SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1996 N:o 156 165 SISÄLLYS N:o Sivu 156 Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta... 547 157 Laki nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin... 549 158 Asetus poliisin hallinnosta... 551 159 Asetus nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin.. 556 160 Asetus tekijänoikeusasetuksen 16 :n kumoamisesta... 557 161 Asetus metsänparannusasetuksen 22 :n muuttamisesta... 558 162 Asetus tilintarkastuslain 14 :n voimaantulosta... 559 163 Asetus eräiden sähkölain mukaisten tehtävien siirtämisestä turvatekniikan keskukselle... 560 164 Asetus Sähkötarkastuskeskuksesta annetun asetuksen kumoamisesta... 561 165 Maa- ja metsätalousministeriön päätös nuorille viljelijöille myönnettävästä käynnistystuesta annetun valtioneuvoston päätöksen voimaantulosta... 562 N:o 156 Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/92) 7 :n 2 momentti ja 14, muutetaan 1 :n 2 ja 3 momentti, 3 :n 1 momentti sekä 6, 8 ja 15, sekä lisätään lakiin uusi 6 a seuraavasti: Poliisihallinto Lääninhallituksen alainen poliisin paikallishallintoviranomainen on kihlakunnanviraston osastona tai kihlakunnan erillisenä virastona toimiva poliisilaitos. Sisäasiainministeriön alaisia poliisin valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus. 3 Neuvottelukunnat Sisäasiainministeriön ja poliisilaitoksen yhteydessä toimii neuvottelukuntia. Lääninhallitus voi kuitenkin päättää, että poliisilaitoksista muodostetulla yhteistoiminta-alueella toimii yhteinen neuvottelukunta. Sisäasiainministeriö päättää yhteisestä neuvottelukunnasta 8 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. HE 86/95 HaVM 13/95 EV 2/96 24 1996 460301A
548 N:o 156 6 Paikallispoliisi Paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain. Jokaisessa kihlakunnassa on kihlakunnan poliisipäällikkö, joka johtaa paikallista poliisilaitosta, jollei 6 a :stä muuta johdu. Kelpoisuusvaatimuksena kihlakunnan poliisipäällikön virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen. 6a Nimismies Valtioneuvoston yleisistunto voi erityisistä syistä ottaen huomioon kihlakunnan harvan asutuksen, pitkät etäisyydet, hankalat kulkuyhteydet, kieliolot tai muut niihin rinnastettavat perusteet päättää, että kihlakunnanvirastoon perustetaan nimismiehen virka poliisi- ja ulosotto-osastojen päälliköiden tehtävien hoitamista varten. Nimismies voidaan määrätä hoitamaan myös syyttäjäosaston päällikön tehtäviä. Lääninhallitus nimittää 1 momentissa tarkoitetun nimismiehen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä tehtävän hoitamiseen tarvittava taito. 8 Yhteistoiminta Sisäasiainministeriö voi lääninhallitusta, asianomaisia kihlakunnanvirastoja ja poliisilaitoksia sekä alueen kuntia kuultuaan päättää paikallisen poliisitoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Päätöksessä voidaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa tai poliisilaitos hoitamaan tehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella. Lääninhallituksen päätöksellä määrätään yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtaja sekä muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella. Muodostettaessa yhteistoiminta-alue, joka käsittää eri lääneihin kuuluvia kihlakuntia, sisäasiainministeriö määrää myös yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät, yhteistoiminnan johtajan ja muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella. 15 Poliisin virat Poliisin viroista ja kelpoisuusvaatimuksista niihin säädetään asetuksella, jollei tästä laista muuta johdu. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Poliisin hallinnosta annetun lain 1 :n 3 momentti muutetaan ja 14 kumotaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Päätettäessä 1 päivästä joulukuuta 1996 yhteistoiminnan aloittavan yhteistoiminta-alueen muodostamisesta riittää 8 :n 1 momentista poiketen, että sisäasiainministeriö kuulee vain lääninhallitusta ja alueen kuntia. Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin päällikön ratkaistavaksi säädetty asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen päällikön ratkaistavaksi. Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin käsiteltäväksi kuuluva asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen käsiteltäväksi. Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
549 N:o 157 Laki nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Tätä lakia sovelletaan nimitettäessä ensi kertaa niihin nimismiehen, poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän, johtavan kihlakunnanvoudin ja kihlakunnanvoudin virkoihin, jotka on perustettu valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain (126/92) 4 :n mukaisiin kihlakunnanvirastoihin ja erillisiin virastoihin. Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta Helsingin, Tampereen, Turun eikä Vaasan kihlakuntien erillisten virastojen virkoihin. 2 Edellä 1 :ssä mainitut virat saadaan tässä laissa tarkoitetussa nimittämismenettelyssä täyttää niitä haettaviksi julistamatta. 3 Nimittämismenettelyssä 1 :ssä mainittuihin virkoihin voivat ilmoittautua tämän lain voimaan tullessa poliisimestarin, nimismiehen, apulaispoliisimestarin, apulaisnimismiehen, johtavan kaupunginvoudin, ensimmäisen kaupunginvoudin, kaupunginvoudin, nimismiespiirin ulosotto-osaston osastopäällikön, ensimmäisen kaupunginviskaalin ja kaupunginviskaalin virkoihin muutoin kuin määräajaksi nimitetyt virkamiehet siinä läänissä, johon heidän virkansa on sijoitettu. Edellä 1 :ssä mainittuun asianomaisen virkamiehen nykyisiä tehtäviä vastaavaan virkaan voidaan nimittää 1 momentissa tarkoitettu henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. 4 Jos 3 :n 1 momentissa mainittua virkamiestä ei ole nimittämismenettelyssä nimitetty 1 :ssä mainittuun virkaan, hän voi ilmoittautua 1 :ssä mainittuihin, avoimiksi jääneisiin virkoihin koko maassa. Jos kaikkien 3 :n 1 momentissa mainittujen virkamiesten tultua ilmoittautumistensa perusteella nimitetyiksi 1 :ssä mainittuihin virkoihin, jää 1 :ssä mainittuja virkoja avoimiksi, ne julistetaan haettaviksi siten kuin valtion virkamiesasetuksessa (971/94) säädetään. 5 Nimittämismenettelyn toteuttamisen käytännön järjestelyitä varten sisäasiainministeriö asettaa yhteistyöryhmän, johon oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, oikeuskanslerinvirasto sekä kukin lääninhallitus nimeävät edustajansa. 6 Nimittävästä viranomaisesta ja nimittämis- HE 129/95 HaVM 12/95 EV 6/96
550 N:o 157 menettelystä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. 7 Tarkemmat säännökset ilmoittautumisista virkoihin ja yhteistyöryhmästä annetaan tarvittaessa asetuksella. 8 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
551 N:o 158 Asetus poliisin hallinnosta Sisäasiainministerin esittelystä säädetään poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/92) 3, 15 ja 16 :n nojalla: Poliisin ylijohto Poliisin ylijohdon tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/92), poliisiasetuksessa (1112/95), poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/95) ja asetuksessa (1116/95) sekä poliisikoulutuksesta annetussa asetuksessa (430/92). Poliisin lääninjohto 2 Poliisin lääninjohdon tehtävänä on poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti: 1) paikallispoliisin voimavarojen suuntaaminen; 2) toiminnan ohjaus ja valvonta; sekä 3) paikallispoliisin toiminnan johtovastuun järjestäminen. Poliisin lääninjohtona toimivan poliisiosaston tai poliisitoimiston päällikkönä on lääninpoliisineuvos. Ohjaus 3 Poliisin ylijohto hyväksyy neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä päättää niille osoitettavista määrärahoista. Poliisin lääninjohto hyväksyy, 1 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta, neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden tulostavoitteet poliisin ylijohdon lääninjohdolle asettamien tavoitteiden ja toimintalinjojen perusteella sekä päättää yksiköille osoitettavista määrärahoista poliisin ylijohdon lääninjohdolle osoittaman määrärahan rajoissa. Paikallispoliisi 4 Paikallispoliisin tehtäviä kihlakunnassa hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitos toimii joko kihlakunnanviraston osastona taikka erillisenä virastona. Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö, jollei poliisin hallinnosta annetun lain 6 a :stä muuta johdu. 5 Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan sisäasiainministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat: 1) poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota; 2) valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä 3) poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa. 6 Lääninhallitus päättää erillisenä virastona
552 N:o 158 toimivan poliisilaitoksen sijaintipaikasta silloin, kun sen toimialue käsittää vähintään kaksi kuntaa. Valtakunnalliset yksiköt 7 Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti: 1) seurata rikollisuutta; 2) suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tukimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi; 3) vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä; 4) hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät; 5) hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia; sekä 6) ylläpitää rikosmuseota. Sisäasiainministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet. 8 Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa sisäasiainministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi. Sisäasiainministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet. 9 Sisäasiainministeriön poliisiosaston liikenneyksikön päällikkö toimii liikkuvan poliisin päällikkönä. Sisäasiainministeriön määräämä liikenneyksikön poliisiylitarkastaja toimii liikkuvan poliisin apulaispäällikkönä. Sisäasiainministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueyksikköjen toimialueet. Neuvottelukunnat 10 Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi poliisin hallinnosta annetun lain 3 :n 1 momentin nojalla päättää, että yhteistoimintaalueella toimii yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta. 11 Poliisiasiain neuvottelukunnan, poliisin neuvottelukunnan ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan tehtävänä on: 1) seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa; 2) tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi; 3) antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä 4) käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan. 12 Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahoja edustavista henkilöistä. 13 Poliisin neuvottelukunnassa on vähintään 5 ja enintään 15 jäsentä. Lääninhallitus vahvistaa jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Jos kihlakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa, lääninhallitus määrää, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä kukin kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan. Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään poliisin neuvottelukunnasta. Poliisin edustajaksi poliisin lääninjohto määrää yhden poliisilaitoksen päällikön. Yhteistoiminta-alueen muiden poliisilaitosten päälliköillä on
N:o 158 553 läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksessa. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana. 14 Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/95) 59 62 :ssä säädetään. Neuvottelukunnista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä komiteoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (218/88) ja sen nojalla määrätään. Kelpoisuusvaatimukset 15 Kelpoisuusvaatimuksista poliisin ylijohdon virkoihin säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa (1706/95) lukuun ottamatta ylikomisarion virkaa, jonka kelpoisuusvaatimuksista säädetään tässä asetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa (638/92). Kelpoisuusvaatimuksista nimismiehen ja poliisipäällikön virkaan säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa. 16 Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on: 1) keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä, Helsingin, Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 2) suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin; 3) oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto; 4) rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 5) apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 6) poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalla ja apulaisjohtajalla, keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 7) poliisin tekniikkakeskuksen päälliköllä diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 8) keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; 9) muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 10) alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen; 11) nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; ja 12) muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto. Virkojen täyttäminen ja virkavapauden myöntäminen sekä sivutoimet 17 Keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Sisäasiainministeriö nimittää poliisiopiston ja poliisikoulun johtajan sekä poliisin tekniikkakeskuksen päällikön samoin kuin lääninhallituksen esityksestä Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön. 18 Muun kuin 17 :n 2 momentissa tarkoitetun poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön nimittää lääninhallitus. 19 Poliisilaitos, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus nimittää
554 N:o 158 muut kuin 17 ja 18 :ssä mainitut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan. 20 Vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. 21 Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin. Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden. Poliisilaitos myöntää virkavapauden myös sisäasiainministeriön tai lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin, kun kyse on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden. 22 Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/94) 9 :n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin. Poliisilaitos päättää nimittämisestä apulaispoliisipäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi. Edellä 17 :n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäasiainministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. 23 Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 :n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäasiainministeriö. Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 :n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle. Eroamisikä 24 Alipäällystöön ja miehistöön kuuluva poliisimies on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta. Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, poliisiopiston ja poliisikoulun päällystöön kuuluva poliisimies sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluva poliisimies, nimismiestä, poliisipäällikköä ja apulaispoliisipäällikköä lukuun ottamatta, on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 63 vuotta. Erinäiset säännökset 25 Nimismiehen ja poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä määrätään. 26 Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 :n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen. Valtion virkamieslain 27 :n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 :n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin sisäasiainministeriö. Nimismiehen ja poliisipäällikön sekä 17 :n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen. 27 Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 :n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäasiainministeriö. 28 Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla, liikkuvalla poliisilla, poliisiopistolla, poliisikoululla, poliisin tekniikkakeskuksella ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa. Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 :n 3 momentissa tarkoitetus-
N:o 158 555 sa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa sisäasiainministeriö. Ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi. 29 Liikkuvan poliisin alipäällystön ja miehistön lääkärintarkastus suoritetaan kerran vuodessa valtion kustannuksella. 30 Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä sekä poliisiopiston johtajalla on poliisineuvoksen arvonimi. 31 Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospoliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 32 Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi poliisin ylijohto ja poliisin lääninjohto poliisin ylijohdon antamien ohjeiden mukaan muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä. Voimaantulo 33 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Asetuksen 16 18 :ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996. Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Siirtymäsäännökset 34 Virkamiehellä, joka on marraskuun 30 päivänä 1996 poliisimestarin tai apulaispoliisimestarin virassa, eroamisikä on edellä 24 :ssä säädetystä poiketen 63 vuotta. Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 2 460301A/24
556 N:o 159 Asetus nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin Sisäasiainministerin esittelystä säädetään nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin 15 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (157/96) 7 :n nojalla: Ilmoittautumismenettely Nimittämisestä kihlakunnanvirastojen ja kihlakuntien erillisten virastojen eräisiin virkoihin annetun lain (157/96), jäljempänä nimittämismenettelylaki, 3 :ssä mainitut ilmoittautumiset toimitetaan sisäasiainministeriölle. Ilmoittautumiset tulee tehdä lomakkeella, jonka kaavan sisäasiainministeriö vahvistaa. Sisäasiainministeriö kuuluttaa virallisessa lehdessä ilmoittautumismenettelyn ajankohdasta ja käytännön toteutuksesta. Virkamies voi ilmoittautua yhteen tai useampaan nimittämismenettelylain 1 :ssä tarkoitettuun virkaan. Virat, joihin virkamies ilmoittautuu, on ilmoittautumisessa asetettava etusijajärjestykseen. 2 Sisäasiainministeriö toimittaa ilmoittautumiset sekä ilmoittautumisista tekemänsä yhdistelmän nimittäville viranomaisille sekä nimittämismenettelylain 5 :ssä tarkoitetulle yhteistyöryhmälle. Yhteistyöryhmä 3 Yhteistyöryhmään nimeävät oikeusministeriö ja oikeuskanslerinvirasto kumpikin yhden jäsenen sekä lääninhallitukset kukin kaksi jäsentä, joista toinen on poliisin lääninjohdosta ja toinen oikeushallintoasioita käsittelevästä yksiköstä. Kullekin jäsenelle nimetään henkilökohtainen varajäsen. Sisäasiainministeriö nimeää lisäksi yhteistyöryhmälle puheenjohtajan ja sihteerin. Kunkin lääninhallituksen edustajat osallistuvat niihin yhteistyöryhmän kokouksiin, joissa käsitellään ilmoittautumisia asianomaisen läänin kihlakunnanvirastoihin ja kihlakuntien erillisiin virastoihin. 4 Yhteistyöryhmä käsittelee ilmoittautumiset lääneittäin ennen nimityspäätösten tekemistä. Voimaantulo 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
557 N:o 160 Asetus tekijänoikeusasetuksen 16 :n kumoamisesta Opetusministerin esittelystä säädetään: Täten kumotaan 21 päivänä huhtikuuta 1995 annetun tekijänoikeusasetuksen (574/95) 16. 2 Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä maaliskuuta 1996. Ministeri Claes Andersson
558 N:o 161 Asetus metsänparannusasetuksen 22 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun metsänparannusasetuksen (437/87) 22, sellaisena kuin se on 27 päivänä huhtikuuta 1990 annetussa asetuksessa (365/90), seuraavasti: 22 Lainan maksun viivästyessä viivästyneelle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta voidaan periä 30 markan suuruinen viivästysmaksu, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Maksuun, joka oli viivästyneenä tämän asetuksen tullessa voimaan, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
559 N:o 162 Asetus tilintarkastuslain 14 :n voimaantulosta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään: Tilintarkastuslain (936/94) 14 tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
560 N:o 163 Asetus eräiden sähkölain mukaisten tehtävien siirtämisestä turvatekniikan keskukselle Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään turvatekniikan keskuksesta 21 päivänä elokuuta 1995 annetun lain (1071/95) 7 :n 1 momentin nojalla: Sähkötarkastuskeskukselle sähkölaissa (319/79) sekä sen nojalla säädetyt valvontaja muut viranomaistehtävät siirtyvät turvatekniikan keskukselle. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 3 Tämän asetuksen voimaan tullessa Sähkötarkastuskeskuksessa vireillä olevat sähkölain mukaiset asiat siirtyvät turvatekniikan keskuksen käsiteltäviksi. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
561 N:o 164 Asetus Sähkötarkastuskeskuksesta annetun asetuksen kumoamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään: Tällä asetuksella kumotaan Sähkötarkastuskeskuksesta 20 päivänä huhtikuuta 1979 annettu asetus (428/79) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996. Sähkötarkastuskeskuksesta annettua asetusta noudatetaan edelleen soveltuvin osin päätettäessä toimintansa lopettaneen Sähkötarkastuskeskuksen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
562 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 165 Maa- ja metsätalousministeriön päätös nuorille viljelijöille myönnettävästä käynnistystuesta annetun valtioneuvoston päätöksen voimaantulosta Maa- ja metsätalousministeriö on nuorille viljelijöille myönnettävästä käynnistystuesta 16 päivänä marraskuuta 1995 annetun valtioneuvoston päätöksen (1366/95) 29 :n 1 momentin nojalla päättänyt: Nuorille viljelijöille myönnettävästä käynnistystuesta annettu valtioneuvoston päätös (1366/95), sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä tammikuuta 1996 annetulla valtioneuvoston päätöksellä (56/96), tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 1996. 2 Tämä päätös tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 1996. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Nuorempi hallitussihteeri Katriina Pessa N:o 156 165, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996