alkuerät Uimahallissa naisten 100 m selkäuinnin ja naisten 100 m rintauinnin alkuerät

?> UINTI 7. 8. klo 0.00 UimahaIIissa vesipaiion kolme alkulohko-ottelua klo 3.00 UimahaIlissa naisten ponnahduslauta, kolme hyppyä klo 6.00 Uimahallissa vesipallon neljä alkulohko-ottelua klo 0.00 Uimahallissa naisten ponnahduslauta, neljä hyppyä 8. 8. klo 0.00 Uimahallissa miesten 00 m perhosuinnin, naisten 00 m sekauinnin, miesten 00 m selkäuinnin, naisten 00 m vapaauinnin ja miesten 4x00 m vapaauintiviestin alkuerät. klo 0.00 Dantebadissa 3 vesipallon alkulohkon ottelua klo 4.00 Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua klo 7.30 Uimahallissa miesten 00 m selkäuiiutin, ja naisten 00 m vapaauinnin välierät, miesten 00 m perhosuinnin, naisten 00 m sekaunnin ja miesten 4x00 m vapaauintiviestin finaalit. klo 9.00 UimahaIlissa vesipallon alkulohkon ottelu klo 0.00 Uimahallissa naisten ponnahduslauta, loppukilpailun 3 hyppyä 9. 8. klo 0.00 Uimahallissa miesten 00 m vapaauinnin, naisten 00 m rintauinnin ja miesten 00 m rintauinnin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa 3 vesipaiion alkulohkon ottelua klo 3.00 Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 4 hyppyä klo 4.00 Dantebadissa 3 vesipaiion alkulohkon ottelua klo 9.00 Uimahallissa miesten 00 m rintauinnin välierät, sekä naisten 00 m vapaauinnin, miesten 00 m selkäuinnin, naisten 00 m rintauinnin ja miesten 00 m vapaauinnin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipaiion alkulohkon ottelu klo 0.00 Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 4 hyppyä 30. 8. klo 0.00 Uimahallissa naisten 4x00 m vapaauintiviestin, miesten 400 m sekaunnin,miesten 00 m perhosuinnin ja naisten 400 m vapaauinnin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua klo 4.00 Dantebadissa 3 vesi pallon alkulohkon ottelua klo 7.30 Uimahallissa miesten 00 m perhosuinnin välierät sekä naisten 4x00 m vapaauintiviestin, miesten 400 m sekauinnin, miesten 00 m rintauinnin ja naisten 400 m vapaauinnin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipallon alkulohkon ottelu klo 0.00 Uimahallissa miesten ponnahduslauta, 3 hyppyä 3. 8. klo 0.00 Uimahallissa miesten 4x00 m vapaauintiviestin, naisten 00 m perhosuinnin ja naisten 400 m sekauinnin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa vesi pallon alkulohkon ottelua klo.30 Uimahallissa vesipallon alkulohkon ottelu klo 4.00 Dantebadissa vesi pallon alkulohkon ottelua klo 7.30 Uimahallissa naisten 00 m perhosuinnin välierät sekä mies ten 00 m perhosuinnin, naisten 400 m sekauinnin ja miesten 4x00 m vapaauintiviestin finaalit klo 9.00 UimahaIlissa vesi pallon alkulohkon ottelua. 9. klo 0.00 Uimahallissa naisten 00 m selkäuinnin, naisten 00 m rintauinnin, miesten 400 m vapaauinnin ja naisten 00 m vapaauinnin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa vesipallon loppuottelut, 3 ottelua klo 3.00 Uimahallissa naisten kerroshypyt, 3 hyppyä klo 4.00 Dantebadissa vesi pallon loppuottelut, 4 ottelua klo 7.30 Uimahallissa naisten 00 m selkäuinnin ja naisten 00 m rintauinnin välierät sekä miesten 400 m vapaauinnin, naisten 00 m perhosuinnin ja naisten 00 m vapaauinnin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipaiion loppuottelut, ottelu klo 0.00 UimahaIIissa naisten kerroshypyt, hyppyä. 9. klo 0.00 Uimahallissa miesten 00 m vapaauinnin, miesten 00 m selkäuinnin, miesten 00 m rintauinnin ja naisten 800 m vapaauinnin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa vesipaiion loppuottelut. 3 ottelua klo 4.00 Dantebadissa vesipaiion loppuottelut, 4 ottelua klo 7.30 UimahaIlissa miesten 00 m vapaa uinnin välierät sekä miesten 00 m selkäuinnin, miesten 00 m rintauinnin, naisten 00 m selkäuinnin ja naisten 00 m rintauinnin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipailon loppuottelut, ottelu klo 0.00 Uimahallissa naisten kerroshypyt, finaali 3. 9. klo 0.00 Uimahallissa miesten 00 m sekauinnin, naisten 4x00 m sekauintiviestin sekä miesten 500 m vapaauinnin alkuerät klo 0.00 vesipailon loppuottelut, 3 ottelua klo 3.00 Uimahallissa miesten kerroshypyt, 3 hyppyä klo 4.00 Dantebadissa vesipailon loppuottelut, 3 ottelua klo 7.30 Uimahallissa miesten 00 m vapaauinnin, naisten 800 m vapailuinnin, miesten 00 m sekauinnin sekä naisten 4x00 m seka uintiviestin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipallon loppuottelut, ottelu klo 0.00 UimahaIIissa miesten kerroshypyt, 4 hyppyä 4. 9. klo 0.00 Uimahallissa naisten 00 m perhosuinnin,naisten 00 m selkäuinnin ja miesten 4x00 m sekauintiviestin alkuerät klo 0.00 Dantebadissa vesi pallon loppuottelut, ottelua klo.30 Uimaha.Jlissa vesi pallon loppuottelut, ottelu klo 4.00 Dantebadissa vesipallon loppuottelut, ottelua klo 7.30 Uimahallissa naisten 00 m perhosuinti, miesten 500 m vapaauinti, naisten 00 m selkäuinnin ja mies ten 4x00 m sekauintiviestin finaalit klo 9.00 Uimahallissa vesipaiion loppuottelut, ottelu klo 0.00 Uimahallissa miesten kerroshypyt, finaali NYKYAIKAINEN 5-0TTELU 7. 8. klo 9.00-.00 Riemin ratsastustadionilla ratsastus klo 4.30-7.00 Riemin ratsastustadionilla II ratsastus 8. 8. klo 9.00-8.00 Miekkailuhalli II, miekkailu 9. 8. klo 9.00-5.00 Hochbriickin ampumaradalla ampuminen 30. 8. klo 4.00-6.00 UimahaIIissa uinti 3. 8. klo.00-3.00 Maastojuoksu, päättyy Olympiastadionille. JALKAPALLO 7.8. klo 5.00 Miinchenissä Länsi-Saksa-Malesia, Augsburgissa Marokko-USA, Niimbergissä Iran-Unkari, Passaussa Brasilia-Tanska. 8.8. klo 6.30 Niimbergissä Sudan-Meksiko, Regensburgissa Burma-Neuvostoliitto, Ingolstadtissa Kolumbia-Puola ja klo 7.30 Miinchenissä Ghana-Itä-Saksa. 9.8. klo 6.30 Augburgissa Tanska-Iran. Passaussa Länsi-Saksa-Marokko, Ingolstadtissa USA-MALESIA ja klo 7.30 Miinchenissä Unkari Brasilia. 30.8. klo 6.30 Niimbergissä Meksiko-Burma, Passaussa Itä-Saksa-Kolumbia, Regensburgissa Puola-Ghana ja klo 7.30 Miinchenissä Neuvostoliitto-Sudan. 3.8. klo 6.30 Augsburgissa Tanska-Unkari, Regensburgissa Brasilia-Iran In golstadtissa Marokko-Malesia ja klo 0.00 Miinchenissä Länsi Saksa-USA..9. klo 6.30 Niimbergissä Puola-Itä-Saksa, Passaussa Sudan-Burma, Regensburgissa Meksiko-Neuvostoliitto ja klo 0.00 Mi.incheni s~ä Kolumbia-Ghana. 3.9. välieräottelut neljällä paikkakunnalla 5.9. välieräottelut neljällä paikkakunnalla 7.9. välieräottelut neljällä paikkakunnalla 9.9. klo 0.00 Olympiastadionilla ottelu 3. sijasta 9.9. klo 0.5 Olympiastadionilla loppuottelu. 98 99

LENTOPALlO 7. 8. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa alkulohko-ot-telua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua 8. 8. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 LentopallohaJlissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua 9. 8. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 LentopallohaJlissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua 30. 8. klo 0.00-.00 lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottejua 3. 8. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua. 9. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua. 9. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 LentopallohaIlissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 LentopallohalJissa alkulohko-ottelua 3. 9. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelu klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottejua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua 00 5. 9. klo 9.00-.00 Lentopallohallissa alkulohko-ottelua klo 4.00-8.00 Lpntopallohallissa alkulohko-ottelua klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa alkulohko-o.ttelua 6. 9. klo 4.00-8.00 Lentopallohallissa, naisten finaalit, ottelua sijoista 5-8. klo 9.30-3.00 LentopallohaJlissa, naisten finaalit, ottelua sijoista -4. 7. 9. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa loppuottelu stjasta -, miehet klo 4.00-8.00 lentopallohallissa loppuottelut sijoista 5-8, ottelua, miehet klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa loppuottelut sijoista -4, miehet, ottelua 8. 9. klo 0.00-.00 Lentopallohallissa miesten ottelu siioista 9-0. klo 4.00-8.00 LentopallohalJissa kaksi ottelua miesten sijoista 5-8. klo 9.30-3.00 Lentopallohallissa miesten kaksi ottelua sijoista -4. PURJEHDUS 8. 8. klo.00 Avajaiset Kielin Schilkseellä. 9. 8. klo.00-7.00. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B : Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C: Finn-jollat. 30. 8. klo.00-7.00. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Fying Du tchman, Star, Tempest, rata C: Finn-jolla!. 3. 8. klo.00-7.00 3. kilpailu, rata A : Soling, Louhi-veneet, rata B : Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C : Finn-jolla!.. 9. klo.00-7.00 4. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C: Finn-jona!. 4. 9. klo.00-7.00 5. kilpailu, rata A : Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C: Finn-jollat. 5. 9. klo.00-7.00 6. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C : Finn-jolla!. 6. 9. klo 0.00-6.00 7. kilpailu, rata A: Soling, Louhi-veneet, rata B: Flying Dutchman, Star, Tempest, rata C: Finn-jollat. klo.00 jäättäjäiset Schilkseellä PÄÄ"ITÄJÄlSET 0. 9. klo 5.00 Olympiastadionilla päättäjäiset, joiden yhteyydessä rataesteratsa8- tuksen joukkuekilpailun toinen kierros. Suomen Olympiayhdistys ry. hoitaa olympiaosanotot Joulukuun toinen vuonna 907 oli suomalaisen urheilun histol'ian päivä. Silloin perustettiin Suomen Olympiakomitea. Vuonna 956 organi'saatiota muutettiin niin, että perustettiin Suomen Olympiayhdistys ry. Olympialaiset säännöt vaativat uudistuksen tekemisen. Käytännössä Suomen Olympiakomitealla ja Suomen Olympiayhdistys ry:llä ei ole mitään eroa. Suomen Olympiayhdistys ry päättää ja huolehtii Suomen osanotosta olympiakisoihin. Lisäksi yhdistys valvoo, että Suomessa noudatetaan Kansainvälisen olympiakomitean sääntöjä. Yhdistyksen jäseniksi voivat päästä ne Suomessa toimivat yhdis tysrekisterhn merkityt urheijuliitot, jotka kuuluvat KOK:n tunnustamiin kv. urheiluliittoihin ja joiden edustama urheiluala kuuluu olympiakisojen ohjelmaan. Erikoisliittojen lisäksi jäseninä ovat Suomen urheilun keskusjärjestöt: SVUL, CIF, TUL ja TUK. Olympiayhdistyksen valtuuskunta päättää yhdistyksen kokousten väliaikana kaikista niistä yhdistyksen asioista, ioiden päättämistä koskeva valta ei ole varattu yhdistyksen kokoukselle. Valtuuskuntaan valitaan yksi edustaja kaikista kotimaisten liittojen ehdokkaista. Kuitenkin eräät suuret liitot saavat valtuuskuntaan useampi«kuin yhden jäsenen. Suomen Urheiluliitolla on oikeus saada valtuuskuntaan viisi jäsentä. Hijhtoliitto <ida neljä ja Painiliitto sekä Voimisteluliitto ja Uimaliitto kolme jäsentä. Valtuuskunta nimeää keskuudestaan nelivuotiskaudeksi enintään 0-henHsen hallituksen, jonka tehtävänä on edustaa yhdistystä ja valmistella valtuuskunnalle esiteltävät asia!. Hallitus panee myös valtuuskunnan päätökset täytäntöön ja nimittää tarvittavat toimikunnat ja virkailijat. Hallitus valvoo niinikään myönnettyjen avustusten käyttöä. 0

SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS r.y. Jäsenistö Jäsenliittojen lukumäärä on 3 ja ne ovat seuraavat: Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Työväen Urheiluliitto Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräily liitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Voimisteluliitto Yhdistyksen kokouksessa on jäsenliittojen yhteinen äänimäärä 58 ääntä. Valtuuskunta Yhdistyksen sääntöjen 9 :n edellyttämän valtuuskunnan kokoonpano varamiehineen on seuraava: Kansainvälisen Olympiakomitean suomalaiset jäsenet: kaupunginjohtaja Erik von Frenckell vuorineuvos Paavo Honkajuuri Jäsenliittojen nimeäminä edustajina: Suomen Ampujainliitto: kenraali K. O. Leinonen diplomi-insinööri Tatu Kivinen diplomi-insinööri Maunu Wirtanen everstiluutn. Ilkka Kiianlinna Suomen Ampumahiihtoliitto : pääjohtaja Mika Tiivola everstiluutnantti Heikki Virtanen Suomen Hiihtoliitto : toimitusjohtaja Hannu Koskivuori toimitusjohtaja Rolf Hohenthal piiriasiamies Matti TaIsi pankinjohtaja Pekka Kuvaja opistonjohtaja Tauno Juurtola lehtori Antero Kekkonen komisario Kauko Nikkanen markkinointipääli. Eeti Nieminen Suomen Jousiampujain Liitto: kenraaliluutnantti Veikko Koppinen rakennusmestari Esko Immonen Suomen Judoliitto : hallitusneuvos Torsten Muren luottopäällikkö Cingiz Safiulla Suomen Jääkiekkoliitto: toimitusjohtaja Harry Lindblad osastopäällikkö Eino Nuutinen merkonomi Pentti Peho teknikko Teuvo Myyryläinen Suomen Kanoottiliitto: insinööri Erkki J. Woivalin voimistelunopettaja Juhani Miettinen Suomen Koripallolii tto: varatuomari Pertti Paloheimo toimitusjohtaja Ville Dillemuth Suomen Käsipalloliitto : myyntipäällikkö Lars-Erik Ahlgren toimittaja Nils-Göran Wallen Suomen Kävelyurheiluliitto : kampreeri Jalmari Pöllänen toimitusjohtaja eero Aarnio Suomen Lentopalloliitto : varatuomari Seppo Hieta diplomi-insinööri Rune Nylander Suomen Luisteluliitto : diplomikauppias Aarno Pajunen lehtori Mauno Löfroos myyntipäällikkö Martti Santala kansakoupuonopettaja Jukka Lampiniva Suomen Maahockeyliitto : pääkonsuli Cydl W. ReIncke toiminnanjohtaja Markku Voutilainen Suomen Miekkailuliitto: komentajakapt.evp. Erkki Kerttula majuri evp. Torvald Appelroth Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto: pääjohtaja Seppo Konttinen eversti Olavi Liukkonen Suomen Nyrkkeilyliitto : johtaja Valle Resko liikkeenharjoittaja Lauri Westerberg varastopäällikkö Kaleva Sampila käärnijä Martti Lehtevä Suomen Painillitto: toimitusjohtaja Esko Kossila johtaja Kauko Penttilä ekonomi Olavi Kurikka työnjohtaja Elmer Härmä insinööri Raimo Heino merkonomi Lassi Toivola Suomen Painonnostoliitto : varatuomari Pekka Kare insinööli Eino Mäkinen johtaja Reino Järvenranta myyntipäällikkö Veikko Kinha Suomen Palloliitto: lakitieteen lis. Osmo P. Karttunen eversti evp. Erkki PoroHa talousjohtaja Turkka Laine Suomen Purjehtiialiitto: lakitieteen tri J.0.Söderhjelm toiminnanjohtaja K. G. Källström t Suomen Pyöräily liitto : varatuomari Kallio Kotkas ajomestari Sulo Lahtinen kauppias Arvo Maunumäki ekonomi Christian Oesch Suomen Ratsastajainliitto : ratsumestari VHhelm Noschis professori Ilmari Melander Suomen Soutuliitto : toimitusjohtaja Erkki Noramaa kommodori Olavi Haikala Suomen TaHoluistelulilito : pankinjohtaja Erkki Harmola rouva Jane Erkko Suomen Uimaliitto : insmoon Ilmari Simula insinööri Birger Kivelä ekonomi Pekka Lairola johtaja Taisto Kasvio varatuomari. Pentti Koskinen opettaja Seppo Aarnio Suomen Urheiluliitto: toimitusjohtaja Jukka Uunila iohtaia Jukka Lehtinen kenttäpäällikkö Orvo Anttila järjestelymestari Arvi Laakso apul.sos.päällikkö Tuomo Metsäranta lehtori Raimo Lunila liikunnanohjaaja Aulis Potinkara tarkastaja Mauno Mäkinen metsäteknikko Oiva Halmetoja insinööri Veikko Marttinen Suomen Voimisteluliitto : tohtori Birger Stenman lehtori Esa Seeste lehtori Tuomo Jalantie johtaja Jouko Tikkanen varatuomari Yrjö Luukko johtaja Olavi Linnanlahti Vai tuu skunnan erikois jäsenet: ministeri Paavo Aitio professori Kaarlo Hartiala toimitusjohtaja Erkki Kivelä diplomi-insinööri Lennart Kivi pääsihteeri Aaro Laine johtaja Pekka Martin ministeri Olavi J. MatHla oikeusneuvosmies NHs-Erik Nyman sosiaalineuvos Unto Siivonen sosiaalineuvos Väinö Soininen Valtuuskunnan varsinaisten jäsenten lukumäärä oli toimintavuoden päättyessä 58. Puheenjohtajisto Yhdistyksen valtuuskunnan ja sen asettaman hallituksen puheenjohtajana on toimitusjohtaja Jukka Uunila ja varapuheenjohtajina toimi<tusjohtaja Hannu Koskivuori ja varatuomari Pekkka Kare. Hallitus Hallituksen kokoonpano on seuraava: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jukka Uunila varapuheenjohtajat: toimitusjohtaja Hannu Koskivuori varatuomari Pekka Kare jäsenet: kaupunginjohtaja Erik von Frenckell vuorineuvos Paavo Honkajuuri professori Kaarlo Hartiala lakitieteen lis. Osmo P. Karttunen diplomi-insinööri Lennart Kivi toimitusjohtaja Esko Kossila varatuomari Kallio Kotkas kenraali K. O. Leinonen toimitusjohtaja Harry Lindblad johtaja Pekka Martin oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman diplomikauppias Aarno Pajunen johtaja Valle Resko sosiaalineuvos Unto Siivonen sosiaalineuvos Väinö Soininen hammaslääkäri Birger Stenman lakitieteen tri J. o. Söderhjelm Työvaliokunta Hallituksen juoksevia asioita käsittelee työvaliokunta, johon kuuluvat: hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila, varapuheenjohtajat Hannu Koskivuori ja Pekka Kare, kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala, taloustoimikunnan puheenjohtaja Aarno Pajunen ja hallituksen jäsenet Unto Siivonen ja Väinö Soininen. Sihteeristö Olympiayhdistyksen, valtuuskunnan ja sen asettaman hallituksen samoin kuin työvaliokunnan sihteerinä on Olympiakomitean pääsihteeri, varatuomari Carl-Olaf Homen. Olympia-Taloustoimikunnan sihteerinä on taloustoimiston toimistopäällikkö Valle Resko ja valmennustoimikunnan kokouksissa on sihteerinä Olympiakomitean valmennuspäälhkkö Kalevi Tuominen. 0 03

MITALISAALIS OL YMPIAKISOISSA Kesäkisojen mitalit Kulta Hopea Pronssi Yht. 906 Atena 0 3 908 Lontoo 3 5 9 Tukholma 9 8 0 7 90 Antverpen 5 0 J,) 94 Pariisi 4 3 0 37 98 Amsterdam 8 8 9 5 93 Los Angeles 5 8 5 936 Berliini 7 6 6 9 948 Lontoo 8 7 5 0 95 Helsinki 6 3 3 956 Melbourne 3 5 960 Rooma 3 5 964 Tokio 3 0 5 968 Mexico City 4 Yhteensä 83 68 97 48 Talvikisojen mitalit Kulta Hopea Pronssi Yht. 94 Chamonix 4 3 3 0 98 St. Moritz 4 93 Lake Placid 3 936 Garmisch 3 6 948 St. Moritz 5 95 Oslo 3 4 9 956 Cortina 3 3 7 960 Squaw Valley 3 7 964 Innsbruck 3 3 8 96 Grenoble 5 97 Sapporo 0 4 5 Yhteensä 8 0 69 Lisäksi Suomen sotilaspartio on sotilaspartiohiihdossa, joka oli talvikisojen ylimääräinen laji, sijoittunut toiseksi vuosina 94-98-936 ja 948. Taitoluistelussa on vuoden 90 kultamitali voitettu Antverpenin kisoissa, joiden ohjelmaan tämä urheilu silloin kuului. Suomalaisten urheilijoiden voittamat mitalit olympiakisoissa. Kesäkisat 906-968, talvikisat 94-97. Kulta Hopea Pronssi Yht. Yleisurheilu 39 30 5 94 Paini 5 4 4 73 Hiihto ja mäenlasku 4 9 3 46 Voimistelu 8 5 5 Pikaluistelu. 7 6 7 0 Ampuminen 3 5 0 8 Nyrkkeily 0 9 Melonto 4 3 9 Purjehdus 0 6 7 5-ottelu 0 3 4 Soutu 0 0 3 3 Taitoluistelu 0 Ampumahiihto 0 0 Uinti 0 0 Painonnosto 0 0 Yhteensä 04 96 7 37 04 7onvuoden suunniteltu henkilöauto Näin arvostelivat autoasiantuntijoiden raadit valitessaan Fiat 7:n Vuoden Autoksi Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Tshekkoslovakiassa. Etuveto, hyvä kiihtyvyys, erinomaiset jarrut, tarkka ja nopea ohjaus, erillisjousitus kaikissa pyörissä. Vuosikausiksi IIBIiO DIJ Myynti ja huolto: Fiat verkosto. Hankkijalla on perinteellinen asema maataloustarvikekaupassa. Lisäksi nykyisestä toiminnastamme muodostavat merkittävän osan tekniset palvelut kuten asennustoiminta ja tarvikemyynti seuraavilla aloilla: lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö, kymäkone, meijeri kone ja elintarviketeollisuuskone. Vuonna 97 Hankkijan liikevaihto oli 956 mmk, tytäryhtiöt mukaan lukien.66 mmk. Henkilökuntaa yhtymässä on yli 7800. tiesittekö tämän o Hankkijasta Yli 50 % Suomen pelloista kylvetään Hankkijan siemenellä. Tämä on tuloksena monipuolisesta kasvinjalostus- ja koetoiminnasta. Maatilatalouden palveluun sisältyy, laajamittainen siemen- ja vilja kauppa, neljä omaa rehutehdasta sekä yli kolmannes maamme maatalouskonekaupasta. Yhteistyötä kotimaisen teollisuuden kanssa Hankkijalla on kiinteää yhteistyötä suomalaisen teollisuuden kanssa. Se käsittää maaja metsätalouskoneet, meijeri- ja elintarviketeollisuuskoneet sekä suuren määrän sähkö- ja LVI-alan lai tteita. Yhteistyön piiriin lukeutuu myös maansiirto- ja vapaa-ajan koneet. Suurin sähköurakoitsija Hankkija on maan suurin sähköurakoitsija. Myös LVI-alalla kuulumme maan johtaviin yrityksiin. Asennusurakoinnin lisäksi lukeudumme sähkö- ja LVI-tarvikkeiden merkittävimp ii n tukkumyyjiin. Koneita elintarviketeollisuudelle Val taosa maamme meijereistä on Hankkijan koneellistamia. Koneistojen suunnittelu, myynti ja asennustoiminta ulottuu meijerien lisäksi myös muun elintarviketeollisuuden alalle. Seitsemän tytäryhtiötä MTK-tehtaat Oy, Oy Union-öljy Ab. Autonovo Oy, Oy labor Ab, Oy Tarvikeyhtymä Ab, Oy Farmer Ab sekä Suomen Vesi- ja lämpöjohto Oy ovat Hankkijan tytäryhtiöitä. #lhankkija

50 vuotta SVUJ...J:n hyväksi Sosiaalineuvos Akseli Kaskela luopui vuoden 97 lopussa SVUL:n puheenjohtajan nuijasta, jota hän oli pitänyt viimeiset vuotla. 7-vuotias sosiaalineuvos tuli olleeksi aktiivisesti mukana SVUL:n toiminnassa viisi vuosikymmentä täyteen. Näihin vuosiin kuuluu SVUL:n puheenjohtajuuden lisäksi monia maita tärkeitä tehtäviä ja luottamus toimia,kuten toiminta Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajana, Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana jne. Kuvamme sosiaalineuvos Kaskelan kunniaksi järjestetyiltä kansallispäivällisiltä joulukuun 8. päivänä 97. Oikealla Kaskelan seuraaja, kauppaneuvos Erkki Kivelä. Pöydällä professori Aimo Tukiaisen veistämän patsaan kaksoiskappale. 06 Säästöpankissa on enemmän asiakkaita kuin missään muussa pankissa. Säästöpankissa on yli 3,9 miljoonaa talletustiliä. enite.n asuntolainoja. Ja muita~in. lainoja Samoin Ajatelkaa, mitä se merkitsee Suomen kokoisessa maassa! yk.sll~llisen pa~kk I P.alv.e.lun Ja I~OIsen hymyn.. Ei ole sattumaa, että juuri yksilönpankki on myös MikSI ette. tekisi elamaanne hiukan muk~vam'!laksll useimpien pankki. Säästöpankista ovat yksilöt saaneet Kuten useimmat ovat JO tehneet KaukovIIsaasti.

6.56 urheilijaa.006 ulkomaisessa kilpailussa 374 maaottelua 5 urheilumuodossa 97 Kilpailukumppaneita 38 maasta 97 74 voittoa - 95 tappiota Aatos ölkki. SVUL :n erikoisliittojen kansainvälinen kilpailutoiminta on ollut jatkuvasti vilkasta. Esimerkiksi vuoden 97 aikana eri liitoista yhteensä 6.56 urheilijaa osallistui kaikkiaan.006 :een 47 :ssä maassa järjestettyyn kilpailuun, otteluun ja näytökseen. Suomessa järjestettiin 447 kansainvälistä kilpailua, joiden yhteinen osanottajamäärä oli 54.399 ulko- ja kotimaista kilpailijaa. Osanotto ulkomailla järjestettyihin kilpailuihin liitoittain: Liitto maiden luku kilpailujen luku os.ott.laku Ampujainliitto 5 4 Ampumahiihtoliitto 3 3 7 Hiihtoliitto 3 04 66 Judoliitto 3 0 Jääkiekkoliitto 5 43 794 Kanoottiliitto 4 4 8 Koripalloliitto 9 53 644 Käsipalloliitto 5 57 684 Lentopalloliitto 7 40 60 Luisteluliitto 5 Miekkailuliitto Moottoriliitto 0 5 487 Moottoriveneliitto 6 79 Naist.Liik.kas.liitto 3 5 5-otteluliitto 4 6 35 Nyrkkeilyliitto 6 0 4 Painiliitto 6 4 97 Painonnostoliitto 5 8 66 Pesäpalloliitto 0 Purjehtijaliitto 0 34 488 Pyöräilyliitto 8 5 03 Pöytä tennisliitto 4 7 36 Ratsastajainliitto 4 Soutuliitto 4 5 45 Sulkapalloliitto 4 99 Suunn~stusliitto 7 40 836 Taitoluisteluliitto 5 5 3 Tennisliitto 0 34 99 Uimaliitto 0 0 7 Urheiluliitto 6 56 379 Vesihiihtoliitto 5 9 40 ~V~o~mu == s~te=l~ul=ll= t~to~-----~5------~7-----~3 Yhteensä 98 006 656 Liitto voitot tasapelit häviist yht. Ampujainliitto 5 5 Ampumahiihtoliitto Golfliitto Jääkiekkoliitto 4 0 35 Koripalloliitto 0 7 7 Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto 7 7 Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto 7 39 Luistelullitto 4 3 7 Maahockeyliitto Miekkailuliitto 4 6 0 Moottoriliitto 33 3 64 Nykyaikaisen 5-ottelun lii tto Nyrkkeilyliitto 3 5 Painiliitto 7 0 Painonnostoliitto 4 Pöytätennisliitto 6 3 9 Sulkapalloliitto 3 5 Suunnistusliitto 4 4 8 Tennisliitto 0 8 8 Uimaliitto 6 7 3 Urheiluliitto 0 7 7 Vesihiihtoliitto 9 4 3 Voimisteluliitto _ ~7...::.6 3 75 5 95 375 "Uinti ja vesipalloilu Ylläolevassa taulukossa on otettu huomioon varsinaisten maaotteluiden lisäksi sellaiset maailman, Euroopan ja pohjoismaiden mestaruuskilpailut, joissa lajin maajoukkueemme on kilpaillut toisen maan maajoukkuetta vastaan ja joissa maiden välinen sijoitus on laskettu. Ruotsi Norja Tanska Tshekkoslovakia Neuvostoliitto Viro Ranska Länsi-Saksa Italia Puola Englanti Hollanti Belgia Sveitsi Irlanti Espanja USA Jugoslavia Itävalta Islanti Japani Kanada Romania Itä-Saksa Skotlanti Israel Leningrad Kreikka Unkari Etelä-Ffrikka Turkki Meksiko Uusi Seelanti' Argentina Australia Yhdistynyt Latvia Venezuela voitot 38 7 5 5 4 8 4 4 5 3 5 5 7 4 3 3 Arabitasavalta 74 tasapelit 4 5 häviöt 55 9 7 9 8 7 9 6 3 6 5 95 yht. 97 46 5 6 5 5 3 9 8 7 7 7 5 5 5 4 3 3 3 3 3 3 374 Siitä tuntee mölkin miehen, että se heittää ölkin tiehen. Oluttölkki =ölkki (0,45 ). 08 OY G.W.SOHLBERG AB

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitalo Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toimitalo Alkuvuodesta 97 tuli kultmeeksi viisi vuotta siitä, kun Töölön Urheilutalon käyttö alkoi. Maailiskuun alussa 967 SVUL muutti uusiin toimitalotiloihinsa ja kuun loppupuolella al\'attiin Töölön Urheilutalon urhehutilojen ovat. Tänä 5 vuoden- aikana on talon käyttö vilkastunut sekä monipuolistunut. Töölön urheilu talo on moni'puolinen urheilulaitos ja samalla se on Töölön Urheilutalosäätiön nimenomaisen tehtävän mukaisesti rakennettu SVUL :n toimitaloksi. Tämän tehtävän talo täyttää tarjotessaan keskusliitolle ja sen jäsenliitoille samoin kuin Helsingin piirilleen niiden tarvitsemat toirnisto-, kokous-, arkisto-. edustus- ja muut palvelu- ja toimistotvöskentelvtilat. Talon vuokralaiset täydentävät Töölön Urheilutaloa niin, että se muodostaa oloissamme ainutlaatuisen kokonaisuuden. Työterveyslaitoksen urheiliulääketieteellinen osasto tutkimus- ja hoitotiloineen on suoranainen apu ja tuki maamme urhei lulle. Näiden tilojen liittyminen maan urheilun pääjärjestön toimitiloihin täydentää erittäin merkittävästi urheilutaloamme. Suomen Olympiakomitean samoin kuin Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toimistojen sekä Suomen Urheilulehden toimituksen sijainti Töölön Urheilutalossa korostaa talon urheilukeskusluonnetta. Urheiluhallien ja kuntoutustilojen käyttö Tasossaan ja monipuolisuudessaan Töölön Urheilutalon Liikuntatilat tarjoavat käytäjhlleen tavallista enemmän. Erikoistahan on se, että riippumatta siitä, käyttääkö urheilija pallohallia tai kuntokoulua, hänelle tarjoutuu mahdollisuus saunomiseen ja uintiin. Tämän valintamahdollisuuden on todettu miellyttävän jokaista liikuntatiloissa kävijää ja niinpä hallien kaikki käyttötunnit on varattu etukäteen. Urheilutilojen hoho ja käyttö tapahtuu SVUL:n toimesta. Nämä tilat, uimahalli saunoineen, liionikäyttöinen palloiluhalli ja kuntokoulu, ovat jatkuvasti käyttäjiensä suosiossa. Kapasiteettinsa nähden näillä tiloilla on suu~in käyttö koko maan vastaavista urheiluhalleista. Urheiluhalli en ja kuntoutusthojen kävijämäärä nousee vuoden 97 tilastoinnissa uuteen ennätyslukuun 39.038 henkilöä. Hallien käyttöaika on vuodessa noin 0 kuukautta. Viereisellä sivulla näkymiä SVUL:n toimitalon päältä ja sisältä. Uimahallia, kuntohailia, palloiluhailia. Oikealla alhaalla taiteilija Riitta Stenius-Pölläsen kuvakudos "Uimarit", joka on kaunistamassa Töölön Urheilutalon kahvio ta. Kuvakudosta ihailemassa pääsihteeri Aaro Laine ja osastopäällikkö Vilho Nurmi. Urheilutalon kävijämäärät halleittain ovat seuraavat: 967 968 969 970 97 Uimahalli, aikuiset 53.660 6.98 35.98 53.830 77.74 Uimahalli, lapset 37.340 49.54 38.30 39.58 39.37 Pallohalli.36 8.969 6.976 6.785 8.065 Kuntokoulu 4.996 4.787 40.634 38.37 40.397 Yhteensä 7.357 37.5 3.90 48.44 75.08 Vuosina 968-97 on Työterveyslaitoksen kuntoutusosastoilla suoritettu : 968 969 970 97 urheilupoliklinikkakäyntejä kuntoutushoitokäyntejä kuntoutustutkimuksia Yhteensä.647 8.038.47 3..06 33.868.464 37.358.667 38.34.5 4.06.94 4.039 977 43.930 Muut tilat Toimistotilojen käyttö. SVUL:lla jäsenliittoineen ja Helsingin piireineen. on kiytössä VII, VI ja V kerrokset sekä \'kerroklsen toinen siipi. Näihin kuuluu myös Olympiakomitean toimistohuone ja Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kaksi toimistohuonetta. IV ja kerros (jotka ovat urheilumme jatkuvan kehityksen ajanoloon vaatimia lisätiloja) on vuokrattu toistaiseksi Oy Unionöljy Ab :lie. II kerros ja I kerroksen toinen siipi samoin kuin YK-kerrostason toinen siipi on vuokrattu Työterveyssäätiölle, jonka toiminta erikoistiloineen ja -osastoineen luontevasti ja myös urheilua auttavana liittyy talon muuhun käyttöön. Kokoustilojen käyttö. Talon kokoustilat ovat niin ikään osoittautuneet tarpeellisilksi ja käytöönsä sopiviksi sekä kooltaan että sijoitukseltaan. Suuri kokoussali ja kokouskabinettia ovat ahkerassa päivä- sekä iltakäytössä ja niin liitot ja Helsingin piiri säästyvät varsin huomattavalta osalta aikaisemmista kokoussalivuokristaan. Näiden tilojen hoito samoin kuin niihin liittyvän ravintolan pidon järjestäminen on annettu SVUL :lle. Autohallien vuokraaminen. Hallien hoito, päivystys ja edelleen vuokraarninen on annettu SVUL:n hoidettavaksi. Tällä järjestelyllä säätiö saa autopaikkojen tuoton vähentämättömänä itselleen ilman, että autohallien ho~to ja päivystys aiheuttaisi kustannuksia. Kiinteistön huolto tilojen ja koneistotilojen määrä urheiluhallien vastaavien tilojen lisäksi on talossa varsin huomattava, kaikkiaan 667.8 m. Nämä tmat samoin kuin talon tarkoirtuksenmukaisuudesta johtuvien ns. yleisten tilojen määrät ovat omiaan heikentämään talon kannattavaisuutta. Eräiden tilojen käyttö tarkoituksen muuttaminen. Talo on alunperin suunniteltu niin, että SVUL:n ja talon tilatarpeen kasvaessa tiloien käyttöä voidaan muutaa. Nyt on jo ilmennyt, että tämä tilojen käyttöä voidaan muuttaa. Nyt on jo ilmennyt, että tämä min kiireelliseksi. SVUL:n ja sen jäsenliittoien toiminta kehittyy jatkuvasti niin, että käytössä olevat- tljat ovat jo nyt osittain liian ahta<>t.

Liikkuminen tavaksi kansalais- "Liikkuminen on ihmisen perustarve. Nykyihmisen perustoive on päästä liikkumisesta niin vähällä kuin mahdollista", on Tahko Pihkala joskus sanonut. Aivan näin synkkä tilanne ei toki liikunnan kannalta tällä hetkellä o,le. Ilokseen, kuntonsa vuoksi, tulosten saavuttamiseksi tai jostain muusta syystä liikkuvia ihmisiä on meillä runsaammin kuin monessa muussa maassa. Siitä huolimatta on toivomisen varaa. Useissa tapauksissa on tilanne se, että liikuntaa kipeimmin tarvitsevat eivät sitä harjoita. Syitä on monia. Jotkut eivät tiedä, miten tulisi liikkua parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, toiset eivät vain halua tai vhtsi, eivätkä pidä sitä edes välttämättömänä. Eräänä seikkana on vielä se. että liikkeelle saamiseksi käytetyt motiivit eivät ole innostaneet kaikkia. Tähän mennessä on pääasiallisena motiivina puhuttu liikkunusen fyysistä kuntoa kohottavasta vaikutuksesta, mutta kuntoliikuntahan sisältää myös vähintäinkin psyykkisen ja sosiaalisen funktion fyysisen lisäksi. Liikkuminen silloin kun sitä harjoitetaan sellaisessa lajissa ja sellaisessa seurassa, joka miellyttää, on parhaimmjllaan mitä mjele~käintä ajankuluketta. vhhdettä ja seurustelua, minkä ohella saattaa kuntokin kohota. Stispä etsi itsellesi sopiva liikkumisen muoto ja lähde liikkeelle. Seuraavassa muutamia liikkumisen perussääntöjä, jotka lii ttyvät lähinnä liikkumisen fyysiseen puoleen. SiJloin kun olet löytänyt oman lajisi ja oman seurasi, voit havaita myöskin viihtyväsi ja Iiikkuvasi puo.jittain huomaamatta.. Harjoittele vähintäin 3 kertaa viikossa mieluiten joka palva.. Harjoituksen tulee aiheuttaa hengästymistä ja hikoilua. Sydämen sykkeen tulee nousta vähintään 0/min, mielellään 50/m in. 3. Harjoitus kestää vähintään 30 minuuttia. 4. Aloita harjoitus verryttelyllä. Esim. 5-5 min. kevyttä kävelyä tai juoksua sekä venyttäviä ja rentouhtavia voimisteluljikke~tä. 5. Lopeta harjoitus vähitellen tehoa hidastaen,jäähdytellen. Muista kuitenkin, että oma elimistösi säätelee tehokkaasti rasitusta. Jos harjoitus ei tunnu miellyttävältä, jätä sillä kertaa vähemmälle. Seuraavalla kerralla, jos tunnet tavallisen ohjelmasi liian kevyeksi, voit ottaa hieman tehokkaammin. Tärkeintä on, että nautit jokaisesta Hikkumakerrasta ja sen jälkeisestä 00tlasta. Jos kaippat ohjeita, joilla voh tarkistaa, onko ohjelmasi ollut sopiva, seuraavassa muutamia pikku viitteitä: Älä suorita harjoituksia suui'immalla mahdollisella teholla. Opi tuntemaan, milloin harjoitus on sopiva. Harjoitus on liian rasittava jos - 0 min harjoituksen lopettamisen jäkeen huohottaminen ja sydämen jyskyttäminen jatkuu - tunnin jälkeen olet vielä selvästi heikko ja väsynyt - et nuku hyvin seuraavana yönä - tunnet seuraavana aamuna voimakasta fyysistä väsymystä Älä harjoittele huonokuntoisena hyväkuntoisen määräämän tahdin mukaan. Älä harjoittele kuumeisena tai tulehdussairauden aikana. Jos olet yli 40 vuotias ja/ tai ollut pitkään li4kkumatta, käy lääkärillä ennen harjoittelun aloittamista. Tavoitteena ei ole nostaa suorituskykyä loputtomiin, vaan saavuttaa ikääsi, sukupuoltasi ja ammattiasi vastaava kohtuullinen suoritus.taso. Muista, että lepo oikeaan aikaan on tehokkaampi kuin harjoitus. Jos joku väittää, ettei ole aikaa liikuntaan, eikä pa~aa missä harjoitella, on kysymyksessä vain tekosyy. Se, joka haluaa lähteä liikkeelle löytää siihen kyllä mahdollisuuksia. Kävelyn, juoksun, h i.ihdon, uinnin, pyöräilyn jne. ohessa voi suorittaa esim. seuraavarnlaisia helposti toteutettavia muotoja. PALLOlLE JO MUODON VUOKSI! Penkkipallo Peliajatus : Lyö pallo vastustajan kenttään siten, ettei tämä pysty Sitä palauttamaan. Peliväline : lentopailo tai vastaava Pelikenttä : esim, 5x3 m. Jaa kenttä kahtia penkillä tai muulla esteellä, korkeus 30-50 cm. Esteenä voit käyttää myös - m:n levyistä maa-aluetta. Joukkueet: yksi yhtä tai kaksi kahta vastaan Lyöntitapa : vapaa, ei kuhenkaan kahta kertaa peräkkäin eikä koppeja. Pallo ei saa koskettaa vyötärön alapuolelle. Lyönnit miel. yhden käden avokämmenellä Säännöt: Kuten pöytätenniksessä. Sama pelaaja syöttää viidesti peräkkäin. Syöttäjän virheestä piste vastapuolelle. Pallon on ennen lyöntiä käytävä omassa kentässä. Erävoitto (tai 0) pisteestä vähintään kahden pisteen erolla. Nelinpelissä lyödään vuorotellen. KOTIVOIMISTHUOHJHMA Sopii erityisesti keski-ikäisille ja sitä vanhemmille.. Jännehyppyjä, naruhyppyjä tai askeltamiskoe. Lepo. Uudestaan ( min + / min + min). selinmakuu. Jalkojen nosto suorina irti lattiasta noin 0-0 cm, pidetään paikalla noin 3 sek ja pudotetaan rentoina alas, noin 3 sek. Toistetaan 5-0 kertaan. Liikkeen aikana voidaan kohottaa samanaikaisesti myös ylävartaloa. (/ min - min) 3. Päinmakuu, tyyny lantion alla pehmusteena. Nostetaan jalkoja ja ylävartaloa nun, että vartalo lepää tyynyn varassa. Toistetaan kuten harjoituksessa 5-0 kertaa. Kädet pidetään pitkin kupeita tai sivuille ojennettuina. (/ min- min) 4. Haaraseisonta. Olkapäiden pyöritystä noin 0 kertaa. Vaihdetaan suuntaa joka vi4dennen pyörityksen jälkeen (/ min) 5. Haaraseisonta. Kätten heitto ympäri vartalon edessä noin 0 kertaa kuten harjoiuksessa 4. (/ min) 6. a) Seisotaan kylki seinään päin, kädellä tuki seinästä. Jalan ja käden heilutuksia 0 kertaa. Joka viidennen heilautuksen jälkeen vaihdetaan toinen kylki seinään päin. Liike ~ehdään mieluummin varpailla seisten. 6. b) Haaraseisonta, kädet lanteilla. Lantion pyörbtystä. ( m in) 7. Etunoja lattialla (vahvemmat) tai nojataan sängyn tms. lailaan etunojassa. Kätten koukist.lksia ja ojennuksia vartalo suorana pysyen. Toistetaan -5 kertaa. (/ min) 8. Helppo hyppely. 9. Leuanveto (pöydän alla, oven välikössä, rekillä jne.). Toistetaan -5 kertaa. Jos voima ei riitä kohottamiseen, hypätään riippumaan käsivarret koukussa ja laskeudutaan hitaasti alas. (/ min) 0. Jännehyppyjä, narulla hyppelyä tai askeltamiskoe. (-5 min). Kokonaisaika on 8-5 min. Tuolin korkeus askeltamistestissä on 30-50 cm. 0--30 nousua minuutissa. Ilman, että tarkoituksena on pelotella, palautettakoon lopuksi mieliin erään suomalaisen tiedemiehen toteamus: "Moni ihminen kuluttaa terveytensä hankkiessaan rahaa ja kohta sen jälkeen kuluttaa rahansa yrittäessään h ankkia takaisin terveyttään, mi kä kuitenkin useimmiten on siinä vaiheessa liian myöhäistä". 6 6 8 0 3

Tämä on Mikko - yksi meistä Mikko elää elämäänsä. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta; koti, telkkari, sohvakalusto, pesukone - yhtä ja toista elämäntarviket4l Siksi Mikon elämässä on taloudellisia riskejä. Mikko ja perhe tarvitsevat taloudelliseksi turvakseen vakuutuksia. Mutta Mikon on vaikea tietää, mitä vakuutuksia hänen pitäisi ottaa. Ja kuinka paljon? Aurapalvelu auttaa. Auran vakuutusneuvoja tekee ihan Mikkoa varten vakuutussuunnitelman. Siitä sitten Mikon on helppo valita, kun kaikki on selvästi yhdellä paperilla - entisetkin vakuutukset ja sosiaaliturva. AURAYHTIOT HIGH - SPEED SAE 0 W/50 Silver High-Speed SAE 0 W /50 täyttää ajan viimeisimmät vaatimukset (API:SE). Estää kuuman ja kylmän ajon kerrostumat sekä syöpymisen. Säästää moottoria ja pitää sen puhtaana. Tarkoitettu kovaan, rasittavaan ajoon; jolloin moottorin lämpötilat ovat korkeat. VAIHTAKAA NYT! Oy TEBOIL Ab Etelä-Suomen alue, huoltamot ja myynti pisteet Silver High-Speed SAE 0 W/SO uppfyller de senaste fordringarna på området (API:SE). Förhindrar efektivt de avlagringar och den korrosion som körningen ger upphov tili. Sparar motorn och håller den ren. Avsedd för hård, påfrestande körning, då motorn har en hög temperatur. SYT NU! Oy TEBOIL Ab Södra-Finlands distrikt, servicestationer och försäljningspunkter

SUOMEN MATKAlOIMISO: Meillä on muita avarampi käsitys matkapalvelusta URHEILUVAEN SUOSIOSSA Valmentaja näkyrn.iä koulutuksen Suomen Matkatoimisto on maamme vanhin ja toiseksi suurin matkatoimisto. Erikoisosastoineen ja laajoine kansain välisine yhteyksineen siitä on kehittynyt palvelultaan maamme monipuolisin alan yritys. Yksin H elsingissä sen palveluksessa on yli 00 h enkilöä. Heidän ammattiltaitonsa ja yhteistyönsä koituu aina viime kädessä asiakkaan hyväksi. Esimerkiksi kajkkina mahdollisina a,lennuksina. Suomen Ma,tkatoimistosta saatte täyden matkapalvelun, miten ja minne tahdottekin matkustaa. Esimerkiksi: kaikki suomalaiset seuramatkat Ko-matkat, Sanan Matkat SUOMEN MATKATOIMISTO-J- HELSINKI : Keskuskatu, P. Esplanadikatu 5, Unioninkatu 3, Inter-ContinentaI, Rautatieasema, It-matkat, risteilyt, kaukomatkat liike- ja kongressimatkat ryhmämatkat ja tilauslennot Neuvostoliiton matkat Finland Tours-palvelun hotelli- ja kongressipalvelun kotimaassa myös kaikki kotimaiset lento-, bussi- ja junaliput ilman minkäänlaista Iisähintaa Matkustakaa vasta kun tiedätte enemmän. Käyttäkää hyväksenne Suomen Matkatoimiston muita avarampaa matka palvelua. Helsingissä puh. 0 55. Fredrikinkatu 48, Kornetintie, Aikatalo 4. krs, puh. 055 TAPIOLA: Heikintori, puh. vaihde 4608 ja 4678 TIKKURILA: Unikkotie 0. puh. 834 40 ja 83449 TURKU - TAMPERE - ROVANIEMI KOUVOLA Toimistonhoitaja Senni Haukiala Matka-Kalevassa on erikoistunut urheilujoukkueiden ryhmäja edustusmatkojen järjestämiseen. Hänen monivuotinen kokemuksensa ja toimistomme apu on Teidän käytettävissänne, kun suunnitteiette koti- tai ulkomaisia kilpailumatkoja. Tervetuloa iloisin matkasuunnitelmin toimistoomme. Lupaamme tehdä parhaamme kaikissa matkustamiseen liittyvissä asioissa. matka kaleva \,0 Helsinki, puh. vaihde 3 69, päätoimisto Rauhankat u 3 JOENSUU.JYVÄSKYLÄ, KOTKA KOUVOLA, LAHTI, LOHJA, OULU, TAMPERE, TURKU Vuonna 967, jolloin SVUL :oon perustettiin koulutusosasto, koulutustoiminta uudelleen organisoitiin. Valmentajakoulutuksen jälkeenjääneisyyden vuoksi koulutuksellinen painopiste rajoittui ko. alueelle. Vuonna 968 alettiin uutta ns. A-B-C-koulutusjärjestelmää toteuttaa. Uusi ohjelma toimii keskitetysti siten, että keskusliitto huolehtii valmentajien peruskoulutuksesta ja SVUL :n jäsenliitot järiestävät laiikohtaisen koulutuksen. Koulutus tapahtuu valtaosin maamme eri urheiluopistoilla, jotka edeilytyksiltään tarjoavat parhaat mahdollisuudet tehokkaaseen koulutustoiminnan toteuttamiselle. Valmentajien tason nostamiseksi on erityistä huomiota kiinnitetty määrän sijasta laatuun. Koulutusohjelmien suunnittelussa samoin kuin toteuttamisessa on SVUL:n koulutusosasto ollut kiinteässä yhteistyössä maamme yliopistojen, urheiluopisto jen ja muutam ien ulkolaisten asiantuntijoiden kanssa, mikä on taannut ajanmukaisen ja korkeatasoisen opetuksen. Pohjoismaihin verrattuna Suomi on johdossa valmentajakoulutuksen laadussa ja systemaattisuudessa. Valmentajien koulutukseen valittaessa on käytetty varsinkin ylemmiliä tasoilla " tiheää seulaa". Peruskoulutusvaihe sisältää n. 50 tuntia, joka annetaan -3 vuoden aikana. Pari vuotta sitten käynnistettiin peruskoulutettujen valmentajien jatkokoulutus, joka takaa valmentajille vuosittain n. 50 tunnin "paketin" syventävää opetusta liikuntatieteen ja käytännön toteutuksen eri osa-alueilta. C-tason valmentajia on vuodesta 968 alkaen koulutettu yli 8000, B-valmentajia n. 00 ia A-valmentajia n. 600. Vapaaehtoisessa järjestökentässä muodostaa hukkakoulutus aina huomattavan ongelman. Aikaisempien erittäin suurien hukkakoulutusmäärien asemasta on uudessa A-B-C-järjestelmässä hukkaprosentti onnistuttu supistamaan varsin kohtuulliseksi. "Seulana" toimivalla C-tasolla hukkakoulutusprosentti on viime vuonna ollut noin 500/0, B-tasoIla n. 00/0 ja A-tasolla n. 00/0 samoin kuin jatkokoulutuksessakin. SVUL:n valmentajakoulutuksessa on tulevina vuosina kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota laadullisesti täysipainoiseen ja laajamittaiseen jatkokoulutukseen. 7

REILUT PUKIMET JA KUNNON VÄLINEET Vauhdikkaille ja urheiluhenkisille. Kaiken ikäisille. Kaikkina vuodenaikoina. Kilpaan ja harjoitteluun. Ja tietysti vapaa-aikaan. Myös paljon sellaista, jota saatte vain meiltä! Valmennustutkimus -70 Yhteenveto ) Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake kaikille A-, B- ja C-valmentajille. Tietokonekäsittelyn tuloksena saatiin vastauksista jakautumat (kaikilta tasoilta) ja sadan muuttujan väliset korrelatiiviset tiedot (A- ja B-valmentajat). Valmentajien asennoituminen tutkimukseen oli hyvin myönteistä. Valmentajien mielestä oli postiiivinen asia, että heidän työhönsä ja ongelmiinsa vihdoin pyrittiin paneutumaan. Vastausprosentti oli A-valmentajilla 8 %, B.valmentajilla 7 % ja C valmentajilla 39 Olo. Kahta ensin mainittua lukua on pidettävä varsin korkeana, kun taas C-valmentajien vastausprosentti on on odottamattoman alhainen, eikä C-valmentajien vastauksista voidakaan tehdä kovin pitkä!le meneviä johtopäätöksiä. Vuonna 970 käynnistetty A-, B- ja C-valmentajatutkimus on valmistunut. Tutkimuksen suoritti tutkija Martti Kitunen. Valmentajatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vuonna 968 käynnistetyllä valmentajakoulutusjärjestelmällä koulutettujen A-. B- ja C-valmentajien toimintaa ja si,ihen liittyviä tekijöitä. Paitsi yleiskuvaa valmentajien toiminnasta, uskotaan utkimuksen antavan vihjeitä koulutuksen edelleen kehittämiseksi ja innostavan valmentajien toimintaa antamalla heille uusia virikkeitä ja ohjaamalla heitä oman toiminnan arviointiin. Tutkimus antaa myös tietoja osasta niitä probleemeja, jotka vaikeuttavat optimaaliseen valmentautumiseen pyrittäessä. Valmentajien toiminnan aktiivisuus oli eräs tutkimuksen tä r keimmistä kysymyksistä. Tulosten mukaan A- ja B-valmentajat ovat varsin aktiivisia valmennus työssään. 9 Olo A- ja 80 % B-valmentajista toimi kyselyhetkellä valmennustehtävissä. C-valtajien vastaava luku oli 48 Olo. 8 Tutkimuksen mukaan valmentajille kasautuu erittäin paljon urheiluun liittyviä tehtäviä (sekä valmennus- että muita urheilutehtäviä). Mielenkiintoista on se, että valmennusaktiivisuus ja tehtäviien kasautuminen ovat selvästi yhteydessä toisiinsa, ts. mitä aktiivisempia valmentajat ovat, sitä enemmän heille kasautuu erilais'ia urheiluun liittyviä tehtäviä. Työn- ja vastuunjaon lisäämisejlä tilannetta voitaisiin helpottaa, mutta ei ole sanottu, etteikö kokonaisteho silloin kärsisi. Varmin keino lienee pyrkiä tehokkaalla koulutuksella -=amaan lisää hyviä, aktiivisia valmentajia. Valmennus työn ulkopuolisiin urheilutehtäviin olisi koulutettava kokonaan eri henkilöt. Tehtävien kasautumista osoittaa tavallaan myös se, että 4 % A-, 8 Olo B- ja 5 Olo C-valmentajista harrasti kyselyhetkellä itse kilpa- tai huippu-urheilua aktiivisesti. 'yleensä valtaosalla valmentajista on omakohtaista kokemusta kilpa- tai huippu-urheilusta. Valmentajien oman käsityksen mukaan on valmennus työn arvostaminen maassamme melko heikkoa. Rahalliset korvaukset valmennustyöstä eivät ole kovin yleisiä ja muutenkin valmentajia muistetaan useimmiten vain symboolisesti. Saamaansa valmentajakoulutusta valmentajat pi,uvät varsin hyvänä, etenkin koulutuksen perusosaa. Lajikoulutusosaa ei pidetty samantasoisena. C-valmentajien toiminnan taso ja aktiivisuus jää tutkimuksen mukaan selvästi jälkeen A- ja B-valmentajista. C-tason merkityksen arviointi lienee paikallaan. Alkeiskoulutusta varmasti tarvitaan, mutta sen painopiste voisi ehkä olla esim. aktiiviurheilijoiden ja seuraohjaajien kouluttamisessa. Valmentajatutkimus on pyrkinyt kartoittamaan valmentajien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Tärkeätä olisi käyttää saatuja E STOCKMANN, HElSINKI. TAMPERE. PIETARSAARI tuloksia vielä melko uuden valmentajakoulutusjärjestelmän kehittämiseen. Esim. valmentajien ja valmennustyön heikkoa arvostusta olisi pyrittävä suunnitelmallisesti nostamaan. lajikohtaista koulutusta olisi kehltettävä. C-valmentajien merkitys olisi selvitettävä, määrä olisi entistä enemmän korvattava laadulla valmentajakoulutuksessa jne. Em. ja moniin muihin tutkimuksessa esiin tulleisiin seikkoihin tarttumalla voidaan SVUL:n hyvään alkuun päässyttä valmentajakoulutusta kehittää edelleen. Hyvin koulutettu, runsas valmentajakaarti on pitemmällä tähtäyksellä arvaamattoman voimakas tekijä kilpa- ja huippu-urheilua kehitettäessä. ) Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on ollut kartoittaa uusi alue. Valmentajien ja valmennuksen merkityksen jatkuvasti kasvaessa on myös tutkimustoimintaa pyrittävä kehittämään tällä alueella. 3) Tutkimuksen mukaan valmentajille (nimenomaan aktiivisille) on kasautunut runsaasti valmennus- ja muita urheiluun liittyviä tehtäviä. Eräs mahdollisuus on tietysti pyrkiä lisäämään työnjakoa. Jos hyvän ja aktiivisen henkilön työt jaetaan useille, vähemmän aktiivisille henkilöille, voi teho laskea. Työnjako edellyttää koulutuksen voimakasta tehostamista. Hyviä, akthvisia valmentajia on saatava lisää. Tämä edellyttää valmentajakoulu B-tasosta on ehkä tehtävä varsinaisen valmentajakoulutuksen tuksen, jatkokoulutuksen latuvaatimusten nostamista entises,tään. perustaso (nykyisen C:n sijasta). 4) Tutkimuksen mukaan valmentajien ja valmennustyön arvostus on heikkoa Suomessa. On laadittava "suunnitelma" tämän asian koriaamiseksi. 5) C-valmentajien merkitystä on tarkoin harkittava. C-valmentajakoulutuksen luonnetta on ehkä muutettava. C-taso lienee sopiva esim. aktiiviurheilijoille ja seurajohtajille. Koska tämän tutkimuksen anti C-valmentajien osalta oli heikohko, voisi pienemmällä otoksella suoritettu kunnollinen tutkimus -Cvalmentajista olla paikallaan. 6) Valmentajat olivat selvästi tyytyväisempiä valmentajakoulutuksen perusosaan kuin lajikoulutusosaan. Lajikoulutuksen taso on varmasti hyvin vaihteleva eri liitoilla. Myös lajlkohtainen jatkokoulutus lienee hoidettu suhteellisen heikosti use~lla erikoislihoilla. On löydettävä keinot lajikoulutuksen tason nostamiseksi. 7) SVUL:n koulutusosastolla olevat tilastotiedot pidetyistä jatkokoulutustilaisuuksista on analysoitava ja käytettävä hyväksi. Tutkimuksen mukan ei valmentajien toiminta ole kovinkaan suunnitelmallista, nimenoman pi,tkän tähtäyksen suunnittelu on otettava voimakkaasti esille jatkokoulutuksessa. Valmentajien kokonaisvaltaista näkemystä on pyrittävä kehittämään. 8) Eräs keino valmentajakunnan tason nostamiseen on liikunnallisen peruskoulutuksen saaneiden valmentaiien määrän lisääminen. Tärkeintä on kuitenkin aktiivisuus, lilkunnallinen peruskoulutus ei sinänsä tee vielä valmentajasta hyvää. Kaikille liikunnallisen peruskoulutuksen tasoille on järjestettävä omat valmentajaseminaarinsa. Tutkimuksen mukaan liikuntapedagogisen koulutuksen saaneita kansakoulunopettajia on oil~t melko vähän SVUL:n valmentajakoulutuksessa mukana. NykYIsen käsityksen mukaan pidetään kuitenkin valmentaiakoulutuksen saaneita kansakoulunopettajia varsin pätevinä valmentajina. Tähän ryhmään olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. 9) Tutkimuksen mukaan naiset ja tytöt saavat melko vähän koulutettujen valmentajien ohjausta. Tämän alueen kehittäminen vaatii koulutusosostolta vakavaa paneutumista asiaan. 9

Nainen Suomen paras urheilija Sapporossa Talviolympialaiset järjestettiin nyt yhdennentoista kerran. Kisoista kahdet (Lake Placid 93 ja Squaw Valley 960) on pidetty Pohjois-Amerikassa, kahdeksan on käyty Euroopassa. Yhdennettoista kisat olivat Aasiassa, ensimmäiset tuossa jättimäisessä maanosassa. Japani järjesti ensimmäiset aasialaiset kesäkisat kahdeksan vuotta sitten Tokiossa ja se oli myös pelinavaaja talvikisojen osalta. Japanin pohjoisosa Hokkaidon saari tarjoaa erinomaiset talviset olosuhteet; lunta on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Sitä satoi kisojen aikanakin vielä lifää melkein joka päivä. Lumikerroksen paksuus oli paikkapaikoin yli kolme metriä. Vain Squaw Valley etelämpänä Sapporo, Japanin. suurin kaupunki, asukkaita, miljoonaa, sijaitsee 43. leveysasteella. Euroopassa se vastaa suunnilleen Firenzeä Pohjois-Italiassa tai Marseillea Etelä-Ranskassa. Vain ker ran aikaisemmin kisat on pidetty etelämpänä, Squaw Valleyssä Mutta kun jopa Keski-Euroopan kisat on jouduttu pitämään vuo risto-olosuhteissa, niin Sapporossa kisat olivat lähes merenpinnan tasolla. Murtomaahiihtostadion sijaitsi 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Japanin ja varsinaisen Aasian mantereen vähssä virtaavat kylmät merivirrat vaikuttavat siihen, että Hokkaidolla on näin paljon lunta. Talvi ei kuitenkaan ole pitkäaikainen. Kausi alkaa suunnilleen tammikuun alussa ja päättyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Tästä on pieniä poikkeamia puoleen ja toiseen. Sään voimakkaat vaihtelut päivittäin olivat tyypillisiä Sapporon kisoille. Tänään oli aivan ihanteellinen päivä, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, huomenna tuli lunta taivaan täydeltä, ylihuomenna räntää, sitten oli sumua. Kahtena perättäisenä päivänä sää ei ollut samanlainen. Onneksi kuitenkin koko kisojen aikana lämpömittari pysytteli pakkasen puolella. ParhaimmHlaan -5 astetta, mutta - tai - vähintään. Kadut kanavia kisojen jälkeen Kun kisat päättyivät helmikuun 3. päivänä, säässä tapahtui raju ' muutos. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ilma lämpeni ja maanantai-aamuna satoi silkkaa vettä. Lämpöasteita oli toistakymmentä. Jos yhtenäkin kisapäivänä olisi ollut sellainen ilma, sen päivän kisat olisi ehdottomasti pijtänyt peruuttaa. Jalka painui puolisääreen asti sohjoon. Puolen khometrin kävelyn aij<ana asuntolasta ruokalaan tai lehdistökeskukseen kastui aivan likomäräksi. Kadut muuttuivat suorastaan kanaviksi. Auto, jolla mm. valokuvaaja Pentti Pekkala yritti Sapporon lentokentälle, "hukkui" lätäkköön. Kuljettaja kaasutti voimakkaasti ja koetti ajaa läpi, mutta ei onnistunut. Auto kellui jonkin aikaa pinnalla ja vajosi sitten pohjaan pilaan tuen käyttökelvottomaksi. Talvi ei sentään päättynyt vielä välittömästi kisojen jälkeen. Tuli vielä uusi pakkasaalto ja hiihtokautta riitti kolmisen viikkoa. Murtomaasukset harvinaisuuksia Paikallisia olosuhteita katsellessa jäi ihmettelemään, etteivät japanilaiset suuremmassa määrin ole menestyneet murtomaahiihdossa, koska heillä olisi erinomaiset hiihtokelit. Murtomaahiihtosukset ovat yhä vielä harvinaiset. Sensijaan alppisuksia kyllä on enemmänkin; sen lajin kausi Hokkaidolla kestääkin huomattavasti pitemmän aikaa, jopa runsaat puoli vuotta edullisina vuosina. Myös mäenlasku on saavuttamassa suurta suosiota, eikä japanilaisten kolmoisvoitto pikkumäessä jatkossa varmastikaan jää viimeiseksi suureksi menestykseksi. Murtomaahiihdon kohdalla japanilaiset valittelevat sitä, että huippuluokkaan kehittyminen edellyttää matkustamista Eurooppaan. Lumi tulee liian myöhään, jotta Japanissa pystyisi nousemaan kansainväliselle tasolla. Tämä seikka hidastaa tuntuvasti kehitystä. Hieno talviurheilukeskus Joka tapauksessa Japanilla on nyt Sapporossa sitä luokkaa oleva talviurheilukeskus, että siitä voi muodostua hyvinkin pysyvä korkean luokan hiihtokeskus Salpausselän tai Holmenkollenin tapaan. Myös MM-kisat nähtäneen tulevaisuudessa siellä. Japanilaiset olivat paneutuneet järjestely tehtäviin suurella huolella. Kaikki suorituspaikat olivat ensiluokkaisessa kunnossa. Myös majoitustilat, jotka tuttuun tyyliin oli tehty myöhempää tavallisen perheen asuntokäyttöä silmälläpitäen,olivat korkealuokkaisia. Joitakin kielteisiäkin piirteitä sentään oli. Mm. asuntojen ikkunat olivat liukusysteemiä. Vaikka ne koetti kuinka tarkkaan tahansa panna kiinni, aina jäi pieni rakonen ja sieltä tuuli vimmatusti. Tästä syystä mm. joka joukkueessa esiintyi nuhaa ja pikkuvilustumista. Harjoituslatuja ei ollut Hiihdossa on menty nykyajan suurkisoissa sellaiseen järjestelyyn, että varsinaisten kilpalatujen ohella maastoon on vedetty myös harjoituslatuja. Näin siksi, että eri maat voisivat pitää karsintahiihtoja tarkoin eristetyillä laduilla. Sapporossa tämä puoli oli laiminlyöty eikä siihen saatu korjausta, vai.kka pohjoismaat yhtenäisesti esiintyen sitä vaativat. Niinpä kolmenkin eri maan hiihtäjät saattoivat joutua pitämään katsastuksensa samanaikaisesti samoilla laduilla ja lisäksi muitten maitten hiihtäjät samaan aikaan olivat harjoittelemassa. Japanilaiset ovat tunnetusti tavattoman kohteliaita. He kumartelivat ja hymyilivät aina ja alituisesti. Kun heiile esitti toivomuksia, he aina lupasivat täyttää kaikki toiveet. Valitettavasti nämä lupaukset jäivät usein katteettomiksi. Jos Suomea pidetään byrokratian luvattuna maana, niin meillä sentään ollaan vielä oppipoikia tällä alalla. Aina piti olla täyttämässä erilaisia papereita, joilla ei tehnyt mitään. Myös eri suorituspaikoilla olevat järjestysmiehet olivat saaneet ahtaat ohjeet, joista he eivät suostuneet missään olosuhteissa tinkimään tippaakaan. Paras keino olikin tarvittaessa juosta läpi, sillä järjestysmiehet huusivat kyllä kovasti perään, mutta muuta seurausta tällaisesta oma valtaisuudesta ei ollut. Järjestysmiehet olivat saaneet ohjeet pysyä paikallaan, eivätkä he siltä paikalta viittä metriä enempää uskaltaneet liikkua. Poliisit eivät joustaneet Kaupunki- ja kisapaikkaliikenteessä omavaltaisuus ei sitävastoin tullut lainkaan kyseeseen, sillä pistoolilla ja pampulla varustettuja poliiseja oli joka puolella kymmenittäin. Poistuessamme eräänä iltana Tshukisamu-jäähallista aioimme laskeutua heti ulko-oven vieressä olevia portaita, jonka alapäähän olimme jättäneet automme. Portaiden yläpäässä seisoi kaksi poliisia, jotka olivat sulkeneet ketjulla tien. SeHtykseksi he mainitsivat, että portaat ovat jäässä ja on hengenvaarallista kulkea niitä. Vaikka kuinka vakuutimme otaavamme vastuun täysin itsellemme, ei mikään auttanut, vaan meidän piti tehdä runsaan puolen kilometrin mittainen kierros autoon päästäksemme. Portaita pitkin olisi ollut viisi metriä ja ne oli varustettu tukevalla rautakai,teella, josta olisi voitu pitää lujasti kiinni. Tämä oli melkein yhtä ykspäistä kuin muutamalla Helsingin Olympiastadionin vahtimestarilla... Lauri Mononen yrittää ujuttaa kiekkoa maalin takaa Slsaan, mutta Neuvostoliiton maalivahti Tretjak on tukalannäkäisestii asemastaan huolimatta tarkkana.

Mäkimlehet liian myöhään? Sitten itse kisatapahtumiin. Kisapäivät olivat helmikuun 3-3. Suurin osa Suomen ja muittenkin maitten joukkueista tuli perille jo tammikuun 5-8. päivien välisenä aikana. Perilletuloaika lienee ollut suurinpiirtein sopiva. Ehkäpä mäenlaskijat olisivat voineet tulla hieman aikaisemmin. Kolmena ensimmäisenä päivänä perilletulon jälkenn he eivät päässeet lainkaan hyppäämään liian kovan tuulen takia. Siksi pikkumäen kilpailu tuli heille liian äkkiä, mikä osaltaan vaikutti odotettua heikompaan menestykseen. Suomalaisten kokonaismenestystä on yleinen mielipide pitänyt Suomessa katastrofina. Missä tahansa olen liikkunutkin ja Sapporo on tullut puheenaiheeksi, ihmiset ovat ruvenneet kyselemään, miten meikäläiset voivatkin pärjätä niin huonosti. Tosiasiassa Suomi kuitenkin menestyi vähintään yhtä hyvin kuin Grenoblessa neljä vuotta sitten. Mitaleja tuli yksi enemmänkin kuin silloin, mutta nyt jäi kultainen tulematta, joten sikäli tarvittiinkin yksi lisää. Talvikisat Suomessa = mieshiihto Suomessa kuitenkin yhä tänä päivänäkin samaistetaan talvikisat suurelta osin mieshiihtoon. Jos mieshiihtäjät sijoittuvat hyvin, kisat ovat menneet mukavasti, vaikka muut lajit menisivät täysin penkin alle. Sapporossa suomalainen mieshiihto romahti täysin. Vain Juha Mieto saa puhtaat paperit: hän oli 5 kilometrillä neljäs ja hävisi pronssin 0,06 sekunnilla. Vielä Grenoblessa hän olisi jakanut pronssin Norjan Ivar Formon kanssa. Tatran MM-kisoista 970 lähtien hiihtoajat on otettu sadasosasekuntien tarkkuudella. 4 x 0 kilometrin viestissä Mieto oli osuutensa nopein. Osmo Karjalainen tuli Sapporoon siinä vakaassa aikomuksessa, että näistä kisoista tulee hänen kisansa. Hän oli harjoitellut erittäin tunnollisesti ja oli kotimaassa keskittynyt vain kahteen kilpaan: Rukan 5 ja Sotkamon 30 kilometrin katsastukseen. Molemmat hän oli voittanut. Onnetar oikukas OsmolIe Oli kuitenkin onneton sattuma, että ensimma!sen hiihtolajin, 30 km, alkaessa oli kisojen kurjln ilma. Koko aamun satoi lunta, isoina usean sentin läpimittaisina paakkuina. Lumipyry oli sakeimmillaan ensimmäisen tunnin aikana hiljentyen vähitellen, niin että kilpailun loppuhetkillä sade oli lähes täysin laantunut. Osmo Karjalainen ei missään vaiheessa myöntänyt, että lumisade juuri hänelle olisi tuottanut erityisiä vaikeuksia. Näin silti täytyy olla. Hänellä on tunnetusti erittäin huono näkö. Vaikka hänellä onkin piilolinssit, niin suurten lumihiutaleitten leijuminen päin silmiä vaikeutti varmasti hänen hiihtoaan enemmän kun muitten. Ja tuskin hän olisi jo 4 kilometrin jälkeen siirtynyt ladun syrjään, olympialaisissa kun sentään oli. Tämä tapaus sekä hänen keskeyttämlseensä kohdistunut arvostelu niin valmentajan kuin joukkueen johdon taholta sekä lehdistöstä sadellut ankara kritiikki vaikutivat siinä määrin, ettei Osmo ollut parhaimmillaan vielä 5 kilometrilläkään, vaikka siinä saavuttikin tyydyttävän kymmenennen sijan. Vasta viestissä hän oli jälleen oma itsensä. Muitten kohdalla kisat menivät sitten täysin pieleen. Comebackin kolmen vuoden tauon jälkeen tehneeseen Eero Mäntyrantaan kohdistettiin suuria toiveita. Hän itsekin jo ehti niitä elätellä, mutta myönsi sitten realistisesti kisojen jälkeen, että ne lepäsivät hiekalla. Harjoitteluaika oli ollut liian lyhyt. Myös sairastelut verottivat miesten kuntoa. Hannu Taipaleella oli pitkin syksyä kaikenlaisia vaivoja ja suojarokotuksista huoli- Juha Mieto (vas.) oli ylivoimaisesti Suomen paras hiihtäjä Sapporossa. Yllä kolme maailman nopeimpiin kuuluvaa luistelijaa, vasemmalta Erhard Keller, Takeo Hida ja Leo Linkovesi. Marjatta Kajosmaa (yllä) näyttää yhtä kolmesta saavuttamastaan mitalista. Alla kuva ottelusta Neuvostoliitto-Suomi, jossa Suomi kaksi erää pystyi pitämään mestareita ahtaalla.

matta hän sairastui joulukuussa honkongilaiseen, ainoana edustushiihtäjistämme. Teuvo Hatunen, Raimo Lehtinen ja Manne Liimatainen olivat hiihtäjistämme koko Sapporon ajan täysin terveitä. Mutta ei heidänkään hiihtonsa silti sujunut lainkaan. Raimo Lehtisen keskeyttäminen 30 kilometrillä oli verraten omituinen: hän kertoi avoimesti maaliin tultuaan, että sukset olivat iuistaneet hyvin, hänessä tsessään ei ollut vikaa, mutta hiihto el vain ollut maittanut! Myöhemmin Suomen johtoporras kertoi Lehtisen hermojen pettäneen. Tämä lieneekin ainakin osa totuus. Puoli minuuttia myöhemmin startannut Ruotsin Gunnar Larsson tavoitti ehtisen noin 8 kilometrin hi,ihdon jälkeen ja meni ohi. Lehtisestä alkoi tilanne tuntua toivottomalta, siksi hän pari kilometriä myöhemmin lopetti. Jos hän olisi harkinnut asiaa kylmäpäisemmin, hän olisi huomannut tai saanut kuulla, että Larsson oli aloittanut mainiosti ja oli aivan kärjen tuntumassa. Mutta kun Larsson ei ollut Grenoblen jälkeen esiintynyt oikein edukseen, Lehtinen erehtyi pitämään häntä pilipalipoikana. Seuraus tästä keskeyttämisestä oli, että Lehtinen, joka hiihtouransa aikana aikaisemmin oli keskeyttänyt aniharvoin, tuli lopputalven hiihdoissa enemmän tunnetuksi ahkerana keskeyttäjänä kuin voitosta taistelevana. Neuvostoliiton ja Norjan kisat Sapporon hiihtokisat olivat Neuvostoliiton ja Norjan kisat. Tämä oli kyllä odotettavissa sekä edellistalven että Ta!'ran MMkisojen perusteella. Piskuinen Slava Vedenin oli Tatran kisojen kirkkain hahmo Ja sitä hän oli myös Sapporossa. Varsinkin hänen haamuhiihtonsa viestinhiihdon ankkurina jäi ka:kkien mielen. Se eli to.smto Kalle Jalkasen tempusta Garmischissa lq36. Ruotsin uusi komeetta Sven-Ake Lundbäck olisi saattanut uhata - ja kenties ohittaa - Vedeninin asemaa, ellei olisi sairastunut pikamatkan ylivoimaisen voittonsa jälkeen. 30 kilometriä piti olla hänen paras matkansa, mutta siinä hänen voitelunsa epäonnistui. 50 kilometrille hän ei päässyt lainkaan ja viestissä hän toipilaana oli vain varjo parhaasta minästään. Norja koki raskaan takaiskun, kun heidän etukäteen arvioiden vahvin korttinsa Odd Martinsen sairastui niin pahasti, että oli jonkin aikaa sairaalassakin. Martinsen ei esiintynyt sitten koko talvena missään kisoissa. Tunturimaan taso on kuitenkin korkea, sota ei yhtä miestä kaivannut. Yhtä hullusti kuin Martinsenllle kävi myös Itä-Saksan suurelle tähdelle Gerhard Grimmerille. Mikä hänen sairautensa oikein oli, sitä ei koskaan ilmoitettu, mutta Salpausselällä hänen seuratoverinsa KarI-Heinz Luck kertoi hänen yhä vielä olevan niin heikossa kunnossa, ettei hän pystynyt nostamaan oikeata kättään. Muuamat suomalaiset hiihtäjät, etunenässä Eero Mäntyranta, valittivat sitä, etteivät he etukäteen tietäneet Sapporon kisaladuista riittävästi. Korkeuserot kyllä olivat selviliä, mutta eivät latujen yksityiskohdat, erilaiset käännökset. Sveitsi olisi sopinut esimerkiksi Tässä suhteessa suomalaisten olisi ollut syytä ottaa oppia Sveitsistä, Sapporon kisojen suurimmasta yllättäjämaasta. Kokonaista 4 sveitsiläistä urheilijaa nappasi yhteensä 7 mitalia. Hiihdossa tuli vain yksi, 4 x 0 kilometrin viestissä, mutta muutkin sveitsiläisten hiihtoesitykset antoivat ymmärtää, että alppimaasta on tuleva varteenotettava hiihtomaa. Ruotsalainen Lennart Olsson on siellä tehnyt mainiota työtä. Yhtä mainiota työtä olivat tehneet esikisoissa vuotta ennen varsinaisia kisoja vierailleet sveitsiläisjohtajat ja -valmentajat. He 4 Tämä auto tulee menemään pitkälle Moottori: 48 cm 3 R3 h v SAE. Levy jarrut kaikissa pyörissä, jörrutehostin vökio\'arusteena. Sisällä tilaa viidell e ja fantöstinen varustelu. Huippunopeus noin 55 km/t. Maahantuoja Wihuri-yhtymä Oy Autola. POlSKI FIAT 5P

oliva mm. kuvanneet laduista joka ainoan metrin. äitä metrejä tutkittiin sitten kerta toisensa perästä kotona leirien yhteydessä. Amoana maana sveitsiläiset olivat myös huomanneet, missä Sapporon lumi ratkaisevasti erosi eurooppalaisesta: se oli suolaista! Suksien parempi luistavuus lienee ollut suurimpana syynä siihe~k.in, että Marie-Therese Nadig, 7-vuotias kauppakoululainen, VOItti kaksi kultamitalia, vaikkei häntä etukäteen pidetty edes mi taliehdokkaa n a. Pienenä erikoisuutena mainittakoon, että Sveitsin joukkueen kolmesta lääkäristä yksi oli neekeri. Hän oli amerikkalaissyntyinen, mutta nykyisin Sveitsin kansalainen Dave James, joka 7 v~lot~a. siten oli 00 jaardin maailmanennätysmies ajalla 9,3 ja klpalsl 0J m 0,. Sapporo-filmin sankaritar Venakkojen voittosarjan olympiakisojen hiihdossa katkaissut Toini Gustafsson oli nytkin mukana, mutta vain turistina. Marjatta Kajosmaa oli hienossa vedossa, mutta ei riittävän kovassa pystyäkseen uusimaan Toinin tempun: Galina Kulakova oli päässyt elämänsä kuntoon ja voitti molemmat henkilökohtaiset lajit vieden vielä joukkueensa ankkurina Neuvostoliiton värit voittoon viestissäkin. Marjatta Kajosmaa oli kuitenkin yhtä selvästi kakkonen. Kaksi hopeaa ja yksi pronssi toivat hänelle tasavallan presidentin Urho Kekkosen Taistelijan maljan ja samalla hänet nimitettiin Suomen joukkueen parhaaksi urheilijaksi. "Olen aina luottanut Suomen tyttöihin, eivätkä he pettäneet nytkään", kirjoitti presidentti onnittelusähkeessään. Marjatta oli Suomen suurin toivo Sapporossa (yhdessä Rauno Miettisen kanssa) jo edellisvuodesta alkaen. Tämän on täytynyt tuntua raskaana painolastina Marjatan niskassa, vaikka hän ulkonaisesti onkin aina levollisen ja tyynen näköinen. Sitä suurempi syy on nostaa hattu korkealle. Japanissa Marjattta Kajosmaa oli erittäin suosittu; hänet haluttiin olympiafilmin sankarittareksi. Jo esikisavoittonsa jälkeen hänestä oli tullut suuri nimi Japanissa. Suurlähettiläs Aarno Karhilo kertoi Taistelijan maljan luovutuspuheessaan, että Marjatta on koko vuoden ollut tietämättään Suomen pienikokoisen suurlähetystön ylimääräinen virkailija. Sairaudet koettelivat myös naishiihtäjiämme. Senja Pusula oli kokonaan pois kuvasta, vaikka 5 kilometriuä yrittikin. Helena Ta~alo oli n:yö.s sairaslistalla,joskaan ei yhtä pahasti. Marjatta Kajosmaa oh OIkeastaan ainoa, joll ei ollut mitään vaivoja. Johtoporras arveli tämän osaltaan johtuvan siitä, että hän nukkui täysin ikkunattomassa huoneessa. Pippurinen Hilkka Kuntola oli ensimmäisissä olympiakisoissaan niin hyvä, että hänestä saattaa kehittyä seuraavina vuosina latujen kuningatar koko maailmassa. Luotettava parivaljakko Yhdistetyn parivaljakkoomme Rauno Miettinen-Erkki Kilpinen s~omala~set olympiakomitean valmennusvaliokuntaa myöten luottivat kum pukki suuriin sarviinsa. Eikä turhaan: toinen ja neljäs sija ovat sinällään mainioita saavutuksia, mutta hiukkasta paremmalla onnella he olisivat voineet ottaa kaksoisvoiton. Miettinen koki toisen tilansa ensin raskaana pettymyksenä, mutta tajusi m.yö~emmin, että tuleehan sitä uusia suurkisoja. MieHinen ja Kilpmen tulevat olemaan vaikeasti voitettavia lähimpinä vuosina. Muutenkin yhdistetty, joka on pitkän aikaa ollut heikoin lajimme, on saanut uutta puhtia siipiensä alle. Uusia kykyjä on nousemassa maan eri puolilta, eikä varmastikaan enää seuraaviin suurkisorhin yhdistetyn kohdalla jää paikkoja täyttämättä. 6 Ard Schenk Hollannista seisoi pikaluistelukisoissa kolme kertaa keskipallilla. Tässä hän on vetänyt sooo metrin muut mitalimiehet vierelleen, vasemmalla Roar Grönvold, oikealla Sten Stensen. Myös mäenlaskumme on selvästi noussut aallonpohjasta. Tauno Käyhkön neljäs sija Tatralla kaksi vuotta sitten oli yllätys, nyt se oli täysin odotettu. Oli todella harmittavaa epäonnea, kun kultamitali jäi puolen metrin päähän. Rouva Fortuna suosi herraa Joitakin onni potkaisee satumaisesti heti ensi yrttämällä. Näin kävi Puolan Woijciech FortunalIe, joka ei taatusti ollut kultamitalin arvoinen hyppääjä. "Jos Fortuna hyppäisi 000 hyppyä tuosta mäestä, hän ei varmasti saisi toista niin valtavaa täysosumaa kuin ensimmäisellä varsinaisella kilpailukierroksella", sanoi Suomen mäkijoukkueen johtaja Niilo Halonen. Sekään ei olisi riittänyt, ellei toisella kierroksella suursuosikeista yksi toisensa perästä olisi tuulenpuuskien takia menettänyt peliään. Joukossa koko Japanin mainio joukkue, joka pikkumäessä oli hankkinut komean kolmoisvoiton ja lisännyt Japanin talvikisamitatien määrää kertaheitolla yhdestä neljään. Jukio Kasaja oli maailman paras mäkimies tänä talvena. Suuren mäen kakkonen IValter Steiner Sveitsistä osoitti myöhemmin lentorrä('n MM-kisavoitol!aan, että hän lukeutuu jo täysin maai lman <!liittiin. Alppilajit jäivät suomalaishlta lähes kokonaan syrjään, koska meillä ei ollut minkäänlaista edustusta. Sensijaan muun maailman lehdistön suhtautuminen niihin paljasti selvästi sen kirvelevän tosiasian, ettei Suomella koskaan voi olla mahdollisuuksia saada talvikisoja järjestettäväkseen. 50 lehtimiestä seurasi murtomaahiihtoja, noin sata pikalui'steluja. Loput, pyöreästi 800, oli päivittäin katsomassa alpphajeja. Eipä silti, alpphlajit sattaisivat olla metlläkin suuressa suosiossa, jos meillä olisi sopivat rinteet. Kalevi Oikarainen oli yhtenä päivänä katsomassa alpptkisoja ja totesi, että hän olisi ilman muu~a ruvennut alppihiihtäjäksi, jos olisi sattunut syntymään Keski-Euroopassa. Ja Suomen Sosiaalidemokraatin urheiluosaston päällikkö Pentti Salmi, kymmenet kisat kolunnut kokenut journalisti, kertoi menettäneensä sielunsa syöksylaskulie, vaikkei hän ollut katsomassa kuin harjoituksia! Kisojen suurin yllätys tapahtui juuri alppilajeissa espanjalaisen Ochoan vohtaessa miesten pujottelun. Espanjasta talviurheilumaana ei tätä ennen ole kuultu mitään, mutta Ochoan voitto on herättänyt siellä valtavan innostuksen. Pyreneitten vuoris,tossa sijaitsevat hiihtokoulut ovat saaneet tuhansia uusia,oppilaita. Linkoveden valtava harppaus Jos vuosi sitten olisi pitänyt suorittaa ennakkoarviointia siitä, onko suomalaisilla asiaa Sapporon pikaluisteluihin, vastaus olisi ollut kielteinen. Seppo Hännistä ja Raimo Hietalaa olisi jollain perusteella voinut sinne ajatella lähetettäväksi, muita ei. Ehkäpä tästä syystä Luisteluliitto viime vuoden toukokuussa Olympiakomitean pyynnöstä ennakkovarauksia Sapporoon tehdessään asetti kovin varovaiset kiintiöt: neljä miestä, kolme naista. Nämä kiintiöt oso~ttautuivat loppujen lopuksi täysin riittäviksi, mutta nolo&ta tilanteesta selviämiseen vaadittiin jo parin IlListelijan pahaa henkilökohtaista epäonneakin. Jos myös Kari Hujanen olisi edistynyt sprintterinä yhtä voimakkaasti kuin Hänninen ja Leo Unkovesi, eikä Raimo Hietala olisi juuri kriitillisellä hetkellä sairastunut, Olympiakomitea olisi saattanut joutua jättämään kisakelpoisia miehiä kotiin. Leo Linkovesi edistyi todella jättimäisesti. Kun hän edellisenä kautena luisteli yhden kerran alle 40 sekunnin, niin olympiavuonna hän teki sen 4 kertaa. Hän jakaa nyt myös 500 metrin maailmanennätyksen 38,0 Erhard Kellerin ja Hasse Börjesin kans Sd. Linkoveden ja monen muun suomalaisen luistelijan valtavan edistymisen mahdollisti Olympiakomitean voimakas tuki. Loka- Anatoli Firsov on valittu monen monta kertaa MM-turnausten parhaaksi pelaajaksi. Sapporossa hän oli vielä mukana, mutta varjo entisestään. Myöhemmin kerrottiin, että hän oli kisojen aikana jo pyörtynyt monta kertaa. Kotona hänellä todettiin olevan vatsasyöpä. Ilmeisesti Firsovin pelaajaura on kokonaan lopussa. 7

kuun puolivälistä parhaamme saivat olla puolitoista kuukautta Länsi-Saksassa leirillä. Tammikuussa oli vielä toinen kolmen viikon leiri Keski-Euroopassa. Ei niin hyvää, ettei pahaakin. Päästyään ensimmäistä kertaa neljään vuoteen tehokkaasti harjoittelemaan loistavissa olosuhteissa luistelijamme eivät osanneet keskittyä oikeisiin kisoihin. He purkivat akkuaan toisarvoisissa kansainvälisissä kisoissa Davosissa tammikuussa, jolloin entiset ennätykset kaatuivat kautta linjan. Tuon kilpailun seurauksena suomalaiset ovat erittäin hyvin sijoittuneita vuoden maailmantilastossa, Kimmo Koskinen mm. 500 metrillä kolmantena, Tuula Vilkas kärkipäässä 000, 500 ja 3000 metrillä. Vilkas voitti mm. 500 metritllä,5 sekunnilla Sapporossa myöhemmin samalla matkalla kultaa voittaneen USA:n Dianne Holumin! Luistelijamme kuitenkin osoittivat, että heissä on ainesta vaikka mihin, jos heille vain annetaan mahdollisuus siinä kuin maailman muillekin huipuille. Valitettavasti Suomeen ei taideta vielä pariin vuoteen saada tekojäärataa, mutta toivottavasti parhaat luistelijamme saavat ensi ja seuraavina syksyinä sitä odotettaessa tilaisuuden toistuva sti vieraula Inzellissä. Jatkossa he osannevat hoitaa kunnonajoituksensakin paremmin. Ard Shenk - kaikkien aikojen mies Hollannin Ard Shenk on jo nyt kaikkien aikojen luistelija. Hän on kolminkertainen Euroopan mestari ja kolminkertainen mailmanmestari. Hänen nimissään on 500, 3000, 5000 ja 0000 metrin maailmanennätykset sekä yhteispisteiden mailmanennätys. Oslon MM-kisoissa hän voitti kaikki neljä matkaa, mikä edellisen kerran oli onnistunut tasan 60 vuotta aikaisemmin. Sapporossa hän voitti kolme kultamitalia ja olisi varmasti sijoittunut hyvin (ei kuitenkaan todennäköisesti voittanut) neljänneliäkin, 500 metrillä, ellei olisi kaatnutu lähdössä. Suomen suurin toivematka oli juuri 500 metriä. Leo Linkovesi ehti osoittaa kuntonsa säilyneen muuttumattomana Sapporossakin voittamalla yhdet harjoituskijlpailut ylivoimaisesti ja pistelemäliä hirmumyrskyssä 39,. Hän on erittäin hyvä kilpailija, mutta sittenkin tuo ensimmäinen suurkilpailu painoi sen verran että loppuaika lipsahti päälle 40 sekunnin ja sijoitukseksi tuli "vain" kuudes tila. Seppo Hänninen oli porrasta korkeammalla. Myöhemmin Linkovesi sprintterien maijlmanmestaruudeilaan osoitti sekä pystyneensä säilyttämään kuntonsa läpi kauden että oppineensa nopeasti. Mainioitten 500-metristen lisäksi nimenomaan jälkimmäinen 000 meriä oli loistava osoitus kylmäpäisyydestä. Stien Kaiser onnistui vihdoin Naisten luistelussa ei ollut yhtä hallitsevaa hahmoa kuin miehissä. Joka lajin kultamitali meni eri tytöille. Neuvostoliiton tyttärien heikko menestys oli varmasti itäisessä naapurissamme suuri pettymys: vain yksi hopea ja pronssi ei varmastikaan täyttänyt toiveita. Hollannin Stien Kaiser ei saanut yllättäen Grenoblessa neljä vuotta sitten ainuttakaan kultamitalia, vaikka hän ennen kisoja oli ollut täysin suvereeni. Sapporossa näytti käyvän samaha tavalla, kun Dianne Holum voitti hänet parilla kymmeneksellä 500 metrillä. Mutta 3000 metrhlä Stien vihdoin sai sen, mitä on hakenut. Vaikka hän edelleen ilmoitti jatkavansa kilpailu-uraansa, hänellä tuskin on enää Deneverissä mahdollisuus saada mitään, joten tämä oli l:s hetki. B-sarjalaiset juhlivat Jääkiekkoturnaus tarjosi monia makoisia yllätyksiä. Mm. kaksi heikointa tämän kauden MM-kisojen A-sarjalaista, Länsi-Saksa ja Sveitsi eivät selvinneet Sapporossa A-sarjaan. USA ja Puola syrjäytytivät ne. Varsinkin USA:n joukkue oli mahtava yllätys. Se otti hopeaa. Tätä ei toki kukaan olisi uskonut. Toisaalta USA:n joukkue oli jo edellisvuoden MM-kisoissaan osoittanut olevansa parempi kuin numerot näyttivät, mutta pelaajien juhlamieli hyvin menneen tshekki-ottelun jälkeen kostautui ratkaisuotteluissa. Nyt he löivät jälleen tshekit selvin numeroin. USA:n nousua A-sarjaan pidettiin myöhemmin käydyssä MM-kisojen B-Iohkossa täysin varmana, mutta kuusi joukkueen parasta pelaajaa siirtyikin yllättäen ammattilaiseksi heti olympialaisten jälkeen, minkä takia Sapporon ylivoimainen jumbo Puola nousi ensi vuodeksi MMkisojen A-ryhmään. Kuuluisuuksien viimeinen turnaus Neuvostoliitto voitti tuttuun tapaansa kullan ylivoimaisesti. Vain Ruotsi pystyi viemään siltä pisteen. Tämä oli monen mailmankuulun neuvostoliittolaisen jääkiekkomiehen jäähyväisturnaus. Siellä joukkuetta valmensi ja huolsi parivaljakko Tarasov-Tshernisev viimeisen kerran. Heidän valtakaudellaan Neuvostoliitto oli voittanut peräkkäin yhdeksän maailmanmestaruutta ja kolme olympiakultaa. Prahan MM-kisoissa olivat jo uudet miehet remmissä. Sapporon turnaus oli myös legendaarisen virtuoosin Anatoli Firsovin viimeinen suuri kansainvälinen turnaus. Suomi sijoittui viidenneksi. Neuvostoliitolle, Tshekkoslovakialle ja USA:lle kärsityn selvän tappion jälkeen näytti jo siltä, että turnauksesta tulee täydellinen fiasko, mutta viimeisessä ottelussa Ruotsia vastaan suomalaiset sitten keräsivät sisunsa ja voittivat. Tämä oli karvas pala ruotsalaisille, sillä jo huulilla ollut hopea.karkasi käsistä ja saman tien myös pronssi. Epäsuosituin voittaja Tuskin missään lajissa on niin epäsuosittua voittajaa kuin naisten taitoluistelussa. Itävallan Beatrice Schuballe melkein vihellettiin. Hän näyttää tosiaan vapaavalintaisissa ohjelmassaan lähinnä sahapukilta, mutta on melko selvä voittaja fantastisen pakollisen ohjelmansa takia. Seuraaviin kisoihin mennessä taitoluistelun sääntöjä muutetaan. Tähän saakka pakolliset ja vapaavalintaiset ovat olleet tasaveroisessa asemassa: loppupisteisiin ne ovat vaikuttaneet yhtä suuresti. Nyt tilanne muuttuu: pakollisten osuus on /3, vapaaohielman /3. Kaikki eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, että muutos on ollut oikea. Epäilijöitten joukkoon ilmoittautui Sapporossa mm. edellisten kisojen kultamitalivoittajatar, kanadalainen Peggy Fleming. Hänen mieles,tään taitoluistelijoitten taso tulee laskemaan, kun pakollisten merkitys vähenee. Pakollisia suurkisoissa on tavallisesti seuraamassa vain kourallinen yleisöä. Peggy Fleming ilmoitti tulleensa Sapporoon nimenomaan nähdäkseen Beatrice Schuban koukerot! Sa pporon kisojen tuloksia Miesten hiihto 5 km: Sven-Ake Lundbäck Ruotsi 45.8,4, ) Feodor Simashov N-liitto 46.00,84, 3) Ivar Formo Norja 46.0,68, 4) Juha Mieto Suomi 46.0,74, 5) Juri Skobov N-lUtto 46.04,59, 6) Axel Lesser Itä-Saksa 46.7,0... 0) Osmo Karjalainen Suomi 46.7,5... 3) Juhani Repo Suomi 47,56,6... 35) Manne Liimatainen Suomi 48.59,90. 30 km: Vjatsheslav Vedenin N-liitto.36.3,5, ) Pål Tyldum Norja.37.5,30, 3) Johs. Harviken Norja.37.3,44, 4) Gunnar Larsson Ruotsi.37.33,7, 5) Walter Demel Länsi-Saksa.37.45,53, 6) Feodor Simashov N-liitto.38.,50... 9) Eero Mäntyranta Suomi.4.40,5... ) Teuvo Hatunen Suomi.4.7,8. Osmo Karjalainen ja Raimo Lehtinen keskeyttivät. 50 km: Pål Tyldum Norja.43.4,75, ) Magne Myrmo Norja.43.9,45, 3) Vjatsheslav Vedenin N-liitto.44.00,9, 4) Reidar Hjermstad Norja.44.4,5, 5) Walter Demel Länsi-Saksa.44.3,67, 6) Werner Geeser Sveitsi.44.34,3... ) Hannu Taipale Suomi.48.4,83... 3) Teuvo Hatunen Suomi 3.00.4.7. Eero Mäntyranta ja Kalevi Oikarainen keskeyttivät. 4 x 0 km viesti: NeuvostoHitto (Vladimir Voronkov, Juri Skobov, Feodor Simashov, Vjatsheslav Vedenin).04.47,97, ) Norja (Odvar Brå, Pål Tyldum, Ivar Formo, Johs. Harviken).04.57,06, 3) Sveitsi (Alfred Kälin, Albert Giger, Alois Kälin, Edy Hauser).07.00,06, 4) Ruotsi (Thomas Magnusson, Lars-Göran Aslund, Gunnar Larsson, Sven-Ake Lundbäck).07.03,60, 5) Suomi (Hannu Teipale, Juha Mieto, Juhani Repo, Osmo Karjalainen).07.50,9, 6) Itä-Saksa (Gert Hessler, Axel Lesser, Gerha"d Grimmer, Gert-Dietmar Klause).0.03,73. N,listen hiihto 5 km: Galina Kulakova N-liitto 7.00,50, ) Marjatta Kajosmaa Suomi 7.05,50, 3) Helena Sikolova Tshekkoslovakia 7.07,3, 4) Alevtina Oljunina N-liitto 7.07,40, 5) Hilkka Kuntola Suomi 7.,67, 6) Ljubova Muhatsheva N-lii-tto 7.,08... 9) Helena Takalo Suomi 7.,39... 5) Senja Pusula Suomi 7.59,93. 0 km: Galina Kulakova N-liitto 34.7,8, ) Alevtina Oljunina N-liitto 34.54,, 3) Marjatta Kajosmaa Suomi 34.56,45, 4) Ljubova Muhatseva N-liitto 34.58,56, 5) Helena Takalo Suomi 35.06,34, 6) Aslaug Dahl Norja 35.8,84... 8) Hilkka Kuntola Suomi 35.36,5... ) Marjatta Muttilainen Suomi 36.46,40. 3 x 5 km: Neuvostoliitto (Ljubova Muhatsheva, Alevtina Oljunina, Galina Kulakova) 48.46,5, ) Suomi (Helena Takalo, Hilkka Kuntola, Marjatta Kajosmaa) 49.9,37, 3) Norja (Inger Aufles, Aslaug Dahl, Berit Mördre-Lammedahl) 49.5,49, 4) Länsi-Saksa (Monika Mrklas, Ingrid Rotfuss, Michaela Endler) 50.5,6, 5) Itä-Saksa (Gabriele Haupt, Renate Fischer, Anna Unger) 50.8,45, 6) Tshekkoslovakia (Aleja Bartosova, Helena Sikolova, Milena Ollerova) 5.6,6. Yhdistetty Ulrich Wehling Itä-Saksa (mäki 00,900 - hiihto,440) 43,340, ) Rauno Miettinen Suomi (0,00-95,500) 405,500, 3~ Kari-Heinz Luck Itä-Saksa (78,800-0,00) 398,800, 4) Erkkt Kilpinen Suomi (85,00-06,845) 39,845, 5) Juri Katsuro Japani (95,00-95,00) 390,00, 6) Tomas Kucera Tshekkoslovakia (9,800-96,35) 387,935... 7) Jukka Kuvaja Suomi 354,385. Mäenlasku Pikkumäki: Jukio Kasaja Japani 44, (hypyt 84,0-79,0), ) Akitsugo Konna Japani 34,8 (8,5-79,0), 3) Seiji Aochi Japani 9,5 (83,5-77,5), 4) Ingolf Mork Norja 5,5 (78,0-78,0), 5) Jiri Raska Tshekkoslovakia 4,8 (78,-78,0), 6) Wojciech Fortuna Puola,0 (8,0-76,5)... 7) Rauno Miettinen Suomi,0 (75,5-75,5), 8) Henry Glass Itä-Saksa ja Tauno Käyhkö Suomi mi,8... 5) Kari Ylianttila Suomi 06,6...45) Esko Rautionaho Suomi 87,7. Iso mäki: Wojciech Fortuna Puola 9,9 (,0-87,5), ) Walter Steiner Sveitsi 9,8 (94,0-03,0), 3) Rainer Schmidt Itä Saksa 9,3 (98,5-0,0), 4) Tauno Käyhkö Suomi 9, (95,5-: 00,5), 5) Manfred Wolff Itä-Saksa 5, (07,0-89,5), 6) Gan Napalkov N-li~tto 0, (99,5-9,0)... 9) Esko Rautionaho Suomi 05,8 (93,0-99,0)... 3) Kari Yli-Anttila Suomi 97,4 (9,5-9,0)... 3) Rauno Miettinen Suomi 70,7 (83,0-8,5). Alppilajit Miesten pujottelu: Francisco Fernandez Ochoa Espanja 55,36 + 53,9 =.49,7, ) Gustavo Thöni Italia 56,69 + 53,59 =.50,8, 3) Rolando Thöni Italia 56,4 + 54,6 =.50,30, 4) Henri Duvillard Ranska 55,9 + 54,53 =.50,45, 5) Jean-Noel Augert Ranska 55,77 + 54,74 =.50,5, 6) Eberardo Schmalzl Italia 56, + 54,7 =.50,83. Miesten suurpujottelu : Gustavo Thöni Italia 3.09,6, ) Edmund Bruggrnan Sveitsi 3.0,75, 3) Werner Mattle Sveitsi 3.0,99, 4) Alfred Hagn Länsi-Saksa 3.,6, 5) Jean-Noel Augert Ranska 3.,84, 6) Max Riegel Länsi-Saksa 3.,94. Miesten syöksylasku: Bernhard Russi Sveitsi.5,43, ) Roland Collombin Sveitsi.5,07, 3) Heinrich Messner Itävalta.5,40, 4) Andreas Sprecher Sveitsi.53,, 5) Erik Haaker Norja.53,6, 6) Walter Tresch Sveitsi.53,9.. Naisten pujottelu: Barbara Cochran USA 9,4, ) Damele Debernard Ranska 9,6, 3) Florence Steurer Ranska 9,69, 4) Judy Crawford Kanada 93,95, 5) Annemarie Pröll Itävalta 94,03, 6) Pamela Behr Länsi-Saksa 94,03. Naisten suurpujottelu: Marie-Therese Nadig Sveitsi.9,90, ) Annemarie Pröll Itävalta.37,00, 3) Susan Corrock USA.37,68, 4) Isabelle Mir Ranska.38,6, 5) Rosi Speiser Länsi-Saksa.39,0, 6) Rosi Mitermeier Länsi-Saksa.39,3. Naisten suurpujottelu: Marie-Therese Nading Sveitsi.9,90, ) Annemarie Pröll Itävalta.30,75, 3) Wiltrud Drexel Itävalta.3,35, 4) Laurie Kreiner Kanada.3,45, 5) Rosi Speiser Länsi Saksa.3,56, 6) Florence Steurer Ranska.3,59. Ampumahiih~o Henkilökohtainen kilpailu: Magnar Sohlberg Norja.5.55,60, ( sakkom inuuttia), ) Hansjörg Knauthe Itä-Saksa.6.07,60 8 9

(), 3) Lars-Göran Arvidsson Ruotsi.6.7,03 (), 4) Aleksandr Tihonov N-liitto.6.48,65 (3), 5) Yrjö Salpakari Suomi.6.5,43 (), 6) Esko Saira Suomi.7.34,80 (5)... 7) Mauri Röppönen Suomi.3.45,88 (7)... 30) Juhani Suutarinen Suomi.4.5,99 (,,' Viesti: Neuvostoliitto (Aleksander Tihonov, Rinnat Safin, Ivan Bjako,v, Viktor Mamatov).5.44,9, ) Suomi (Esko SaiTa, Juhani Suu tarinen, Heikki Ikola, Mauri Röppänen).54.37,, 3) Itä Saksa (Hansjörg Knauthe, Joachim Meischner, Dieter Speer, Horst Koschka).54.57,6, 4) Norja (Tor Svendsberget, Kare Hovda, Ivar Nordkild, Magnar Sohlberg).56.4,4, 5) Ruotsi (Lars-Göran Arvidsson, Olle Petrusson, Torsten Wadman, Holmrid Olsson).56.57,4, 6) USA (Peter Karns, Dexter Morse, Denn;s Donahue, Peter Lahdenperä).57.4,3. Miesten pikaluistelu 500 m: Erhard Keller Länsi-Saksa 39,44, ) Hasse Börjes Ruotsi 39,69, 3) Valeri Muratov N-liitto 39,80, 4) Per Björang Norja 39,9, 5) Seppo Hänninen Suomi 40,, 6) Leo Linkovesi Suomi 40,4... 7) Jouko Salakka Suomi 4,8. 500 m: Ard Schenk Hollanti.0,96, ) Roar Grönvold Norja.04,6, 3) Göran Claeson Ruotsi.05,89, 4) Björn Tveter Norja.05,94, 5) Jan Bols Hollanti.06,58, 6) Valeri Lavrushkin N liitto.07,6... 0) Kimmo Koskinen Suomi.08,8... 7) Jouko Salakka Suomi.0,... 8) Seppo Hänninen Soumi.4,5... 34) Leo Linkovesi Suomi.6,86. 5000 m: Ard Schenk Hollanti 7.3,6, ) Roar Grönvold Norja 7.8,8, 3) Sten Stensen Norja 7.33,39, 4) Göran Claeson Ruotsi 7.36,7, 5) Willy Olsen Norja 7.36,47, 6) Kees Verkerk Hollanti 7.39,7... ) Kimmo Koskinen Suomi 7.45,5... 8) Jouko Salakka Suomi 7.57,4. 0000 m: Ard Schenk Hollanti 5.0,35, ) Kees Verkerk Hollanti 5.04,70, 3) Sten Stensen Norja 5.07,08, 4) Jan Bols Hollanti 5.7,99, 5) Valeri Lavrushkin N-liitto 5.0,08, 6) Göran Claeson Ruotsi 5.30,9, 7) Kimmo Koskinen Suomi 5.38,87 (SE)... 9) Jouko Salakka Suomi 6.35,64. Naisten pikaluistelu 500 m: Anne Henning USA 43,33, ) Vera Krasnova N-liitto 4',0, 3) Ljudmila Titova N-liitto 44,45, 4) Sheila Young USA 44,53, 5) Monika Pflug Länsi-Saksa 44,75... 6) Arja Kantola Suomi 46,... 4) Tuula ViJkas Suomi 46,85. 000 m: Monika Pflug Länsi-Saksa.3,40, ) Atje Keulen Deelstra Hollanti.3,6, 3) Anne Henning USA.3,6. 4) Ljudmila Titova N-liitto.3,85, 5) Nina Statkevitsh N-liitto.3,, 6) Dianne Holum USA.3,4... ) Tuula Vilkas Suomi.33,5... ) Arja Kantola Suomi.35,45. 500 m: Dianne Holum USA.0,85, ) Stien Kaiser-Baas Hollanti.,05, 3) Atje Keulen-Deelstra Hollanti.,05, 4) Elly van der Brom Hollanti.,7, 5) Rosemarie Taupadel Itä-Saksa.,35, 6) Nina Statkevitsh N-liitto.3,9... 6) Tuula Vilkas Suomi.7,09. 3000 m: Stien Kaiser-Baas Hollanti 4.5,4, ) Dianne Holum USA 4.58,67, 3) Atje Keulen-Deelstra Hollanti 4.59,9, 4) Sippie Tichelaar Hollanti 5.0,67, 5) Nina Statkevitsh N-liitto 5.0,79, 6) Kapitolina Seregina N-liitto 5.0,88, 7) Tuula Vilkas Suomi 5.05,9... ) Arja Kantola Suomi 5.30,88. Taitoluistelu Naisten taitoluistelu: Beatrice Schuba Itävalta 9/ 75,5, ) Karen Magnussen Kanada 3/ 673,, 3) Janet Lynn USA 7: 663,, 4) Julie Holmes USA 39/ 67,0, 5) Zsusza Almassy Unkari 47/ 59,4, 6) Sonja Morgernstern Itä-Saksa 53/ 579,4. Miesten taitoluistelu: Ondrej Nepala Tshekkoslovakia 739, pistettä/sijaluku 9, ) Sergei Tshetverurun N-liitto 67, 4/ 0, 3) Patrick Pera Ranska 653, /8, 4) Kenneth Shelley USA 596, 0/43, 5) Misha Petkevich USA 58, 5/47, 6) Jan Hoffmann Itä-Saksa 567, 6/ 55. Pariluistelu: (suluissa vapaaohjelman pisteet) Irina Rodnina Aleksei Ulanov N-liitto 40,4 (35,9), sijaluku,0, ) Ljudmila Smimova-Andrei Surillkin N-liitto 49,4 (35,0) 5,0 3) Manuela Gross-Uwe Kagelmann Itä-Saksa 4,8 (30,8) 9,0, 4) Jojo Starbuck-Ken Shell ey USA 406,8 (305,7) 35,0, 5) Alrnut Lehmann-Herbert Wiesinger Länsi-Saksa 399,8 (30,4) 5,0, 6) Irina Tshernitseva-Vasili Blagov N-liitto 399, (30,) 5,0. Jääkiekko, sarja taulukko A-ryhmä Neuvostoliitto.................. 5 4 33-3 9 USA... 5 3 8-5 6 Tshekkoslovakia...... 5 3 6--3 6 Ruotsi.............................. 5 7-3 5 Suomi.............................. 5 3 4-4 4 Puola... " 5 5 9-39 USA sijoittui toiseksi ennen Tshekkoslovakiaa, vaikka sulä on huonompi maalisuhde, koska se voitti tshekit keskinäisessä ottelussa 5-. KeIkkailu Naisten ohjaskelkkailu: Anne Marie Miiller Itä-Saksa.59,8, ) Ute Riihrold Itä-Saksa.59,49, 3) Margit Schaumann itä-saksa.59,54, 4) Elisabeth Demleitner Länsi-Saksa 3.00,80, 5) Yoko Otaka Japani 3.00,98, 6) Halina Kanasz Puola ja Wieslawa Martyka Puola 3.0,33. Miesten ohjaskelkkailu: Wolfgang Schneidel Itä-Saksa 3.7,53, ) Harald Ehrig Itä-Saksa 3.8,39, 3) Wolfram Fiedler Itä-Saksa 3.8,73, 4) Klaus Bonsack Itä-Saksa 3.9,6, 5) Leonard Nagenrauft Länsi-Saksa 3.9,67, 6) Josef Fendt Länsi-Saksa 3.30,03. Pari keikkailu : Wolfgang Zimmerer-Peter Utzschneider Länsi Saksa 4.57,06, ) Horst Floth-Pepi Bader Länsi-Saksa 4.48,84, 3) Jean Wicky-Edy Hubacher Sveitsi 4.59,33, 4) Gianfranco Gaspari-Mario Armano Italia 5.00,45, 5) lon Panturu- Ion Zangur Romania 5.00,5, 6) Carl-Erik Eriksson-Jan Johansson Ruotsi 5.0,44. Nelimieskelkkailu : Sveitsi I 4.4,07, ) Italia 4.43,83, 3) Länsi-Saksa I 4.43,9,4) Sveitsi II 4.44,56, 5) Länsi-Saksa n 4.45,09, 6) Itävalta I 4.45,77. ja pysytte hyvissä kirjoissa Raketilla lentävä lähtö kesän harjoitteluun. Suunniteltu yhteistyössä Suomen Urheiluliiton kanssa. Raketilla pääsevät 0-5-vuotiaat pojat ja tytöt ilmaiseksi seuraamaan Suomi-Iso-Britannia Espanja maaottelua stadionille 5-6.7.97. Toivekirja kaikilla ikäkausiurheiiijoille, samalla loistava palkintokirja seuroille. Raketissa on iskevää tietoa joka lajin sähinöihin. Ov.h. 0 mk KAVERI KOKO KAUDEKSI Urheilun tähtihetkiä, valiovalmentajien neuvoja, rautaisia harjoitteita, kovia kilpailuja. 30

Kuluneen toimikauden eräänä päätehtävänä - jatkuvan suunnittelutyön ohella - oli jo tehtyjen suunnitelmien toteuttamisvaiheen laajentaminen. Tehtäväkentän laajuudesta ja valiokunnan asemasta suunnittelevana koordinoivana elimenä johtuen valiokunta on suunnitelmiensa saattamiseksi toteutukseen pyrkinyt solmimaan mahdollisimman laaja-alaisia yhteyksiä erilaisten tutkimus- ja asiantuntijatahojen kanssa. Yhdeksi merkittävimmistä toteutuksen kanavointitavoista katsottiin pohjoismainen yhteistyö, jonka käynnistämiseksi pidettiin - SVUL:n tieteellisen valiokunnan vastatessa järjestelyistä - ensimmäinen yhteispohjoismainen liikuntatieteen seminaari Helsingissä.-3.. 97. Seminaarin tuloksena syntyikin joukko konkreettisia esityksiä liikuntatieteellisestä tutkimusyhteistyöstä pohjoismaiden kesken. Käsitellyt kysymykset Huippu-urheilu ja mielenterveys. Ylil. Simo Mäkelän välitöntä käytännön hyötyät omaavan tutkimuksen suorittamiseksi valiokunta on antanut konsultointiapua ja tukenut lausunnollaan tutkimuksen rahoituspyrkimyksiä. Nuoren urheilijan alaikäraja systemaattisissa voimanhankintaharjoituksissa. Lääket.lis. Kari Kauko on ollut valiokunnan kuultavana asiasta. Valiokunta on esittänyt toimeenpantavaksi selvitystilaisuuden, jossa koottaisiin jo olemassa oleva - ei yksinomaan voimanhankintaharjoitusten vaan yleensäkin harjoittelun aloittamisikään liittyvä - tieto valmentajakunnalle välitettävään muotoon. Rentutumismenetelmien kartoitustutkimus. Valiokunnan yhteistyössä valmentaja Antti Lanamäen kanssa käynnistämä tutkimus valmistui toimintavuoden aijkana. Tulokset osoittivat, ettei huipputulosten kannalta tarpeellista rentoutumista hallita vielä riittävästi valmentajien ja valmennettavien keskuudessa. Valiokunta on esittänyt lisäkoulutustilaisuuksien järjestämistä. Urheilukoulukokeilu. Valiokunnan urheilukoulutyöryhmä on suorittanut yhteenvedon vuoden kestäneen kokeilun tuloksista. Yhteistyö kokeilukoulujen kanssa jatkuu edelleen. SVUL:n nuorten leidtoiminta. Valiokunta totesi, että uusi leiritoimintasuunnitelma on yhdensuuntainen valiokunnan oman tehtävämäärittelyn yhteydessä hyväksyttyjen toimntapyrkimysten kanssa ja että sen toteutuminen liittyy erittäin läheisesti eräisiin valiokunnan kiireeliisimpiin toteutettavi-in projekteihin ja tukee niitä,minkä johdosta valiokunta katsoi suunnitelman pikaisen toteuttamisen ensiarvoisen tärkeäksi. Sosiometriset tutkimukset. Edellisellä toimikaudella käynnistetyt tutkimukset jatkuvat edelleen. Niitä on myös samalla laajennettu. Julkaisut. Valiokunta on ollut yhteydessä ulkomaisiin keskuksiin toimialaansa liittyvän dokumentaatiomateriaalin saamiseksi. SVUL:n Tieteellisen valiokunnan toiminta 97 Yhteistyö ja edustukset Valiokunnan edustajat ovat osallistuneet seuraaviin tilaisuuksiin: Felles-komitean kokous Tukholmassa 0.-3.5.97 Valiokunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala esitelmöi aiheesta "Urheilun keskusjärjestön ja tieteen yhteistyön ongelmat". Pohjoismainen nuorisourheilujohtajien kongressi Tampereella 3.-6.6.97. Valiokunnan jäsen Matti Suonperä esitteli suunnitelman nuorisourheiluun liittyvästä yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta. Yhteispohjoismainen kokous Göteborgissa 3.-4..97. Lisäksi valiokunnan edustajat ovat neuvotelleet Opetusministeriön edustajien kanssa eräiden valiokunnan toimintasuunnitelmaan sisältyvien projektien toteuttamisedellytyksistä. Yhteenveto Tarkastellessaan asetettujen toimintapyrkimysten ja saavutettujen konkreettisten tulosten välistä suhdetta valiokunta totesi joudutun tilanteeseen, joka pakottaa valiokunnan toimintapyrkimystensä ja -edellytystensä välisten suhteiden perusteelliseen selvittämiseen ja uudelleen arviointiin. Tämän mukaisesti valiokunta sopi jo tietyistä toimenpiteistä, jotka liittohallitus myös hyväksyi. Uusien yhteyksien luomisella tutkija- ja asiantuntijakenttään toivotaan päästävän asiantuntijoiden työn tehostamiseen ja toiminnan laajentumiseen. Kuitenkaan eivät voimat tällaisenaankaan vielä riitä. Tavoitteena on saada kootuksi pohjoismaiset resurssit yhteen, jolloin tutkija- ja asiantuntijakenttä laajentuisi merkittävästi. Hedelmäsokerista aitoa energiaa piristää nopeasti piristävä vaikutus on pitkäaikainen raikas luonnontuote oikein annosteltuna sopii myös painontarkkailijaile ja laihdutlajalle 3 SUOMEN SOKERI

ENNÄ TYSTILASTOJA Julkaisemme yksilö lajien ennätyksiä maailmanennätyksistä Suomen ennätyksiin. Kilpa ilukauden eräissä lajeissa ollessa parhaassa vauhdissa, ei tilasto joka suhteessa kirjan ilmestyessä ole aukoton. Esimerkiksi yleisurheilussa, painonnostossa ja uinnissa tilastojen yhteydessä on maininta, mihin saakka tilasto on vedenpitävä. Yleisurheilun ennätykset Urheilulaji 00 m 00 m (kaart.) Tulos Mr paikka, vuosi 9,9 Jim Hines, USA Ronnie Ray Smith, USA Charlie Greene, USA Sacramento 968 9,8 Tommie Smith, USA Mexico 968 Tulos re paikka, vuosi 0,0 Armin Hary, L-Saksa Z tirich 960 Vaderi Borzov, N-liitto Kiova 969 Gert Metz, L-Saksa Burg Gretesch 970 Roger Bambuck, Ranska Sacramento 968 Vladislav Sapeja, N-liitto Leningrad 968 0, Valeri Borzov NL -7 Pietro Mennea Italia -7 Tulos 0, Raimo Vii en Helsinki 97 Saavutettu 30.6.97 mennessä PE pafkka, vuosi Tulos 0,70we Jonsson, Ruotsi Ztirich 96 Torsten Johansson Ruotsi -7 SE paikka, vuosi 0, Raimo Vilen, Suomi Helsinki 97L. 0,8 Raimo Vilen Markku Kukkoaho Oulu 97 Urheilulaji 0.000 m 0.000 m 0 maj. 00 maj. 400 maj. ME Tulos paikka, vuosi 7.39,4 Ron Clarke, Ausl. Oslo 965 58.06, Gaston Roelants Leuven 966 3,0 Rod Milburn USA Eugene 97,5 Martin Lauer, L-S Ziirich 959 Glenn Davis USA Bern 960 48, Dave Hemery, I-B Mexico 968 EE Tulos paikka, vuosi 7.47,0 Dave Bedford I-B Portsmouth 97 58.06, Gaston Roelants Leuven 966 3, Martin Lauer, L-S Ztirich 959,5 Martin Lauer, L-S Ztirich 959 48, Dave Hemery, I-B Mexico 968 PE Tulos paikka, vuosi 7.5,8 Juha Väätäinen Helsinki 97 59.05,8 Seppo Tuominen Pariisi 97 3,7 Kjellfred Weum, N Oslo 967 Bo Forssander. Ru Malmö 968 3,3 Ragnar Moland, N Kristiansund 97 49,6 Ari Salin Suomi Helsinki 97 SE Tulos paikka, vuosi 7.5,8 Juha Väätäinen Helsinki 97 59.05,8 Seppo Tuominen Parii-si 97 3,8 Ari Salin Praha 970 3,6 Ari Salin Praha 970 49,6 Ari Salin Helsinki 97 400 m 800 m.000 m.500 m 43,8 Lee Evans, USA Mexico 968.44,3 Peter Snell, U S Christchurch 96 Ralph Doubell, Aust Mexico 968.6, Jiirgen May, I-S Erfurt 965 Franz-Josef Kernper, L-S Hannover 966 3.33, Jim Ryun USA Los Angeles 967 44,9 Karl Kaufmann L-S Rooma 960 Martin Jellinghaus, L-S Mexico 968.44,9 Franz-Josef Kemper L-S Hannover 966 Walter Adams L-S Stuttgart 970.6, Jiirgen May, I-S Erfurt 965 Franz-Josef Kernper, L-S Hannover 966 3.34,0 Jean Wadoux, Ranska Colombes 970 45,7 Markku Kukkoaho, Su 45,7 Markku Kukkoaho Helsinki 97 Helsinki 97.45,9 Audun Boysen, Nor.47, Markku Aalto Oslo 955 Helsinki 97.7,8 Dan Waern, Ruotsi Karlstad 959 3.37,3 Ulf Högberg, Ruo Milano 97.9,4 Olavi Vuorisalo Turku 958 Olavi Salonen Turku 958 3.38,6 Pekka Vasala Helsinki 97 3.000 m ej. Korkeus Seiväshyppy Piluushyppy Kolmiloikka 8.,0 Kerry O 'Brien Au Berliini 970 9 Pat Matzdorf USA Berkeley 97 559 Kjel Isaksson RU Los Angeles 97 Bob Seagren USA Los Angeles 97 890 Bob Beamon USA Mexico 968 7.40 Pedro Perez, Kuuba Cali 97 8., Vladimir Dudin, Nl Kiova 969 8 Valeri Brumel, Nl Moskova 963 559 Kjel Isaksson RU Los Angeles 97 835 Igor Ter-Ovaneslan Nl Mexico 967 Josef Schwarz, L-S Stuttgart 970 7.39 Viktor Sanejev Nl Mexico 968 8.3,6 Anders Gärderud Ru 8.4, Jouko Kuha Tukholma 97 Tukholma 968 Jan Dahlgren Ru Helsinki 97 559 Kjel Isaksson RU Los Angeles 97 86 Rainer Stenius Los Angeles 966 7.00 Pertti Pousi Kuortane 968 7 Reijo Vähälä Ateena 969 Asko Pesonen Vaala 97 53 Altti Alarotu Turku 970 86 Rainer Stenius Los Angeles 966 7.00 Pertti Pousi Kuortane 968.000 m 4.56, Michel Jazy, Rans St.Maur 966 4.56, Michel Jazy, Rans St.Maur 966 5.05,6 Dan Waern, Ruotsi Uddevalla 959 5.08,8 Matti Tuura Turku 970 Kuulantyöntö.78 Randy Matson, USA College Station 965.3 H.-J. Rothenburg, I-S Potsdam 97 0.04 Richard Bruch Ru Malmö 97 9.94 Seppo Simola Wuppertal 97 3.000 m 7.39,6 Kipchoge Keino, Ken Hälsingborg 965 7.39,8 Emile Putternans Belgia 97 7.54,0 Lasse Viren, Suomi Imatra 97 7.54,0 Lasse Viren Imatra 97 Kiekonhei tto 68.40 Jay Silvester USA Reno 969 68.3 Richard Bruch Ru Malmö 97 68.3 Richard Bruch Ru Malmö 97 63.50 Pentti Kahma Ylivieska 97 5.000 m 3.6,6 Ron Clarke, Aust Tukholma 966 3.,8 Ian Stewart, Iso B. Edinburgh 970 3.9,8 Lasse Viren, Su Heinola 97 3.9,8 Lasse Viren Heinola 97

Urheilulaji Tulos paikka, vuosi Moukarinheitto 76.40 Walter Schmidt L-S Lahr 97 Keihäänheitto 9.70 Jorma Kinnunen Tampere 969 EE PE SE Saavuttaia Saavuttaia Saavuttaia Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi Tulos paikka, vuosi ---------------------------------------------------- 76.4C Walter Schmidt L-S Lahr 97 9.70 Jorma Kinnunen Tampere 969 67.5 Risto Miettinen Göteborg 97 9.70 Jorma Kinnunen Tampere 969 67.5 Risto Miettinen Göteborg 97 9.70 Jorma Kinnunen Tampere 969 Urheilulaji 00 maj. ME Tulos paikka, vuosi 5,7 Pamela Ryan Au Melbourne 97 EF Tulos paikka, vuosi 5,8 Teresa Sukr.iewicz Pu Varsova 970 Annelie Jahns I-S Erfurt 970 PE Saavuttaia Tulos paikka, vuosi 6,7 Gun Olsson Ru Sollentuna 97 SE Tuios paikka, vuosi 7, Sirkka Norriund Varkaus 968 0-ottelu '47 Bill Toomey USA Los Angeles 969 b39 Kurt Bendlin L-S Heidelberg 967 ~057 Lennart Hedmark FLI Miinchen 97 7763 Hannu Kyösola Helsinki 97 Korkeushyppy 9 Ilona Gusenbauer Itävalta Wien 97 9 Ilona Gusenbauer Itävalta Wien 97 8 Grith Ejstrup Tanska 97 70 Leena Kaarna Helsinki 964 5.000 m 30.000 m.5.,6 Ron Hill I-B Bolton 965.3.30,4 Jim Alder I-B Lontoo 970.5.,6 Ron Hill I-B Bolton 965.3.30,4 Jim Alder I-B Lontoo 970.7.,0 Seppo Nikkari Jyväskylä 97.35.03,6 Antti Viskari Lappeenranta 956.7.,0 Seppo Nikkari Jyväskylä 97.35.03,6 Antti Viskari Lappeenranta 956 Pituushyppy 684 Heide Rosendahl L-S Torino 970 684 Heide Rosendahl L-S Torino 970 656 Berit Berthelsen No Oslo 968 644 Tuula Rautanen Lahti 97 tunnin juoksu 0.664 m Gaston Roelants Leuven 966 0.664 m Gaston Roelants Leuven 966 0.96 m Seppo Tuominen 0.96 m Seppo Tuominen Pariisi 97 Pariisi 97 Kuulantyöntö 0.63 Nadessha Tsrushova Nl Bukarest 97 0.63 Nadessha Tsrushova Nl Bukarest 97 5,66 Marjatta Mäkinen Helsinki 965 5,66 Marjatta Mäkinen Helsinki 965 maili 3.5, Jim Ryun USA Bakersfield 967 3.53,6 Michel Jazy Ranska Rennes 965 3.56,4 Arne KvaJheim Norja Eugene 97 3.59, Olavi Vuorisalo Naantali 957 Olavi Salonen Helsinki 96 Kiekonheitto 65.4 Faina Melnik NL Moskova 97 65.4 Faina Melnik NL Moskova 97 5.88 Marjatta Mäkinen Tallinna 965 5.88 Marjatta Mäkinen Tallinna 965 Naiset 00 m,0 Wyomia Tyus USA Mexico 968 Chi Cheng Formosa Wien 970 Renate Meissner I-S I-Berliini 970,0 Renate Meissner I-S I-Berliini 970,5 Karin Wallgren Ru Oslo 967,6 Mona-Lisa Strandvall Parainen 968 Keihäänhei tto 5-ottelu 65.06 Ruth Fuchs I-S Berliini 97 5406 Purglinde Pollak I-S Erfurt 970 65.06 Ruth Fuchs I-S Berliini 97 5406 Purglinde Pollak I-S Erfurt 970 56,48 Kirsti Launela Oulu 97 46 Britt Johansson Barcelona 97 56,48 Kirsti Launela Oulu 97 436 Sirkka Norrlund Kongsvinger 969 00 m 400 m,4 Chi Cheng Formosa Miinchen 970 5,0 Marilyn NeufvilJe Jamaica Edinburgh 970,5 Irene Szewinska Puo Mexico 968 5, Monika Zehrt I-Saksa 97 3,3 Karin Wallgren Ru Växjö 970 5,7 Marika Eklund Miinchen 97 3,5 Marika Eklund Kauniainen 97 5,7 Marika Eklund Mlinchen 97 4x00 m 4,8 USA (B.FerreJ, Margaret 43,3 L-Saksa (E. Schit Bailes, M.Netter, W.Tyus) tenhelm,. Helten, A. Mexico 968 Irrgang,. Mickler) Helsinki 97 6.9 Göteborgs K'Iinnliga II<., Ruotsi (A-C. \.)lofsson, A Bramer, I Eriesso." K. Wallgren) Borås 967 48, Hangö IK (.Roos, ~I.Eklund, L.Olenius, Y. Hannus) Tampere 97-46, Maajoukkue (T.Rautanen, M-L.StrandvalJ, R.Hagman, M.Eklund) Göteborg 97 800 m 500 m 00 maj..58,5 Hildegard Falck L-S Stuttgart 97 4.09,6 Karin Burneleit I-S Helsinki 97,5 Annelle Ehrhardt Itä-Saksa 97 Pamela Ryan Australia 97.58,5 Hildegard Falck L-S Stuttgart 97 4.09,6 Karin Bumeleit I-S Helsinki 97,5 Annelle Ehrhardt Itä-Saksa 97.0,6 Annelise Damm Ole-.05,9 Eeva Haimi sen Ta Ateena 969 O~lo 968 4.6,6 Anne-Marie Nenzell Ru Ateena 969 3,4 Gun Olsson Ru Sollentuna 97 4.,0 Sinikka Tyynelä Helsinki 97 3,8 Sirkka Norrlund Berliini 970 4x400 m 3.9,3 Itä-Saksa (R. Kiihne,. Lohse, H. Seidler, M. Zehrt) Helsinki 97 39,3 Itä-Saksa (R. Kiihne,. Lohse, H. SeidJer, M. Zehrt) Helsinki 97 3.46,5 Göteborgs Kvinnliga IK. Ruotsi Arhus 97 3.56,7 Hangö IK (.Roos, L. Olemus, Y.Hannus, M.Eklund) Tampere 97.'..37, Maaioukkue (M-L. Strandvall, R.Hagman, R LinrlfoT&, M.Eklund) Helsinki 97