Itä-Helsingin Klubitalon jäsenlehti #14
Kajaus on Itä-Helsingin Klubitalon jäsenlehti. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan yhdessä muodostama kuntouttava yhteisö, joka pyrkii auttamaan mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä näiden ongelmien voittamisessa. Klubitalon tarkoituksena on tukea kuntoutujia selviämään ilman sairaalahoitoa ja samalla edistää heidän taloudellista, sosiaalista ja ammatillista tilannettaan. Tähän pyritään klubitalon palvelujen, kuten työpainotteisen päivän, tuetun koulutuksen ja siirtymätyöpaikkojen avulla. Oleellista klubitalomallissa on usko jäsenten omiin kykyihin ja kannustus niiden käyttämiseen. 6. vuosikerta Päätoimittaja: Kai Mäkisalo Suunnittelu: Viestintätyöryhmä Taitto: Viestintätyöryhmä Kannen kollaasi: Petteri Tässä numerossa: 2 Pääkirjoitus 3 Talon synttärit 4 Hiukan klubitalohistoriaa 5 Siirtymätyökuulumiset 6 Kotiyöpalvelujen ammattitutkinto 7 Suomen Klubitalot ry 8 Interview with DIAK students 9 Kevätseminaari Tampereella 10 Mielenterveyspooli 11 Meli Korkeasaaressa 12 Vappu klubitalolla 13 Lukukauden päätösjuhlat 14 Noitavainot 1600-luvun Ruotsin valtakunnassa pääkirjoitus Itä-Helsingin Klubitalossa eletään mielenkiintoisia aikoja valmistauduttaessa itsearviointiin osana tulevaa akkreditointia. Talo on täyttänyt viisi vuotta ja on valmis arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa Fountain House -klubitalojen standardeihin. Talolle on perustettu akkreditointityöryhmä, jonka tarkoituksena on koordinoida koko prosessi alusta loppuun. Työryhmään kuuluu jäseniä molemmista yksiköistä sekä koko henkilökunta. Itsearviointi on myös hyvä oppimisprosessi ja antaa todenmukaisen kuvan Klubitalon kaikista eri toiminnoista. Itsearviointi on eräänlainen Klubitalon toimintakertomus siitä mitä on yhdessä tehty ja mihin Klubitalon on hyvä tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Klubitalo arvioi omaa toimintaansa jatkuvasti erilaisilla toimintaan liittyvillä tilastoilla, kyselyillä, talon kokouksilla ja kehittämispäivillä. Materiaalia itsearvioinnin tueksi on jo olemassa valmiina, ja se on hyvä käyttää hyödyksi itsearviointia tehtäessä. Klubitalon perustehtäviä arjessa on arvioida, kehittää ja toteuttaa klubitalotoimintaa, ja nyt tämän työn tulokset on mahdollista dokumentoida kansainvälisen klubitaloyhteisön arvioitaviksi. Parhaimmillaan akkreditointiprosessi auttaa Klubitaloa kehittymään erilaisten toimintaan liittyvien suositusten kautta ja näin varmistaa, että Klubitalo toteuttaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla sekä takaa jäsenilleen laadukkaan toiminnan tulevaisuudessakin. Akkreditointiryhmä kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 23.7.2014. klo 10.00. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan! Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää kaikkia Itä-Helsingin Klubitalon jäseniä ja henkilökuntaa yhteisestä puolestatoista vuodesta ja toivotan tervetulleeksi Itä-Helsingin Klubitalon uuden johtajan Tarja Nykäsen. Jatkan kesän jälkeen uuden Klubitalon johtajana Vantaalla, ja varmasti tulemme näkemään yhteistyön merkeissä jatkossakin! Lämmintä kesää kaikille!! Kai Mäkisalo 2
Itä-Helsingin Klubitalo täytti toukokuussa vuotta! Paukku loihti juhlavat kakut UUDET JÄSENET: 140. Azizullah, 141. Jenny, 142. Elena, 143. Anna, 144. Kirsti, 145. Gothie, 146. Timo 3
Hiukan klubitalohistoriaa WANA = We Are Not Alone = Emme ole yksin alkoi FH-klubitalotoiminta New Yorkissa v. 1948, vuonna 1944 perustetun WANA-vertaistukiryhmän pohjalta. FH = Fountain House, ensimmäisen Klubitalon nimi, joka esiintyy myös monien muiden Klubitalojen nimissä, eri maissa ja monella kielellä (Fontana, Fontänhuset, Fontenehuset). WANA = We Are Not Alone = Emme ole yksin. Jos WANA lasketaan mukaan klubitalohistoriaan, nyt vuonna 2014 voimme siis viettää toimintamallimme 70-vuotisjuhlaa. Euroopan ensimmäinen Klubitalo Fountain House Stockholm avattiin Tukholmassa v. 1980 ja toinen, Schwalbennest, Münchenissä v. 1984. Koko maailmassa on nyt vuonna 2014 noin 350 FH-klubitaloa, niistä Euroopassa 90. Euroopan uusimmat klubitalomaat ovat Valko-Venäjä ja Kazakstan (josta osa on Aasiassa, osa Euroopassa). Myös Britannialle kuuluvalla Gibraltarilla on aloitettu klubitalotoiminta. Yhdysvaltain osavaltioista erityisiä klubitalokeskittymiä ovat Minnesotan osavaltio, jossa on noin 50 Klubitaloa, ja Massachusetts, 36 Klubitaloa. Euroopassa Klubitalojen yhteistyöelimenä toimii Clubhouse Europe (CE) ja koko maailmassa Clubhouse International (CI). Klubitalotoiminnasta saatiin tietoa Suomeen, kun psykiatri Henrik Wahlström järjesti vuonna 1990 USA:han matkan, jolle osallistui noin 15 henkeä, yhtenä heistä Esko Hänninen. Tällä matkalla he tutustuivat sikäläisiin yhteisölähtöisiin mielenterveyspalveluihin, muun muassa New Yorkin Fountain Housen toimintaan. Klubitalotoiminnan käynnistymisen ja laajentumisen menestystekijöitä Suomessa ovat olleet Suomen EU-jäsenyys, Stakesin/THL:n tuki sekä RAY:n ja kuntien rahoitusyhteistyö. Vuosina 1995 2013 Suomeen on perustettu 28 Klubitaloa, ensimmäisenä Näsinkulman Klubitalo Tampereelle. Näistä taloista neljä on sittemmin luopunut klubitalomallista ja jatkanut toimintaansa muulla tavoin. Tällaisia taloja ovat olleet Klubitalo Sateenkaari Vaasassa, Kyykerin Klubitalo, myöhemmältä nimeltään Okun Klubitalo, Outokummussa, sekä Kosken Klubitalo Äänekoskella ja viimeksi Anjalankosken Klubitalo, uudemmalta nimeltään Inksan Klubitalo, nykyisen Kouvolan liitosalueella. Lohjan Klubitaloa lukuun ottamatta kaikki tällä hetkellä FH-mallia noudattavat suomalaiset Klubitalot (itse asiassa niiden taustaorganisaatiot) kuuluvat Suomen Klubitalojen verkostoyhdistykseen, jonka nykyinen nimi on Suomen Klubitalot ry, Finlands Klubbhus rf. Klubitaloja on siis Suomessa 24, ja niistä 4
Siirtymätyökuulumiset 23 osallistuu verkostoyhdistyksemme toimintaan. Vastaavia maa- tai osavaltiokohtaisia klubitaloverkostoja (Clubhouse Coalitions) on muissakin maissa. Klubitalotoiminnassa on voitu hyödyntää Stakesin/THL:n pitkää ja laajaa kokemusta EU-projekteista ja rahoituksen anomisesta niille. Esko Hänninen itse on ollut mukana noin 25 EU-rahoitteisessa projektissa. Tällaisia klubitaloprojekteja viime vuosikymmenen lopulla ja tällä vuosikymmenellä ovat olleet klubitalojäsenten tuetun koulutuksen projekti ELECT ja klubitalotoiminnan markkinointija koulutusprojekti EMPAD, jossa kehitettyä kurssia järjestetään edelleen eri maissa itse EMPAD-projektin päätyttyäkin. Klubitalotoiminnan kannattavuutta voidaan perustella kertomalla, että kahden sairaansijan vuosikustannus on suunnilleen sama kuin Itä-Helsingin Klubitalon koko vuosibudjetti. Klubitalotoiminnan on todettu vähentävän jäsenten sairaalahoidon tarvetta ja parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja yleistä elämänlaatuaan. Koko maailmassa klubitalotoimintaan osallistuu vuosittain noin 100 000 kuntoutujaa. Siirtymätyöohjelma sai viime vuonna tuulta purjeisiin. Uusia paikkoja ja yhteistyötahoja etsittiin, ja viime vuoden aikana toteutuikin jäsenillämme 12 erimittaista siirtymätyösuhdetta/-jaksoa. Lilinkotisäätiön kanssa viime syksynä alkanut yhteistyö jatkuu. Talollamme on kaksi siivoustyöpaikkaa Viertokodin ja Koskikodin asumis. Toinen paikka on väliaikaisesti Helsingin Klubitalon käytössä. Haku on käynnissä syksyllä vaihtuville siirtymätyöjaksoille! Spectran kanssa yhteistyö on sujunut hienosti. Meistä riippumattomista syistä siirtymätyöpaikkaan ei kuitenkaan käynnissä olevan jakson jälkeen toistaiseksi oteta uutta työntekijää. Tänä keväänä siirtymätyössä ovat jatkaneet: Jukka (Lilinkotisäätiö/siivooja) Jakso päättyi tammikuussa Sami (Lilinkotisäätiö/siivooja) Jakso päättyi toukokuussa Tero (Lilinkotisäätiö/siivooja) Jakso alkoi toukokuussa Anders (Spectra/kauppakeskustyöntekijä) Jakso loppuu juhannuksena Reijo Ruponen, klubitalokonsultti Esko Hännisen esitelmän pohjalta (esitelmä pidetty kolmen viikon koulutuksessa Helsingin Klubitalolla 6.3.2014) 5
Kotityöpalvelujen ammattitutkinto yhteistyössä Edupolin kanssa Jäsenemme Disa aloitti KoPan opinnot maaliskuussa ja kertoo tästä blogissamme (http://opintoklubi. wordpress.com/2014/03/28/opiskelut-kotityopalvelujen-ammattitutkinnossa/) näin: Kun kuulin klubitalon ja Edupolin yhteistyössä järjestämästä kotityöpalveluiden ammattitutkinnosta, innostuin. Tuntui, että oli minun aikani jatkaa eteenpäin. Alana KOPA oli mielekäs: pidän ihmisten kanssa työskentelystä ja klubitalon ravintolassa ruokapuolikin on tullut tutuksi. Kerroin kiinnostuksestani ja kävimme porukalla Edupolilla tutustumassa. Maaliskuun alussa aloitimme opinnot. Mielestäni koko opintopaketti on siisti. On ollut kiva siirtyä kuntoutujasta opiskelijaksi. Koulunkäynti on vaatinut minulta keskittymiskykyä, mutta se onnistuu, kun on oikea asenne. Kun eräs klubitalon jäsen kysyi minulta koulutuksesta, suosittelin, että hän ensin käy säännöllisesti ja aktiivisesti klubitalolla. Se on hyvä tapa testata omaa jaksamistaan ja pystyykö käymään koulua 6 h ja tekemään mitä muut käskee. Opintovalmentaja pyrkii tuetun opiskelun puitteissa luomaan yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Eräänä esimerkkinä tästä on Disan aloittama kotityöpalveluiden ammattitutkinto, jonka suunnittelimme alle 29-vuotiaille jäsenillemme yhdessä Edupolin kanssa. Opinnot koostuvat kolmesta osatutkinnosta: kotisiivouspalveluiden, kodin ruokapalvelujen ja avustamis- ja asioimispalvelujen tuottamisesta. Opinnot antavat pätevyyden esimerkiksi kotipalvelussa työskentelemiseen tai henkilökohtaisena avustajana toimimiseen molemmat aloja, joilla osa-aikainen työllistyminen on yleistä ja työntekijöille on kova tarve. Tutkinnon voi suorittaa osatutkinto kerrallaan ja toiveina on, että Edupoli saa rahoitusta, jonka avulla pyörittää koulutusta nonstopina. Tuettu opiskelu tässä tarkoittaa mm sitä, että opiskelupäiviä on viikossa 3 ja teoriapäivän pituus on enintään 5 tuntia, jotta kuntoutuva opiskelija ehtii myös palautumaan. Myös niin sanottu teoriapäivä painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun Edupolin tiloissa. Työssäoppimisjakson aikana työtehtäviä tehdään asiakkaiden luona ja silloin päivän pituus voi olla 6 tuntia mutta silloin ei tule kotitehtäviä. Muuten osaaminen osoitetaan näytöillä, pääasiahan ei ole menestyä kokeissa vaan oppia työelämän edellyttämät asiat käytännössä. Jotta opiskelija ei jää opinnoissaan yksin, on tälle koulutukselle Nuorten Aikuisten Osaamisohjelman turvin pystytty rahoittamaan oivat henkilöstöresurssit: Pienryhmällä (6-10 opiskelijaa) on oma opettaja, opo ja työvalmentaja. Lisäksi minä klubitalojen opintovalmentajana sekä mahdollisesti opiskelijan oma hoitaja tapaamme opiskelijan ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa noin kerran kuussa tai tarvittaessa, jolloin pysähdymme yhdessä pohtimaan miten parhaiten opiskelijan opintomenestys varmistetaan. Jos olet kiinnostunut opinnoista, opiskelevien jäsentemme pienryhmistä, kotityöpalveluiden ammattitutkinnosta tai opintoaiheisen blogimme tekemisestä, ole yhteydessä opintovalmentaja Vilma Kettleen puh: 040 1490091, email: vilma.kettle@helsinginklubitalo.org. Opiskelijaksi siirtynyt Disa käymässä talolla. 6
Suomen Fountain House -Klubitalojen verkostoyhdistys ry on muuttanut nimensä 23.1.2014 Suomen Klubitalot ry:ksi. Suomeen klubitalomalli rantautui 1995, jolloin ensimmäinen klubitalo Näsinkulma perustettiin Tampereelle. Seuraavina olivat vuorossa Karvetin (1996), Kyykerin (1997), Helsingin (1997), Karhulan (1998) ja Äänekosken (1998) klubitalot. Kyykerin ja Äänekosken klubitalot ovat lopettaneet toimintansa Fountain House Klubitaloina. Vuonna 1998 Naantalissa pidettiin ensimmäinen Euroopan klubitalojen konferenssi, jolloin Suomen Fountain House -Klubitalojen verkostoyhdistys ry perustettiin viralliseksi elimeksi. Kaikki silloiset 6 klubitaloa liittyivät verkostoyhdistykseen. Tänä päivänä Suomen Klubitalot ry:ssä on 23 klubitaloa ympäri maata. Ry:n klubitaloja ovat Espoon Klubitalo, Klubitalo Fontana (Karjaa), Haminan Klubitalo, Heikintalo (Lappeenranta), Helsingin Klubitalo, Hämeen Klubitalo (Hämeenlinna), Imatran Klubitalo, Itä-Helsingin Klubitalo, Karhulan Klubitalo, Karvetin Suomen Klubitalot ry:n sivut löytyvät osoitteesta www.suomenklubitalot.fi (sivuja uusitaan ja päivitetään parhaillaan). Klubitalo (Naantali), Keski-Uudenmaan Klubitalo (Järvenpää), Klubbhuset Pelaren (Maarianhamina), Klubitalo Pönkkä (Oulu), Klubitalo Roihula (Rovaniemi), Klubitalo Tönäri (Kajaani), Kuopion Klubitalo, Lahden Klubitalo, LinnaKlubi (Savonlinna), Näsinkulman Klubitalo (Tampere), Porin Klubitalo Sarastus, Porvoon Klubitalo, Salon Klubitalo ja Suvimäen Klubitalo (Jyväskylä). Suomen Klubitalot ry:n tarkoitus on suomalaisten Fountain House -klubitalojen ja toiminnan aatteellinen tukeminen ja laadullinen kehittäminen. Yhdistyksen Klubitalot ovat kuntouttavia yhteisöjä, jotka tarjoavat mielenterveyskuntoutujille mielekästä työharjoittelua ja sosiaalisia suhteita. Kaikki klubitaloilla tehtävä työ liittyy klubitalojen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Niiden tavoitteena on auttaa kuntoutujia saamaan takaisin omanarvontuntonsa, itseluottamuksensa ja mielekkyys elämälleen. Tavoitteellinen toiminta ja sosiaaliset suhteet parantavat myös arjen hallintaa sekä työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien sosiaalista asemaa yhteiskunnassa ja pyrkii myös tekemään tunnetuksi klubitalojen voimaannuttavaa kuntoutumismallia. Suomen Klubitalot ry:n kirjoitussarja jatkuu seuraavassa numerossa mm. hallituksen, viimeaikaisten päätösten ja tulevien tapahtumien esittelyllä. Veijo Toivonen 7
On a mission to make Clubhouse known among immigrants An interview with DIAK students Aina and Beza Aina smiles at the camera. Q: You have been seen at our Clubhouse quite a lot during the past weeks, but what are you doing here is part of something wider than just this Clubhouse. What is that project about? Beza and Aina: We are doing our school project here, we have noticed that the number of immigrants is growing rapidly in Finland but many of them do not have information where to find services. It is not easy living in a foreign country and this can cause depression and other mental related complications. We think that Clubhouse is really a great place and informing immigrant groups about the Clubhouse could benefit both parties. Q: I suppose you are students, aren t you? At what educational institute are you studying? Beza: I am a student in degree programme in social services in DIAK AMK (Diaconia University of Applied Sciences). Aina: Yes, I am a student at Diakonia AMK, studying social sciences to become a socionom in Finland and a social worker in other countries. This is my last year of studies, hopefully graduating in December. Q: What are your future plans? To work in Finland, to return to your respective home countries, or something else? Beza: Well my plan is, that is after studying Finnish, to work in a disabled people s home. And maybe continuing my nursing education. Aina: I would love to return back to my home country Namibia but as we all know, we don t know what the future has in store for us. I feel that I will be more resourceful in Namibia than any European countries. Q: What have you done in Finland in your leisure time? Beza: Well I bought my dream electric guitar and I am going to take course on how to play. Aina: During my five years stay in Finland, I have learned to ski, make Finnish food, enjoyed summer times and my friend s cottage house and many lovely evenings in Finnish sauna. I have also travelled a lot around the country. Summertime I picked berries in Nuuksio national park. Q: What was it that brought you here, to this very distant and cold northern country, from African perspective? Beza: Well it was in search of improving our educational background. I am a nurse in my previous profession and since Finland offered a place to study I thought it would be great experience. Plus Finland is a place to change oneself. Aina: Curiosity brought me here in the first place. There has been a good relationship between Namibia and Finland through missionaries and Martti Ahtisaari. I had pen pals from Oulu when I was at primary school and was very interested in the things they tell about Finland. Beza works on the English presentation material. 8
Kevätseminaari Tampereen Vapriikissa Suomen Klubitalojen kevätseminaari pidettiin Tampereen Vapriikissa 13. 15.5.14. Edustettuina oli 17 Klubitaloa, sekä Suomen että Norjan klubitaloverkoston työntekijä ja perinteisiä yhteistyökumppaneita: VATES, rahoittajat RAY ja kaupunki, paikallinen siirtymätyönantaja sekä kansainvälinen klubitalotoiminnan kehittäjäveteraani Esko Hänninen. Seuraavassa on sekalaisia poimintoja seminaariannista. Näsinkulman Klubitalon siirtymätyönantajan TAVOn edustaja sanoi muun muassa, että siirtymätyön hankinnassa kannattaa siirtää painopistettä pieniin ja keskisuuriin työnantajiin, koska meneillään on suuryritysten pako Suomesta. Tampereen apulaispormestari kertoi, että kaupungissa on korkea työttömyysaste, 16 % keväällä 2014. VATES esitteli Kauppalehdessä ilmestyneen tiedotteensa klubitalotoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta. Lisäksi VATES luovutti seminaarissa Esko Hänniselle hänelle jo aiemmin myönnetyn Tulisielu-kunniakirjan. Vastauspuheenvuorossaan Esko sanoi, että klubitalomalli soveltuu myös muiden ryhmien kuin mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen ja aktivoitumisen tueksi. Monenlaiset vammaiset sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voidaan hyväksyä mukaan toimintaan, niin kuin on tehty pohjoisimmissa suomalaisissa klubitaloissa: Roihula Rovaniemellä, Pönkkä Oulussa ja Tönäri Kajaanissa. Norjan klubitaloverkoston työntekijä esitti muun muassa seuraavia ajatuksia. Kuntoutumisen keinojen suhteen historia toistaa itseään: ennen psyykkisesti sairailla teetettiin työtä maatiloilla ja mielisairaaloissa, sitten heitä ruvettiin pitämään toivottomina tapauksina, ja nyt uskotaan taas työn kuntouttavaan vaikutukseen. Tilastoinnissa Klubitalojen on siirryttävä kävijämäärien seurannasta kuntoutumisen seurantaan. Rahoituksen kannalta Klubitalojen on kehityttävä tasavertaisiksi kilpailijoiksi tunnettujen toimijoiden kuten Punaisen Ristin kanssa. Rahoitusanomuksissa painopistettä on siirrettävä yksittäisistä Klubitaloista klubitaloverkostoihin, jotka sitten vuorostaan auttavat uusia taloja alkuun. Suomen klubitaloverkoston työntekijä kertoi klubitalojen toiminnan seurannan kehittämisestä ARTO-hankkeessa. Tänä vuonna 2014 ollaan Sales Force -jäsenyystietojärjestelmän käytön pilottivaiheessa, johon osallistuvat Heikintalo, Näsinkulma, Hämeen Klubitalo ja Keski-Uudenmaan Klubitalo. Muut talot tulevat mukaan ensi vuonna. Siirtymävaiheessa käytetään rinnan kunkin talon vanhaa seurantatapaa ja uutta Sales Force -järjestelmää. Reijo Ruponen 9
Mielenterveyspooli Mielenterveyspoolin muodostavat mielenterveystyön keskeiset toimijat mm: Helsingin Psykoterapiayhdistys, HUS, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lastenpsykiatrian klinikka, Lastenpsykiatrian Poliklinikka, Mielenterveyden Keskusliitto, Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Mieli Maasta ry, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Psykosociala förbundet, Sosiaalialan ammattikoulujen verkosto, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Klubitalot ry, Suomen Lastenpsykiatriayhdistys ry, Suomen Mielenterveyshoitajien Liitto ry, Suomen Psykiatriayhdistys ry, Suomen Psykologiliitto ry, Suomen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Mielenterveyspooli julkaisee kannanottojaan, joita se ajaa keskeisten toimijoidensa kautta vaikutusvaltaisesti. Kannanottoina on julkaistu mm: Mielenterveyspotilaiden hyvän hoidon kulmakivet sekä Mielenterveyspoolin tavoitteita hallitusohjelmaan. Pooli järjesti mm: seminaarin Mielenterveysmessuilla 20.11.2013 nimellä Osatyökykyisten työllistymisen haasteet työhalua löytyy, mutta mistä mahdollisuuksia. Poolin jäseniä on erilaisissa valmistelevissa toimikunnissa ja useilta jäseniltä on pyydetty kommentteja ja lausuntoja mm: Hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeuslakiin. Kirjoitussarja jatkuu seuraavassa numerossa, jossa paneudutaan poolin tämän päivän päätöksiin ja tavoitteisiin. Veijo Toivonen Tarkempia tietoja ja kokonaiset kannanotot löytyvät Mielenterveyden keskusliiton sivujen alta nimellä Mielenterveyspooli. 10
Meli kävi Korkeasaaressa Olin Korkeasaaressa huhtikuussa. Ilma oli hieman viileä, muttei kuitenkaan kylmä. Minulle uusia eläimiä olivat pesukarhut. Kissaeläimiä ei näkynyt, varmaan olivat nukkumassa tai muuten vaan piilossa katseilta. Pääsimme katsomaan apinoita niiden sisätiloihin ja ne olivat uteliaita ja söpöjä! Löysimme tien karhujen luokse ja ne olivat uneliaita ja herttaisia. Riikinkukkokin näytti meille hienon pyrstönsä. Pääsin onneksi sisään eläkeläisalennuksella ja kaikin puolin oli mukava reissu. Me menimme Korkeasaareen bussilla, joka lähti Rautatientorilta. Zoolinja bussi 16 liikennöi Rautatientorilta Korkeasaaren lipunmyynnin eteen kolme kertaa tunnissa. Bussi lähtee Rautatientorilla pysäkiltä 8. Arvioitu matka-aika on n. 25 minuuttia. Bussissa kelpaavat Helsingin sisäiset ja seutuliikenteen liput. Bussin kyytiin pääsee myös Kulosaaresta. Korkeasaaren lippujen hinnat ja aukioloajat kesäkuukausina Lippuhinnat Maitse S-Etu maitse** Vesitse Aikuinen 12 10 18 Lapsi alle 4 v. 0 0 0 Lapsi 4-17 v. 6 5 9 Opiskelija 8 7 11 Eläkeläinen/ 8 7 11 työtön Kimppalippu* 36-53 Avoinna vuoden jokaisena päivänä alkaen klo 10.00 Toukokuu 10-20 Kesäkuu 10-20 Juhannusaattona auki 10.00-17.00 Heinäkuu 10-20 Elokuu 10-20 11
Vappujuhlaa klubitalolla Vapun suunnittelu aloitettiin vapaa-ajankokouksissa jo hyvissä ajoin. Mietittiin tarjoilut ja työnjako. Etukäteisvalmisteluihin osallistui hyvä määrä aktiivisia. Sima sipatti ajoissa ja vappuaattona munkit paistuivat jäsenvetoisesti. Vappupäivänä jäsen avasi talon ovet ja työntekijän tullessa paikalle oli talolla jo useita jäseniä paikalla ja kahvitkin tippumassa. Aamukahvin jälkeen ohjaajan spontaani ehdotus kokeilla naurujoogaa ei saanut hurraahuutoja, mutta porukka ryhtyi ennakkoluulottomasti kokeilemaan. Liekö ollut ohjaajan ohjauskokemattomuutta tässä joogalajissa vai aamukankeutta nauruhermoissa, mutta ei syntynyt naurunremakkaa. Onnellisuuden tunteen tavoittelu itsekseen taisi onnistua useammalta. Ruokailun valmisteluihin osallistui innokkaasti koko porukka. Keittiössä touhusi yhtä aikaa niin monta, että loppujen piti odottaa vuoroaan. Myös pöydän kattaus ja boolipöydän valmistelut hoituivat sujuvasti. Herkkua oli monenlaista ja kaikki saivat varmasti vatsansa täyteen. Ruokaa sulateltiin sanaselityspeliä pelaamalla. Selitettävät sanat olivat yhdyssanoja. Tämä oli pidetty ohjelmanumero, eikä vaatinut kummempia etukäteisvalmisteluja. Jälkiruokana sima ja munkit tekivät kauppansa ja niiden jälkeen suurin osa alkoi tehdä lähtöä. Onneksi kuitenkin lopputöihin, kuten tiskaukseen, oli halukkaita tekijöitä. Talo saatiin suljettua suunnitellun aikataulun mukaisesti ja kukin lähti taholleen tullakseen seuraavana aamuna taas klubitalolle. Työntekijänä tällainen juhlapyhän vietto tuntui klubitalotoiminnalta parhaimmillaan. Oli itsellä sellainen olo, että klubitalo on ennen kaikkea jäsenten talo. -Jaana 12
Olen ollut useita kertoja klubitalon juhlapäivien viettotilaisuuksissa, ja aina on ollut mukavaa. Toivoisin, että klubitalo olisi vastaisuudessakin auki suurimpina juhlapäivinä. Yksinäiselle ihmiselle, jolla ei ole paljon sukulaisia tai ystäviä, nämä tilaisuudet ovat olleet piristäviä. Hieno homma jäsenten aktiivisuus nimittäin. Lukukauden päätösjuhla Juhlistimme ja onnittelimme lukukautensa päättäneitä ja valmistuneita opiskelijoita, sekä tänä vuonna siirtymätyöjakson, työharjoittelun tai pääsykoeurakan suorittaneita järjestämällä 5.6. kahvitilaisuuden talolla. Juhlaan saapui kutsuttuja valmistujia kymmenkunta ja keittiön järjestämien kakkukahvien lomassa heidät kukitettiin. Tilaisuus oli kaikin puolin mukava ja siitä päätettiin tehdä perinne! 13
Vainojen eräs menneen ajan ilmentymä: Noituus ja lasten rooli todistajina oikeudessa Tärkeitä faktoja ilmiöstä Noitaoikeudenkäynnit olivat eurooppalaisen kulttuurin näkyvimpiä puolia niin vastenmielistä kuin se onkin. Vainot kestivät 300 vuotta (1450-1750). Noitavainot eivät alkaneet pimeällä keskiajalla vaan keskiajan jälkeen uuden ajan alussa, humanismin, renessanssin ja uuden länsimaisen luonnontieteen kehityksen kukoistuskautena. Enemmistö syytetyistä oli Euroopan mittakaavassa naisia, eli myös miehiä oli paljon syytettyinä mm. Suomessa, mutta muutoin vainot eivät kohdistuneet mihinkään selkeään tai poikkeavaan ryhmään. Pääosa syytetyistä oli talonpoikaistoa tai kaupungeissa porvareita tai porvareiden vaimoja. Noitavainoissa kuolemantuomion sai 20 000-40 000 ihmistä, jos samalla syytettyjä oli moninkertainen määrä. Ylimmät luotettavat arviot syytettyjen määrästä on noin 200 000-250 000. Pahamaineinen kirja Vuonna 1486 taikka 1487 painettiin inkvisiittorien Jacob Sprenger ja Heinrich Kramer kirjoittama opus Malleus Maleficarum, saksaksi der Hexenhammer, eli Noitavasara, jossa lueteltiin seikkaperäiset ohjeet noitien kuulustelemiseksi. Noitavainot Ruotsissa Ruotsissa suuret vainot alkoivat vasta 1668, aikana jona ne monessa maassa olivat jo laantumassa. Massavainot syntyivät Ruotsin Taalainmaalla ja levisivät myöhemmin myös Tukholmaan. Ne olivat Euroopan suurimpia noitaprosesseja. Ruotsin noitavainot herättivät laajalti huomiota muualla Euroopassa. Sen sai aikaan vainojen suuruus sekä se, että suuret oikeudenkäynnit muualla olivat jo tuolloin harvinaisia. Ruotsissa noituudesta syytteeseen joutuneista 85% oli naisia. He olivat pääasiassa nuoria; 60% oli iältään 14-44-vuotiaita, mutta tuomitut naiset olivat tätä keskimääräisesti vanhempia, mikä johtui luultavasti siitä, että esivalta oli ohjeistanut teloittamaan pääasiassa vanhoja ja paatuneita noitia. Noitavainoja on nykyään pidetty nimenomaan noitien vainona. Aikalaisten käsitys asiasta erosi täysin tästä: he uskoivat tulleensa itse noitien vainoamaksi. Tavallisesti ihmiset kuvittelivat, että noituudesta syytetty oli aiheuttanut heille haittaa monilla vahingonteoilla, ja näitä epäilyjään he esittelivät yleensä vuolaasti oikeudelle. Syytteet syntyivät riidoista, joita käytiin naapurusten ja riitakumppaneiden välillä. Noidat poikkeavat muista vainotuista. Noitaa ei tunnistanut rodun perusteella eikä kansallisista tai uskonnollisista erityispiirteistä. Kuka hyvänsä saattoi olla noita, mikä juuri teki noidasta yhden pelottavimmista asioista jokapäiväisessä elämässä. Mutta ennen kaikkea ruotsalaisten noitien saama huomio johtui siitä, että lapset olivat Ruotsin noitavainoissa epätavallisen suuressa osassa. Lapsia oli, omituista kyllä, syytettyinä ja ilmiantajina eri maissa. Ruotsissa lasten rooli oli erityisen suuri. Jostakin syystä levisi uskomus, että noidat veivät lapset yön aikana noitasapattiin. Hysteeriset aikuiset tiukkasivat lapsilta, olivatko he olleet tuossa merkillisessä paikassa ja kuka heidät oli sinne vienyt. Luonnollisesti lapset, joista monet olivat alle 10-vuotiaita, ryhtyivät lörpöttelemään kummallisista tarinoista ja osoittelivat lopulta useita naisia, jotka olivat vieneet heidät noitien kokoukseen. Lasten ilmiantoja ruvettiin vakavissaan puimaan arvovaltaisissa oikeusistuimissa. Kaiken kaikkiaan kuolemaan tuomittiin noin 300 ihmistä. Taalainmaan traagiset tapahtumat (alkusysäys vainoille) Suurten noitaoikeudenkäyntien sarja sai alkunsa syksyllä 1667 Åsenin kylässä Itä-Taalainmaalla, kun 11-vuotias paimentyttö Gertrud haki kuttuja saarelta, jonne ne olivat juosseet karkuun. Koska Gertrudin pikkuveli ei ollut uskaltanut hakea kuttuja, olivat sisko ja veli riidelleet ennen kuttujen hakemista. Todennäköisesti veli levitti kertomuksia Gertrudin tekemästä taikuudesta kuttujen takaisin saamiseksi, koska alueelle levisi huhuja siitä, että Gertrud olisi kävellyt vetten päällä kuttuja saarelta hakiessaan. 14
Asiaa ryhtyi tutkimaan pappi, ja pitkällisen kiistämisen jälkeen tyttö tunnusti noituuden ja kertoi noitasapatista Blåkullassa (suom. Sinikukkula, Kyöpelinvuori). Aluksi harkittiin kuolemanrangaistusta, mutta lopulta Gertrud sai katumusharjoituksia. Lähtökohtana olivat tarinat, joita etenkin lapset ja nuoret kertoivat. Niissä mentiin lentämällä Blåkulla-nimiseen paikkaan, jossa syötiin, juotiin ja tanssittiin. Saatana antoi pidoissa ruokaa ja vahti, että kaikki saavat syödäkseen. Siellä heidät myös kastettiin uudelleen ja vihittiin toisilleen tai Blåkullan asukeille tai Saatanalle. Kerrottiin myös, että Blåkullassa tapahtui orgioita, joissa oltiin sukupuoliyhteydessä Saatanan ja muiden Blåkullan-kävijöiden kanssa. Tarinoinnin mukaan osa lapsista myös synnytti siellä olentoja, joilla oli eläinten ja ihmisten piirteitä. Erittäin luonteenomainen piirre Ruotsin noitaoikeudenkäynneissä oli lapsitodistajien suuri määrä. Syynä heidän käyttöön oli se seikka, että Pohjois-Ruotsiin (Norrlanti) perustettu erityinen noitakomissio päätti ensimmäisessä Gävlen kokouksessaan asettaa lasten todistukset etusijalle. Suuri noitaprosessi päättyi vihdoin vuonna 1676 viranomaisten ryhdyttyä vastustamaan sitä. Noitavainojen syistä Uskonpuhdistus (reformaatio) johti Euroopassa perinteisen turvallisen maailmankuvan halkeilemiseen, mikä osaksi vaikutti aikakauden ihmisten epäluuloon ja paniikkiin. Kiinnostavinta on sittenkin noitavainojen selitysten oma historia. Selitys on aina peilannut tutkijoiden omaa aikaa. Valistuksen ajalla korostettiin järjen ja tiedon merkitystä. Liberaalien oppineiden mukaan taikausko oli menneen ajan hullutusta ja varsinkin ihmisten tietämättömyyttä. Noitavainojen tapaiset mielettömyydet katsottiin jääneen historiaan, kun tiede, suvaitsevaisuus ja vapaat aatteet lopulta voittaisivat kidutuksen, uskonvainot ja väkivallan. Viime vuosisadan poliittiset väkivaltaisuudet, sodat ja suuret joukkovainot, mainiten esim. juutalaisvainot ja Stalinin terrori, vaikuttivat suuresti noitavainojen historiatieteelliseen tutkimukseen. Toisen maailmansodan jälkeen saivat alkunsa pessimistiset, psykologisoivat selitykset. Ne syntyivät, kun taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset selitykset valuivat tyhjiin. Toisin kuin valistusajalla uskottiin, noitavainojen kaltaiset mielettömyydet eivät jääneet menneisyyteen. Maailmanhistorian suurimmat vainot ovat tapahtuneet 1900-luvulla. Historiantutkijan miete noitavainoista (Marko Nenonen) + oma ajatelma Menneen ajan hirvittävyyksiä oli helppo selittää menneen ajan ihmisten tietämättömyydellä ja typeryydellä. Oman ajan mielettömyyksistä niin yksinkertainen selitys ei päästä. Ihmisen raadollisuudesta tuli vaikeasti selitettävä painajainen. Joukkosuggestiona kulkevalle hulluudelle ei tuntunut löytyvän mitään syitä eikä perusteita tai mikä pahempaa: ei mitään rajoja. Jokaisen ilmiön (olkoon se kuinka kannatettava hyvänsä kuten kristinusko) vanavedessä tulee aina myös negatiivisia lieveilmiöitä joskus ne voivat olla erittäin traagisia ja kauaskantoisia. Lähteet: Wikipedia ja Noituus-sivusto Kirjallisuutta: Virtanen, Leena: Noitanaisen älä salli elää: Tosikertomus noitavainosta Suomessa 1666-1671. Helsinki: WSOY, 2013. Nenonen, Marko: Noitavainot Euroopassa: Myytin synty. Jyväskylä: Atena, 2006. Kuvalähteet: Rembrandt-maalaus:annabelfrage. wordpress.com ; Larsson-maalaus: en.wahooart.com Kirjoittanut: Petteri Granlund United States Library of Congress/Wikimedia 15
Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai 8:00 Talo aukeaa Talo aukeaa Talo aukeaa Talo aukeaa Talo aukeaa Aamukahvi Aamukahvi Aamukahvi Aamukahvi Aamukahvi 8:30 Itä-Helsingin Klubitalon viikko-ohjelma (kesä 2014) Kalenterikatsaus Venäjän ryhmä 10:00 Jatko (vapaaehtoinen) (Kesätauolla) 10:15 Työ- ja opintotiimi (Kesätauolla) 10:15 Siirtymätyöpalaveri 11:00 Viestintätyöryhmä 11:00 Yksikkökokoukset 12:00 Lounas Lounas Lounas Lounas Lounas 12:45-15:45 Työnjako 13:00 Vapaa-ajan suunnittelu 14:00-15:30 Henkilöstöpalaveri 14:15-15:00 Talokokous Kuun 1. vko. Työskentelyä Jooga (kesätauolla) Vapari kesällä jousta- 16.00 Talo sulkeutuu Talo sulkeutuu Talo sulkeutuu vasti työpäivän sisällä säästä riippuen Talo sulkeutuu Ravintolassa Safkan & Sumpin aukioloajat: 8.15 8.30 10.00 10.40 12.00 12.45 14.00 14.30 Hallinnon neuvotteluhuoneessa Pajahuoneessa Ravintolassa/Hallinnon neuvotteluhuoneessa Lähettäjä Itä-Helsingin Klubitalo Kontulankaari 1 A, 2. krs PL 230, 00940 Helsinki Puh: 040 188 0621 klubi@itahelsinginklubitalo.org www.itahelsinginklubitalo.org