PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 72/2014/2 Dnro ESAVI/197/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2014 ASIA Länsisataman edustan väyläalueiden muuttaminen, ruoppaus ja louhinta sekä valmistelulupa hanketta varten, Helsinki HAKIJA Helsingin Satama HAKEMUKSEN VIREILLETULO Helsingin Satama on 27.12.2013 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Länsisataman edustan väyläalueiden muutoksiin ja siitä aiheutuviin ruoppausja louhintatöihin Helsingin kaupungissa sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 7) kohta, 10 luvun 4 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Helsingin Satamalla ei ole Länsisataman edustan väyliä koskevia, vesilain perusteella annettuja, lupia. Liikennevirasto (Merenkulkulaitos) on 3.2.2012 antanut väyläpäätöksen nro VP-25/2012 koskien seuraavia väyliä: Saukon väylä (nro 4720), Lokkiluodon-Saukonnokan väylä (nro 4715), Helsingin Länsisataman väylä (nro 4710) ja Länsisataman laiturin väylä (nro 4685). Hankealueelle on 20.3.2013 maakuntavaltuustossa hyväksytty maakuntakaava. Kaavassa alue on merkitty vesialueeksi ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Suojelualueet 2 (18) Alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut voimaan 19.1.2007. Yleiskaavassa alue on merkitty vesialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteellä tarpeellisia siltoja. Hankealue sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue sijaitsee Laajalahdessa noin 6 km:n päässä hankealueelta luoteeseen. Lähimpinä sijaitsevia luonnonsuojelualueita ovat: - Tiirakari, noin 1,9 km toimenpidealueen länsipuolella. - Läntisen Pihlajasaaren lehto ja merenrantaniityt, noin 1,0 km toimenpidealueen kaakkoispuolella. - Melkin hiekkarannat ja merenrantaniityt, noin 1,2 km toimenpidealueen lounaispuolella. - Vattuniemen merenrantaniityt, noin 1,0 km toimenpidealueen länsipuolella. Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Hankealueen läheisyydessä ei tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita muinaismuistoja. Hankealueesta noin 500 m luoteeseen sijaitsee perämoottoriveneen hylky kovalla mutapohjalla 9 10 m:n syvyydessä. Hylky on Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohde nro 1000019033, joka ei kuitenkaan ole muinaisjäännös. Sirpalesaaren matalan pohjoisosassa on perus- ja merikarttaan merkitty vuonna 1968 uponneen Jaala Sjöstjärnan hylky. Hylyn tarkkaa sijaintia ei tiedetä, sillä hylkyä ei etsinnöistä huolimatta ole onnistuttu paikallistamaan. Hylky makaa ilmeisesti noin 8 m:n syvyydessä. Jaala Sjöstjärnan hylkyä ei ole rauhoitettu. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue sijaitsee Helsingin Länsisataman edustalla merialueella, joka kuuluu Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue sijaitsee tarkemmin väyläalueiden länsipuolella kohdassa, jossa Länsisataman väylästä (nro 4710) erkanee Länsisataman laiturin väylä (nro 4685) sekä Saukon väylä (nro 4720). Etäisyys lähimpiin rantoihin (Lauttasaaren Vattuniemi) on yli 600 m.
3 (18) LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesialueen tiedot Helsingin Länsisataman alueen risteilylaivaliikenteen arvioidaan kasvavan lähivuosina alueelle suunnitellun risteilijäterminaalin myötä. Vesiliikenne tulee myös kasvamaan Jätkäsaaren ja Hernesaaren uusien asuinalueiden ja niihin liittyvien veneilytoimintojen seurauksena. Lisäksi alueelle on suunnitteilla nykyaikainen vesiurheilukeskus. Meriturvallisuuden parantamiseksi on luotsien sekä risteilyalusten varustamoiden esityksestä noussut tarve leventää Länsisataman väylän sekä Saukon väylän väyläalueita Lauttasaarenselällä. Väyläalueiden muutos edellyttää matalan vesialueen ruoppauksen Lauttasaarenselällä. Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata noin 0,3 ha:n alueelta haraustasoon Hs -10,1 m (MW 2013 ). Ruopattavien massojen määrä on yhteensä noin 2 900 m 3 ktr. Massat hyödynnetään soveltuvin osin Helsingin ranta-alueiden täytöissä. Lisäksi ruoppausalueen itäpuolella sijaitseva vasemmanpuoleinen valaistu poiju siirretään uuteen paikkaan. Nykyiselle poijun paikalle tulee ns. Occas-turvalaite. Vedenkorkeudet Helsingin Kaivopuiston mareografiaseman asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan merivedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat vaihdelleet havaintojaksolla vuosina 1904 2012 seuraavasti: HW = +1,51 m (NN +1,40 m) MHW = +0,89 m (NN +0,78 m) MW teor = MW 2012 0,00 m (NN -0,11 m) MNW = - 0,63 m (NN -0,74 m) NW = - 0,93 m (NN -1,04 m) Helsingissä meriveden korkeus on yleensä alimmallaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeusvaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa. Vedenkorkeuden vaihteluun vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Pitkän ajan keskiarvojen (vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä
4 (18) jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. Vedenlaatu Hankealue kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Ekologisen luokituksen mukaan vesialueen tila on välttävä. Helsingin edustan pintavesien tila on parantunut 1970-luvulta lähtien jätevesihuollon keskittämisen myötä sekä Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Vesialueiden tilaan vaikuttavat myös rankkasateiden aiheuttamat Helsingin kantakaupungin viemäristön ylivuodot, ranta-alueiden pilaantuneet maat ja jätteet sekä vesiliikenteen satunnaispäästöt. Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Hankealuetta lähimpänä olevan pitkään käytössä olleella näytteenottoasemalla (Lauttasaarenselkä, näyteasema 62, vesisyvyys 11 m) pohjaeläinten kokonaistiheys on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Etenkin liejusimpukan tiheys on kasvanut voimakkaasti. Harvasukasmadon tiheys on puolestaan pienentynyt 1980-luvulla mitatuista tiheyksistä. Vähälukuisina esiintyvistä lajeista etenkin amerikanmonisukasmadon tiheys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Kalasto Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Kalalajeja on tavattu yhteensä noin 60 Helsingin ympäristöstä. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Lähin kohdealueen läheisyydessä sijaitseva kutualue on Pihlajasaaren ympäristö, jossa on ainakin silakan kutualueita. Silakan kutu ajoittuu toukokuusta kesäkuun puoliväliin alkaen sisäsaaristosta siirtyen ulommaksi merelle sitä mukaa, kun veden lämpötila saavuttaa noin +6 C. Silakat kutevat koville ja rakkolevän tai ahdinparran peittämille pohjille melko matalaan veteen, yleensä 2 6 m:n syvyyteen, joskin mätiä on tavattu syvemmältäkin. Vesisyvyys ja pohjan laatu Hankealue on suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta 10 20 m:n välillä. Lauttasaarenselän matala on kivikkoinen ja kallioinen matalikko noin 600 m Lauttasaaren Vattuniemen kaakkoispuolella. Pienimmät vesisyvyydet matalikon kohdalla ovat noin 8,0 m. Viereisen Saukon väylän haraussyvyys on -10,5 m. Matalikon ympäristössä vesisyvyys on yli 10,6 m.
Vesialueen käyttö 5 (18) Alueella suoritetun matalataajuusluotauksen perusteella alue on tulkittu tiiviiksi kallioksi. Alueelta on tehty myös kaivinkoneella pohjatutkimus, jonka mukaan pohja on kova kalliopohja. Alueen pohjaolosuhteiden osalta haitta-aineanalyysia ei ole katsottu tarpeelliseksi teettää pohjamateriaalin karkeudesta (hienojakoisten materiaalien osuus ruoppausmassoista on kovin pieni) ja merkityksellisen paikallisen kuormituslähteen puuttumisesta johtuen. Vesiliikenne Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat seuraavat väylät: - Saukon väylä (väylänro 4720) / Helsingin Satama - Länsisataman laiturin väylä (väylänro 4685) / Helsingin Satama - Helsingin Länsisataman väylä (väylänro 4710) / Helsingin Satama - Länsisataman väylä (väylänro 4710) / Liikennevirasto Alueella on erittäin vilkas matkustaja-autolauttaliikenne. Länsisatamasta lähtee laivoja Tallinnaan sekä Pietariin. Lisäksi väyliä käyttävät Helsingissä vierailevat risteilylaivat, joita Länsisatamassa vieraili vuonna 2013 (12.11. mennessä) 166. Näistä suurin oli Celebrity Eclipse, jonka pituus on 317 m ja syväys 8,3 m. Kesällä 2014 satamaan on tulossa alus, joka pituus on 330 m ja syväys 8,6 m. Alueella on kesäisin myös erittäin vilkas veneliikenne. Alueen luoteispuolella on Suomen toiseksi suurimman pursiseuran HSK:n venesatama sekä useita pienempiä venesatamia. Lisäksi HSK:n eteläpuolella on polttoainejakelupiste. Satamiin ei johda veneväyliä, vaan veneet kulkevat paljolti toimenpidealueen läpi välttääkseen vilkkaita laivaväyliä. Veneilyyn liittyvä vesiliikenne tulee kasvamaan entisestään Hernesaaren ja Jätkäsaaren uusien asuinalueiden sekä Hernesaaren vesiurheilukeskuksen rakentamisen myötä. Veneiden lisäksi alueella liikennöivät mm. vesibussit. Kalastus Alueella harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Toimenpidealueen välittömässä läheisyydessä on Helsingin kalatalousraportin 2011 mukaan ammattikalastajilla verkkoja Vattuniemen kaakkoiskulmassa sekä Läntisen Pihlajasaaren luoteispäässä. Hankealue lähialueineen kuuluvat Helsingin kaupungin kalavesien alueeseen. Vantaanjoen kalaväylä alkaa noin 4 km:n päässä toimenpidealueen itäpuolella. Toimenpidealueen pohjoispuolella Länsisataman ympäristössä sekä laivaväylillä ja ankkurointipaikoilla on pinta- ja välivesikalastus seisovilla pyydyksillä ja kaikki laivaliikennettä haittaava kalastus kielletty. Kau-
6 (18) pungin kalastuslupa ei oikeuta kalastamaan Melkin rantavesissä eikä Vattuniemen venesataman ympäristössä. Virkistyskäyttö Lähimmät merkittävät virkistykseen käytettävät ranta-alueet ovat Vattuniemen eteläkärjen puistoalue ja Itäisen Pihlajasaaren muodostama ulkoilupuisto. Lähimmät uimarannat sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä Vattuniemen eteläkärjessä ja Läntisellä Pihlajasaarella. Suoritettavat toimenpiteet Ruoppaus- ja läjitystyöt Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata yhteensä noin 0,3 ha:n alueelta haraussyvyyteen -10,1 m (MW 2013 ). Louhittavan kalliokerroksen keskimääräinen paksuus on alle 0,5 m, joten ruoppaus sekä louhinta ovat neliöottoa (h < 1,0 m). Ruopattavat massat koostuvat lohkareista, kivistä, sorasta ja louhintamassoista. Massojen määrä on yhteensä noin 2 900 m 3 ktr. Ruoppaus- ja louhintamassat hyödynnetään kokonaisuudessaan Helsingin ranta-alueiden täytöissä esim. Jätkäsaaren ranta-alueiden täytöissä. Ruoppaus- ja louhintatyöt suoritetaan ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). Lähtökohtana on, että kallion poraus, panostus ja louhinta suoritetaan jalalliselta pohjaan tukeutuvalta työlautalta. Reikätiheys, ohiporaus ja ominaispanostus ovat suurempia kuin maalla tapahtuvassa avolouhinnassa, jotta varmistetaan kallion irtoaminen. Kallion räjäytyksen jälkeen irtilouhittu kalliolouhe sekä irtomaakerrokset poistetaan mekaanisesti ruoppaamalla esim. kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassojen siirto tapahtuu proomun avulla. Alueen vesiliikenne otetaan huomioon töiden aikana. Alueella tehtävistä muutostöistä tiedotetaan tarvittaessa hyvissä ajoin. Ruoppaustöiden päätyttyä numeeriset vesialueen syvyystietojen muutostiedot toimitetaan Liikenneviraston Meriväyläyksikölle. Muutokset väyläalueisiin Väyläalueiden muutokset alkavat Melkin saaren itäpuolella sijaitsevan turvalaitteen (VATU 12957) kohdalta ja päättyvät Lauttasaaren itäpuolella sijaitsevan turvalaitteen (VATU 12897) kohdalle. Väyläalueiden muutokset sijoittuvat noin 2 km:n pituiselle ja leveimmillään noin 170 m:n alueelle. Uutta vesialuetta muuttuu väyläalueeksi yhteensä noin 18,3 ha, josta nykyisten väyläalueiden ulkopuolella sijaitsee noin 13,6 ha.
7 (18) Kiinteistötiedot Hankkeen vaikutukset Muutokset väylien merkinnässä Länsisataman laiturin väylän (väylä nro 4685) vasemmanpuoleinen valaistu poiju (VATU 30923), joka sijaitsee ruoppausalueen itäpuolella, siirretään 342 m luoteeseen uuteen paikkaan. Nykyiselle poijun paikalle tulee ns. Occas-turvalaite. Virtuaalisesti alusten karttaplotterilla näkyvä Occas-turvalaite on väliaikainen turvalaite, joka voidaan tarvittaessa muuttaa fyysiseksi turvalaitteeksi asentamalla sen sijaintipaikalle poiju tai jokin muu selvästi havaittava esine lyhytaikaista käyttöä varten esim. luotsikutteri. Toteuttamisaikataulu Länsisataman edustan ruoppaus- ja louhintatyöt suoritetaan vuoden 2014 avovesikauden aikana heti jäiden lähdön jälkeen. Töiden arvioitu kesto on noin kuukausi. Töiden toteutuksen kannalta on erittäin tärkeää, että työt päästään käynnistämään heti keväällä. Länsisatamaan on tulossa kesällä 2014 risteilijöitä, joiden varustamot ovat edellyttäneet hakemussuunnitelmassa esitettyjen muutosten toteuttamista edellytyksenä risteilijöiden saapumiselle Helsinkiin. Ruoppaukseen ja louhintaan liittyvät työt sijoittuvat Helsingin kaupungin omistamalle vesialueelle, kiinteistölle Salmisaari-Märaholmen vesialueineen (91-414-1-175). Väyläalueiden muutoksiin liittyvät vesialueet sijoittuvat Helsingin kaupungin omistamille vesialueille, kiinteistöille Salmisaari-Märaholmen vesialueineen (91-414-1-175) ja Drumsö (91-414-1-680). Yleistä Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvattavaa vahinkoa eikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan vesiympäristön tai sen ranta-alueiden tilaan. Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta alueella, jolla vesiliikenteen ennustetaan kasvavan vilkastuvan laivaliikenteen sekä uusien rakennettavien kaupunginosien myötä. Ympäristö ja vedenlaatu Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan ruoppaus- ja läjitystöistä ei aiheudu pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesiympäristön tilassa eikä vedenlaadussa. Lauttasaarenselän matalan
8 (18) ruoppaus- ja louhintatyöt aiheuttavat tilapäisesti veden samentumista ja kiinto-aineksen sedimentaatiota alueella, jonka on arvioitu ulottuvan Länsisataman satama-alueelle ja sen edustan väylien alueelle muutaman sadan metrin päähän työkohteesta. Kovilla virtauksilla väliaikaiset vaikutukset voidaan havaita pidemmälläkin, mutta enintään kuitenkin noin 1 2 km:n etäisyydellä toimenpidealueesta. Normaaleissa olosuhteissa ruoppauksesta aiheutuva samentuminen ei yllä ranta-alueille asti. Ruoppauksen aiheuttama samentuminen ei eroa merkittävästi lähialueiden alusliikenteen potkurivirtojen aiheuttamasta samentumisesta. Louhinnassa käytettävistä räjähdysaineista voi aiheutua typpiyhdisteiden päästöjä. Kohteessa suoritettavat louhintatyöt rajoittuvat pienelle alueelle ja louhintamäärä on vähäinen, joten louhinnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arvioidaan olevan pieniä ja hyvin paikallisia. Työkohteen louhinnoissa käytetään räjähdysaineena vedenalaiseen louhintaan soveltuvia räjähteitä, joiden typpijäämä on mahdollisimman alhainen. Hakemuksen mukaisessa louhinnassa tarvittavan räjähdysaineen laskennallinen typpisisältö on yhteensä noin 800 kg, mikä vastaa noin seitsemässä tunnissa HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilta merialueelle johdettavaa typpimäärää. Räjäytyksistä peräisin oleva typpikuormitus voi lyhytaikaisesti kohottaa merialueen typpipitoisuutta työkohteen läheisyydessä, mutta kokonaisuutena räjäytysten aiheuttamilla pitoisuusmuutoksilla ei ole käytännössä vaikutusta Helsingin edustan merialueen tilaan ja rehevyystasoon. Räjähtämätön tai muuten louheen joukkoon mahdollisesti jäänyt räjähdysaine liukenee veteen vähitellen, jolloin vesifaasiin päätyy jonkin verran typpiyhdisteitä ja öljyä. Koska louheen joukkoon jäävät räjähdysainejäämät pyritään räjäytysteknisin toimenpitein minimoimaan, myös veteen ajan mittaan liukenevat typpiyhdisteiden ja öljyn määrät ovat pieniä, eivätkä pitoisuudet kohoa sellaisiksi, että niillä olisi käytännössä vaikutusta merialueen rehevyystasoon tai vedenlaatuun. Vedenalaisessa louhinnassa panoslangat ja nallit asennetaan merenpohjassa oleviin porareikiin, joista langat kootaan nippuun ja niput yhdistetään runkojohtoon, jonka kautta räjäytys tapahtuu. Louhittavan kallioalueen paksuus on alle metrin, jolloin pääosa panoslangoista sijoittuu pohjan ja työlautan väliselle vesialueelle. Ruopattavan louheen sekaan mahdollisesti jäävien räjähdystarvikkeiden määrä jää suhteellisen pieneksi. Kelluvat panoslangat kerätään pois ennen kaivutöiden aloitusta. Panoslangat eivät jää irtilouhitun louheen alle kuten tunnelilouhinnoissa. Jokaisesta panostusreiästä lähtevä lanka on yhdistetty porauslautalle menevään räjäytyslankaan ja ne jäävät yhteen vyyhtiin, joka on mahdollista kerätä pois. Räjäytystöiden jälkeen kerätään pois räjähdystarvikejätteet niiltä osin, kun ne nousevat veden pinnalle.
9 (18) Vedenkorkeudet ja virtaamat Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin eikä se vaikuta virtauksiin. Vesiliikenne Hankkeesta ei aiheudu lähiympäristön vesiliikenteelle mitään haittaa tai vahinkoa, sen sijaan hanke edistää merenkulun turvallisuutta. Kalasto ja kalastus Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja kohdistuvat ruoppaustöihin liittyvään veden tilapäiseen samentumiseen sekä erilaisten työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden lievä samentuminen ja melu karkottavat väliaikaisesti kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Louhintatöiden aiheuttamat paineaallot saattavat aiheuttaa haittaa louhittavan alueen läheisyydessä oleville kaloille. Räjähdyksestä aiheutuva melu on lyhytaikaista (< 0,5 s), eikä sillä ole siten merkitystä alueen kalastoon. Virkistyskäyttö Hankkeella ei ole väliaikaisia tai pysyviä vaikutuksia lähialueen rantaalueisiin ja uimarantojen virkistyskäyttöön. Rantarakenteet ja laitteet Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Luonnoltaan arvokkaat lähialueet Ruoppaushankkeella ei ole vaikutusta luonnonsuojelualueiden tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen tilaan. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia vesiluontoon tai sen tilaan. Muut vaikutukset Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle maankäytön järjestämiselle. Toimenpiteet ovat Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisia. Hankkeen hyödyt ja menetykset Hankkeesta saatava hyöty on navigoitavuuden ja meriturvallisuuden paraneminen väyläalueiden leveyden kasvaessa alueella, jossa on vilkas risteily- sekä matkustajalauttaliikenne. Hanke mahdollistaa suurempien risteilyalusten saapumisen Länsisatamaan. Lisäksi hankkeesta saatavia
10 (18) louhintamassoja voidaan tarpeen mukaan hyödyntää Helsingin rantaalueiden täyttö- ja kunnostustöissä. Hanke aiheuttaa veden väliaikaista samentumista ja paineaallot saattavat vahingoittaa kaloja lähialueella louhinnan aikana. Hankkeesta saatava hyöty on huomattavasti siitä aiheutuvia väliaikaisia haittoja suurempi. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hanke ei hakijan näkemyksen mukaan aiheuta edunmenetyksiä millekään osapuolelle. Tarkkailu Ruoppaukseen liittyvistä töistä aiheutuu veden väliaikaista samentumista. Samentumista ja ravinneaineiden leviämistä tarkkaillaan 20.1.2014 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vesinäytteet otetaan noin 200 m ruopattavan alueen luoteispuolelle sijoittuvasta tutkimuspisteestä. Näytteenotto suoritetaan seuraavasti: - Tutkimuspisteessä otetaan jokaisella näytteenottokerralla kaksi vesinäytettä, joista toinen päällysvedestä ja toinen noin metri pohjan yläpuolelta. - Ensimmäinen vesinäyte (taustanäyte) otetaan ennen vesialueen ruoppaus ja louhintatöiden aloittamista. - Seuraavat vesinäytteet otetaan vesialueelle sijoittuvien töiden ollessa käynnissä. Näytteidenottoa jatketaan viikon välein työn kestosta riippuen. - Viimeinen jälkiseurantaan liittyvä vesinäyte otetaan noin 2 3 viikkoa ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. - Vesinäytteistä määritetään lämpötila, happipitoisuus, sameus, kiintoainepitoisuus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. - Vesinäytteistä tehdään maastossa aistinvaraiset arviot eli sameus ja väri. Lisäksi tutkimuspisteessä mitataan näkösyvyys (avovesiaikana). Mikäli tutkimuspisteen ulkopuolella havaitaan silmämääräisesti selkeää samentumista, arvioidaan vaikutusalueen laajuus tältä osin silmämääräisesti. Sitä mukaa, kun vesinäytteiden analyysit valmistuvat, tarkkailun tulokset toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Tarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto kaikkien tulosten valmistuttua. Valmistelulupa ja perusteet valmisteluluvan myöntämiselle Hakija on pyytänyt valmisteluluvan myöntämistä hankkeelle. Perusteluiksi on esitetty töiden lykkääntymisen vahingollisuus Länsisataman risteilyliikenteelle ja siitä hakijalle mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset sekä meriturvallisuuden parantaminen väyläalueilla. Hakijan käsityksen mukaan valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen
11 (18) siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 12.3.2014. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueilta, Helsingin kaupungilta ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutuksia luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluviin kohteisiin. Merenpohjasta poistettava maa-aines on kovaa kalliota, minkä vuoksi enempiä sedimenttitutkimuksia ei ole tehty. Pohjan laatua on selvitetty riittävästi. Mikäli ruopatessa käy ilmi, että pohjassa on merkittävissä määrin muuta kuin kalliota tai karkeata materiaalia, niiden viemistä ei tule sallia Jätkäsaaren täyttöihin. Vesienhoidon suunnittelussa hankealue kuuluu Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostumaan (FI2_Ss_029). Sen ekologinen tila on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 tyydyttävä, mutta 2.10.2013 julkaistussa ja vuonna 2015 vesienhoitosuunnitelmassa vahvistettavassa ekologisen tilan luokitteluehdotuksessa luokka on välttävä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Suomenlahden rannikolla on tavoitteena saavuttaa hyvä tila 2027. Mikäli työt suoritetaan lupahakemussuunnitelmassa sekä tässä lausunnossa edellytetyllä tavalla, hanke ei ennalta arvioiden vaikuta vesienhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamiseen. Tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä luvan yhteydessä täsmennettynä siten, että näytteet otetaan syvyyksiltä 1 m ja 1 m pohjasta ylöspäin. Töiden jälkeen tehtävän raportin lisäksi tarkkailun tulokset tulee sisällyttää Jätkäsaaren ja Saukonpaaden merialueen yhteistarkkailun raportointiin. Tuloksia ei tarvitse toimittaa näytteenottokerroittain, jollei niissä ilmene jotain poikkeuksellista. Luvassa tulee lisäksi määrätä, että tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa y-vastuualueen hyväksymällä tavalla.
12 (18) Edellä mainitut asiat huomioiden hankkeelle voidaan myöntää lupa. Hakijalla on perusteltu syy valmisteluluvan saamiseen. Toisaalta hanke ei louhinnan osalta täytä valmisteluluvan myöntämisen edellytyksiä. Mikäli valmistelulupa myönnetään, on sitä koskevat toimenpiteet päätöksessä yksilöitävä. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Länsimetron tunnelin räjäytystöissä syntynyttä louhetta on käytetty Jätkäsaaren rannan täytöissä. Louheen mukana täyttöihin on tullut räjäytysjätettä mm. panoslankoja, jotka ovat sitten huuhtoutuneet Jätkäsaaren lähialueiden mm. Pihlajasaaren rannoille. Koska räjäytysjäte saattaa aiheuttaa merkittävää roskaantumista, siihen tulee kiinnittää huomiota. Lupaan tulee sisällyttää lupamääräys, jonka mukaan räjäytysjäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä välittömästi talteen räjäytystöiden yhteydessä ja töiden loputtua luvan saaja velvoitetaan tarkistamaan ja siivoamaan rannoilta mahdollinen räjäytysjäte. Jos rantatäyttöihin käytettävä louhe sisältää merkittävästi räjäytysjätettä, sitä ei saa käyttää rantatäytöissä siten, että panoslangat ja muu räjäytysjäte pääsee takaisin mereen. 3) Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut hakemuksen hyväksymistä. Lisäksi kaupunginhallitus on viitannut ympäristölautakunnan lausuntoon. 4) Liikennevirasto on todennut, että hankkeesta vastaavan on toimitettava hankealueen kartoitustietojen (vesialueen syvyystiedot) muutostiedot Liikenneviraston meriväyläyksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Kartoitustiedot tulee toimittaa numeerisina (esim AutoCAD-tiedostona). Lisäksi hankkeesta vastaavan tulee laatia väylämuutoksista väyläesitys Liikenneviraston meriväyläyksikölle, jonka pohjalta se vahvistaa väylämuutokset väyläpäätöksellä. Hankkeesta vastaavan tulee huomioida alueen vesiliikenne ruoppaustöiden aikana sekä tiedottaa alueella tehtävistä muutostöistä hyvissä ajoin mm. Suomenlahden meriliikennekeskusta sekä muita asianosaisia tahoja. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjan laatu on tutkimusten mukaan kalliota. Louhekivet viedään Jätkäsaaren täyttöihin. Mikäli ruopattavalla alueella on hienojakoisempia aineksia, niitä ei viedä Jätkäsaaren täyttöihin. Ne kuljetetaan meriläjitysalueelle, jolla on voimassa oleva läjityslupa. Tarkkailuohjelmaa tarkistetaan ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti ja tulokset sisällytetään Jätkäsaaren ja Saukonpaaden merialueen yhteistarkkailun raportointiin.
13 (18) Hakija sopii ELY-keskuksen kanssa töiden valmistelusta ja aloittamisesta lupapäätöksen jälkeen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta ja kaupunginhallitus Panoslangat eivät muodosta vedenalaisissa räjäytystöissä samanlaista roskaantumisongelmaa kuin täytettäessä tunnelilouheella. Panoslankanippu jää kellumaan yhtenä vyyhtinä räjäytysalueelle, josta ne kerätään talteen. Hakija kerää talteen kaikki kelluvat langat ja tarvittaessa siivoaa rannoille ajautuneen räjähdysjätteen. Liikennevirasto, Meriväyläyksikkö Hakija toimittaa hankealueen kartoitustiedot ja laatii väylämuutoksista väyläesityksen välittömästi ruoppaustöiden valmistuttua Liikenneviraston Meriväyläyksikköön. Hakija laatii tiedotteen ruoppaustöistä Suomenlahden meriliikennekeskukselle ja julkaisee veneilijöille tarkoitetun tiedotteen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan merialueen ruoppaamiseen ja louhimiseen Helsingin kaupungissa 2.12.2013 päivätyn hakemussuunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti. Lupamääräykset Aluehallintovirasto vahvistaa Länsisataman väylän (nro 4710) ja Saukon väylän (nro 4720) väyläalueiden muutokset 26.11.2013 päivätyn suunnitelmakartan (mittakaava 1:1 000) mukaisesti. Väylämuutosten sijainti on esitetty liitteessä 2. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Toimenpiteet ja niiden suorittaminen 1. Lauttasaarenselän matalikko saadaan ruopata ja louhia hakemuksen liitteenä olevien 26.11.2013 päivättyjen suunnitelmakartan (mittakaava 1:5 000 / 1:1 000) ja poikkileikkauspiirustuksen (mittakaava 1:200 / 1:1 000) mukaisesti. Haraussyvyys on MW 2013-10,1 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä on enintään noin 2 900 m 3 ktr. 2. Ruoppaus- ja louhintamassat on sijoitettava paikkaan, jolla on lupa sellaisten massojen sijoittamiseen. Jos massoissa on merkittävä määrä peh-
14 (18) meitä massoja, niiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä, jos ne läjitetään mereen. 3. Ruoppaus- ja louhintatyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 4. Ruoppaus- ja louhintatöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on vähäistä. Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 5. Hankkeesta ei saa aiheutua roskaantumista. Räjäytysjäte tulee kerätä välittömästi talteen räjäytystöiden yhteydessä. Töiden loputtua luvan saajan tulee tarkistaa ja siivota mahdollinen räjäytysjäte pois rannoilta. 6. Työt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Toimenpidealue on työn aikana merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisillä kulkuväylillä, luvan saajan on ilmoitettava asiasta etukäteen Liikenneviraston Meriväyläyksikölle ja Suomenlahden meriliikennekeskukselle. Edunmenetykset 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 8. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan hakemuksen täydennykseen liitetyn tarkkailusuunnitelman (20.1.2014) mukaisesti siten tarkennettuna, että näytteet on otettava syvyyksiltä 1 m ja 1 m pohjan yläpuolelta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea.
15 (18) Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 10. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä kahden vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. Ilmoitukset 11. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväyläyksikön Helsingin toimipisteelle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä väyläalueen pohjan kartoitustiedot. Yleistä kulkuväylää koskevat määräykset 13. Luvan saajan on pidettävä väyläalueet laitteineen asianmukaisessa kunnossa ja huolehdittava omalta osaltaan siitä, että väyliä käytetään niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa muulle merialueen käytölle. 14. Luvan saaja on vastuussa väyläalueista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä siten, kuin vesilaissa on säädetty. 15. Luvan saajan on ilmoitettava muutettujen väyläalueiden käyttöönotosta 60 päivän kuluessa kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä väyläalueilta merikartta, joka osoittaa väylämuutosten lopullisen sijainnin. Perustelut Hankkeen tarkoitus ja hyöty Hanke on tarpeen meriturvallisuuden ja navigoitavuuden parantamiseksi Lauttasaarenselällä, jossa on vilkas risteily- ja matkustajalauttaliikenne. Hanke mahdollistaa suurten risteilyalusten saapumisen Länsisatamaan. Yleistä kulkuväylää koskeva päätös on tarpeen Länsisataman väylän ja Saukon väylän väyläalueiden levenemisen vuoksi. Alue täyttää ne vaatimukset, jotka alueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa.
16 (18) Sovelletut säännökset Hankkeesta aiheutuvat haitat Ruoppauksesta ja louhinnasta aiheutuu merialueelle lyhytaikaista ja paikallista merialueen veden samentumista, typen määrän lisääntymistä sekä lievää meluhaittaa. Kaavoitus ja vesienhoitosuunnitelma Toimenpidealue sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Hanke on alueella voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Suvisaari-Lauttasaari vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Uudessa luokitteluehdotuksessa tila on välttävä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Suomenlahden rannikolla tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna 2027. Ottaen huomioon alueen nykyiset väylät ja vesiliikenne sekä hankkeen vaikutusten lyhytaikaisuus, hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Luvan myöntämisen edellytykset Toteutettavat toimenpiteet sijoittuvat hakijan omistamalle vesialueelle. Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen vähäinen määrä ja lupamääräykset, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat siten olemassa. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 13 ja 18 sekä 10 luvun 3 ja 4 Valmistelulupa Töiden valmistelulupa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hylätään. Perustelut Olosuhteita ei voida olennaisilta osin palauttaa ennalleen kallion louhinnan ja ruoppauksen jälkeen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai luvan ehtoja muutetaan. Vesilain mukaisia perusteita valmisteluluvan myöntämiselle ei siten ole. Sovelletut säännökset Vesilain 3 luvun 16 Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa asiassa tehdyt vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.
17 (18) Liikennevirasto tekee väyläalueiden muutoksista väyläpäätöksen ja merkitsee väyläalueet merikarttaan. Väyläalueiden sijaintia osoittava kartta on tämän päätöksen perusteena olevien asiakirjojen yhteydessä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan Vesilain 3 luvun mukaisen ruoppausta (2 000 4 000 m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 740 euroa. Vesilain 10 luvun mukaisen väylän muuttamista koskevan asian käsittelystä perittävä maksu on 1 830 euroa. Koska päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään edellä mainitun korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksu 2 740 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin Satama Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous -ryhmä Liikennevirasto, Meriväyläyksikkö, Helsingin toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Listan dpoesavi-197-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
18 (18) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Raija Aaltonen Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Raija Aaltonen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.6.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2