Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Samankaltaiset tiedostot
Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes vuoden 2008 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottovelallisten naisten osuus kasvanut tasaisesti

Ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2013

Ulosottovelallisia vuoden 2017 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2015 lopussa

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Yliopistokoulutus 2010

Velkajärjestelyt 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009

Yliopistokoulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2010

Yliopistokoulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Ammatillinen koulutus 2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Yrityssaneeraukset 2009

Konkurssit Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Moottoriajoneuvokanta 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Velkajärjestelyt 2013

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

JULKAISU 2013:1. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2011

Yliopistokoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Yrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen konkurssihakemusten määrä edellisvuoden tasolla

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2014

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Yrityssaneeraukset 2012

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Yliopistokoulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Henkilöstörahastot 2008

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Yliopistokoulutus 2013

Henkilöstörahastot 2007

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Ammatillinen koulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Erityistuomioistuimet 2008

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2010

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa 6,2 prosenttia edellisvuodesta

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2008

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2008

Transkriptio:

Oikeus 2011 Ulosottoasiat 2010 Ulosottovelallisia 240 000 vuoden 2010 lopussa Vuoden 2010 lopussa ulosottovelallisia oli 240 132. Ulosottovelallisia oli noin 3 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten ulosotossa olevien velkojen pääomien kokonaissaldo ilman juoksevia korkoja ja ulosottomaksuja oli hieman yli 3,8 miljardia euroa. Velkojen kokonaissaldo laski vähän edellisvuoden tasosta. Keskimääräinen ulosottovelka velallista kohti oli 15 900 euroa, mediaanivelan ollessa 2 000 euroa. Ulosottovelalliset vuosien 2010 ja 2009 lopussa Velallisen henkilölaji Luonnolliset henkilöt (kotimaan väestöön kuuluvat) Luonnolliset henkilöt (ei kotimaan väestöön kuuluvat) Oikeushenkilöt Yhteensä Velalliset lkm, 2010 208 357 9 996 21 779 240 132 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa, 2010 3 155 555 170 143 490 175 3 815 873 Velalliset lkm, 2009 211 083 10 182 22 205 243 470 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa, 2009 3 329 892 190 496 403 547 3 923 935 Velallisista luonnollisten henkilöiden osuus oli 91 prosenttia. Luonnollisista henkilöistä 208 357 (95 %) kuului Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön. Näistä 65 prosenttia oli miehiä ja 35 prosenttia naisia. Miesten euromääräinen ulosottovelka henkeä kohti (17 700 euroa) oli yli 7 000 euroa suurempi kuin naisten ulosottovelka henkeä kohti (10 300 euroa). Vireillä olevia ulosottoasioita velallisilla oli yli 1,4 miljoonaa kappaletta. Keskimäärin ulosottovelallisilla oli 6 vireillä olevaa ulosottoasiaa yhtä velallista kohti. Ulosottoasioista suurimpina ryhminä olivat muut yksityisoikeudelliset perintäasiat, muut julkisoikeudelliset asiat ja veroasiat. Edellä mainitut ulosottoasiat kattoivat 91 prosenttia kaikista vireillä olleista ulosottoasioista. Muut julkisoikeudelliset asiat ryhmään kuuluvista asioista merkittävimpiä olivat erilaiset lakisääteiset vakuutusmaksut. Helsinki 5.4.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Vireillä olevat ulosottoasiat vuosien 2010 ja 2009 lopussa, kpl Ulosottoasiat -tilasto perustuu oikeusministeriön ulosoton asianhallintajärjestelmästä saataviin tietoihin. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosio-ekonomisia taustatietoja. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2010...4 Laatuseloste: Ulosottoasiat...5 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2010 Ulosottopiiri Helsingin ulosottovirasto Kanta-Hämeen ulosottovirasto Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Keski-Suomen ulosottovirasto Kainuun ulosottovirasto Länsi-Pohjan ulosottovirasto Kymenlaakson ulosottovirasto Pohjois-Savon ulosottovirasto Päijät-Hämeen ulosottovirasto Etelä-Karjalan ulosottovirasto Etelä-Savon ulosottovirasto Oulun seudun ulosottovirasto Satakunnan ulosottovirasto Raahen seudun ulosottovirasto Lapin ulosottovirasto Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Pirkanmaan ulosottovirasto Varsinais-Suomen ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Ahvenanmaa Kaikki alueet yhteensä Velalliset, lkm 35 760 7 846 6 668 10 395 2 736 3 426 7 609 9 925 9 425 5 804 6 457 11 492 11 862 4 874 5 132 6 727 20 504 20 981 9 787 23 073 18 735 914 240 132 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa 837 532 104 292 76 318 122 674 23 673 37 261 97 472 121 141 126 805 61 645 95 267 132 377 168 060 63 083 73 917 74 896 308 247 397 574 140 925 381 462 362 347 8 894 3 815 873 Perinnässä olevat asiat, lkm 196 701 54 550 41 788 58 882 14 743 16 847 44 347 57 853 55 643 35 452 42 018 71 917 76 141 33 366 29 781 41 207 138 043 127 750 64 380 138 041 119 946 6 306 1 465 702 4

Laatuseloste: Ulosottoasiat 1. Tilastotietojen relevanssi Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2008), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwuljas. Tilastokeskuksessa kotimaassa asuviin henkilötunnuksellisiin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosio-ekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen perusaineistona dwuljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. 5

Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwuljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä. 6

Oikeus 2011 Lisätietoja Salla-Tuulia Koivuoja (09) 1734 3252 Pekka Hänninen (09) 1734 2606 Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma www.tilastokeskus.fi Lähde: Ulosottoasiat 2010,Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-1514 (pdf)