Pörssitiedote 1 (16) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2016 Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon ellei toisin mainita. Taloudellinen kehitys tammi-maaliskuussa 2016 Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 183,9 (179,9) miljoonaa euroa Konsernin liikevoitto oli 74,2 (72,8) miljoonaa euroa Konsernin tammi-maaliskuun voitto oli 59,0 (55,4) miljoonaa euroa Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 92,4 (52,4) miljoonaa euroa Korollinen nettovelka oli 934,8 (999,3) miljoonaa euroa Investoinnit olivat 27,3 (24,1) miljoonaa euroa Omavaraisuusaste oli 35,5 (33,5) prosenttia Osakekohtainen tulos oli 17 730 (16 656) euroa AVAINLUVUT 1 3/16 1 3/15 muutos % 1 12/15 Liikevaihto M 183,9 179,9 2,2 600,2 Investoinnit, brutto M 27,3 24,1 13,5 147,5 investoinnit liikevaihdosta % 14,9 13,4 24,6 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M 0,6 0,4 53,0 1,8 liikevaihdosta % 0,3 0,2 0,3 Henkilöstö keskimäärin 321 313 2,6 319 Henkilöstö kauden lopussa 322 312 3,2 315 Palkat ja palkkiot yhteensä M 5,6 5,5 2,6 21,3 Liikevoitto M 74,2 72,8 1,8 162,6 liikevaihdosta % 40,3 40,5 27,1 Voitto ennen veroja M 73,6 69,2 6,5 129,3 liikevaihdosta % 40,0 38,5 21,5 Kauden voitto M 59,0 55,4 6,5 103,6 Kauden laaja tulos M 60,5 57,0 6,1 109,1 Omavaraisuusaste % 35,5 33,5 33,5 Korolliset nettolainat M 934,8 999,3-6,5 1 026,6 Nettovelkaantuminen 1,2 1,4 1,4 Tulos/osake 17 730,10 16 655,62 6,5 31 150,79 Osinko/A-osake 33 686,24 Osinko/B-osake 16 038,49 Oma pääoma/osake 232 021 217 721 6,6 213 822 Osakkeiden lukumäärä A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325
Pörssitiedote 2 (16) Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: "Sähköjärjestelmä toimi huippupakkasilla - sähkön hinta Pohjoismaissa edelleen laskussa" Tammikuun alussa Suomen sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 megawatin. Huippukulutustilanne osoitti selkeästi Suomen vahvan riippuvuuden sähkön tuonnista ja sähköjärjestelmän marginaalien pienentymisen kulutushuippujen aikana. Sähköjärjestelmä toimi kuitenkin luotettavasti, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkömarkkinoiden Euroopan laajuinen markkinamekanismi osoitti tehokkuutensa ohjaamalla Itämeren alueen voimalaitoksia ja sähkön siirtoja maiden rajojen yli tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, mikä johti olosuhteisiin nähden edullisiin sähkön hintoihin. Sähkön tukkuhinnan alhainen hintataso vaikeuttaa markkinaehtoisten investointien tekemistä ja johtaa monien nykyisten tuotantolaitosten ennenaikaiseen sulkemiseen Suomessa ja naapurimaissa. Pohjoismainen markkinahinta laski vuodentakaiseen hintaan verrattuna 21 prosenttia. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä lisääntynyt tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa. Suomi ei pystynyt täysin hyödyntämään naapurimaiden vahvaa tuotantotilannetta, koska siirtokapasiteetti on rajallista. Uudistamme hyvää vauhtia Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imatralle. Suurhankkeen Hikiän ja Forssan välinen osuus otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Katsauskaudella teimme investointi- ja hankintapäätöksiä yhteensä 34 miljoonan euron sta. Valmistaudumme tulevaisuuteen kehittämällä johtamista ja yrityskulttuuria. Tämän määrätietoisen työn tuloksena saavutimme kymmenennen sijan Suomen Parhaat Työpaikat -listalla keskisuurten yritysten sarjassa. FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2016 Laskentaperiaatteet Taloudellinen tulos Fingridin osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatuottojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015. Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen seurauksena yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaa, kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät. Konsernin tammi-maaliskuun liikevaihto oli 183,9 (179,9) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot kasvoivat alkuvuoden aikana 127,8 (115,4) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena. Liiketoiminnan
Pörssitiedote 3 (16) muut tuotot olivat 2,3 (0,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 1,3 miljoonaa euroa pullonkaulatuottojen tuloutusta, joka liittyy pullonkaulatuottojen käyttämisestä sääntelyssä määritellyllä tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämisestä Suomen ja muiden EU-maiden välillä kertyneihin kuluihin. Tammi-maaliskuun kulut olivat 109,2 (103,9) miljoonaa euroa. Tammi-maaliskuussa sähkön kulutus oli 24,7 (23,4) terawattituntia. Tasesähkön myynti oli 41,8 (40,2) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot kasvoivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 7,1 (5,6) miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta käyttöönotetusta uudesta tariffirakenteesta. Fingridin saamat pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välisiltä yhteyksiltä kasvoivat 19,9 (11,0) miljoonaan euroon, mikä on seurausta Ruotsin alhaisesta sähkön hintatasosta. Suomen ja Viron välisiltä yhteyksiltä Fingrid sai pullonkaulatuottoja 1,7 (0,4) miljoonaa euroa. Pullonkaulatulojen kirjaamisessa tehdyn muutoksen seurauksena niitä ei enää raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen, vaan ne kirjataan suoraan taseen siirtovelkoihin, josta ne käytetään sääntelyn sallimalla tavalla siirtokapasiteetin ylläpitämiseen tai lisäämiseen Suomen ja muiden EU-maiden välillä. Tasesähkön kulut kasvoivat viimevuotisesta tasosta 33,0 (27,8) miljoonaan euroon lähinnä tasesähkön hinnannousun seurauksena. Häviösähkökulut kasvoivat 16,6 (15,9) miljoonaan euroon vertailukautta suuremman häviösähkön määrän johdosta. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2016 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 99 (101) prosenttia oli suojattu keskihintaan 36,2 (40,1) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat 10,6 (12,0) miljoonaan euroon. Syynä kulujen laskuun olivat automaattisen taajuudenhallintareservin hankinnan keskeyttäminen, ja Fingridin omistamien nopeana häiriöreservinä toimivien varavoimalaitosten kunnonhallintakulujen aleneminen. Poistot olivat 23,7 (22,9) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut kasvoivat 3,7 (2,7) miljoonaan euroon johtokatujen reunapuiden käsittelyn ja voimajohtojen ennakoivaan kunnossapidon kulujen kasvettua vertailuajankohdasta. Henkilöstökulut säilyivät lähes edellisvuoden tasolla ja olivat 6,9 (6,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto ja muut tuotot (milj. ) 1 3/16 1 3/15 muutos % 1 12/15 Kantaverkkotuotot 128 115 10,8 333 Tasesähkön myynti 42 40 4,0 137 Rajasiirtotuotot 7 6 25,2 11 Suomi-Viro pullonkaulatulot* 0 0-100,0 4 Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot* 0 11-100,0 87 Tehoreservituotot** 2 2-13,8 8 Läpisiirtotuotot 4 4 6,9 15 Muu liikevaihto 1 1-6,8 5 Liiketoiminnan muut tuotot 2 1 200,1 5 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 186 181 3,1 605
Pörssitiedote 4 (16) Kulut (milj. ) 1 3/16 1 3/15 muutos % 1 12/15 Tasesähkön osto 33 28 18,7 98 Häviösähkökulut 17 16 4,7 69 Poistot 24 23 3,6 94 Reservikulut 11 12-11,5 55 Henkilöstökulut 7 7 4,9 26 Kunnonhallintakulut 4 3 35,3 19 Tehoreservikulut** 2 2-12,2 7 Läpisiirtokulut 3 4-8,7 9 Muut kulut 10 11-7,7 41 Kulut yhteensä 109 104 5,1 419 Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten nmuutoksia 77 77 0,4 187 Konsernin liikevoitto, IFRS 74 73 1,8 163 * Pullonkaulatulojen raportoinnissa on tehty muutos ja niitä ei raportoida liikevaihdossa vuoden 2016 alusta alkaen. ** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa. Konsernin alkuvuoden liikevoitto oli 74,2 (72,8) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 73,6 (69,2) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät kantaverkkotuottojen kasvulla (+12,4 miljoonaa euroa) ja johdannaisten markkina-n muutoksilla (+4,0 miljoonaa euroa) sekä pullonkaulatuottojen raportointimuutoksen seurauksena liikevaihdosta poistuneilla pullonkaulatuloilla (-11,4 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 59,0 (55,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos 60,5 (57,0) miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli alkuvuonna 92,4 (52,4) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 35,5 (33,5) prosenttia. Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tilikauden voitolle, joten päättyneen katsauskauden voitosta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tilikauden voittoa. Katsauskaudelta kertynyt hyvä tulos johtuu talvikauden muuta aikaa suuremmasta sähkön kulutuksesta ja talviarkipäivinä perittävästä korkeammasta siirtohinnasta. Investoinnit ja kunnossapito Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti. Itä- ja Länsi-Suomen välistä siirtoyhteyttä vahvistaakseen Fingrid uudistaa "Rautarouvaa", Suomen ensimmäistä voimajohtolinjaa Turusta Imatralle. Tämän suurhankeen Hikiä - Forssa-osuus valmistui ja se otettiin käyttöön maaliskuussa. Voimajohdon urakkakustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Rautarouvan uudistaminen jatkuu Lieto - Forssa välillä, jossa on jo käynnissä pylväiden perustustyöt. Kokonaisuudessaan Rautarouva on uusittu vuoteen 2020 mennessä.
Pörssitiedote 5 (16) Sähköjärjestelmä Hirvisuo - Pyhänselkä siirtoyhteyden uudistaminen etenee suunnitellusti ja hanke valmistuu vuoden 2016 aikana. Valmistuttuaan siirtoyhteys parantaa Länsi-Suomen sähkön saannin varmuutta, sekä mahdollistaa tuuli- ja ydinvoiman liittämisen verkkoon. Myös pohjoisen ja eteläisen Suomen välinen siirtokapasiteetti paranee huomattavasti. Länsi-Suomen verkkoa vahvistaa myös Alajärven sähköaseman uudistus ja Kristinestadin sähköaseman laajentaminen Kristiinankaupungissa, joista Fingrid on tehnyt hankintasopimukset. Alajärven sähköaseman urakan on noin 7,5 miljoonaa euroa ja urakka valmistuu vuoden 2017 lopulla. Kristinestadin sähköaseman laajentaminen mahdollistaa satojen megawattien tuulivoiman liittämisen verkkoon ja se parantaa sähköverkon luotettavuutta Etelä-Pohjanmaalla. Hanke valmistuu kesällä 2017, ja urakkasopimuksen on noin 4,5 miljoonaa euroa. Turvatakseen pääkaupunkiseudun asukkaiden ja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen sähkönsaannin Fingrid vahvistaa Länsisalmen sähköasemaa. Sähköaseman uudistamisesta ja laajentamisesta tehtiin hankintapäätös. Sopimusten kokonais on noin 13 miljoonaa euroa ja hanke valmistuu vuoden 2017 lopulla. 1970-luvulla rakennettu Inkoon sähköasema varmistaa Länsi-Uudenmaan sähkösyöttöä. Fingrid on tehnyt investointipäätöksen ikääntyneen aseman uudistamisesta. Noin yhdeksän miljoonan euron hanke valmistuu vuonna 2018. Elvis-toiminannanohjausjärjestelmän kehitystyö on valmistumassa. Fingrid käynnisti vuonna 2006 projektin, jonka tavoitteena on rakentaa omaisuudenhallinnan toimintaa tukeva moderni tietojärjestelmäkokonaisuus. Maaliskuussa 2016 otettiin käyttöön suurin osa toiminnallisuuksista ja järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantamiseksi Fingrid on tehnyt mittavia toimintamallin uudistuksia, sekä lisännyt tasasiirtoyhteyksien asiantuntijaresursseja. Vuoden 2016 alusta alkaen käyttöön otettiin ympärivuorokautinen varallaolojärjestelmä. Talvikauden aikana Suomen sähkönkulutus nousi ensimmäistä kertaa yli 15 000 megawatin. Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 15 100 megawattiin 7.1.2016 klo 17-18. Suomessa tuotettiin kulutushuipun hetkellä 10 800 megawatin teholla sähköä ja loput 4 300 megawattia tuotiin naapurimaista. Suomi on kulutushuipputilanteissa riippuvainen sähkön tuonnista. Sähköjärjestelmä toimi kulutushuipun aikana luotettavasti, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Tehoreservikapasiteettia ei käynnistetty. Suomessa kulutettiin sähköä tammi-maaliskuussa 24,7 (23,4) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 1,4 (1,3) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli siten 25,1 (24,7) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 19,3 (17,9) terawattituntia, mikä oli 76,9 (72,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 17,8 (16,6) terawattituntia, mikä oli 72,3 (71,0) prosenttia Suomen kulutuksesta. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 5,0 (4,2) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,0 (0,05) terawattituntia. Sähkön tuonti Ruotsista on jatkunut runsaana koko katsauskauden.
Pörssitiedote 6 (16) Sähköä vietiin Viroon tammi-maaliskuussa 1,4 (1,2) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta tammi-maaliskuussa 0,06 (0,01) terawattituntia. Venäjältä tuotiin sähköä Suomeen tammi-maaliskuussa 1,7 (2,1) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä on ollut pienehköä edellisvuoden tapaan. Vuorokauden sisäinen vaihtelu tuonnissa on kuitenkin suurta. Katsauskaudella ei ollut sähkön vientiä Venäjälle. Sähkönsiirtokapasiteetti Suomen ja naapurimaiden välillä on ollut täysimääräisesti sähkömarkkinoiden käytettävissä lukuun ottamatta muutamia lyhyitä, suunnitelluista huoltotöistä sekä häiriöistä aiheutuneita rajoituksia. Katsauskaudella kantaverkossa ei ollut merkittäviä häiriöitä. Sähköjärjestelmä 1 3/16 1 3/15 1 12/15 Suomen sähkönkulutus TWh 24,7 23,4 82,5 Sähkön läpisiirto Suomessa TWh 1,4 1,3 3,9 Sähkön siirto Suomessa TWh 25,1 24,7 87,2 Fingridin sähkönsiirtovolyymi TWh 19,3 17,9 67,2 Fingridin sähkönsiirto asiakkaille TWh 17,8 16,6 63,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,4 0,3 1,4 Sähkön siirto Suomi-Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 0,0 0,0 0,2 tuonti Ruotsista TWh 5,0 4,2 17,8 Sähkön siirto Suomi-Viro vienti Viroon TWh 1,4 1,2 5,0 tuonti Virosta TWh 0,1 0,0 0,0 Sähkömarkkinat Sähkön siirto Suomi-Venäjä tuonti Venäjältä TWh 1,7 2,1 3,9 Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä sähkön vuorokausimarkkinoiden pohjoismainen keskihinta (systeemihinta) oli tammi-maaliskuussa 23,99 (28,13) euroa megawattitunnilta. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatulot olivat yhteensä 39,8 (22,0) miljoonaa euroa. Vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna pullonkaulatuloja lisäsi entisestään alentunut hintataso Ruotsissa. Keskeisin syy alhaiseen hintatasoon oli runsas vesivoimantuotanto Ruotsissa ja Norjassa sekä lisääntynyt tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa. Säätösähkön hinta kohosi 22.1.2016 kaikkien aikojen korkeimmalle, 3 000 /MWh:n, tasolle yhden tunnin ajaksi. Aamutunnilla kello 7-8 Fingrid hyödynsi kaiken markkinaehtoisen ylössäätökapasiteetin, jotta sähkön tuotanto ja kulutus saatiin tasapainoon.
Pörssitiedote 7 (16) Sähkömarkkinat 1 3/16 1 3/15 1 12/15 Nord Pool systeemihinta /MWh, keskihinta 23,99 28,13 20,98 Suomen aluehinta /MWh, keskihinta 30,43 32,10 29,66 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M * 39,8 22,0 173,5 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %** 55,3 38,8 47,1 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M * 3,5 0,7 8,4 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %** 20,8 6,6 12,0 * Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. ** Pullonkaulatuntit % osoittaa pullonkaulatuntien osuuden ajanjakson kaikista tunneista. Pullonkaulatunniksi lasketaan sellainen tunti Suomen ja Ruotsin välillä, jolloin vuorokausimarkkinan Suomen aluehinta poikkeaa sekä Ruotsin SE1- että SE3-alueen hinnasta ja Suomen ja viron välillä sellainen tunti, jolloin vuorokausimarkkinan Suomen aluehinta poikkeaa Viron aluehinnasta. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Fingrid käytti vastakauppaan 1,1 (1,0) miljoonaa euroa. Vastakauppakustannukset muodostuivat pääosin Suomen ja Ruotsin välisten siirtoyhteyksien häiriöistä aiheutuneista kustannuksista. Vastakaupat 1 3/16 1 3/15 1 12/15 Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M 1,0 0,2 0,8 Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M 0,1 0,0 0,8 Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M 0,0 0,8 2,2 Vastakaupat yhteensä M 1,1 1,0 3,8 Rahoitus Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut tammi-maaliskuun aikana olivat 0,8 (3,9) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän n muutos oli 4,2 miljoonaa euroa positiivinen (1,3 miljoonaa euroa positiivinen). Korolliset lainat olivat 1 096,7 (1 182,8)
Pörssitiedote 8 (16) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 906,4 (955,2) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 190,3 (227,6) miljoonaa euroa. Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus- ja rahavarat 31. maaliskuuta 2016 olivat 161,9 (183,4) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit. Sähköjohdannaisten käyvän n muutokseen katsauskaudella sisältyy suojauslaskennan lopettamisesta johtuvaa suojausrahaston purkautumista 1,8 miljoonaa euroa konsernin tulosta pienentävänä eränä. Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 17 (37) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu. Kansainvälinen luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti 15.1.2016 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat. Fingrid saattoi 1.2.2016 päätökseen luokituspalvelujen kilpailutuksen. Fingrid jatkaa luokituspalvelusopimuksia Standard & Poor's Ratings Services ja Fitch Ratings:in kanssa ja lopettaa luokituspalvelusopimuksen Moody's Investors Servicen kanssa. Luokituspalvelusopimus päättyi Moody's Investors Servicen kanssa 1.2.2016. Henkilöstö Konsernin kokonaishenkilömäärä oli keskimäärin 321 (313), joista vakituisessa työsuhteessa oli 283 (282). Muut asiat Tilintarkastus Energiavirasto teki päätöksen sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmistä valvontajaksoille 2016 2019 ja 2020 2023. Valvontamenetelmät astuivat voimaan 1.1.2016 ja muutoksenhaku päättyi 4.1.2016. Fingrid ei valittanut päätöksestä. Fingrid perusti 16.2.2016 Fingrid Datahub Oy:n. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.4.2016 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2015, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsi Fingrid Oyj:n hallituksen toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Juhani Järvi. Muita hallituksen jäseniä ovat Juha Majanen (varapuheenjohtaja), Esko Torsti, Sanna Syri, sekä uudeksi
Pörssitiedote 9 (16) hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa valittu Anu Hämäläinen. Hallituksen jäsenet on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa kullekin A-sarjan osakkeelle 33 686,24 euroa ja B-sarjan osakkeelle 16 038,49 euroa, yhteensä 90 000 003,75 euroa. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Jouko Malisen. Fingrid-konsernin tilikauden 2016 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänn muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Vuoden 2016 kantaverkkohinnoittelu on asetettu siten, että vuonna 2016 saavutetaan edellisellä valvontajaksolla kertynyttä ylituottoa vastaava alituotto. Lisäksi vertailtavuuteen vaikuttaa pullonkaulatulojen erilainen kirjauskäsittely vuoden 2016 alusta lähtien. Koko vuoden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat Pohjoismaissa lämpötilavaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. 31.3.2016 Lisätietoja: Talous- ja rahoitusjohtaja Jan Montell, puh. 040 592 4419 (tavattavissa torstaina ja perjantaina 28.4.-29.4.2016) tai Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 040 593 8428 (tavattavissa perjantaina 29.4.2016)
Pörssitiedote 10 (16) Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. 31.3.2016 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, MILJ. EUROA 1 3/2016 1 3/2015 Muutos 1 12/2015 Liikevaihto 183,9 179,9 4,0 600,2 Liiketoiminnan muut tuotot 2,3 0,8 1,6 5,2 Poistot -23,7-22,9-0,8-94,1 Liiketoiminnan kulut -88,4-84,9-3,4-348,7 Liikevoitto 74,2 72,8 1,3 162,6 Rahoitustuotot ja -kulut -0,8-3,9 3,1-33,7 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,2 0,2 0,0 0,4 Voitto ennen veroja 73,6 69,2 4,5 129,3 Tuloverot -14,7-13,8-0,9-25,7 Kauden voitto 59,0 55,4 3,6 103,6 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 1,4 1,4 0,0 5,8 Muuntoerot 0,1 0,2-0,1-0,3 omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 60,5 57,0 3,5 109,1 Tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 59,0 55,4 3,6 103,6 Laajan tuloksen jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille 60,5 57,0 3,5 109,1 Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* 17 730 16 656 1 074 31 151 * laimennusvaikutusta ei ole
Pörssitiedote 11 (16) KONSERNIN LYHENNETTY TASE, MILJ. EUROA 1 3/2016 1 3/2015 Muutos 1 12/2015 VARAT Pitkäaikaiset varat Liike 87,9 87,9 0,0 87,9 Aineettomat hyödykkeet 95,2 95,2 0,0 95,4 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 681,4 1 627,0 54,4 1 677,0 Sijoitukset 10,4 11,0-0,6 10,2 Johdannaiset 36,7 42,9-6,2 32,1 Saamiset 19,6 13,6 6,1 19,0 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 931,2 1 877,6 53,6 1 921,6 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 12,5 12,3 0,2 12,7 Johdannaiset 2,1 10,3-8,3 3,4 Saamiset 64,4 76,7-12,4 69,9 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 87,2 115,9-28,6 93,5 Rahavarat 74,7 67,6 7,1 23,4 Lyhytaikaiset varat yhteensä 240,8 282,8-42,0 202,8 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 0,0 0,2-0,2 0,0 Varat yhteensä 2 171,9 2 160,6 11,4 2 124,4 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 771,5 723,9 47,5 711,0 Pitkäaikaiset velat Korolliset 906,4 955,2-48,8 907,2 Johdannaiset 54,0 43,0 11,0 47,0 Korottomat 128,8 125,5 3,3 126,9 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 089,3 1 123,7-34,4 1 081,1 Lyhytaikaiset velat Korolliset 190,3 227,6-37,2 236,2 Johdannaiset 22,7 14,1 8,6 30,3 Korottomat 98,2 71,3 26,9 65,8 Lyhytaikaiset velat yhteensä 311,2 313,0-1,7 332,4 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 171,9 2 160,6 11,4 2 124,4
Pörssitiedote 12 (16) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MILJ. EUROA Emoyrityksen omistajille kuuluva Osake- Ylikurssi- Arvon- Muunto- Kertyneet Oma oma pääoma pääoma rahasto muutos- erot voittovarat yhteensä 1.1.2015 55,9 55,9-11,5-0,4 567,0 666,9 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 55,4 55,4 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 1,4 1,4 Muuntoerot 0,2 0,2 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 1,4 0,2 1,7 Laaja tulos 1,4 0,2 55,4 57,0 Liiketoimet omistajien kanssa 31.3.2015 55,9 55,9-10,1-0,2 622,4 723,9 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 48,2 48,2 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 4,3 4,3 Muuntoerot -0,5-0,5 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 4,4-0,5 3,8 Laaja tulos 4,4-0,5 48,2 52,0 1.1.2016 55,9 55,9-5,7-0,7 605,6 711,0 Tilikauden laaja tulos Tilikauden voitto tai tappio 59,0 59,0 Muut laajan tuloksen erät Rahavirran suojaukset 1,4 1,4 Muuntoerot 0,1 0,1 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 0,0 0,0 Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna 1,4 0,1 1,6 Laaja tulos 1,4 0,1 59,0 60,5 Liiketoimet omistajien kanssa 31.3.2016 55,9 55,9-4,3-0,6 664,5 771,5
Pörssitiedote 13 (16) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, MILJ. EUROA Liiketoiminnan rahavirta 1 3/2016 1 3/2015 Muutos 1 12/2015 Tilikauden voitto 59,0 55,4 3,6 103,6 Oikaisut 41,2 44,0-2,8 175,2 Käyttöpääoman muutokset 24,2-25,0 49,2-19,7 Maksetut korot -1,2-1,2 0,0-23,7 Saadut korot 0,1 0,4-0,4 0,8 Maksetut verot -5,0-4,3-0,8-20,5 Liiketoiminnan nettorahavirta 118,2 69,4 48,9 215,7 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuus- -25,7-30,6 4,9-150,4-0,5-0,9 0,4-3,4 hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 0,1 0,1 0,5 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden 0,8 0,1 0,8 5,1 myynti Myönnetyt lainat -0,9 Saadut osingot 0,6 Saadut avustukset 15,0-15,0 15,0 Maksetut korot -0,6-0,5-0,1-1,7 Investointien nettorahavirta -25,8-17,0-8,8-135,3 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 107,4 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -12,4-2,0-10,4-104,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos -35,0-46,2 11,2-81,0 Maksetut osingot -65,0 Rahoituksen nettorahavirta -47,4-48,2 0,8-142,8 Raha- ja rahoitusvarojen muutos 45,0 4,2 40,9-62,4 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden alussa 116,9 179,3-62,4 179,3 Raha- ja rahoitusvarat tilikauden lopussa 161,9 183,4-21,5 116,9 TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Q1/2016 Q4/2015 Q3/2015 Q2/2015 Q1/2015 Q4/2014 Liikevaihto M 183,9 172,5 134,6 113,2 179,9 148,2 Liikevoitto M 74,2 57,4 23,1 9,3 72,8 26,5 Liikevoitto % 40,3 33,3 17,1 8,2 40,5 17,9
Pörssitiedote 14 (16) INVESTOINNIT, MILJ. EUROA 1 3/2016 1 3/2015 Muutos 1 12/2015 Verkkoinvestoinnit 24,5 22,5 2,0 138,4 Asemat 14,5 10,7 3,9 77,1 Johdot 9,9 11,8-1,9 61,3 Investoinnit kaasuturbiineihin 0,3 0,0 0,3 0,7 Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,3 0,3 0,3 Uudet kaasuturbiinilaitokset 0,0 0,0 0,4 Muut investoinnit 2,6 1,6 1,0 8,4 ICT 2,5 1,5 1,0 8,4 Investoinnit yhteensä 27,3 24,1 3,3 147,5 TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MILJ. EUROA 1 3/2016 1 3/2015 Muutos 1 12/2015 Tutkimus- ja kehitysmenot 0,6 0,4 0,2 1,8 JOHDANNAISSOPIMUKSET, MILJ. EUROA Korko- ja valuuttajohdannaiset pos. 31.3.2016 31.3.2015 31.12.2015 neg. netto Nimellis pos. neg. netto Nimellis pos. neg. 15-19 -4 331 32-13 19 321 15-20 -5 341 Valuuttatermiinit 0 0 0 4 0 0 1 0 0 5 netto Nimellis Valuutan-vaihtosopimukset Koronvaihto-sopimukset 31-10 21 430 31-12 18 435 24-9 15 430 Ostetut korko-optiot 1 1 359 150 1 1 359 Yhteensä 46-29 17 1 123 63-26 37 907 40-30 11 1 135 Sähkö-johdannaiset pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh pos. neg. netto TWh Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities 0-50 -50 4,13 0-34 -34 4,18-49 -49 4,22 Yhteensä 0-50 -50 4,13 0-34 -34 4,18-49 -49 4,22 Yhtiö lopetti vuoden 2014 alusta sähköjohdannaisten suojauslaskennan. Tämän vuoksi kyseisten johdannaisten koko nmuutos on kirjattu ja kirjataan jatkossakin tuloslaskelmaan. Taseessa oleva suojausrahasto puretaan tulosvaikutteisesti, tulosta 11,6 miljoonaa euroa vähentävästi, tasaerissä vuosien 2015 ja 2016 aikana.
Pörssitiedote 15 (16) Rahoitusinstrumenttien käyvän n hierarkia, milj. euroa 31.3.2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3 än on kirjattavat varat Myynnissä olevat sijoitukset 0 Korko- ja valuuttajohdannaiset 46 än on tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 0 40 48 än on kirjattavat varat yhteensä 40 94 än on kirjattavat velat Korko- ja valuuttajohdannaiset, velat 29 Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 50 än on kirjattavat velat yhteensä 50 29 än on stettavat varat ja velat luokitellaan kolmitasoiseen hierarkiaan käyvän n esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään n stettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna. Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla. Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti. Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa Vastuusitoumukset, milj. euroa 31.3.2016 31.3.2015 Muutos 31.12.2015 Pantatut rahavarat 0 1-1 1 Vuokravastuut 25 27-1 26 Varavoimalaitosten käyttöoikeussopimukset 87 97-10 89 Luotonvarausprovisiot 1 1 0 1 Yhteensä 114 126-12 118 Investointisitoumukset 123 134-12 124 Muut taloudelliset vastuut 2-2 Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa 31.3.2016 31.3.2015 Muutos 31.12.2015 Kirjanpito kauden alussa 1 677 1 640 37 1 640 Lisäykset 28 9 19 133 Vähennykset 0 0 0-3 Poistot ja nalentumiset -23-23 -1-93 Kirjanpito kauden lopussa 1 681 1 627 54 1 677 Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, milj. euroa 31.3.2016 31.3.2015 Muutos 31.12.2015 Myynnit 0 3-2 1 Ostot 10 10 0 40 Myyntisaamiset 2 3-1 3 Lainasaamiset 3 2 1 3
Pörssitiedote 16 (16) Liiketoimet omistajien kanssa, milj. euroa 31.3.2016 31.3.2015 Muutos 31.12.2015 Omistajat Ostot 6 6 0 6 Ostovelat 0 0 0 Muu lähipiiri Myynnit 15 14 1 29 Ostot 16 19-3 70 Myyntisaamiset 2 1 1 1 Ostovelat 1 3-2 2 Tilinpäätösperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on tätä osavuosikatsausta laatiessaan muuttanut laskentaperiaatteitaan vuositilinpäätöksessään 2015 noudattamistaan laskentaperiaatteista pullonkaulatuottojen tuloutuksen osalta. Muutos on tehty vuoden 2016 alusta alkaen. Muilta osin osavuosikatsauksessa on noudatettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015. Fingridin kantaverkkotoiminnan hinnoittelun sääntelyssä tapahtuneen muutoksen johdosta yhtiö sisällyttää 1.1.2016 jälkeen saadut pullonkaulatuotot taseeseen muiden velkojen erään 'siirtovelat'. Siirtoveloista pullonkaulatuottoja tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina sitä mukaan kun niitä vastaavat sääntelyssä määritellyt kulut kertyvät vuosikustannuksina tuloslaskelmaan. Vaihtoehtoisesti ne kirjataan taseessa tehtyjä sääntelyssä määriteltyjä investointeja vastaan pienentämään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoa, minkä seurauksena myös kyseisten hyödykkeiden poistot pienenevät. Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Yritysjärjestelyt Fingrid perusti 16.2.2016 Fingrid Datahub Oy:n. Fingridin kokonaan omistaman tytäryhtiön tehtävänä on toteuttaa sähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, jossa vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden tiedonvaihto keskitetään yhteen palveluun. Kausiluonteisuus Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut. Yleislauseke Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.