HYÖDYKSI! Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 02/2015 Perustettu: 1996 Osakkaina: Etelä-Karjalan 9 kuntaa Toiminta-alueella: 132 000 asukasta 65 000 kotitaloutta 20 000 vapaa-ajan asuntoa
Sisältö Toimitusjohtajan terveiset...2 Lyhyesti...3 Pakkausjäte kuuluu tuottajavastuun piiriin -hyötyjätteiden keräys uudistuu...4-6 Ajankohtaista...7 Jäteasemat palvelevat...8 Toimitusjohtajan terveiset Kuten tämän tiedotuslehden artikkeleista käy ilmi, tuntuu muutos olevan pysyvä olotila jätehuollossa. Jatkuvaan muutokseen sopeutuminen niin ammatillisesti kuin toiminnallisesti vaatii jatkuvaa kouluttautumista sekä toimintaympäristön aktiivista seuraamista. Tämä aiheuttaa paineita mutta toisaalta pitää mielen virkeänä; uutta on aina mukava oppia eikä toiminta tylsisty. Pakkaustuottajien kanssa neuvottelut on saatu päätökseen ja merkittävä osa EKJH:n alueen nykyisistä ekopisteistä siirtyy tuottajien RINKI Oy:n vastuulle. Lisäksi tuottajat tulevat lisäämään ekopisteitä kauppojen yhteyteen ja EKJH tulee täydentämään omalla verkostollaan jo nyt varsin kattavaa ekopisteverkostoa. Muoville tulee Etelä-Karjalaan toistakymmentä keräyspistettä, joten kaiken kaikkiaan pakkausten tuottajavastuun vaikutukset ovat todella positiiviset Etelä-Karjalassa. Koska osa ekopisteverkoston kustannuksista siirtyy pakkausten tuottajien vastuulle, on Etelä-Karjalan jätelautakunnalle esitetty talouskohtaiseen ekomaksuun 5 20 %:n alennuksia riippuen asumismuodosta. EKJH:n toiminta on tällä hetkellä vakiintunut, joten nyt on hyvä aika päivittää yhdessä omistajakuntien kanssa alueen jätestrategiaa. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat voimakkaasti vuoden 2016 alusta vastaanotettavien jätemateriaalien käsittelyyn; mitään käsittelemätöntä orgaanista jätettä ei saa enää sijoittaa loppusijoitusalueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä loppusijoitusalueelle päätyvästä jätemäärästä (< 10 %) pitää vielä lajitella kaikki mahdollisesti hyödyntämiskelpoinen jae erikseen, joten loppusijoitettava määrä pienenee entisestään. Kiertotalousideologian mukaisesti toisen jäte on toisen raaka-aine eli EKJH:n pitää pystyä löytämään hallussaan oleville jätemateriaalivirroille hyödyntämiskohteet. Tilannetta vaikeuttaa se, että selkeää käsitystä vuoden vaihteessa voimaantulevien määräysten vaikutuksista ei vielä ole. EKJH tekee yhteistyötä muiden vastaavien kuntayhtiöiden ja alihankkijoiden kanssa, jotta lain vaatimukset pystytään täyttämään ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Aluekeräyspisteverkostoa ja astioita on uudistettu toimialueen pohjoispäässä eli Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti alueella. Vastaava uudistaminen on tarkoitus tehdä myös Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren alueella ensi vuoden aikana; suunnitelmat ovat jo lausunnoilla viranomaisilla ja kunnissa. Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluvalikoimaamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita; tästä on hyvänä esimerkkinä Jelppi-noutopalvelu, jota esitellään tässä lehdessä tarkemmin. Mika Suomalainen toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaslehti Hyödyksi 2/2015 Julkaisija: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mika Suomalainen Sisältö ja ulkoasu: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Kuvat: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, RINKI/Pekka Kiirala, Molok Oy/Eero Hämäläinen Paino: Lprint, Lappeenranta 2015 2 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy noudattaa toiminnassaan sertifioituja laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmiä ISO 9001 ja ISO 14001
Lyhyesti Kuivajätteiden aluekeräyspiste -verkoston uudistus Vaarallisten jätteiden keräykset 2015 Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden osalta aluekeräyspisteuudistus on valmistunut syyskuussa 2015. Vuoden 2016 aikana uudistetaan Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren aluekeräyspisteverkosto. Tavoitteena on kuivajätteiden tehokas keräys aluekeräyspisteiltä. Aluekeräyspisteillä aiemmin olleet astiat korvataan uusilla maahan asennattavilla syväkeräysastioilla tai uusilla pinta-astioilla niillä pisteillä, joille ei voida asentaa syväkeräysastioita. Vaarallisia jätteitä (ent. ongelmajätteitä) ovat sellaiset jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle jo pieninä määrinä. On tärkeää, että vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Aiempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräykset järjestettiin kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa myös tänä vuonna. Keräyksessä vastaanotettiin koti- ja maatalouksissa syntyneitä vaarallisia jätteitä, kuten akkuja, jäteöljyjä, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita, loisteputkia, lääkejätteitä ja kiinteitä öljyisiä jätteitä. Esimerkiksi jäteöljyjä vastaanotettiin 26 088 kg ja liuottimia 6881 kg. Vaarallisten jätteiden keräyskierrokset jatkuvat taas ensi vuonna. Aluekeräyspisteiden käyttöoikeus on kiinteistöillä, jotka eivät kuulu kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ja maksavat aluekeräyspistemaksua. Aluekeräyspisteiden astiakoko ja -määrä on mitoitettu käyttäjämäärän mukaan. Aluekeräyspisteiden luvaton käyttö kuormittaa pisteitä ja lisää epäsiisteyttä. www.vaarallinenjate.fi Imatran uusi jäteasema saanut hyvän vastaanoton Imatran uusi jäteasema avattiin viime toukokuussa Harakan teollisuusalueelle osoitteeseen Harakankuja 1 (kulku portti 1). Avajaispäivän aikana asemalla vieraili 260 jätteiden tuojaa ja yhteensä noin 300 kävijää. Tämän jälkeen asemalla on käynyt noin 50-80 asiakasta/aukiolopäivä. Imatran jäteasema palvelee ympäri vuoden maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13-18. Imatran jäteasemalla, kuten muillakin miehitetyillä jäteasemilla vastaanotetaan henkilöautolla, peräkärryllä sekä pakettiautolla tuotuja jätekuormia. Kaikkien miehitettyjen jäteasemiemme aukioloajat voi tarkastaa tämän lehden takasivulta tai asiakaspalvelustamme. 3
Pakkausjäte kuuluu tuottajavastuun piiriin - hyötyjätteiden keräys uudistuu Pakkauksia koskeva laajennettu tuottajavastuu astui voimaan toukokuun alussa 2015. Uusi pakkausasetus aiheuttaa muutoksia kuluttajapakkausjätteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestämiseen Suomessa. Pakkausalan tuottajayhteisöt eli Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), Suomen Uusiomuovi Oy (SUM), Mepak-Kierrätys Oy ja Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY) sopivat pakkausten keräyksen järjestämisestä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa. Uusi keräysverkosto aloittaa toimintansa tammikuussa 2016. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (RINKI) on entinen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy. RINKI-ekopisteet saavat oman ilmeen ja tunnuksen, mikä helpottaa keräyspisteiden tunnistamista. RINKI-tunnus voidaan painattaa myös pakkauksiin, kun yritys haluaa kertoa kantavansa vastuunsa pakkausten kierrätyksessä. RINKI-merkki on kehotus kestävään toimintaan: Tämän pakkauksen voit kierrättää RINKI-ekopisteessä uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Merkki palvelee niin pakkaajaa, kuin kuluttajaa. Kuluttajapakkausten RINKI-ekopisteverkosto ei tarkoita kuitenkaan koko Etelä-Karjalan ekopisteverkoston täydellistä uudistamista, vaan sitä, että osa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitsemista pisteistä siirtyy RINKI:lle. Neuvotteluja ekopisteistä ja käytännön toimien järjestämisestä käydään parhaillaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa. Osa ekopisteistä jää todennäköisesti Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistukseen. RINKI Oy:n uudet verkkosivut löytyvät osoitteesta www. rinkiin.fi. Uusilta verkkosivuilta kuluttajan on helppo löytää lajitteluohjeet eri pakkausjätteille, tietoa pakkausten kierrätyksestä ja RINKI-ekopisteistä. > RINKI-ekopisteverkosto kattaa koko Suomen. Keräyspisteitä, joissa kerätään kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia, tulee yhteensä 1 850. Lisäksi 500 pisteessä kerätään muovipakkauksia. Pisteet sijoitetaan pääasiassa ihmisten luonnollisten kulkureittien varsille. 4
Knottingleyn tehdas on investoinut huippumoderniin värinlajitteluteknologiaan. Uusi tekniikka mahdollistaa värillisen lasijätteen lajittelun kolmeen eri värivirtaan yli 80-prosentin tarkkuudella. Tehtaalta puhdistettu ja lajiteltu lasimateriaali toimitetaan läheiselle Ardagh Groupin tehtaalle, jossa materiaalista valmistetaan uusia lasipakkauksia esimerkiksi Heinekenille, Nestlélle ja Coca Colalle. Lasit lähtevät Eurooppaan Laajennetun tuottajavastuun myötä RINKI järjestää lasipakkauksien keräyksen ja kierrätyksen. Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY) pitää RINKIä luontevana ratkaisuna yhteistyökumppaniksi. Pantillisten lasipullojen kierrätysketjusta kuitenkin vastaa edelleen Suomen Palautuspakkaus Oy. Lasin kierrätykseen kelpaavat lasipullot sekä elintarvikepakkauksina käytetyt lasipurkit. On erityisen tärkeää, että kaikkialla Suomessa lasipakkausjäte lajitellaan RINKI Oy:n yhtenäisten ohjeiden mukaan. Etelä-Karjalassa kerätään lasijätettä ekopisteiden lisäksi kiinteistökohtaisessa keräilyssä. Kaikilla taloyhtiöillä, joissa on yli 20 asuinhuoneistoa, on velvollisuus järjestää kuiva- ja biojätekeräyksen lisäksi lasinkeräys. Vuonna 2014 lasia kerättiin Etelä-Karjalassa 791 kiinteistöstä. Kiinteistökohtaisen keräilyn lisäksi yhteisiä pienempien taloyhtiöiden, omakoti- ja loma-asukkaiden käyttöön tarkoitettuja pakkauslasinkeräyspisteitä oli Etelä-Karjalassa 74 kappaletta. Näistä pisteistä osa siirtyy muutoksen myötä RINKI:lle. > Toukokuun 2015 alusta yhteensä 38 vastaanottoterminaalia on ottanut maksutta vastaan kuntien ja jätteenkuljetusyritysten keräämää lasipakkausjätettä. Välikuormauspaikkoina toimivat alueelliset terminaalit sijaitsevat nykyisten jätekeskuksien yhteydessä. Lasipakkausjätteen lajitteluohje Lasipakkausjätteen käsittelijäksi RINKI on valinnut Iso-Britanniassa toimivan Berrymanin (URM UK Ltd T/A Berryman). Lasipakkaukset kuljetetaan Berrymanin Knottingleyssä sijaitsevalle lasinkäsittelylaitokselle, jossa lasijäte puhdistetaan ja lajitellaan ennen sen toimittamista eteenpäin pakkauslasitehtaalle. Lasipakkausjätteestä valmistetaan uusia pulloja ja purkkeja elintarviketeollisuuden käyttöön. Suomessa uusia lasipakkauksia ei valmisteta. Saa laittaa Ei saa laittaa Lasipullot Lasipurkit Posliinia tai keramiikkaa Lasiastioita (esim. juomalaseja, uunivuokia, kahvipannuja, kattiloiden ja pannujen kansia) Kristalli- ja opaalilaseja (esim. koriste-esineet ja kosmetiikkapakkaukset) Ikkunalasia tai peililasia Lamppuja tai lasivalaisimia Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ja etikettejä ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset lasipakkaukset tarvittaessa kylmällä vedellä. Palauta pantilliset lasipullot kaupan palautusautomaattiin! 5
Metallien matkassa Metallinkierrätys säästää energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Metallin valmistaminen malmista kuluttaa yli kaksikertaa enemmän energiaa kuin sen valmistaminen kierrätysraaka-aineesta. Pienmetallien keräys on järjestetty pitkälti samalla ajatuksella kuin lasin keräys. Usein ekopisteillä metalli- ja lasiastiat löytyvätkin vierekkäisiltä paikoilta. Etelä-Karjalan alueella taloyhtiöillä on velvollisuus järjestää pienmetallien keräys lasinkeräyksen tapaan, jos kohteessa on yli 20 asuinhuoneistoa. Uusiin RINKI-ekopisteisiin tulee pienmetallien keräyspisteet. Vuonna 2014 metallia kerättiin Etelä-Karjalan alueella 789 kiinteistöltä. Näiden lisäksi yhteisiä pienempien taloyhtiöiden, omakoti- ja loma-asukkaiden käyttöön tarkoitettuja metallinkeräyspisteitä oli Etelä-Karjalassa 81 kappaletta. Suomessa kerätty teräs- ja alumiinipakkausjäte kuljetetaan koti- ja ulkomaisen metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Kerätystä kierrätysmetallista valmistetaan uusia metallipakkauksia ja muita metallituotteita, kuten polkupyörän runkoja, lapioita tai autojen osia. Kierrätysmetallin ominaisuudet eivät muutu kierrättäessä ja laatu on tasaista. Metallin kierrätyksen hyvä puoli on, että sitä voidaan kierrättää lähes loputtomiin. Saa laittaa Metallipakkausten lajitteluohje Ei saa laittaa Muovin kierrätyksen uusi aika Nykyisessä kulutuskulttuurissa lähes kaikki tuotteet on pakattu muovikääreisiin ja muovijätteen tuottamista on miltei mahdoton välttää. Vuoden 2016 tammikuun alussa RINKI Oy aloittaa koko maan kattavan muovinkeräyksen. Pisteissä kerätään tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia. Etelä-Karjalaan sijoitettavien muovinkeräyspisteiden määrä on noin 15. Pisteet on tarkoitus sijoittaa kuluttajien kannalta helposti saavutettaviin kohteisiin, kuten kauppojen yhteyteen. Käsitelty muovijäte voidaan hyödyntää teollisuuden raaka-aineena. Muovinkeräykseen päätyvästä pakkausmuovista jatkojalostetaan uusiomuovituotteita. Muovin kierrätyksessä on haasteena erilaisten muovilaatujen laaja kirjo. Aikaisemmin muovijätteen kierrätystä raaka-aineena onkin järjestetty lähinnä teollisuuden pakkausjätteille, jossa muovilaatu on yhtenevää. Tulevassa muovijätteen keräysmallissa annetaankin kuluttajille suuri vastuu kierrätettävän jätteen laadusta. Muovijätteen onnistunut uusiokäyttö vaatii kuluttajalta suurta tarkkaavaisuutta lajitteluohjeiden kanssa! Muovin kierrätyksessä säästetään uuden neitseellisen muovin valmistuksessa tarvittavaa energiaa sekä lähtöaineena käytettävää öljyä. Kierrätyksestä saatavasta uusiomuovista valmistetaan muun muassa jätesäkkejä, pusseja, putkia ja levyjä. PET-pulloista (palautuspullot) valmistetaan esimerkiksi uusien pullojen aihioita, eli preformeja, ja tekstiiliteollisuuden raaka-aineita. Metallipakkaukset Säilyketölkit (puhdista tarvittaessa) Pantittomat juomatölkit Metallikannet, -korkit ja -sulkimet Alumiinivuoat, -foliot ja -kannet Täysin tyhjät ja kuivatut maalipurkit Täysin tyhjät ja paineettomat maalipurkit Kotitalouden pienmetalliesineet Kattilat ja paistinpannut Aterimet, sakset ja käsityökalut Muut pienet metalliesineet (naulat, ruuvit ym.) Alumiiniset tuikkukynttilöiden kuoret Vaarallisia jätteitä sisältäviä pakkauksia Paineellisia pakkauksia, kuten maaleja tai kemikaaleja sisältäviä maali- ja aerosolipakkauksia Astian aukkoa suurempia metallipakkauksia ja -esineitä Muovipakkausten lajitteluohje Saa laittaa Ei saa laittaa Tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia: Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasia sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset Muovikassit, -pussit ja -kääreet Muovipullot, kanisterit ja purkit Solumuovipakkaukset (styrox) Likaisia pakkauksia (hygienia- ja terveyshaitta) PVC-pakkauksia Vaarallisten aineiden jäämiä sisältäviä pakkauksia, kuten maalia, kemikaaleja, öljyjä tai lääkkeitä Muita muovituotteita tai yritysten muovipakkausjätettä Keräysastian täyttöaukkoa suuremmat muovipakkaukset tulee laittaa kuivajätteeseen tai viedä miehitetylle jäteasemalle. 6
Ajankohtaista Jelppi -palvelu Jelppi-noutopalvelu kuljettaa kotitalousasiakkaille maksua vastaan sellaiset jätteet ja esineet, joita ei voi laittaa tavalliseen jäteastiaan suuren koon tai muun ominaisuuden vuoksi. Kuljetuspalvelun hinta koostuu kuljetusmatkaan käytetystä ajasta sekä kuljetettavasta jätteestä laadun ja määrän mukaan. Kerralla kuljetettavan kuorman maksipaino on 450 kg. Käytössä on Peugeot Partner -pakettiauto. Lisätietoja Jelppi-kuljetuspalvelusta käyttöpäällikkö Ossi Huoviselta, puh. 010 841 1834, ossi.huovinen(at)ekjh.fi Jelppi-noutopalvelun kuljetushinnat / tunti, sis. alv Pakettiauto (sis. auton ja kuljettajan) 50,00 Apumies tarvittaessa lisäksi 46,81 Kuljetusaika määritetään lähtöpisteestä noutopaikkaan ja lähimmälle jäteasemalle. Lähtöpisteitä ovat Toikansuon jäteasema Lappeenrannassa (Palosuonkatu 20) ja Imatran jäteasema (Harakankuja 1). Veloitus tapahtuu 0,5 tunnin tarkkuudella. Pienin laskutettava tuntiveloitus on 0,5 tuntia. Yrityskylä Kaakkois-Suomi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on mukana Kaakkois-Suomen yrityskylässä. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä -oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylä Kaakkois-Suomi toimii marraskuusta 2015 alkaen Lappeenrannan Kaukaalla UPM:n Mutteri-rakennuksessa. Kaakkois-Suomen yrityskylä tavoittaa lukuvuosien 2015-2018 aikana noin 15 000 Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kuudesluokkalaista opettajineen. Yrityskylään tulee jäteasema, jossa toimii yrityskylän lajittelupiste. Etelä-Karjalan Jätehuollon toimipisteessä kuudesluokkalaiset tulevat työskentelemään toimitusjohtajan, käyttöpäällikön, jätehuoltoneuvojan ja jäteasemanhoitajan työtehtävissä. Katso lisätietoja www.yrityskyla.fi Martta-yhteistyö Jelppi-noutopalvelun jätteenkäsittelymaksut Asumisen pienjäte-erä, max. 200 litran säkki (rakennus-, purku- ja energiajäte) Asumisen pienjäte-erä max. 2 m3 säkitettynä (rakennus-, purku- ja energiajäte) sis. alv 7,00 15,00/m3 Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Etelä-Karjalan Martat Ry tarjoavat yhteistyössä vuoden 2015 ja 2016 aikana maksutonta kompostointineuvontaa. Jätehuollon ja Marttojen yhteinen Hyödyksi -kampanja on ollut kesän aikana esillä messuilla ja erilaisissa tapahtumissa Etelä-Karjalan alueella. Neuvojia voi pyytää myös erilaisiin asukastilaisuuksiin. Kompostoinnin lisäksi neuvontaa saa myös yleisluontoiseen jätteiden lajitteluun ja jätehuollon järjestämiseen. Patjat, kpl 8,00 Huonekalut, kpl (esim. sohva, nojatuoli) 12,00 Sähkölaitteet 0,00 Lisätietoja: Etelä-Karjalan Jätehuolto: Salme Muurikka, 010 8411 816, salme.muurikka@ekjh.fi Etelä-Karjalan Martat: Eija Europaeus, 050 448 1551, eija.europaeus@martat.fi 7
Julkinen tiedote Miehitetyt jäteasemat palvelevat IMATRA, Harakankuja 1 (Portti 1) Ympäri vuoden: ma, ke ja pe klo 13-18 LAPPEENRANTA Toikansuon jäteasema, Palosuonkatu 20 Talvella (1.12.-31.3.): ma ja pe klo 8-15, ke klo 12-19 Kesällä: (1.4.-30.11.): ma, ti ja pe klo 8-15, ke ja to klo 12-19 Ylämaan jäteasema, Varikkotie 5 Avoinna alla mainittuina päivinä klo 17-18 2015: 27.10. ja 24.11. 2016: 26.1., 23.2., 29.3., 26.4., 24.5., 28.6., 26.7., 23.8., 27.9., 25.10. ja 29.11. LEMI, Vainikkalantie 128. Talvella (1.11.-30.4.): ke klo 12-18 Kesällä (1.5.-31.10.): ke klo 12-18 ja la klo 9-11 LUUMÄKI, Taavetin jäteasema, Tainantie 23 Talvella (1.11.-30.4.): ti klo 12-18 Kesällä (1.5.-31.10.): ti klo 12-18, ke klo 9-14 ja la klo 9-12 Lisätietoja Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 (ma-pe klo 9-15) asiakaspalvelu@ekjh.fi www ekjh.fi Miehitetyillä jäteasemilla käteismaksu, Kukkuroinmäessä myös kortti PARIKKALA, Särkisalmen jäteasema, Puhdistamontie 130 Ympäri vuoden: ke klo 12-18 RAUTJÄRVI Änkilän jäteasema, Sorrontie / Karjalantie 2763 Ympäri vuoden: ti klo 13-18 Asemanseutu, Rautjärventie 88, vaarallisten jätteiden vastaanotto Kesällä (1.5.-31.10.): ma klo 16-18 RUOKOLAHTI, Myllyntaustan jäteasema, Myllärintie 4-6 Talvella (1.11.-30.4.): to klo 13-18 Kesällä (1.5.-31.10.): to ja pe klo 13-18 SAVITAIPALE, Peijonsuon jäteasema, Kiesiläntie 275 Talvella (1.11.-30.4.): to klo 12-18 Kesällä (1.5.-31.10.): ma klo 15-18, to klo 14-18 ja la klo 13-15 TAIPALSAARI, Rauhamäentie 1 Talvella (1.11.-30.4.): ti 12-18, to 12-18 Kesällä (1.5.-31.10): ti 12-18, to 12-18 ja la 12-14 Kukkuroinmäen jätekeskus Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo (Lappeenranta) Avoinna ma-pe klo 7-20, puh. vastaanotto 010 841 1813