ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 148/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta

1992 vp- HE 250 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Työeläkepäivät. Markku Lehto

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 269/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 153/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

Toimeentulotuen tarkoitus

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia. johtuu saman työnantajan muiden työntekijöiden. tehtäväksi myös Iomautuspäivärahaa koskeviin säännöksiin.

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

60 vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyskassalakiin

Sosiaali- ja terveysministeriö/muutoksia toimeentulotukilakiin

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 152/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 165/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

HE 204/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläketukilain muuttamisesta

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää vahvistaa toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohjeistuksen alkaen.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

Helsinki / 2012

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Teuvo Pohjolainen

Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista

- kysymyksiä ja vastauksia

KEL -indeksin jäädyttäminen

HE 23/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

M I K S I T YÖ T TÖ M ÄT E I VÄT T YÖ L L I S T Y E I VÄT K Ä T YÖ PA I K AT TÄY T Y

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 117/2012 vp. kehitykseen sidottuihin perusturvaetuuksiin.

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta. lön perusosa korotettuna kymmenellä prosentilla.

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Transkriptio:

LAKIALOITE 97/2007 vp Laki asumistukilain 15 :n ja toimeentulotukilain 11 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tässä aloitteessa ehdotetaan asumistukilakiin muutosta, joka mahdollistaisi kaikkien työttömien työnhakijoiden ottaa vastaan alle kuuden kuukauden mittaisia työsuhteita ilman, että ansiotulot leikkaisivat asumistukea. Samoin aloitteessa ehdotetaan, että toimeentulotuen saaja voisi ansaita 30 % ansiotuloista ja enintään 300 euroa kuukaudessa (nykyisen 20 %:n ja 150 euron kuukaudessa sijasta) ilman, että vähäiset ansiotulot leikkaisivat toimeentulotukea. Ehdotuksilla pyritään ns. byrokratialoukkujen purkamiseen. Toisessa lakialoitteessa (LA 98/2007 vp) ehdotetaan perusturvaetuuksien korottamista täyden kansaneläkkeen tasolle, jotta toimeentulotukiriippuvuus perusturvassa voitaisiin purkaa. Tämä taso sinänsä on riittämätön, mutta se on alku laajemmalle vähimmäisturvauudistukselle, jolla nykyistä aukollista ja riittämätöntä syyperusteista vähimmäisturvaa voitaisiin asteittain parantaa. Kolmannessa lakialoitteessa (LA 86/2007 vp) ehdotetaan työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista työttömyysturvaan kuulumattomana rajoituksena, jolla on niin ikään työn vastaanottamista rajoittava vaikutus. Nämä kolme lakialoitetta muodostavat vasemmistoliiton eduskuntaryhmän toimenpidekokonaisuuden, jolla ns. köyhyysloukkujen aiheuttamia epäkohtia voitaisiin oleellisesti lievittää. YLEISPERUSTELUT Yleistä Huolimatta Suomessa vuodesta 1997 lähes keskeytyksittä jatkuneesta talouskasvusta pitkäaikaistyöttömyys ja erityisesti lapsiperheiden toimeentulovaikeudet on edelleen suuri inhimillinen ongelma. Tätä työttömyyden piirrettä on kuvattu työttömyyden "kovaksi ytimeksi". Etuudet on määritelty niin, että tarveharkintaisuus ja tulovähenteisyys työttömyysturvassa, asumistuessa ja toimeentulotuessa muodostavat esteen lyhyiden työsuhteiden vastaanottamiselle, koska vähäinen lisä ansiotulona ei lisää tukea saavan perheen käteen jääviä tuloja etuuksien vähentymisen, päivähoitomaksujen kohoamisen, verotuksen ja työssäkäynnistä aiheutuvien lisämenojen vuoksi. Lainsäännöksiä on muutettava niin, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan työttö- Versio 2.0

myysturvaan kuulumattomana ja että tulosidonnaisuutta lievennetään asumis- ja toimeentulotuessa. Vähimmäisturvan riittämätön taso luo toimeentulotukiriippuvuuden Kunnallisesta toimeentulotuesta on tullut pysyvä perusturvan täydentäjä. Kunnallisesta toimeentulotuesta on ensisijaisten perustoimeentuloturvaetuuksien (perusturvaetuuksien), kuten työttömyyspäivärahan ja sairausvakuutuksen päivärahan, jälkeenjääneisyyden vuoksi muodostunut ensisijaisen turvan pitkäaikainen täydentäjä. Tämä ei ole viimesijaisen, kunnallisen toimeentulotuen tarkoitus ja on myös vastoin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantaa, että syyperusteinen, ensisijainen toimeentuloturva (PL 19 :n 2 momentti) ei voi perustua viimesijaiseen turvaan eli toimeentulotukeen (PL 19 :n 1 momentti). "Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon yhtyen perustuslakivaliokunta korostaa perustoimeentulon turvan olevan itsenäinen etuus suhteessa 1 momenttiin. Siten 2 momentissa mainituissa tilanteissa yksilön perustoimeentuloturvajärjestelmä ei voi muodostua 1 momentin mukaisesta viimesijaisesta turvasta." (PeVM 25/1994 vp HE 309/1993 vp, pykäläperustelut HM 15 a :n, nyk. PL 19 :n 2 momentin kohdalla) Etuuksien matalaa tasoa (v. 2007) kuvaa seuraava lista: työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (yksinäisellä 514,07 euroa/kk ja 2 lapsen yksinhuoltajalla 657,04 euroa/kk), pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat (380 euroa/kk), lasten kotihoidon tuki tulottomalla, yhden lapsen yksinhuoltajalla (462,47 euroa/kk), itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintoraha (259,01 euroa/kk) vuonna 2007 sekä yksinäisen täyden kansaneläkkeen määrä I kuntaryhmässä (524,85 euroa/kk). Matala etuuksien taso aiheuttaa useiden etuuksien käytön päällekkäisyyttä Tällä hetkellä eri elämäntilanteita varten luodut etuudet vaihtelevat määrältään ilman sosiaalipoliittisesti hyväksyttäviä perusteita. Perustoimeentuloturva on sen riittämättömän tason lisäksi hyvin aukollinen ja hajanainen. Pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivät perheet saavat tulonsa usein työmarkkinatuesta, asumistuesta sekä toimeentulotuesta. Työttömien osuus asumistuen saajissa on noussut vuoden 1991 vähän yli 20 %:n tasosta 65 %:iin tuen saajista vuonna 2005 (Asumistukiselvitys, Ympäristöministeriön raportteja 15/2006, s.31). Marraskuussa 2004 sekä toimeentulotukea että asumistukea sai yhteensä 88 203 kotitaloutta. Toimeentulotukea, asumistukea ja työmarkkinatukea sai yhtäaikaisesti 41 280 kotitaloutta (Särkelä, R Eronen A. (toim.), Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot, 2007, s. 113). Vuoden 2006 asumistukiselvityksessä todetaan, että vuonna 2005 yksin asuvista asumistuen saajista kolme neljäsosaa (75 %) oli työttömiä. Kahden huoltajan lapsiperheistä työttömiä oli yli 60 % ja vähiten työttömiä oli yhden huoltajan tuensaajaperheissä, joista 40 % ilmoitti olevansa työttömiä. Kelan ja Stakesin henkilöpohjaisten yhteisrekistereiden mukaan vuonna 2000 marraskuussa 226 230:stä yleisen asumistuen piirissä olleesta henkilöstä 36,2 % sai samanaikaisesti toimeentulotukea. Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2004 marraskuussa 200 570 henkilöstä 37,5 % sai samanaikaisesti toimeentulotukea. (Ympäristöministeriön raportteja 15/2006, s. 31 ja 32). Taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen ei näy tuensaajien tukiriippuvuuden oleellisena alenemisena, vaikka tuensaajien määrä oli 26 000 henkilöä pienempi. Työttömän työnhakijan alle kuuden kuukauden työsuhteet eivät saisi leikata asumistukea Asumistukilain voimaantulosta vuodesta 1975 vuoteen 1993 asumistukea ei tarkistettu lainkaan kesken vuoden. Vuonna 1993 lakia muutet- 2

tiin valtiovarainministeriön aloitteesta niin, että tukea tarkistettiin tulojen noustessa vähintään 841 euroa kuukaudessa. Vuonna 1994 tukea alettiin tarkistaa myös, jos tulot alenivat 589 euroa kuukaudessa. Asumistukitoimikunnan esitysten pohjalta välitarkistusraja alennettiin tulojen noustessa tai laskiessa 336 euroon vuonna 1995 ja edelleen 168 euroon vuonna 2000. Viimeinen muutos tehtiin vuonna 2005, jolloin tulojen nousua koskeva tarkistusraja nostettiin 300 euroon. Työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavien pitkäaikaistyöttömien osalta nykyiseen asumistukilakiin on säädetty poikkeus tulojen tarkistamisesta. Tämän mukaan, mikäli tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen työllistyy, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta lukien kuin se muutoin tehtäisiin (= kuukausi, jolloin tulojen muutos vaikuttaa koko kuukauden ajan). Poikkeussäännöksen soveltamisalaa on laajennettava kaikkiin työttömiin työnhakijoihin työllistymisen esteiden poistamiseksi. Samasta syystä alle kuuden kuukauden työsuhteet eivät saisi vaikuttaa asumistuen määrään. Toimeentulotukea myönnettäessä etuoikeutetun tulon rajaa on nostettava 300 euroon kuukaudessa Voimassa olevassa toimeentulotukilaissa ei erikseen lueteltujen tulojen lisäksi oteta huomioon myöskään vähintään 20:tä prosenttia tuensaajan ansiotuloista. Nykyisessä laissa ansiotuloja kuukaudessa voi kuitenkin olla enintään 150 euroa ilman, että toimeentulotuki pienenee. Säännös tuli voimaan 1.4.2005 lukien ja on säädetty väliaikaiseksi poikkeusäännökseksi (11 :n 4 momentti, 49/2005). Tämä etuoikeutetun tulon määrä on liian pieni ja muodostaa osaltaan esteen lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottamiselle. Etuoikeutetun tulon määrää on nostettava pikaisesti 30 %:iin ja enimmillään 300 euroon kuukaudessa. Tämä säännös toimeentulotukilaissa on niin ikään muutettava pysyväksi. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Asumistuen saajan työssäkäynnin helpottaminen Asumistukilain 15 :n 4 momentti. Ehdotamme asumistukilain 15 :n 4 momentin muuttamista niin, että säännöstä ensinnäkin sovellettaisiin pitkäaikaistyöttömien sijasta kaikkiin työttömiin työnhakijoihin. Lisäksi ehdotamme säännöksen muuttamista niin, että jos asumistuen määrän tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen työllistyy, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kuusi kuukautta (nykyisin kolme kuukautta) myöhäisemmästä ajankohdasta kuin se muutoin tehtäisiin (= kuukausi, jolloin tulot muuttuneet koko kuukauden ajan). Tässä tapauksessa aikaväli pitenisi kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Muutos poistaisi kaikkien työttömien työnhakijoiden kohdalta esteen ottaa vastaan lyhyitä, alle kuuden kuukauden työsuhteita. Asumistukilain pääsäännön mukaan asumistuen määrä tarkistetaan muun muassa, jos ruokakunnan pysyvät kuukausitulot ovat nousseet vähintään 300 euroa (asumistukilain 15 :n 1 momentin 1 kohta). Tämän mukaan asumistuki tarkistetaan tulojen lisääntyessä (tai vähentyessä) sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia tuloja ansaitaan koko kuukaudelta (asumistukilain 15 :n 3 mom.). Asumistukilain poikkeussäännös tulojen muutostilanteessa koskee tällä hetkellä ainoastaan työttömyysturvalain peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavia pitkäaikaistyöttömiä. Asumistukilain 15 :n 4 momentin (laissa 1185/2005, tullut voimaan 1.3.2006) mukaan, jos asumistuen määrän tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen työllistyy saatuaan välittömästi ennen työllistymistään yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista peruspäivärahaa tai 3

työmarkkinatukea, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta kuin se muutoin tehtäisiin (tulojen muutos koko kuukauden ajan). Poikkeussäännös ei koske ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavia työttömiä lainkaan. Nykyisessä laissa oleva rajaus on keinotekoinen ja asettaa työttömät eri asemaan työttömyyden keston ja työttömyysturvan päivärahalajin perusteella. Poikkeussäännös tulee ulottaa kaikkiin työttömiin työnhakijoihin, joiden kotitaloudet saavat asumistukea. Toimeentulotuen saajan työssäkäynnin helpottaminen Toimeentulotukilain 11 :n 4 momentti. Ehdotamme säännöksen muuttamista niin, että etuoikeutettujen ansiotulojen enimmäismäärä kuukaudessa nostetaan 30 %:iin ansiotuloista ja enintään 300 euroon. Nykyisessä säännöksessä tuloina ei toimeentulotukilaissa mainittujen tulojen lisäksi oteta huomioon myöskään vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista. Ansiotuloja kuukaudessa voi kuitenkin olla enintään 150 euroa ilman, että toimeentulotuki pienenee. Säännös tuli voimaan 1.4.2005 lukien ja on säädetty väliaikaiseksi poikkeusäännökseksi (11 :n 4 momentti, 49/2005). Toimeentulotukilain mukaan pääsääntönä on, että tuloina toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (11 :n 1 momentti). Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia eikä alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan (7 ja 7 c :n nojalla) huomioon otettavat menot (11 :n 2 momentti). Tuloina ei myöskään oteta huomioon tuloja siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja eikä äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkkeensaajien hoitotukea, vammaistukilain (124/1988) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) mukaista lapsen hoitotukea. Tulolaskelman ulkopuolelle jäävät myös työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettu ylläpitokorvaus sekä kuntoutusrahalain (611/1991) 24 a :ssä tarkoitetut ylläpitokorvaus ja edellä 8 :ssä tarkoitetut korvaukset ja tulot (11 :n 2 momentti). Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset: 1. Laki asumistukilain 15 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 15 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1185/2005, seuraavasti: 15 Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asumistuen määrän tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen, joka on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettu työtön työnhakija, työllistyy, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kuusi kuukautta myöhäisemmästä ajan- 4

kohdasta kuin se muutoin 3 momentin mukaan tehtäisiin. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 2. Laki toimeentulotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 annetun toimeentulotukilain (1412/1997) 11 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 49/2005, seuraavasti: 11 Huomioon otettavat tulot Tuloina ei edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi oteta huomioon vähintään 30:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 300 euroa kuukaudessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2007 Erkki Virtanen /vas Annika Lapintie /vas Martti Korhonen /vas Veijo Puhjo /vas Unto Valpas /vas Jyrki Yrttiaho /vas Matti Kauppila /vas Matti Kangas /vas Mikko Kuoppa /vas Minna Sirnö /vas Merja Kyllönen /vas Esko-Juhani Tennilä /vas Pentti Tiusanen /vas 5