GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318

2

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OSASTON ESITTELY 5 1.1 Yleistä 5 1.2 Hallinto 7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 7 1.4 Laboratoriot 8 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 10 2.1 Alempi perustutkinto 10 2.2 Ylempi perustutkinto 12 2.3 Jatkotutkinto 15 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 17 2.5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 31 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 43 3.1 Opetus- ja tenttijaksot 43 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset 43 3.3 HOPS 44 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa 44 3.5 Kurssit ja opintojaksot 45 3.6 Tentit ja välikokeet 45 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 46 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 47 3.9 Tutkinto-ohjelman ja koulutusohjelman vaihto 49 3.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista 51 3.11 Tutkintotodistukset ja valmistuminen 52 3.12 Kirjastot 53 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 55 4.1 Tuutorointi 55 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 55 4.3 Opintoneuvonta 56 4.4 Kanslia 57 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 57 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 59 5.1 Opetusmenetelmät 59 5.2 Arviointi ja arvostelu 61 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 62 6. HARJOITTELU 63 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla 63 6.2 Harjoittelun tavoitteet 63 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen 63 6.4 Kansainvälinen harjoittelu 64 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat 64 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 64 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 66 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus 66

7.2 Kansainvälinen opiskelu 67 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto 69 8. KANDIDAATTITYÖ JA SEMINAARI 70 8.1 Kandidaattityön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö 70 8.2 Kandidaattityön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 70 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 71 9. DIPLOMITYÖ 73 9.1 Diplomityön tekeminen 73 9.2 Kypsyysnäyte 73 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 74 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 75 11.1 Jatko-opintojen aloittaminen 75 11.2 Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot 75 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista 77 12. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN 78 12.1 Avdelningen för lantmäteri 78 12.2 Examensstruktur och målsättning 78 12.3 Studier vid Tekniska högskolan 81 12.4 Studier vid andra högskolor 84 12.5 Studiehandledning 85 13. KURSSIT JA OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA 2007-2008 86 13.1 Osaston yhteiset 86 13.2 Geodesia 86 13.3 Kiinteistöoppi 92 13.4 Talousoikeus 104 13.5 Fotogrammetria 112 13.6 Kartografia ja geoinformatiikka 116 14. KURSSEIHIN JA OPINTOJAKSOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA 124 14.1 Muutoksia lukuvuonna 2007-2008 124 14.2 Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 129 4 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle 133 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle 2007-2008 134 Liite 3. Mallilukujärjestys 138 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 142

1. OSASTON ESITTELY 5 1.1 Yleistä Nykyinen korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen. Vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen Korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennusja maanmittaustekniikan osastoksi 1.5.1988. Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui 1.8.1996 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin 1.8.2005 alkaen tutkintoohjelmiksi eli Maanmittausosastolla opiskellaan geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkintoohjelmassa. Maanmittauksen tutkinto-ohjelmien mukaista yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain TKK:n Maanmittausosasto. Vuosittain uusia opiskelijoita otetaan geomatiikan tutkinto-ohjelmaan noin 40 ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmaan noin 50. Lisäksi molempiin ylempiin tutkinto-ohjelmiin otetaan toisen vaiheen valinnassa 10 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa sekä 20 opiskelijaa englanninkieliseen Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance maisteriohjelmaan. Läsnäolevia perusopiskelijoita oli 31.12.2006 yhteensä 570, joista naisia 182. Läsnäolevaksi jatko-opiskelijaksi oli ilmoittautunut 140, joista naisia 62. Maanmittausosasto on jakaantunut neljään laboratorioon: kiinteistöopin, talousoikeuden, geoinformaatio- ja paikannustekniikan sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioihin. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorion opetusala jakautuu kolmeen osaalueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123) ja geodesiaan (Maa-6). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomiinsinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografian opetus koskee karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-

6 insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä www-karttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka koskee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistöopin laboratorio vastaa teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta. Se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja -tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja ja Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden laboratorion tehtävänä on paitsi vastata korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta yleensä antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Osastolla on kansainvälinen Real Estate Investment and Finance maisteriohjelma yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa. Lisäksi osastolla on yhteistyössä TKK:n raken-

7 nus- ja ympäristötekniikan sekä tietotekniikan osastojen kanssa soveltavan geoinformatiikan sivuaineohjelma, joka toteutetaan Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat osaston professorit, opettavat tutkijat, yliassistentit, assistentit ja lehtorit. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan, kiinteistöopin sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioissa on kussakin yksi laboratorioinsinööri. Lisäksi osastolla on teknistä ja toimistohenkilökuntaa. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. 1.2 Hallinto Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto, jossa on jäseninä kuusi professoria tai apulaisprofessoria. Lisäksi osastoneuvostoon kuuluu kolme muun henkilökunnan edustajaa, kolme osaston opiskelijoiden edustajaa ja yliopiston ulkopuolinen jäsen. Osastoneuvoston sihteerinä toimii osaston sihteeri ja esittelijöinä suunnittelija sekä osaston hallintopäällikkö. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan osastonjohtajan ja varajohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan osaston professoreista. Osastoneuvoston kokoonpano syyslukukaudella 2007 on seuraava (vaihtuu vuoden vaihteessa): Kauko Viitanen Ari Ekroos Henrik Haggrén Kari I. Leväinen Kirsi Virrantaus Martin Vermeer Hannu Aarnio Jaakko Santala Suvi Tuomi Suvi Hatunen Olli Kantanen Miikka Putto Jaana Mäkelä Soile Koukkari Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki professori, osastonjohtaja, puheenjohtaja professori professori professori professori professori yli-insinööri dosentti, opettava tutkija toimistosihteeri tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas tekniikan ylioppilas johtaja osaston hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Koulutusohjelmatoimikunta on opiskeluun ja opintoihin liittyviä kysymyksiä valmisteleva toimikunta. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija.

8 Jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on edistää jatko-opintoihin liittyviä hallinto-, tiedottamis- ja tutkimustehtäviä sekä muita jatkokoulutuksen kannalta tärkeitä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Henrik Haggrén ja sihteerinä osaston suunnittelija. Markkinointityöryhmä edistää osaston tunnetuksi tulemista. Työryhmän toimialaan kuuluvat mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abeille suunnattujen tapahtumien koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. Työryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on 451 + alanumero. Puhelinkeskuksen numero on 4511. Laboratoriot puhelin huone Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori -3900 M223 Laiho-Heikkinen Anita, laboratorioinsinööri -3893 M226 Inkilä Keijo, yliopinto-opettaja -3894 M224 Koistinen Katri, assistentti -3895 M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri -3901 M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori -3912 M202 Vermeer Martin, professori -3910 M309 Jolma Ari, professori -3886 M213 Santala Jaakko, opettava tutkija -3914 M214 Ahonen-Rainio Paula, lehtori -3919 M324 Häggman Dan, laboratorioinsinööri -3913 M204 Salo Panu, assistentti (vv.), sij. Väisänen Mauri -3916 M215 Sunila Rangsima, assistentti (vv.), sij. N.N. -3923 M116 Laitikas Ritva, sihteeri -3911 M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori -3870 M105 Leväinen Kari I., professori -3882 M325 Vitikainen Arvo, professori -3872 M103 Aarnio Hannu, yli-insinööri -3873 M104 Hiltunen Ari, opettava tutkija -3874 M114 Lindholm Anna-Liisa, opettava tutkija -3884 M326 Erkkilä Elina, assistentti -3875 M118

Huuhtanen Marjatta, sihteeri -3871 M110 - osasuoritusrekisteri Talousoikeus Ekroos Ari, professori -3860 M132 Werdi Erja, lehtori -3906 M131 Nuuja Katri, assistentti -3863 M130 Tuomi Suvi, sihteeri -3861 M117 Osaston muuta henkilökuntaa Hallintopäällikkö Soile Koukkari -3680 R154b Suunnittelija Päivi Kauppinen -3868 M111 Osastosihteeri Airi Lehtimäki -3867 M303 - osastoneuvoston sihteeri - osastoneuvostoon menevät asiat - työharjoittelun pisteyttäminen - opintosuoritusrekisterin pito Vahtimestari: Kari-Pekka Lasanen -3869 M112 9

10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu siirtyi 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon, joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomiinsinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina, joita maanmittausosastolla ovat geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op);

11 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

12 Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittausosastolla opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä

13 valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tar- Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin.

14 kemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on osoitteessa http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetuki/tutkintorakennetyokaluja/rakennekaaviot.ht m#moduuliketjuvaihtoehtoja Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. ja sen opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteenfilosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteiseen osaan kuuluvat kurssit on koottu osastojen tarjoamista kursseista. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Kurssiluettelo on nähtävissä matematiikan laitoksen www-sivuilla http://math.tkk.fi/teaching/ Osastot voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa tutkinto-ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Osasto voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset-kohdassa, ks. alempi perustutkinto 2.1.2. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrät-

15 ty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittausosastolla opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa. 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa.

2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne 16 Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 70 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan 20 opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 10 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat tieteen käytännöt ja periaatteet moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. TKK:n tutkimusalat löytyvät opetusohjelmasta: http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/opetusohjelma

17 Maanmittausosaston tutkimusalat ovat: Fotogrammetria (M001Z), vastuuprofessori Henrik Haggrén Geodesia (M002Z), vastuuprofessori Martin Vermeer Kiinteistötekniikka (M003Z), vastuuprofessori Arvo Vitikainen Kaukokartoitus (M006Z), vastuuprofessori Henrik Haggrén Kiinteistöjohtaminen (M014Z), vastuuprofessori Kari I. Leväinen Kiinteistötalous ja -arviointi (M017Z), vastuuprofessori Kauko Viitanen Ympäristöoikeus (M019Z), vastuuprofessori Ari Ekroos Talousoikeus (M101Z), vastuuprofessori Ari Ekroos Kartografia (Mxxx), vastuuprofessori Kirsi Virrantaus Geoinformatiikka (Mxxx), vastuuprofessorit Kirsi Virrantaus ja Ari Jolma Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/jatko-opiskelijalle.html 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämiseen, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineen muodostaa M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 tai M117 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2. Sivuaine voi muodostua toisesta perusmoduulista tai siihen pohjautuvasta jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista A1, sen jatkomoduulista A2 sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokar-

18 toituksen syventävä moduuli A3, M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3. Sivuaine voi koostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Geomatiikan alemman tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geomatiikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Lisäksi ylemmässä tutkinto-ohjelmassa on erillinen sivuaine Soveltava geoinformatiikka. Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.

19 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO PERUSOPINNOT PERUSMODUULI JATKOMODUULI YHTEISET OPINNOT Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuaineen moduuli 20 op Suositeltavia sivuaineita: - omasta tutkintoohjelmasta -Tietotekniikka - Kiinteistötalous - Viestintätekniikka - Informaatiotekniikka Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

20 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian erikoismoduuli C 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Suositeltavia ovat oman tutkinto-ohjelman, tietotekniikan, kiinteistötalouden, viestintätekniikan ja informaatiotekniikan moduulit Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op