kaupunki. Tuunataan maitopurkit kynätelineiksi Tarvitaan: Tyhjiä maitopurkkeja, erivärisiä papereita/huopakankaita, erivärisiä kyniä, helmiä/koristenauhoja ym., liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Jokainen askartelee tyhjästä maitopurkista omannäköisensä kynätelineen. Maitopurkista leikataan pohja irti (noin 10 cm), jonka jälkeen se päällystetään, koristellaan ja merkitään vaikkapa omalla nimellä. Tehdään vessapaperirullista kotieläimiä Tarvitaan: Tyhjiä vessapaperirullia, tukevaa kartonkia, värikyniä, erivärisiä villalankoja, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Vessapaperirullista tehdään esim. kissoja ja koiria. Kartongista leikataan ensin eläimen etupää (pää ja jalat edestäpäin katsottuna) ja takapää (häntä ja jalat takaapäin katsottuna), jonka jälkeen paperirulla liimataan näiden väliin vartaloksi. Eläimille piirretään silmät, suu, nenä ja viikset. Rullat voi värittää tai niihin voi liimata langanpätkiä turkiksi ja hännäksi. Muunnetaan munakennot tontuiksi ja enkeleiksi Tarvitaan: Munakennoja, massapalloja, tulitikkuja, punaista ja valkoista huopaa, pumpulia, vaaleaa villalankaa, maalausvärejä, erivärisiä kyniä, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Munakennon harjanteet leikataan irti (tusinan kennosta saa 8 kpl) ja niistä tehdään vartalot tontuille tai enkeleille maalaamalla ne punaisella tai valkoisella. Päät tehdään massapalloista, jotka tulitikkujen avulla kiinnitetään vartaloihin (kannattaa tehdä saksilla reikä harjanteen päälle). Tämän jälkeen piirretään hahmoille kasvot. Tontun päähän liimataan punaisesta huovasta tötterö lakiksi ja pumpulia liimataan parraksi. Enkeleille liimataan pumpulista tai villalangan pätkistä hiukset ja selkään tehdään siivet valkoisesta huopakankaasta. Parittomasta sukasta saadaan siili Tarvitaan: Parittomia sukkia, askartelusilmiä tai nappeja, ruskeaa ja vaaleaa villalankaa, ruskeaa huopakangasta, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Jokainen askartelee kotoaan löytämästä parittomasta sukasta siilin. Silmät tehdään askartelusilmistä tai napeista, nokka huopakankaasta ja piikit villalangasta. Siilin voi täyttää esim. pumpulilla tai se voi toimia käsinukkena. Parittomasta sormikkaasta syntyy hauska sorminukke Tarvitaan: Parittomia sormikkaita, askartelusilmiä tai nappeja tms., erivärisiä villalankoja, erivärisiä huopakankaita, pumpulia, erivärisiä kyniä, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Sorminuken voi tehdä joko niin, että jokainen sormi edustaa eri hahmoa tai niin, että koko käsi edustaa vaikkapa tonttujoukkoa. Valkoisesta sormikkaasta saa esimerkiksi lumiukon täyttämällä sormen päädyn pumpulilla ja kiristämällä pään palloksi villalangalla. Kädet voi tehdä valkoisesta huopakankaasta. Hatun saa päähän mustasta ja porkkanan nenäksi oranssista huopakankaasta. Silmät, suu ja napit on helppoa piirtää mustalla tussilla. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 12
tehtävä 2.5 Vähentämisen rahallinen säästö Kouluissakin syntyy päivittäin paljon jätettä. Nyt lasketaan kuinka paljon jätettä syntyy ja kuinka paljon säästettäisiin, jos siirryttäisiin ekologisempiin vaihtoehtoihin. Ala-asteella on 120 oppilasta, 8 opettajaa ja rehtori. a. Kolmannella luokalla on 20 oppilasta, joista jokainen pesee kätensä 4 kertaa koulupäivän aikana. Koulussa käytetään paperisia käsipyyhkeitä. Laske kuinka monta paperipyyhettä säästyy 1. koko luokalta päivässä, jos käytettäisiin kangaspyyhkeitä? 2. koko luokalta viikossa, jos käytettäisiin kangaspyyhkeitä? 3. yhdeltä oppilaalta päivässä, jos paperipyyhkeiden käyttömäärä puolitetaan? 4. yhdeltä oppilaalta viikossa, jos paperipyyhkeiden käyttömäärä puolitetaan? 5. koko luokalta päivässä, jos paperipyyhkeiden käyttömäärä puolitetaan? 6. koko luokalta viikossa, jos paperipyyhkeiden käyttömäärä puolitetaan? b. Ala-asteen ruokalassa juodaan kertakäyttömukeista, jotka voitaisiin korvata laseilla. Jos ruokalassa alettaisiin käyttää laseja, kuinka monta kertakäyttömukia säästyisi 1. yhden päivän aikana? 2. yhden viikon aikana? 3. kuukaudessa (20 koulupäivää)? 4. vuodessa (190 koulupäivää)? c. Koulussa on kaiken kaikkiaan 8 luokkahuonetta. Jokaisessa luokassa on yksi 5 litran kokoinen roskakori, joka tulee täyteen roskia joka päivä. Koulun siivooja tyhjentää roskakorit joka päivä. 1. Kuinka monta litraa roskia siivooja tyhjentää pihalla olevaan jäteastiaan kahdessa päivässä? 2. Kuinka monta litraa roskia siivooja tyhjentää pihan jäteastiaan kahden viikon aikana? d. Koulun oppilaat kauhistuvat suurta jätemäärää ja päättävät puolittaa roskien määrän. Koulun siivooja tyhjentää luokkien roskakorit vain joka toinen päivä. 1. Kuinka monta litraa roskia tyhjennetään pihan jäteastiaan kahden päivän aikana? 2. Kuinka monta litraa roskia tyhjennetään pihan jäteastiaan kahden viikon aikana? e. Ala-asteen ruokalassa lajitellaan sekajätteet ja biojätteet erikseen. Biojätettä, johon kuuluu myös paperiset lautasliinat, syntyy joka päivä yhteensä 5 kg. Yksi paperinen lautasliina painaa 2 g. 1. Kuinka paljon painavat yhden 25 oppilaan luokan paperiset lautasliinat päivittäin? 2. Kuinka paljon painavat koko koulun paperiset lautasliinat päivittäin? Päätettiin, että paperiliinoja ei enää käytetä. 3. Kuinka paljon biojätettä kertyy nyt yhdessä päivässä? 4. Kuinka paljon biojätettä kertyy viikon aikana? 2.6 Koulun jätteiden seurantatehtävä Tehtävän tarkoituksena on tarkastella koulussa tapahtuvaa kulutusta. 1) Jokainen seuraa itse omaa käyttäytymistään ja kirjaa ylös havaintonsa muutamalta päivältä: kuinka monta käsipaperia otan kerralla käsien pyyhkimiseen? kuinka paljon jätän ja heitän pois ruokaa? kuinka paljon ja mitä muita roskia heitän roskikseen koulupäivän aikana? 2) Havaintojen tekemisen jälkeen voidaan miettiä, miten jätettä kertyisi vähemmän: Riittäisikö minulle yksi käsipaperi kerralla? Kannattaisiko minun mieluummin santsata ruokaa, kuin ottaa liikaa kerralla? Voisinko vähentää muiden roskien määrää? 3) Omien tapojen seurailun lisäksi tarkastellaan koko koulun käyttäytymistä. Eletäänkö koulussa tuhlailevasti? Voisiko koulun jätteistä joitakin lajitella, ettei sekajätettä kertyisi niin paljon? Jos huomataan, että jätettä kertyy turhaan, voidaan yhdessä suunnitella hauskoja kylttejä/lajitteluohjeita koulun seinille. (Esim. wctiloihin Säästä luontoa, ota yksi paperi) Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 13
tehtävä 2.7 Minkä tärkeän neuvon saat? Täytä ristikko! 1. 2. 2. 1. 14. 3. 3. 4. 5. 4. 6. 5. 6. 7. 7. 8. 9. 11. 9. 8. 10. 11. 10. 13. 12. 13. 12. 1. Metallikeräykseen kuuluva esine, jossa ananasta on säilytetty. 2. Lasinkeräykseen menevä esine, jossa säilytetään lettujen kera syötävää makeaa punaista. 3. On avuksi sairaalle ihmiselle, vanhat tällaiset ovat vaarallista jätettä. 4. Paperikeräykseen kuuluva, joka pamahtaa postiluukusta joka aamu. 5. Biojäteastiaan tai kompostoriin kuuluva, mahdollisesti kahvinporojen korvike. 6. Voi toimia hehkulampun korvikkeena, on rikki mentyään vaarallista jätettä. 7. Laitetaan kompostoriin/ biojäteastiaan, jää jäljelle keltaisesta hedelmästä. 8. Juoman loputtua kodin ehkä yleisin kartonkikeräykseen vietävä hyötyjäte. 9. Kartonkikeräykseen/biojäteastiaan/kompostoriin laitettava hyötyjäte, josta on saatu herkulliset munakkaat. 10. Moni laite toimii tällaisella, on virran loputtua vaarallinen jäte. 11. Limsasta löytyy hiili tällaista, useimmat tällaiset ovat vaarallista jätettä. 12. Vaarallinen jäte, joka löytyy autoista ja kännyköistä, tarvitsee latausta. 13. Menee kartonkikeräykseen, kun olet syönyt pyöreänmallisen roskaruoan. 14. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 14
3. Lajittelu Tavoite Oppilaat saavat tietoa lajittelusta ja aktivoituvat lajittelemaan. Jätteiden lajittelu kannattaa! Jäte on arvokasta raaka-ainetta uusien tavaroiden valmistamiseen. Kun saadaan raaka-ainetta roskista, ei sitä tarvitse ottaa luonnosta. Kaatopaikan jätevuori ei kasva niin kovaa vauhtia, ja syntyy vähemmän kasvihuonekaasuja. Ruoanlaitosta, siivouksesta ja remontista ja muista kodin askareista syntyy iso määrä jätettä. Lajittelemalla jätteet ja viemällä ne keräyspisteisiin voi vähentää sekajätekuormaa huomattavasti. Biojätettä voi myös itse kompostoida. Eri paikkakuntien kierrätyskäytännöt on järjestetty hiukan eri tavoin. Kunnat määrittävät kierrätyksen vaatimukset jätehuoltomääräyksissä. Kunnat ovat usein antaneet käytännön järjestelyt kunnan omistaman jätehuoltoyhtiön hoidettavaksi. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy hoitaa Sipoon, Askolan, Pornaisten, Porvoon ja Loviisan jätehuoltoa. Kierrätyksen ja jätehuollon käytännöt on koottu kuvaan sivulla 16. Osa jätteistä on kunnan vastuun ulkopuolella ja ne on lailla määrätty tuottajanvastuulle. Näiden tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa myös jätehuollosta (esim. paperi, renkaat, paristot, sähkö- ja elektroniikkaromu) Kysymyksia pohdittavaksi: Luokan eteen voi koota roskapussillisen erilaisia jätteitä, jotka kumotaan tarkasteltavaksi. Mitä jätteitä perheessä syntyy ja minne ne voi laittaa? (kodin sekatai hyötyjäteastiaan, kompostiin, ekopisteelle, Otto-keräykseen, pienjäteasemalle, kirpputorille tai muuhun uudelleenkäyttöön) Mistä jätteestä voi tehdä uutta sanomalehtipaperia? Mitä luonnon raaka-ainetta paperi tuolloin korvaa? (sanomalehteä valmistetaan vanhoista sanomalehdistä, joka korvaa puuta) Usein kysytty kysymys: Miksi muovia ei kerätä erikseen Itä-Uudellamaalla? Kotitalousmuovi on hankala kierrättää uudeksi materiaaliksi, koska materiaalikierrätys vaatisi tasalaatuista muovia. Kotitalousmuovien laatuvaihtelu ja epäpuhtaus ovat este niiden kierrätykselle. Muovijätteet voidaan tällä hetkellä helpommin muuntaa energiaksi kuten sähköksi ja kaukolämmöksi. Itä-Uudenmaan kotien sekajätteet kuten muovipakkaukset kuljetetaan suoraan jäteastioista hyötyvoimalaitokseen energiantuotantoon. Kappaleeseen 5 on koottu lisää tietoa sekajätteistä. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 15
JÄTEHUOLTO ITÄ-UUDELLAMAALLA (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola ja Pornainen) OTTO-KERÄYS (vuosittain mantereella ja merellä) vaaralliset jätteet ja metalliromu PIENJÄTEASEMAT 5 kpl haravointijäte, puu, metalli, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet, suuret jätteet EKOPISTEET 95 kpl paperi, keräyskartonki, lasi ja metalli (osassa myös UFF vaatekeräys) Sekajätepisteet on tarkoitettu mm. kesäasukkaiden sekajätteelle Omakotitalojen sekajätteet noudetaan jäteastiasta. Biojätteet voi kompostoida omassa kompostorissa. Kerrostalojen jätteet noudetaan jätekatoksista - sekajäte - biojäte - keräyskartonki - paperi - muut (metalli ja lasi) KIRPPUTORIT laita ehjät tavarat kiertoon esim. www. iujkirpputori.fi Jätteet toimitetaan energiakäsittelyyn, uudeksi raaka-aineeksi tai käsitellään Domargårdin jätekeskuksessa. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 16
ekopisteet Sekajätettä, isokokoisia jätteitä, vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita ei ekopisteille saa jättää, vaan niiden vastaanotto on järjestetty pienjäteasemilla. Ekopiste Lasi keräyskartonki paperi pienmetalli LASI kirkkaat ja värilliset lasipurkit ja -pullot Etikettejä ja kaulanrenkaita ei tarvitse poistaa. Ei posliinia, keramiikkaa tai ikkunalasia. KERÄYSKARTONKI aaltopahvi maito- ja mehutölkit kartonkipakkaukset paperipussit pizzalaatikot ja munakennot kartonkiset kertakäyttöastiat Taita pakkaukset litteiksi. Muoviosia ei tarvitse poistaa! PAPERI sanomalehdet aikakauslehdet mainosposti kirjekuoret kopiopaperit Kaikki postiluukusta tuleva paperi käy paperinkeräykseen! PIENMETALLI metallitölkit ja -purkit alumiinifoliot ja vuoat kattilat, paistinpannut metalliputket ja -kappaleet tyhjät, paineettomat aerosolitölkit uudenvuodentinat Ei elektroniikkaa eikä vaarallisia jätteitä Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 17
pienjäteasemat SÄHKÖLAITTEET televisiot ja videot soittimet tietokoneet tulostimet pesukoneet liedet ja uunit jääkaapit ja pakastimet lamput muut sähkölaitteet METALLIROMU metalliset huonekalut polkupyörät auton rungot ja osat metalliputket tyhjät metalliastiat muut metalliset jätteet Koneiden nesteet tulee poistaa (esim. bensiini ja öljyt). Pienjäteasemilla vastaanotetaan myös paperia, keräyskartonkia, pienmetallia ja lasia. PUUJÄTE risut ja oksat (erikseen) maalamaton puu maalattu puu puiset levyt huonekalut betonilaudat muut puiset jätteet Painekyllästetty puu on ongelmajätettä, eikä sovellu puujätteeseen. SEKA- JA RAKENNUSJÄTE muovimateriaalit styroksit, risat vaatteet, patjat ja matot laatat wc pöntöt VAARALLISET JÄTTEET ELI ONGELMAJÄTTEET akut ja paristot loisteputket energiansäästölamput jäteöljy maalit ja liimat kemikaalit vahvat pesuaineet muut ongelmajätteet Vaaralliset jätteet tulee pakata huolellisesti ja merkitä, jos pakkaus ei ole alkuperäinen. HARAVOINTIJÄTE haravoidut lehdet kasvit, heinä ja ruoho sammal ja kukan osat omenat (erikseen) muu pihan orgaaninen aines Pienjateasema metalliromu vaaralliset jätteet sähkö- ja elektroniikkaromu
PAPERIN TIE Paperinkeräykseen: sanomalehdet aikakausilehdet mainosposti kirjekuoret kopiopaperit puhelinluettelot pehmeäkantiset kirjat Keräyspisteet: kerros- ja rivitalojen jätekatokset ekopisteet pienjäteasemat paperi Kerätty paperi paalataan ja varastoidaan. Paperipaalit toimitetaan paperitehtaille uuden paperin raaka-aineeksi. Siitä valmistetaan mm. luettelo- ja sanomalehtipaperin, pehmopaperia tai ekovillaa. KARTONGIN TIE Keräyskartonkiin: aaltopahvi maito- ja mehutölkit kartonkipakkaukset paperipussit, -kassit, -säkit pizzalaatikot ja munakennot kartonkiset kertakäyttöastiat keräyskartonki Keräyspisteet: kerros- ja rivitalojen jätekatokset ekopisteet pienjäteasemat Keräyskartonki paalataan ja varastoidaan. Kartonkipaalit toimitetaan kartonkitehtaille uudeksi materiaaliksi. Sitä käytetään mm. uusien pakkausten ja hylsykartongin valmistukseen. METALLIN TIE Metallinkeräykseen: metallitölkit ja -purkit alumiinifoliot ja -vuoat metalliset astiat metalliputket ja -kappaleet tyhjät ja paineettomat aerosolitölkit uudenvuoden tinat Keräyspisteet: kerros- ja rivitalojen jätekatokset ekopisteet pienjäteasemat pienmetalli Kerätty metalli kuljetetaan metallin lajittelulaitokselle, jossa se murskataan ja erotellaan metallilajeittain. Teräs toimitetaan terästehtaille. Alumiini sulatetaan harkoiksi ja toimitetaan alumiinivalimoiden raaka-aineeksi. Kierrätysmetalli päätyy mm. pesukoneen osien, dvd-soittimien runkojen ja säilykepurkkien valmistukseen. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 19
LASIN TIE Lasinkeräykseen: kirkkaat ja värilliset lasipurkit ja lasipullot Keräyspisteet: kerros- ja rivitalojen jätekatokset ekopisteet pienjäteasemat Lasi Kerätty lasi toimitetaan lasin käsittelylaitokseen puhdistukseen ja murskaukseen. Lasimurska käytetään lasivillan ja uusien lasipakkausten valmistukseen. BIOJÄTTEEN TIE Biojäteastiaan: hedelmien ja vihannesten kuoret ruoantähteet pilaantuneet elintarvikkeet teepussit kahvin porot ja suodinpussit kananmunien kuoret ja kennot kukkamulta ja kasvijätteet talouspaperit ja lautasliinat Biojäte kuljetetaan kompostointilaitokseen, jossa siitä valmistetaan puutarhamultaa ja maan parannusainetta. Osa biojätteestä kaasutetaan biokaasuksi, jota käytetään energialähteenä. Biojätteen voi myös kompostoida itse omassa kompostorissa! Syntyvän mullan voi käyttää oman pihan puutarhassa. biojäte Hyvin toimivan kompostorin lampotila voi nousta jopa 85 asteeseen, joka on yhta kuumaa kuin saunassa. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 20
tehtävä 3.1 Jätteiden lajittelukilpailu Tarvitaan: Jokaista joukkuetta kohden samansisältöinen roskasäkki sekalaista jätettä. Lisäksi tarvitaan joka joukkueelle esim. kopiopaperilaatikoista tehdyt jäteastiat tai jonkinlaiset alustat. Jäteastiat tai alustat nimetään tarvittavien jätejakeiden mukaan, esim. metallinkeräys, vaarallisten jätteiden keräys, komposti, kaatopaikka, lasinkeräys jne. Toteuttaminen: Kilpailu sopii esimerkiksi koulun ympäristöpäivään, jolloin luokat voivat kilpailla keskenään niin, että jokaisesta luokasta kootaan sopiva joukkue tai siten, että kootaan sekajoukkueita eri-ikäisistä. Kilpailun voi myös toteuttaa luokassa, jolloin luokka jaetaan pienempiin ryhmiin. Ideana on, että joukkue lajittelee roskasäkin sisällön mahdollisimman virheettömästi. Se joukkue, joka onnistuu parhaiten, voittaa kilpailun. Joukkue saa yhden pisteen jokaisesta oikein lajitellusta jätteestä, vastaavasti tulee yksi miinuspiste jokaista väärin lajiteltua jätettä kohden. Jotkut roskat voi lajitella oikein monella tavalla. Jätteiden uudelleenkäyttö pitää perustella, ennen kuin saa pisteen. Sisältöehdotus: säilyketölkki, sarjakuvalehti, paristo, paperinen leipäpussi, puhdasta puuta, kyllästettyä/maalattua puuta, maitotölkki, muovipussi, sukka, makkarapakkaus, lasinen limsapullo, muovinen limsapullo, munakenno, muoviin kääritty mainos, styrox-pala, posliiniastia, sanomalehti, teepussi, talouspaperinpala, paperinenäliina, metallikannellinen lasipurkki, hedelmänkuoret, ikkunakirjekuori, tavallinen valkea kirjekuori, pieni muovinen lelu. 3.2. Jäteoppaan laadinta Tarvitaan: Paperia/vihko, vanhoja lehtiä, erivärisiä kyniä, liimaa ja sakset. Toteuttaminen: Oppilaat tutkivat, mitä jätteitä kotona syntyy, minkälaista materiaalia ne ovat ja miten ne lajitellaan sekä kirjaa havaintonsa listaksi vihkoon. Tarkoituksena on tehdä kodin jäteopas, josta käy ilmi erilaiset kodissa syntyvät jätteet sekä niiden lajitteluohjeet. Opasta havainnollistetaan joko itse piirretyillä tai lehdistä leikatuilla kuvilla. Oppilaat voivat viedä oppaan kotiin vaikkapa jääkaapin oveen tai siivouskomeroon, jolloin muutkin perheenjäsenet oppivat oikeaoppisen lajittelun. Jokainen oppilas voi tehdä oman jäteoppaansa omien ja muiden oppilaiden jätelistojen perusteella. Vaihtoehtoisesti luokka voi laatia yhteisen oppaan kokoamalla ensin jätelistojen avulla oppaan rakenteen kalvolle, jonka jälkeen yhdessä mietitään sisältöä ja muotoa. Pari oppilasta kirjoittaa sitten oppaan puhtaaksi kalvon pohjalta tekstinkäsittelyohjelmalla. Opas tulostetaan kaikille, jonka jälkeen oppilaat piirtävät/leikkaavat sopivia kuvia, joita voidaan skannata tai liimata oppaaseen. 3.3 Lajitteluleikki Toteuttaminen: Nimetään kolme paikkaa tai kolme viivaa jätejakeiden mukaan, esim. biojäte, vaarallinen jäte ja kartonkijäte. Ennen aloitusta kerrataan lajitteluohjeet, ohjaaja huutaa jonkin roskan ja leikkijät juoksevat oikeaan paikkaan. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 21
tehtävä 3.4 Mikä jäte menee mihinkin? Vedä viiva jätteestä sen oikeaan sijoituspaikkaan! Lasi keräyskartonki paperi pienmetalli Mitä kaikkea olisi pitänyt tai voinut lajitella? Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 22
tehtävä 3.5 Yhdistelmätehtävä - mikä jäte menee mihinkin? Vedä viiva jätteestä sen oikeaan sijoituspaikkaan! sipsipussi hehkulamppu loisteputkilamppu paristo tyhjä maalipurkki karkkipaperi teepussi kovakantinen kirja munakenno kirjekuori juomalasi leivänpaahdin posliinikannu puhelin sekajäteastia biojäteastia kompostori vaarallisten jätteiden keräys sähkö- ja elektroniikkaromukeräys paperinkeräys kartonginkeräys lasinkeräys metallinkeräys kauppa 3.6 Vastaanottopisteet tutuiksi! Vierailu ekopisteellä Koko luokka lähtee yhdessä tutustumaan lähistöllä sijaitsevaan ekopisteeseen ja katsomaan mitä jätteitä siellä otetaan vastaan. Koulusta otetaan mukaan eri hyötyjätteitä, jotta voidaan paikan päällä harjoitella lajittelemista. Vierailun voi hoitaa omatoimisesti tai halutessa voi pyytää mukaan palveluneuvojamme. Seikkailu pienjäteasemalla Koko luokka lähtee vierailulle pienjäteasemalle. Oppilaat voivat ottaa mukaan vihkot ja kynät ja kirjata ylös näkemänsä. Mistä huomaa, että ollaan pienjäteasemalla? Mitä eri jätteitä näit vierailun aikana? Näitkö jonkin jätteen, jota olisi vielä voinut käyttää? Olisitko halunnut ottaa jonkin jätteen mukaasi? Mikä oli hauskin/surullisin esine, jonka näit pienjäteasemalla? Minkälainen tunnelma pienjäteasemalla on mielestäsi? Mieti sanoja, jotka liittyvät pienjäteasemaan ja tee niistä lista. Vertailkaa listojanne koulussa ja katsokaa, mitä kaikkea pienjäteasema toi mieleen. Jäteasemavierailusta sovitaan etukäteen palveluneuvoja Sabina Lindströmin (puh. 020 637 7088) kanssa, joka lähtee mukaan opastamaan kierrokselle. 3.7 Miten biojäte maatuu testi Tarvitaan: Kaksi harsokangaspussia, ruoantähteitä ja talouspaperia, muovia ja metallia. Toteuttaminen: Testi tehdään yhdessä. Opettaja ja oppilaat laittavat toiseen harsopussiin maatuvia jätteitä (ruoantähteitä, talouspaperia tms.) ja toiseen harsopussiin maatumattomia jätteitä (muovia, metallia tms.). Pussit sidotaan kiinni ja kaivetaan maahan tai laitetaan kompostiin. Kuukauden päästä pussit kaivetaan ylös ja tutkitaan yhdessä, mitä niissä on tapahtunut. Pussit kaivetaan vielä takaisin maahan tai laitetaan kompostiin ja kuukauden päästä katsotaan uudestaan, onko maatuminen edistynyt. Tieto- ja tehtäväpaketti opetukseen 23