Yritykset 2011 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstilasto 2009 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuus heikkeni vuonna 2009 Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä noin 5,2 miljardia euroa. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto väheni 2 prosenttia edellisvuodesta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuotoista jäi käyttökatetta yhteensä 239 miljoonaa euroa, joka oli 25,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Ala työllisti 2,8 prosenttia edellisvuotta paremmin, yhteensä 54 200 henkilöä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan käyttökateprosentti 2006 2009 Pk-yritysten liikevaihto oli 3,3 miljardia euroa. Pk-yritysten liikevaihdon osuus koko toimialan liikevaihdosta nousi noin yhdellä prosenttiyksiköllä 63,6 prosenttiin. käyttökatetta kertyi 144 miljoonaa euroa, joka on 2,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Käyttökateprosentti pysyi kutakuinkin ennallaan. Helsinki 22.2.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Majoitustoiminnan liikevaihto väheni 5,7 prosenttia 1,3 miljardiin euroon. Sen sijaan ravitsemistoiminnassa liikevaihdon väheneminen oli maltillisempaa. Ravitsemistoiminnan liikevaihto laski 0,7 prosenttia 3,9 miljardiin euroon. Ravitsemistoiminnan käyttökateprosentti laski 0,2 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Tiedot perustuvat verohallinnon elinkeinoverotusaineistoihin. Tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen omalla kyselyllä ja virallisilla tilinpäätöstiedoilla. 2
Sisällys Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2009...4 Pk-yritykset majoitus- ja ravitsemistoiminnassa...4 Majoitustoiminnan kannattavuus...4 Ravitsemistoiminnan kannattavuus...5 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tase...5 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuloksen muodostuminen 2009 (TOL2008)...7 Liitetaulukko 2. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tase 2009 (TOL2008)...7 Liitetaulukko 3. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tunnusluvut 2009 (TOL2008)...7 Kuviot Kuvio 1. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009...4 Kuvio 2. Majoitustoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009...5 Kuvio 3. Ravitsemistoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009...5 Kuvio 4. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan taseen rakenne 2009...6 Tilinpäätöstilaston laatuseloste...9 3
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2009 Majoitus ja ravitsemistoiminnan liikevaihto oli vuonna 2009 yhteensä noin 5,2 miljardia euroa. Liikevaihto väheni 2 prosenttia edellisvuodesta. Samalla käyttökateprosentti pieneni 1,4 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Käyttökatetta kertyi 25,3 prosenttia edellisvuotta vähemmän, yhteensä 239 miljoonaa euroa. Toimialan yritykset työllistivät yhteensä 54 200 henkilöä, eli 2,8 prosenttia edellisvuotta paremmin. Kuvio 1. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009 Pk-yritykset majoitus- ja ravitsemistoiminnassa Kun koko toimialan liikevaihto pieneni 2 prosenttia, pieneni pk-yritysten liikevaihto 0,2 prosenttiyksikköä. Pk-yritysten liikevaihto päätyi 3,3 miljardiin euroon. Pk-yritysten liikevaihdon osuus koko toimialan liikevaihdosta nousi 1,1 prosenttiyksiköllä 63,6 prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuus heikkeni sekä isojen yrityksien että pk-yrityksien osalta. Pk-yritysten kannattavuus säilyi kuitenkin vuonna 2009 isoja yrityksiä paremmin. Pk-yritykset tuottivat käyttökatetta 144 miljoonaa euroa, joka on 2,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Käyttökateprosentti pysyi kutakuinkin ennallaan. Sen sijaan toimiala työllisti pk-yritysten kautta 2,8 prosenttia enemmän, yhteensä 37 000 henkilöä. Majoitustoiminnan kannattavuus Majoitustoiminnan tuotoista kertyi käyttökatetta yhteensä 58 miljoonaa euroa. Käyttökateprosentti oli 4,5, mikä laski edellisvuodesta 5,1 prosenttiyksikköä. Majoitusliikkeiden kannattavuus heikkeni edellisvuodesta myös muilla mittareilla vertailtaessa. Kannattavuus on heikentynyt myös pienten ja keskisuurten yritysten joukossa, mutta kannattavuuden lasku näiden joukossa on pienempää. Pk-sektorin käyttökateprosentti oli 5,0 prosenttia. Pk-sektorin osuus majoitustoiminnan liikevaihdosta oli 43 prosenttia ja henkilöstömäärästä 56 prosenttia. 4
Kuvio 2. Majoitustoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009 Ravitsemistoiminnan kannattavuus Ravitsemistoiminnan osalta käyttökate laski 3,7 prosenttiyksikköä 181 miljoonaan euroon. Käyttökateprosentti putosi 0,2 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Rahoitus- ja nettotulosasteet pysyivät likimain edellisvuoden tasolla, mutta kokonaistulosprosentti laski 0,6 prosenttiyksikköä. Ravitsemistoiminnan omavaraisuusaste kasvoi noin 3,8 prosenttia. Pk-sektorilla ravitsemistoiminnan kannattavuus on sen sijaan jopa kasvanut. Käyttökateprosentti on kasvanut 0,5 prosenttiyksikköä ja rahoitustulos 0,8 prosenttiyksikköä. Kokonaistulos ei ole Pk-sektorillakaan kasvanut. Kuvio 3. Ravitsemistoiminnan kannattavuuden tunnuslukuja 2006 2009 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tase Majoitus- ja ravitsemistoiminnan omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 29,4 prosenttia. Omavaraisuusaste nousi edellisvuodesta 1,1 prosenttiyksikköä. Omavaraisuusasteen kasvu kohdistui suuriin yrityksiin, sillä pienten ja keskisuurten yritysten omavaraisuusaste laski 1,1 prosenttiyksikköä 26,7 prosenttiin. Kokonaisvelan suhde liikevaihtoon oli majoitus- ja ravitsemisalalla 47,9 prosenttia. 5
Kuvio 4. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan taseen rakenne 2009 6
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuloksen muodostuminen 2009 (TOL2008) TULOKSEN MUODOSTUMINEN, 1 000 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 1) LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö Ulkopuoliset palvelut Palkat ja henkilösivukulut yhteensä Laskennallinen palkkakorjaus Liiketoiminnan muut kulut 2) Valmistevarastojen lisäys/vähennys KÄYTTÖKATE Poistot ja arvonalentumiset yhteensä LIIKETULOS Rahoitustuotot Rahoituskulut Verot NETTOTULOS Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja fuusiovoitot Käyttöomaisuuden myyntitappiot ja fuusiotappiot KOKONAISTULOS Tilinpäätössiirrot yhteensä Laskennallinen palkkakorjaus (palautus) TILIKAUDEN TULOS Toimiala Majoitustoiminta 1 280 506 22 683 1 303 189-214 036-53 168-323 595-12 257-641 701-285 58 148-79 098-20 950 16 755-52 842-7 309-64 346 41 329-30 094 1 975-366 - 51 501 7 493 12 257-31 751 Ravitsemistoiminta 3 943 485 76 483 4 019 968-1 508 236-142 695-1 140 425-118 413-929 795 215 180 620-125 344 55 276 20 731-33 205-36 678 6 124 25 192-36 530 4 813-1 875-2 277 655 118 413 116 794 Liitetaulukko 2. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tase 2009 (TOL2008) TASEET, 1 000 Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihto-omaisuus yhteensä Rahoitusomaisuus yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä Pakolliset varaukset yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Toimiala Majoitustoiminta 1 319 546 43 491 445 178 488 669 1 808 215 514 014 28 756 662 1 264 783 1 808 215 Ravitsemistoiminta 878 297 100 427 695 819 796 246 1 674 543 456 582 18 915 1 277 1 197 769 1 674 543 Liitetaulukko 3. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tunnusluvut 2009 (TOL2008) TUNNUSLUVUT Yritysten lukumäärä Toimiala Majoitustoiminta 1 712 Ravitsemistoiminta 9 370 7
TUNNUSLUVUT Toimiala Majoitustoiminta Liiketoiminnan tuotot yhteensä, 1000 euroa 1 303 189 Jalostusarvo, 1000 euroa 394 000 Henkilöstön lkm 10 093 Aineelliset nettoinvestoinnit, 1000 euroa 60 498 Liikevaihto/henkilöstö, 1000 euroa 127 Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,2 Käyttökate-% 4,5 Rahoitustulos-% 1,1 Nettotulos-% -4,9 Kokonaistulos-% -4,0 Kokonaispääoman tuotto-% -0,6 Omavaraisuusaste, % 30,2 Kokonaisvelat/liikevaihto-% 98,7 Ravitsemistoiminta 4 019 968 1 439 457 44 156 72 532 89 1,1 4,5 3,3 0,2-0,1 4,2 28,6 31,1 8
Tilinpäätöstilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Tilinpäätöstilasto kuvaa yritystoiminnan tuloksen muodostumista, kannattavuutta sekä taseen rakennetta toimialoittain ja suuruusluokittain. Tilastoyksikkönä on yritys. Valtion ja kuntien liikelaitokset sisältyvät aineistoon. Kuvausalueen ulkopuolelle jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, rahoitus ja vakuutustoiminta sekä ne maatilatalouden yksiköt, jotka eivät toimi työnantajina. Yksilöivänä tunnuksena on yrityksen liikeja yhteisötunnus eli y-tunnus. Tilasto sisältää tuloslaskelma- ja tasetiedot pääkohdittain, näistä lasketut kannattavuuden ja vakavaraisuuden keskeiset tunnusluvut sekä henkilöstön lukumäärän. Lisäksi tilasto sisältää yritysten perus- ja luokittelutietoja, jotka saadaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Tilaston tiedot muodostavat yhtenäisen aikasarjan 2006-2009. Tilasto sisältää myös liikevaihdon ja kulujen erittelytietoja. Kulujen erittelyt koskevat tuloslaskelman eriä aineet ja tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut ja liiketoiminnan muut kulut. Nämä tiedot julkaistaan STATFIN -palvelutietokannassa omina tauluinaan. Tilastotietoja käytetään Suomen yrityssektorin rakenteiden, kannattavuuden ja kehityksen analysointiin ja seurantaan. Tietojen suurimpia käyttäjiä ovat elinkeinoelämän edustajat, tutkimuslaitokset, julkinen hallinto ja kansainväliset tahot kuten Euroopan komissio ja OECD. Tilastojen käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt. Tuloslaskelma Tuloslaskelma esitetään ryhmitettynä siten, että siitä käy ilmi tuloksen muodostumisen kannalta keskeiset erät: käyttökate, liikevoitto, nettotulos ja kokonaistulos. Käyttöomaisuuden myynti- ja fuusiovoitot sekä myynti- ja fuusiotappiot esitetään satunnaisten erien ryhmässä. Ennen käyttökatetta esitetty laskennallinen palkkakorjaus oikaistaan satunnaisten erien jälkeen ennen tilikauden tulosta. Tilikauden tulos on virallisen tuloslaskelman mukainen. Tunnusluvut Tunnusluvut on laskettu Yritystutkimusneuvottelukunnan ohjeita noudattaen niin pitkälle kuin se on tietosisällön puolesta mahdollista. Liiketoiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut Kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut Tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut 9
Rahoitusta kuvaavat tunnusluvut Yritys Tilastoyksikkönä on yritys. Yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat: - ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä, - oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö), - valtion ja kuntien liikelaitokset. Toimialaluokitus Käytetty toimialaluokitus on Toimialaluokitus 2008 (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2008). Toimialaluokitus 2008 perustuu EU:n toimialastandardiin NACE Rev.2:een siten, että NACE:n nelinumerotasoa on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä numerolla. Tilastoja voidaan tuottaa tarkimmalla toimialatasolla tietojen salaussääntöjen puitteissa. Oikeudellinen muoto Käytetty oikeudellinen eli juridinen muoto on yritysrekisterin käyttämä luokitus. Verohallinnon asiakastietokannassa olevat oikeudelliset muodot muutetaan Yritys- ja toimipaikkarekisterissä YTR:n käyttämän luokituksen mukaiseksi. Kokoluokitus EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 124/2003) määrittelee PK -yritykset sekä pienet yritykset seuraavien sääntöjen mukaan 1. Pienet ja keskisuuret yritykset määritellään yrityksiksi, - joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden - vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai - taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa ja - jotka täyttävät kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta. 2. Pieni yritys määritellään yritykseksi, - jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka - vuosiliikevaihto on enintään 10 miljoonaa euroa tai - taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa ja - joka täyttää kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta. 3. Mikroyritys määritellään yritykseksi, - jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka - vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai - taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa ja - joka täyttää kohdassa 4 määritellyn perusteen riippumattomuudesta. 4. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko PK -yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. Suuruusluokkien liikevaihton- ja taseen loppusumman rajoja tarkistettiin vuonna 2003. Suuruusluokkien tiedot edellisiin vuosiin eivät ole tästä johtuen täysin vertailukelpoisia. Tietolähde Tilinpäätöstilaston pääasiallinen tietolähde on verohallinnon elinkeinoverotusaineistot, joita täydennetään puuttuvien tietojen osalta Tilastokeskuksen omalla kyselylomakkeella ja virallisen tilinpäätöksen tiedolla. 10
Tilinpäätöstilastot on laadittu vuodesta 2000 lähtien 30.12.1997 voimaan tullutta uutta kirjanpitolakia ja -asetusta noudattaen (Kirjanpitolaki ja -asetus 30.12.1997 / 1336). Tärkeimmät Tilinpäätöstilastojen laadintaan vaikuttavat tilastoalan asetukset ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan rakennetilastoasetus. Keskeinen vuosittaisten yritystoiminnan tilastojen laatimista ohjaava asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No 295/2008. 2. Tilastoyksikköasetus. Yritystoiminnan tilastoinnissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus Euroopan neuvoston asetus No 696/93. 3. Toimialaluokitusasetus. Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, NACE Rev.2:een, jota on tarkennettu kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla. 2.Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston peruskehikon muodostaa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysrekisteristä saadaan tilaston keskeiset luokitusmuuttujat kuten toimiala, sektori, oikeudellinen muoto, omistajatyyppi, alue sekä henkilöstön määrä ja suuruusluokka. Tilinpäätöstilastoon yritykset on valittu käyttäen samoja rajauksia toiminta-ajan, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen kuin yritysrekisterissä. Myös yhdenkertaista kirjanpitoa pitävät ammatinharjoittajat sisältyvät tilinpäätöstilastoon. Lisäksi tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset. Kunnalliset liikelaitokset sisältyvät tilastoon energia- ja vesihuollon ja liikenteen toimialoilta. Tilinpäätöstilaston aineisto perustuu verohallinnon elinkeinoverotusaineistoon ja Tilastokeskuksen yritystiedusteluun. Elinkeinoverotusaineisto sisältää kaikkien elinkeinoverotuslain alaisten yritysten ja ammatinharjoittajien tilinpäätöstiedot. Se on ollut Tilastokeskuksen käytettävissä vuodesta 1994 lähtien. Omalla tiedustelulla kerätään vuosittain tietoja noin 6 000 yritykseltä. Tiedustelun piiriin kuuluvat toimialojen Kaivostoiminta ja louhinta, Teollisuus, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä Vesihuolto, viemärija jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito kaikki yli 50 henkilöä työllistävät yritykset. 10 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä tiedusteluun on valittu yritykset satunnaisotannalla. Muiden toimialojen kaikki yli 100 henkilöä työllistävät yritykset kuuluvat tiedustelun piiriin ja 10 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä tiedusteluun on valittu yritykset satunnaisotannalla. Tiedustelun piiriin kuuluu myös joitain henkilöstömäärältään pienempiä yrityksiä sekä kaikki kunnalliset liikelaitokset. Omassa tiedustelussa kerätään investointitietoja ja muita tilinpäätöksen lisätietoja. Oman kyselyn aineistoa tarkistetaan erilaisilla aineiston sisäisillä loogisuus- ja suhdelukutesteillä. Tietoja verrataan myös muihin tietolähteisiin. Patentti- ja rekisterihallituksen elektronista kuva-arkistoa käytetään tietojen tarkistamisessa. 3.Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilinpäätöstilasto sisältää kattavasti tiedot kaikista liikeyrityksistä lähes kaikilta toimialoilta. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat. Tilinpäätöstilasto ei sisällä seuraavien toimialojen tietoja: 64, 65, 66, 84, 851, 852, 853, 854, 85591, 856, 86210, 91010, 94 (toimialaluokitus 2008). Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten tiedot tarkistetaan yrityskohtaisesti. Pienempien ja vastaamattomien yritysten tuloslaskelma- ja tasetiedot saadaan verohallinnon elinkeinoverotusaineistosta ja muista hallinnollisista aineistoista. Yritysten luokitustiedot kerätään pääsääntöisesti Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Elinkeinoverotusaineisto on tärkeä tilaston tietolähde. Aineiston laatu tarkistetaan ja korjataan ohjelmallisesti. Aineiston puuttuvat arvot korvataan eli imputoidaan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla. Liikevaihdon ja kulujen erittelytietoja, joita ei suoraan voi johtaa elinkeinoverostusaineistosta, on mallinnettu Tilastokeskuksen omasta tiedonkeruusta (Tilkes) laskettujen jakaumatietojen avulla. Tilinpäätöstilaston lukuja julkaistaan sekä ennakollisina että lopullisina. Lopulliset tiedot eroavat jonkin verran ennakollisista. Perusaineiston täydentyminen ja lopettamistietojen päivittäminen aiheuttavat muutoksia lopullisiin tietoihin ennakollisiin tietoihin verrattuna. Lisäksi ennakossa yrityksiä ei rajata pois lyhyen toiminta-ajan perusteella eli alle puolivuotta tilikaudella toimineita. 11
Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon maksuvalvonta-aineistosta. Liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa. Suomen yritykset julkaisussa yritysten määrä on suurempi kuin tilinpäätöstilastossa. Ero syntyy pääasiassa maa- ja metsätalouden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä julkisen hallinnon yritysten puuttumisesta tilinpäätöstilaston luvuista. Tilinpäätöstilastossa yritysten kokoluokitteluna on käytetty EU:n komission suositusta. Tämän johdosta jakautuminen kokoluokkiin eroaa Suomen yritykset -julkaisussa esitetyistä lukumääristä. Pääasiallinen syy on ehto riippumattomuudesta. Suomen yritykset -julkaisussa pienet ja keskisuuret yritykset on määritelty vain henkilökunnan perusteella. 4.Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Yritysten tilinpäätöstilastosta tehdään vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Vuoden 2010 ennakkotiedot valmistuvat syyskuussa 2011 ja lopulliset tiedot helmikuussa 2012. Tilinpäätöstilastoa on laadittu vuodesta 1974. 5.Tietojen saatavuus Tilinpäätöstietoja on saatavissa toimialoittain ja suuruusluokittain Tilastokeskuksen internet-sivuilta maksuttomasta STATFIN-palvelutietokannasta. Tilastokatsaukset ovat saatavissa tilastojen kotisivuilta. 6. Tilaston vertailukelpoisuus Tilastotietojen eri ajankohtien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kirjanpitolain muutokset. Vuoden 2003 tilastossa otettiin käyttöön laskennallinen palkkakorjaus. Palkkakorjaus on tehty pienille yrityksille, joilla yrittäjien tekemä palkaton työpanos on suuri. Palkkakorjaus parantaa yritysten välistä vertailtavuutta. Tiedot on julkaistu siten, että tiedot on saatavissa myös ilman palkkakorjausta. Tilastovuoden 2008 julkistamisen yhteydessä tilinpäätöstilastoissa otettiin käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 2008. Toimialaluokituksen käyttöönotto muuttaa useiden toimialaryhmien rakennetta siten, että tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia toimialaluokituksella TOL 2002 julkistettuihin lukuihin. Tilastovuonna 2008 uudistettiin myös henkilöstön lukumäärän laskentatapaa. Henkilöstön lukumäärä saadaan tilinpäätöstilastoihin nyt kokonaan yritysrekisteristä ja se noudattaa yritysrekisterin vuositilastossa määriteltyä kokovuosityöllisen määritelmää. Edellä mainitut toimiala- ja henkilöstömuutokset on huomioitu uudessa aikasarjassa, joka on tehty tilastovuodesta 2006 lähtien. Vanhan toimialaluokituksen TOL 2002 ja henkilöstön lukumäärän mukaisen aikasarjan viimeinen tilastovuosi on 2008. 7. Tietojen selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedoista on saatavilla yhtenäiset aikasarjat 1999-2008 TOL 2002 luokituksella ja 2006-2009 TOL 2008 luokituksella. Yhtenäisyyttä muihin tilastoihin rajoittavat käsitteelliset ja menetelmälliset asiat: 12
1. Liiketoiminnan kuukausikuvaajien liikevaihto on laskettu verohallinnon maksuvalvonta-aineistosta. Liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa. 2. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa yritysten määrä on suurempi kuin rakennetilaston tilinpäätöstilastossa. Ero syntyy pääasiassa maa- ja metsätalouden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä julkisen hallinnon yritysten puuttumisesta tilinpäätöstilaston luvuista. Myös yritysten luokittelussa toimialoille on jonkin verran eroja. Toimialoittaiset luvut saattavat poiketa yritys- ja toimipaikkarekisterin luvuista myös fuusiokorjausten erilaisesta ajoituksesta johtuen. Tilinpäätöstilastossa fuusiokorjaukset tehdään tapahtumavuonna, mutta yritys- ja toimipaikkarekisterissä vasta seuraavana vuonna. Yritys- ja toimipaikkarekisteri eivät myöskään tilastoi kunnallisia liikelaitoksia. 3. Tilinpäätöstilastossa yritysten kokoluokitteluna on käytetty EU:n komission suositusta. Tämän johdosta jakautuminen kokoluokkiin eroaa Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa esitetyistä lukumääristä. Pääasiallinen syy on ehto riippumattomuudesta. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoissa pienet ja keskisuuret yritykset on määritelty vain henkilökunnan perusteella. 4. Kansantalouden tilinpidon toimialoittainen arvonlisäys perushintaan poikkeaa tilinpäätöstilaston jalostusarvosta, koska kansantalouden tilinpidon laskelmat laaditaan toimipaikoittain. Tilinpäätöstilastojen jalostusarvon laskenta pohjautuu yritystason tietoihin. Lisäksi tilinpäätöstilaston jalostusarvo arvioidaan tuottajahintaan. 13
Yritykset 2011 Lisätietoja Sami Kanninen (09) 1734 3750 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tilinpäätöstilasto 2009, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797-5344 (pdf)