Tutkimusraportti TEHTAANPUISTON YLÄASTE JA VUOSAAREN LUKIO VUOSAARENTIE HELSINKI. IVA- järjestelmien kuntotutkimukset

TEHTAANPUISTON YLÄASTE JA VUOSAAREN LUKIO VUOSAARENTIE 7 00980 HELSINKI Tutkimusraportti IVA- järjestelmien kuntotutkimukset Tutkimuksen suoritusajankohta: vko 6-12 / 2012 Raportin päiväys: 16.5.2012

IVA- kuntotutkimukset Sivu 2 (97) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 2.1 KIINTEISTÖN YLEISTIEDOT... 4 2.2 KORJAUSHISTORIA TUTKITUILLE JÄRJESTELMILLE... 4 2.3 ASIAKIRJATILANNE... 5 2.4 TURVALLISUUTEEN JA YMPÄRISTÖRISKEIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 5 3 YHTEENVETO... 6 3.1 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 6 3.1.1 Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet... 6 3.1.2 Ilmastointikanavat... 7 3.1.3 Opetustilojen ilmanvaihdon mitoitus... 8 3.1.4 Pääte-elimet ja luokkatilojen huuhtoutuminen... 8 3.1.5 Huonetilojen ilmamäärämittaukset... 9 3.1.6 Huonelämpötilat... 9 3.1.7 Sisäilmaolosuhdemittaukset... 10 3.1.8 Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet... 11 3.1.9 Kanavien eristykset... 11 3.1.10 Rakennusautomaatiojärjestelmät... 12 3.2 KORJAUSTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 13 3.2.1 Välittömät korjaustarpeet... 13 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana)... 15 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana)... 15 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana)... 15 3.3 PTS-TAULUKKO... 16 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET... 17 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 17 G31 ILMASTOINTIKONEET... 18 G32 ILMASTOINTIKONEESEEN LIITTYVÄT OSAT... 54 G33 KANAVISTOT... 57 G34 PÄÄTE-ELIMET... 63 Luokkahuoneiden ilmamäärien riittävyys nykykäytössä... 66 Ilmamäärämittaukset... 66 Huonetilojen mahdolliset epäpuhtauslähteet... 70 Huonelämpötilamittaukset... 73 Sisäilman hiilidioksidin (CO 2 ), lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja paine-eron mittaukset... 76 G37 ERISTYKSET... 94 J6 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT... 95 J62 SÄÄTÖ- JA ALAKESKUKSET... 95 J64 KENTTÄLAITTEET... 97 LIITTEET: Liite 1: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 1, 2.kerros Liite 2: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 2, 2.kerros Liite 3: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 3, 2.kerros Liite 4: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 4, 2.kerros Liite 5: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 5, 2.kerros Liite 6: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 7, 2.kerros Liite 7: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 8, 2.kerros Liite 8: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 9, 2.kerros Liite 9: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 10, 1.kerros Liite 10: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 11, 1.kerros Liite 11: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 12, 1.kerros Liite 12: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 13 Liite 13: Tutkimus- ja vauriokartta, rakennusosa 2, 2.kerros Luokat 116-117

IVA- kuntotutkimukset Sivu 3 (97) 1 JOHDANTO Yleistä Kuntotutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien tekninen kunto ja korjaustarve. Tutkimuksen tulokset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat mittauksiin (esim. ilmamäärämittauksiin ja merkkisavukokeisiin), jotka suoritetaan järjestelmien kriittisistä pisteistä. Mittausten määrä ja tutkimusten laajuus määräytyy kiinteistön järjestelmien laajuuden mukaan. Tutkimustuloksia analysoitaessa pyritään määrittelemään järjestelmien jäljellä olevat käyttöiät ja korjaustarpeet siten, että järjestelmät eivät aiheuta tilojen käyttäjille terveydellisiä ongelmia ja rakennusosille ei aiheudu vaurioita. Tutkimuksessa tarkastellaan laitosta teknisessä mielessä ja korjaustoimenpide-ehdotuksia määritettäessä on pyritty jatkamaan laitoksen teknistä käyttöikää kustannustehokkaasti. Tekninen PTS-ehdotus PTS-taulukon kustannusarvioissa, jotka sisältävät arvonlisäveron, on käytetty tarkastushetken alun kustannustasoa ja kokemusperäistä kustannustietoa (ATOP PTS ja Haahtela Talonrakennuksen kustannustieto 2011). Kustannusarvioiden tarkoituksena on antaa tietoa asiakkaalle budjetointia varten kustannusten suuruusluokasta, ne eivät ole laskettuja tarjoushintoja. Kustannusarviot sisältävät töihin kiinteästi liittyvät rakennus- ja muut aputyöt, mutta ne eivät sisällä suunnittelu-, yms. muita konsulttipalkkioita. Kustannusarviot tulee tarkastaa aina kohdekohtaisesti ennen saneeraustoimenpiteiden aloittamista. Toimenpide-ehdotukset on laadittu 10 vuoden jaksolle pääpainon ollessa lähimpien viiden vuoden aikana odotettavissa olevissa töissä. Kiireelliset korjaustyöt on sisällytetty kuluvan vuoden kustannuksiin. Toimenpide-ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta oleellisesti laiminlyödyt huollot mainitaan kertaalleen. Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee saneerauskohteesta teettää hyvät suunnitelmat. Saneeraustöihin tulee valita sellaiset suunnittelijat ja urakointiyritykset, joilla on kokemusta saneeraustoiminnasta, koska kiinteistöjen saneeraustoiminta on erityyppistä toimintaa kuin uudisrakentaminen. Myös töiden valvontaan tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta työt tulee tehtyä oikein. Tutkimuksen tekijöinä ovat toimineet Marko Lukkari, Juha Karhu ja Ari Pesonen. Tutkimuksen vastuuhenkilönä on toiminut Marko Lukkari. Helsingissä 16.5.2012 Marko Lukkari

IVA- kuntotutkimukset Sivu 4 (97) 2 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT 2.1 Kiinteistön yleistiedot Tilaaja: HKR-RAKENNUTTAJA, Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju c/o NEXON CONSULTING OY Ari Pesonen Sinimäentie 10 C 02630 ESPOO Tutkimuskohde: TEHTAANPUISTON YLÄASTE JA VUOSAAREN LUKIO Vuosaarentie 7 00980 HELSINKI Tyyppi: opetusrakennus Rakennuksia: 1 kpl Tilavuus: 27 709 m3 Kerrosala: 6 962 m2 Bruttoala: 7 497 m2 Rakennusvuosi: 1976 Kiinteistön huoltoyhtiö: Palmia Kiinteistön isännöitsijä: Seppo Mikkola Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kunto ja rakennusautomaation vaikutus ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan ja järjestelmien uusinnan tarve. Lisäksi tarkastellaan lämpöverkoston perussäädön tarvetta. 2.2 Korjaushistoria tutkituille järjestelmille (tiedot saatu kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella) - talonmiehen vanhan asunnon muutos luokkahuoneiksi ja ilmanvaihdon rakentaminen vuonna 1999 - vanhat teknisen työn luokkatilat muutettu tavallisiksi opetustiloiksi ja niiden ilmanvaihdon rakentaminen, 2000-luvun alussa - FY-KE luokkatilojen muutostyöt ja niiden ilmanvaihdon rakentaminen vuonna 1998 - ilmanvaihtokanavat puhdistettu loppuvuonna 2011 - ilmanvaihtokoneiden eristevillapinnat suojakäsitelty pölynsidonta-aineella kanavapuhdistuksen yhteydessä 2011 - äänieristetyt tuloilmakanavat käsitelty pölynsidonta-aineella kanavapuhdistuksen yhteydessä 2011

IVA- kuntotutkimukset Sivu 5 (97) 2.3 Asiakirjatilanne Tutkimuksen yhteydessä oli käytössä LVI- järjestelmien piirustuksia seuraavasti: - alkuperäiset ilmanvaihtojärjestelmän piirustukset melko täydellisinä vuodelta 1975 - alkuperäiset konekortit - talonmiehen asunnon muutostyö luokkatiloiksi, IV-kuvat vuodelta 1999 Piirustukset sijaitsevat kohteessa ja HKR- Rakennuttajan arkistossa. Tutkimuksen tekijällä on ollut pääsymahdollisuus kaupungin kiinteistötietojärjestelmään (FacilityInfo- järjestelmään) tutkittavan kohteen osalta. Tutkimuksessa rakennusta on käsitelty osatunnuksilla 1-13. Alla olevasta kuvasta selviää kyseinen osajako: 2.4 Turvallisuuteen ja ympäristöriskeihin liittyvät havainnot - Vesikaton ilmanvaihtokonehuoneessa olevat palopellit ovat yleisesti toimimattomia. - Vanhojen rakennusmateriaalien mahdollinen asbestisisältö tulee huomioida korjaussuunnittelussa.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 6 (97) 3 YHTEENVETO 3.1 Ilmastointijärjestelmät Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä on mitoitukseltaan riittämätön tilojen nykykäyttöä ajatellen. Suunnitelmien mukaiset ilmamäärät jäävät huomattavasti nykymääräysten mukaisesta tasosta. Sisäilman laatua heikentää luokkatilojen osalta oleellisesti kiertoilman runsas käyttö. Nykyinen ilmanvaihtojärjestelmä ei korjattunakaan tai pienillä muutoksilla tule tuottamaan palvelualueille käyttäjien tarpeen mukaisia sisäilmaolosuhteita, koska kanavamitoitukset voivat tulla turhan tiukaksi nykymääräysten mukaisilla ilmamäärillä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen on arvioitu olevan ainoa järkevä toimenpide, jolla saadaan mahdollistettua nykyisten määräysten ja käyttötarpeiden mukainen ilmanvaihdon taso kiinteistössä. Tutkimuksessa on esitetty korjaustoimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamisiin, joiden tarkoituksena on poistaa sisäilmaa suoranaisesti heikentävät ongelmat ja paloturvallisuuteen liittyvät puutteet. 3.1.1 Ilmanvaihtokoneet ja kammiorakenteet Tarkastetut tulo- ja poistoilmakoneet ovat alkuperäisiltä osiltaan teknisessä mielessä korkeintaan välttävässä ja monin paikoin huonossa kunnossa. Luokkatilojen uusitut tulo- ja poistoilmakoneet ovat varsin hyväkuntoisia, mutta niissäkin on osittain merkittäviä puutteita. Alkuperäisissä tulo- ja poistoilmakoneissa, kammioissa ja kanavissa havaittiin sisäilmanlaatua heikentäviä puutteita (mm. suodatuksen puutteet, koneiden tiiveyden puutteet, mineraalivillapinnat, jne.). Alkuperäiset ilmanvaihtokoneet tulee peruskunnostaa pääasiassa kevyillä korjauksilla tarkastelujakson alussa, jotta niissä havaitut suurimmat puutteet saadaan poistettua. Kovin raskaita ja kalliita toimenpiteitä nykyisiin koneisiin ei arvioitu olevan järkevää kohdistaa, koska koneiden ollessa suunnitellussakin kunnossa niiden ei arvioitu voivan tuottaa tarvittavia sisäilmaolosuhteita palvelualueilleen. Kunnostusten tarkoituksena onkin poistaa sisäilmanlaatua ja koneiden toimintaa heikentävät puutteet. Koneiden uusinta nykyisen käyttäjämäärän ja määräysten mukaisiksi koneiksi ja laitteiksi ei arvioitu olevan riittävä toimenpide palvelualueiden ilmanvaihdon parantamiseksi, koska nykyisten koneiden suunnitellut ilmamäärät ovat huomattavan alhaisia verrattuna nykyisiin määräyksiin ja tilojen käyttötarpeeseen nähden. Koneiden uusinnan yhteydessä arvioitiinkin olevan tarpeen uusia myös kanavat ja pääte-elimet kokonaisvaltaisesti. Tulo- ja poistoilmakoneiden mitatut kokonaisilmamäärät vaihtelevat, mutta mittausten perusteella ilmamäärät ylittävät laajalti suunnitelmien mukaiset arvot (suunnitelmien mukaiset arvot ovat kuitenkin riittämättömät). Poikkeuksena ovat muutamat koneet, joissa ilmamäärät jäävät huomattavasti alle suunnitellun tason. Tämä johtuu koneiden ja niiden oheislaitteiden kunnosta. Kyseisten koneiden osalta on arvioitu päästävän kunnostustoimenpiteillä suunnitelmien mukaisiin ilmamääriin.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 7 (97) Huippuimureiden kunto vaihtelee niiden asennusajankohdan mukaan hyvästä välttävään. Osa koneista ei ollut päällä tarkastushetkellä ja yksittäisissä koneissa havaittiin epätasapainoa. Koneet tulee perushuoltaa tarkastelujakson alussa, jotta niiden moitteeton toiminta saadaan varmistettu ilmanvaihtojärjestelmän perusparantamiseen asti. Alkuperäisten koneiden uusinta tuleekin tehdä keskitetysti ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä ja vain yksittäiset rikkoutuvat koneet tulee uusia tarpeen mukaan ennen sitä. Luokkatilojen ilmanvaihtokoneiden kiertoilmankäyttö tulee säätää minimiin, huomioiden ulkolämpötilan tuoma tuloilman lisälämmityksen tarve. Lämmityskauden ulkopuolella kiertoilman käytöstä tulee luopua, keväällä ja syksyllä tulee ottaa käyttöön yötuuletus korkeista huonelämpötiloista kärsivissä luokkahuoneissa ja aikaistaa koneiden käyntiin lähtemistä aamuisin, jotta tilojen ilmanlaatua saadaan parannettua. Ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjauksen yhteydessä tulee uusia rakennuksen kaikki vanhat ilmanvaihtokoneet kokonaisuudessaan. Uusittavat koneet tulee olla tehdasvalmisteisia ns. pakettikoneita ja ne varustetaan normaalien toiminto-osien lisäksi lämmöntalteenotolla. Koulun pääkoneiden sijoittaminen katolla olevaan konehuoneeseen arvioitiin olevan lopputuloksen kannalta paras ratkaisu, mutta varmuus asialle saadaan vasta hanke- ja korjaussuunnittelun yhteydessä. 3.1.2 Ilmastointikanavat Ilmastointikanavat ovat teknisessä mielessä tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Kanavissa on havaittavissa ilmavuotoja, jotka johtuvat kanavaliitoksia tiivistävien teippien ja kitin kuivumisesta ja irtoamisesta. Kanavien tiiveyttä voidaan parantaa melko helposti näkyvillä kulkevien kanavien osalta. Ongelmana nykyisellä kanavistolla on se, että ilmanvaihtojärjestelmän suunnitellut ilmamäärät ovat huomattavan pienet verrattuna nykyiseen tarpeeseen ja nykyisiin määräyksiin. Tämän johdosta ilmamäärien kasvattaminen tarpeen mukaiselle tasolle voi aiheuttaa ääniongelmia, koska ilman nopeudet nousevat turhan korkeiksi. Kanavien kokonaisvaltaisen uusimisen on arvioitu olevan tarpeen ilmanvaihtokoneiden uusinnan yhteydessä, koska koneiden ilmamääriä tulee nostaa merkittävästi, jotta ne voivat tuottaa tarvetta ja määräyksiä vastaavat sisäilmaolosuhteet palvelualuille. Kanavat on puhdistettu joulukuussa vuonna 2011. Tarkastuksissa kanavat ovat pääasiassa puhtaita pölykertymästä ja tarkastuksissa havaittiin vain yksittäisiä epäpuhtauskasaumia, jotka tulee poistaa. Vesikatolla olevan ilmanvaihtokonehuoneen osalta on käytetty äänieristettyjä tulo- ja poistoilmakanavia. Äänieristeenä käytetyn mineraalivillaeristeen ja kanavan sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä ei ole muovikalvoa tai vastaavaa suojakalvoa, joka estäisi mineraalivillakuitujen irtoamisen sisäänpuhallusilmaan. Tuloilmakanavat on ruiskutettu pölynsidonta-aineella kanavapuhdistuksen yhteydessä. Tarkastusten perusteella työ on onnistunut kohtuullisen hyvin, mutta 100 % varmuuteen suojauksen riittävyydestä ei voida päästä kanaviston rakenteen vuoksi. Poistoilmakanavia ei sen sijaan ole käsitelty.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 8 (97) Tämä on ongelmallista luokkatiloja palvelevien koneiden osalta, koska ne käyttävät merkittävästi kiertoilmaa. Ilmanvaihtokoneiden ja niiden suodatuksissa olevien ohivirtausten johdosta on mahdollista, että poistoilmakanavista irtoavat mineraalivillakuidut pääsevät sisäänpuhallusilmaan. Tämän johdosta tulee myös poistoilmakanavat käsitellä pölynsidonta-aineella. Kunnostuksen jälkeen tulee tarkastaa tuloilmakanavista pistokoeluontoisen mittauksen avulla mineraalivillakuitujen määrä ja mikäli niitä on päässyt tuloilmakanaviin, tulee kanavat puhdistaa siten, että mineraalivillakuidut saadaan poistettua. Huonetilojen ja kanavalinjojen ilmamäärien säätämisen arvioitiin olevan mahdollista nykyisillä säätöpelleillä. Ilmamäärien mittaaminen voi tosin olla vaikeaa vaikka säätöpelleissä on mittayhteet, koska säätöpellit ovat maalattuja ja mahdolliset mitta-asteikot ovat näin olleen piilossa. Ilmamäärien säätäminen tilakohtaisesti suunnitelmien mukaiselle tasolle voi vaatia säätöpeltien uusintaa, koska alkuperäisillä tuloilmaelimillä ei ilmamäärien säätäminen onnistu. Konehuoneiden ilmanvaihtokanavissa olevat palopellit ovat monin paikoin toimimattomat. Palopeltien säleet ovat vääntyneet ja sulakkeet ovat korvattu sähköjohdolla. Palopeltien korjaus tai uusinta tulee tehdä välittömästi. 3.1.3 Opetustilojen ilmanvaihdon mitoitus Tarkastettavat huonetilat ovat pääasiassa tavallisia luokkahuoneita. Opetustilojen (pintaala 40 m 2 ja 60 m 2 ) suunnitelmien mukaiset mitoitukset ovat noin 1,7 dm 3 /s/m 2. Sisäilmastoluokitus 2008 (SI2008) mukaiset ulkoilmavirtojen normaalin käyttötilanteen mitoitusarvot S2-luokassa ovat luokkatiloissa 4,0 dm 3 /s/m 2 tai 8 dm 3 /s/hlö. Rakentamismääräyskokoelma D2 mukainen mitoitustaso on 3,0 dm 3 /s/m 2 tai 6 dm 3 /s/hlö. Luokkahuoneiden ilmamäärät alittavat nykymääräysten mukaisen tason noin -42-43 % ja S2-luokan suositusten mukaisen tason -57 %. Käyttäjiltä saadun tiedon ja luokissa olevien työpisteiden määrän perusteella määritettyjen henkilöperusteisen mitoituksen perusteella suunnitelmien mukaiset ilmamäärät jäävät noin -29-71 % alle S2-luokituksen mukaisista arvoista. D2 verrattuna suunnitelmien mukaiset ilmamäärät ovat -5-61 % pienemmät, kuin määräysten minimi-ilmamäärät. Ilmamäärätarkastelun perusteella luokkatilojen alkuperäiset ilmamäärät eivät täytä kummallakaan tavalla laskettuna nykyistä tarvetta. 3.1.4 Pääte-elimet ja luokkatilojen huuhtoutuminen Pääte-elimet ovat valtaosin alkuperäisiä ja niiden säätöominaisuudet ja käytettävyys palvelevat nykyistä järjestelmää riittävällä tasolla. Pääte-elimien nykyinen sijoittelu mahdollistaa teoriassa huonetilojen hyvän huuhtoutumisen ja ilman liikkeen, mutta ongelmia aiheutuu alhaisten ilmamäärien ja kattorakenteiden vuoksi. Näiden vuoksi luokkatilojen huuhtoutumisessa havaittiin paikoin suuria puutteita merkkisavumittauksessa. Muutamiin luokkatiloihin on uusittu pääte-elimet ja uusien pääte-elimien toiminta on huonetilan huuhtoutumisen kannalta parempaa mitä alkuperäisillä, mutta kaikilta osin merkittävää eroa ei havaittu.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 9 (97) Nykyisten pääte-elimien laajamittaiseen uusintaan ei arvioitu olevan järkevää ryhtyä nykyisen järjestelmän osalta. Pääte-elimet tulee uusia ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä. Uudet pääte-elimet tulee valita tilojen käyttöä vastaaviksi, esim. tasauslaatikolla varustetuiksi kattohajottajiksi. Uusien pääte-elimien sijoittelu tulee olla keskeistä, jotta huonetilat huuhtoutuvat kokonaisvaltaisesti. Yksittäisiä pääte-elimiä puuttui paikoin ja puuttuvat venttiilit tulee asentaa ilmamäärien säätötöiden yhteydessä. 3.1.5 Huonetilojen ilmamäärämittaukset Mittausten perusteella tarkastettujen huonetilojen ilmamäärät ja painesuhteet vaihtelevat melko paljon. Osa mittauksista oli merkittävästi yli suunnitelmien mukaisten arvojen ja osa mittauksista alitti suunnitelmien mukaiset arvot merkittävästi. Toisaalta suuressa osassa mitatut ilmamäärät ovat suunnitelmien mukaisella tasolla, kun huomioidaan mittauspoikkeama. Ilmanvaihtokoneiden ja kanavien korjaus- ja kunnostustöiden jälkeen ilmamäärät on syytä tarkastaa kokonaisvaltaisesti ja säätää ne tarpeen mukaan suunnitelmien mukaisiksi. Tärkeää on myös saada alipaineisuus hallintaan ja säätää tilat tasapainoon, jotta rakenteista ei ole mahdollista päästä huoneilmaan epäpuhtauksia. Kahdessa wc-tilassa osalla 12 ei ollut lainkaan toimivaa ilmanvaihtoa. Tilojen ilmanvaihto tulee saattaa suunnitelmien mukaiseksi ensitilassa. 3.1.6 Huonelämpötilat Tarkastettujen huoneiden mitatut huonelämpötilojen keskiarvot ovat mittausten mukaan tavoitelämpötilaa korkeampia ja usean huonetilan osalta keskiarvolämpötila poikkeaa sallittua ±1 C enemmän (kaikkia mittauksia on verrattu Sisäilmastoluokitus 2008 S2- luokkaan). Huoneistokohtaiset huonelämpötilat vaihtelevat keskimäärin 4,1 C, mitä voidaan pitää huomattavana. Huoneiden lämpötilavaihtelut ovat suurimmat luokassa 105 (6,9 C), luokassa 305 (6,4 C) ja luokassa 513 (5,7 C). Muissa mitatuissa huonetiloissa lämpötilavaihtelu on mittausjakson aikana 1,7 3,9 C. Suurimmat lämpötilavaihtelut selittyvät ikkunatuuletuksella. Ulkolämpötilan nousulla ja laskulla on mittausten mukaan vaikutusta huonelämpötiloihin, mutta tilojen käyttöaste vaikuttaa eniten luokkahuoneiden lämpötilan nousuihin. Patteriverkoston tasapainotus ja säätökäyrän optimointi on paikallaan. Tarvittaessa tulee uusia linjasäätö- ja sulkuventtiilit sekä patteriventtiilit. Kouluisännän mukaan eteläsivun luokkahuoneet rakennusosilla 1, 2, 10 ja 11 kärsivät keväällä ja syksyllä huomattavasta lämpötilan noususta, mikä johtuu auringon paisteesta. Ongelman poistaminen nykyisellä järjestelmällä ei ole mahdollista. Tilannetta voidaan pyrkiä parantamaan poistamalla kiertoilman käyttö tältä ajalta ja lisäämällä yöhuuhtelua.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 10 (97) 3.1.7 Sisäilmaolosuhdemittaukset Sisäilmaolosuhdemittausten perusteella mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huonetilojen lämpötilat olivat pääsääntöisesti asiamukaiset, vähäisessä määrin poikkeavuutta S2-luokan tavoitearvoista mitattiin vain huonetiloista FL80, RS ja KT. Huonetilojen OT40 ja M79 lämpötilakäyrissä (ja sitä kautta myös suhteellisen kosteuden käyrissä) sekä myös huonetilan OT60 lämpötilakäyrässä oli ajoittain puolestaan sellaista nopeasyklistä vaihtelua, joka voi viitata esimerkiksi säädön toiminnan puutteisiin ilmanvaihto- ja patteriverkostossa. Mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huonetilojen hiilidioksidipitoisuuden arvot täyttivät pääsääntöisesti sisäilmastoluokassa S2 olevan tavoitearvon (900 ppm), tosin henkilökuormitus huonetiloissa on ollut mittausjaksolla todennäköisesti pääsääntöisesti vähäinen. Tavoitearvon ylittäviä hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin huonetiloissa OT 79, RS, SOT220 ja PT ajoittain, joissa mittausjaksolla on arvioitu olevan henkilökuormitusta. Mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huonetilojen suhteellisen kosteuden arvot olivat melko tavanomaisia huomioiden mittausajankohdan ulkoilman suhteellisen kosteuden arvot. Mittausjaksojen välisenä aikana mitattujen huonetilojen paine-erot suhteessa ulkoilmaan olivat pääsääntöisesti asianmukaiset (paine-ero ±5 Pa). Huonetiloissa M79, KA ja PT keskimääräiset paine-erot olivat mittausjaksolla -10,4 Pa, -10,4 Pa ja -12,2 Pa ja tämä voi viitata myös ilmanvaihdon (tulo- ja poistoilmanvaihdon) epätasapainoon, tosin tuulen (tuulenpaineen) osittaista vaikutusta ei voida myöskään sulkea pois. ssa KA tapahtuu paine-erossa selvä hyyppäyksittäinen muutos, mikä voi viitata puutteisiin ilmanvaihtokoneiden (tulo- ja poistoilmanvaihdon) säädöissä (rakennusautomaatiossa), vastaavasta on viitteitä myös huonetiloissa M79 ja KT.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 11 (97) 3.1.8 Mineraalivillalähteet ja muut epäpuhtauslähteet Ilmanvaihtojärjestelmissä ja huonetiloissa havaittiin mahdollisia epäpuhtauslähteitä seuraavasti: Konehuoneet, ilmastointikoneet ja kanavarakenteet: - Tuloilmakoneiden suodattimista tapahtuu ohivirtausta, mikä on havaittavissa pattereissa ja kammioissa olevana epäpuhtautena. - Tuloilmakoneiden osien ja huoltoluukkujen tiiveys on puutteellista ja niistä tapahtuu ohivirtausta. - Tulo- ja poistoilmakoneiden kammioiden seinämissä olevat mineraalivillaeristelevyt ovat paikoin kolhiintuneet, vaikkakin ne ovat käsitelty pölynsidonta-aineella. - Äänieristettyjen tulo- ja poistoilmakanavien äänieristeenä käytetyn mineraalivillan ja kanavien sisäpinnalla olevan reikäpellin välissä ei ole muovikalvoa tai muuta suojakalvoa, joka estäisi mineraalivillakuitujen siirtymisen sisäänpuhallusilmaan. Tuloilmakanavat on käsitelty pölynsidonta-aineella, mutta poistoilmakanavat ovat käsittelemättömiä. Kiertoilman käytön ja suodattimien ohivirtausten vuoksi mineraalivillakuitujen on mahdollista siirtyä sisäänpuhallusilmaan. - Vesikaton ilmanvaihtokonehuoneen paloeristettyjen kanavien eristepinnat ovat suojaamattomia. Koneiden huollon yhteydessä on mahdollista, että eristevilloista pääsee irtomaan kolhujen myötä epäpuhtauksia tuloilmakoneisiin ja sitä kautta sisäänpuhallusilmaan. t: - Alipaineisiin huonetiloihin on mahdollista päästä rakenteista ja tarkastuskaivojen luukuista epäpuhtauksia. - Huonetilojen katossa olevien äänenvaimennuslevyjen huolimattomasti puretut, kolhiintuneet ja suojaamattomat mineraalivillapinnat voivat toimia huonetilojen sisäilman epäpuhtauslähteinä. - Alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat suojaamattomat eristevillat voivat toimia huonetilan epäpuhtauslähteinä (mahdollinen puute keittiössä ja opettajien huonetiloissa). - Vanhan jumppasalin reikätiiliseinän sisällä on suojaamattomia mineraalivillaeristeitä. Epäpuhtauslähteiden poistaminen tulee tehdä välittömästi tarpeen mukaisessa laajuudessa. 3.1.9 Kanavien eristykset Kanavien eristyksissä ei havaittu merkittäviä puutteita. Vesikaton ilmanvaihtokonehuoneen kanavissa on paikallisia eristyspuutteita, jotka tulee korjata pikaisesti.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 12 (97) 3.1.10 Rakennusautomaatiojärjestelmät Ilmanvaihtoa palveleva rakennusautomaatiojärjestelmä on toteutettu pääsääntöisesti vanhoilla paikallisilla säätökeskuksilla. Jälkikäteen asennetut ilmanvaihtokoneet ovat pääsääntöisesti liitetty Vuotalon kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Kouluisännän huoneessa on hälytys- ja indikointikeskus ja ohjauskellot. Jatkohälytysyhteys on huoltoyhtiölle. Ohjauskeskus on vanha, mutta toimiva. Sen uusintaan ei arvioitu olevan tarvetta ennen ilmanvaihdon perusparannusta ja siinä vaiheessa kiinteistöautomaatio on järkevintä uusia nykyaikaiseksi DDC-/LON-pohjaiseksi järjestelmäksi. Ilmanvaihtokoneiden yhteydessä olevat säätölaitekeskukset ovat pääasiassa vanhoja paikallisia keskuksia. Ilmanvaihtokoneiden mittausarvoissa ja säätökeskusten asetusarvoissa havaittiin poikkeamaa, minkä arvioitiin johtuvan pääasiassa vanhan järjestelmän ja laitteiden tuomasta epätarkkuudesta. Säätölaitekeskukset ovat teknisen elinkaarensa lopussa ja niiden uusinta on ajankohtaista tarkastelujakson alkuosalla. Vaihtoehtoisesti nykyisiä keskuksia ylläpidetään mahdollisuuksien mukaan ja uusinnat keskitetään ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteyteen. Ilmanvaihtokoneiden kenttälaitteet ovat pääasiassa arviolta alakeskusten ikäisiä ja niiden kokonaisvaltaisen uusinnan ei arvioitu olevan tarpeen ennen ilmanvaihtojärjestelmän peruskorjausta. Ilmanvaihdon rakennusautomaatiojärjestelmä tulee tarkastaa kokonaisvaltaisesti ilmanvaihtokoneiden korjaus- ja kunnostustöiden yhteydessä ja uusia laitteita tarpeen mukaisessa laajuudessa, jotta järjestelmät saadaan toimimaan suunnitellusti perusparannukseen saakka. Toimenpiteet tulee kuitenkin suorittaa mahdollisimman kevyesti, koska ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä tulee rakennusautomaatiojärjestelmä uusiutumaan kokonaisvaltaisesti.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 13 (97) 3.2 Korjaustoimenpide-ehdotukset 3.2.1 Välittömät korjaustarpeet - ilmanvaihtokoneiden ja -kammioiden kunnostamiset (tulo- ja poistokoneet): o perushuolletaan ja kunnostetaan kaikki tutkimusalueen ilmanvaihtokoneet ja niiden oheislaitteet, perushuolto sisältää mm. kiilahihnojen linjauksen tarkastamisen ja korjaamisen urapyörien tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan tärinänvaimentimien tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan laakereiden tarkastamisen ja tarpeen mukaisen uusinnan huoltoluukkujen tiiveyden tarkastamisen ja tarpeen mukaisen parantamisen puhaltimien ja moottoreiden sekä kammioiden puhdistaminen suodatinseinämien ohivirtausten poistaminen paine-eromittareiden tarkastus ja kalibrointi pattereiden puhdistaminen ja lamellien suoristaminen linjasäätöventtiileiden virtaamien tarkastaminen ja tarpeen mukainen säätäminen sulku- ja kiertoilmapeltien tarkastaminen ja tarpeen mukainen kunnostus kammioiden puhdistus ja mineraalivillaeristepintojen poistaminen ja korvaaminen päästöttömillä materiaaleilla TK12 koneen lämmityspattereiden asentaminen TU14 koneen huoltomahdollisuuksien järjestäminen (vaatii putkimuutoksia) jne. - rakennusautomaatiojärjestelmän tarkastus ja kunnostus: o rakennusautomaatiojärjestelmän korjaaminen, jotta järjestelmä toimii suunnitellusti mm. sisään puhalluksen lämpötilat tarkastetaan ja hienosäädetään aikaohjelmat tarkastetaan ja asetetaan vastaamaan käyttötarvetta jäätymissuojat tarkastetaan ja epäkuntoiset uusitaan luovutaan kiertoilman käytöstä luokkahuoneiden koneiden osalta lämmityskauden ulkopuolella optimoidaan kiertoilmamäärät minimiin lämmityskaudella uusitaan kenttälaitteita ja säätökeskuksia tarpeen mukaan

IVA- kuntotutkimukset Sivu 14 (97) - ilmanvaihtokanavien kunnostukset, suojaukset ja puhdistukset: o palopellit tarkastetaan ja korjataan tai uusitaan tarpeen mukaisessa laajuudessa, samalla korjataan konehuoneissa olevat yksittäiset kanavien eristyspuutteet o kanavien puhdistusluukkuihin asennettaan tarpeen mukaisessa laajuudessa tiivisteet, jotta ohivirtauksesta päästään eroon o tuloilmakanavat tarkastetaan konehuoneiden osalta ja poistetaan paikalliset epäpuhtauskertymät o kaikki luokkatiloja palvelevat äänieristetyt poistoilmakanavat tulee käsitellä pölynsidonta-aineella o suojauksen jälkeen tarkastetaan tuloilmakanavista mineraalivillapitoisuudet pistokoeluontoisesti ja kanavat puhdistetaan tarpeen mukaan luotettavalla tavalla, jotta mineraalivilla saadaan poistettua o ilmanvaihtokanavien kuivuneet teippiliitokset ja kittaukset korjataan ja tiivistetään tarpeen mukaisessa laajuudessa - lämpöverkoston perussäätö ja säätökäyrän optimointi: o huonelämpötilojen alentamiseksi ja tasaamiseksi tulee lämpöverkostolle tehdä perussäätö perussäätö voi edellyttää patteri- ja linjaventtiileiden uusintaa käännetään vanhan talonmiehen asunnon eteisessä oleva lämpöpatteri oikein päin - huonetilojen epäpuhtauslähteiden poistaminen: o huonetilojen katossa olevien äänenvaimennuslevyjen huolimattomasti puretut, kolhiintuneet ja suojaamattomat mineraalivillapinnat poistetaan tai suojataan o alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat suojaamattomat eristevillat poistetaan tarpeen mukaan (mahdollinen puute keittiössä ja opettajien huonetiloissa). o vanhan jumppasalin reikätiiliseinän sisällä olevat suojaamattomat mineraalivillaeristeet suojataan tarpeen mukaan - ilmanvaihdon säätäminen: o asennetaan tarvittava määrä säätöpeltejä kanaviin, mikäli nykyisillä säätöpelleillä ei päästä haluttuun lopputulokseen o puuttuvat pääte-elimet asennetaan o tuloilmaventtiilit säädetään uudestaan, jotta huonetilojen huuhtoutumista saadaan parannettua nykyisestä o huonetilojen ilmamäärät ja huonetilojen sekä rakennuksen painesuhteet säädetään tarpeen mukaan oikeiksi ja suunnitelmien mukaisiksi / tarvetta vastaaviksi (HUOM! huonetilat eivät saa olla alipaineisia)

IVA- kuntotutkimukset Sivu 15 (97) 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkupuolella (1-3 vuoden aikana) - Ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus (vaatii suunnitelman): o alkuperäisten ilmastointikoneiden kokonaisvaltainen uusinta lämmöntalteenotolla varustetuilla ns. pakettikoneilla ja uuden konehuoneen rakentaminen vesikatolle o ilmanvaihtokanavien kokonaisvaltainen uusiminen o huonetilojen alkuperäisten pääte-elimien kokonaisvaltainen uusiminen ja tarpeen mukaisilla tuloilmaelimillä toteutetun tuloilmanjakojärjestelmän rakentaminen (pääte-elimet valitaan tarvetta vastaaviksi, jotta tilat huuhtoutuvat kokonaisvaltaisesti) o rakennusautomaatiojärjestelmän uusiminen o jne. 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolen välin tasolla (3-5 vuoden aikana) - ei toimenpidetarpeita 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) - puhdistetaan ilmanvaihtokanavat kokonaisvaltaisesti ja säädetään ilmamäärät tarpeen mukaan

IVA- kuntotutkimukset Sivu 16 (97) 3.3 PTS-taulukko Raportin koodi TEHTAANPUISTON YLÄASTE JA VUOSAAREN LUKIO Määräarvio HETI v.2012-2014 v.2014-v.2016 Kustannusarvio* (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET v.2016-v.2021 G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT 3.2.1 Ilmanvaihtojärjestelmän välittömät korjaustarpeet 1 erä 115 3.2.2 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson alkuosalla (1-3 vuoden aikana) 1 erä 3.2.3 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson puolivälissä (3-5 vuoden aikana) 0 erää 3.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän toimenpiteet tarkastelujakson loppuosalla (5-10 vuoden aikana) 1 erä 1500-15 LVI-työt yhteensä 115 0 15 * Taulukossa esitetyt kustannusarviot ovat suuntaa antavia budjettihintoja ja ne tarkentuvat hanke- ja korjaussuunnittelun yhteydessä. Pienin taulukossa esitetty suomma on 1000. Taulukon värien selitykset: Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 5-10 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 3-5 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve 1-3 vuoden aikana Järjestelmän uusinta- / kunnostustarve välittömästi 1500

IVA- kuntotutkimukset Sivu 17 (97) 4 IVA-JÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUKSET G3 ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Rakennus on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Tulo- ja poistoilmakoneet ovat valtaosin alkuperäisiä. Uusittuja tulo- ja poistoilmakoneita ovat vanhaa talonmiehen asuntoa (luokat 116 ja 117) palveleva konepaketti, fysiikan luokkia 322 ja 326 palveleva tuloilmakone ja vanhoja teknisen työn tiloja palveleva tuloilmakonepaketti. Lisäksi vesikatolla olevia poistokoneita on uusittu. Ilmanjako on toteutettu pääsääntöisesti sekoittavana. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat vesikatolla, joissa sijaitsevat valtaosa ilmanvaihtokoneista. Uudemmat tuloilmakoneet ovat sijoitettu palvelualueille tai niiden läheisyyteen. Vesikatolla sijaitsee rakennusta palvelevat kohdepoistoilmakoneet, lisäksi luokkatiloissa ja teknisissä tiloissa on kyseisiä tiloja palvelevia paikallispoistokoneita. Järjestelmissä ei ole lämmöntalteenottoa tai jäähdytystä, mutta luokkatiloja palvelevissa koneissa on kiertoilmakäyttömahdollisuus. Rakennuksen käyttöajat ja ilmanvaihtokoneiden käyntiajat: Rakennuksen kouluosan käyttöaika on käyttäjiltä saadun tiedon mukaan kouluaikana seuraava: ma: klo 8:00-20:00, eniten käyttäjiä paikalla klo 8:00-16:00 ti: klo 8:00-22:00, eniten käyttäjiä paikalla klo 8:00-16:00 ke: klo 8:00-21:00, eniten käyttäjiä paikalla klo 8:00-16:00 to-pe: klo 8:00-16:00 la-su: ei käyttöä

IVA- kuntotutkimukset Sivu 18 (97) Koneiden käyntiajat ovat ohjauskellojen aikaohjelman mukaan seuraavat: 11) TU14 (2.krs Fysiikan luokat 322 ja 326, osa 1) Koneen tunnus ja palvelualue Kone päällä / seis 1/1-teho TU2/PO2 (2,krs eteläsiipi, osat 1-2) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU3/PO3 (1.krs eteläsiipi, osat 10-11) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU4 (kotitalous luokka 513, osa 12) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU5 (opettajain huone, osa 5) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU6/PO6 ( 2.krs keskisiipi, osa 4) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU7 (2,krs Fysiikan luokat, osa 3) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU8 (auditorio, osa 9) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU9 (ruokasali, osa 8) ma-pe: klo 7:00-16:00 ma-pe: klo 7:00-14:00 TU10/PO10 (2.krs opetustilat, osa 6) ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 TU11 (2.krs keittiö ja luokkatiloja, osa ma-pe: klo 7:00-17:00 ma-pe: klo 7:00-17:00 7) TK12/PK12 (Luokat 116 ja 117, osa 7) Kone käsikäytöllä 24 h/vrk, 4- portainen nopeuden säätö Kone käsikäytöllä 24 h/vrk, tutkimushetkellä kone oli 3-nopeudella TU13 (vanhat teknisen työn tilat, osa Ohjaus Vuotalon rakennusautomaa- Ohjaus Vuotalon rakennusautomaa- tiojärjestelmän kautta. Ohjaus Vuotalon rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. tiojärjestelmän kautta. Ohjaus Vuotalon rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. Ilmanvaihtokoneiden käyntiajat ovat tilojen käyttö huomioiden liian suppeat. Aamulla ilmanvaihdon tulisi käynnistyä noin 2 tuntia aikaisemmin, kuin tilojen käyttö alkaa. Iltakäytön osalta huollon edustajan mukaan tarvittavia koneita ajetaan iltavahtimestarin toimesta käsikäytöllä, koska iltakäyttö ei koske koko kiinteistöä. Käyntiajat tulee optimoida palvelualueittain vastaamaan tilojen todellista käyttötarvetta. G31 Ilmastointikoneet IV-konehuoneet ullakolla: Konehuoneessa sijaitsee valtaosa kiinteistön tulo-poistokoneista, vain TU12, TU13 ja TU14 koneet sijaitsevat muualla. Lisäksi konehuoneissa sijaitsevia tuloilmakoneita palvelevat poistoilmakoneet PO4, PO5, PO7, PO8, PO9 ja PO11. Lisäksi erilliset kohdepoistot sijaitsevat joko vesikatoilla tai palvelualueilla. Konehuone on jakautunut eriosiin. Konehuoneissa sijaitsevat tulo- ja poistoilmakoneet ovat alkuperäisiä 1970-luvun puolivälistä olevia Aeratorin PKN ja CFN tyyppisiä pakettikoneita. Tuloilmakonepaketit ovat varustettu yleisesti ottaen useampaa koneyksikköä palvelevilla ulkosäleiköillä ja raitisilmakammioilla, sulkupelleillä, pussisuodatuksella, kiertoilmapelleillä (luokkatilojen koneet TU2, TU3, TU6, TU10) vesilämmityspattereilla ja keskipakoispuhaltimilla. Poistoilmakoneet PO2, PO3, PO6 ja PO10 ovat varustettu kiertoilmapelleillä, keskipakoispuhaltimilla ja ulkosäleiköillä. Puhaltimet ovat kiilahihnavetoisia ja pääasiassa 1-nopeuksisia ns. vakiovirtauspuhaltimia. TU8, TU9 ja TU11 koneet ovat 2-nopeuksisia ns. vakiovirtauspuhaltimia. Ulkosäleikköjä, raitisilmakammioita ja kanavia, sulku- ja kiertoilmapeltejä, lämmityspattereita sekä äänenvaimennettuja kammioita käsitellään tarkemmin raportin kohdassa G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat. Alle on kirjattu koneissa ja oheislaitteissa tehtyjä havaintoja:

TU2 / PO2: palvelualueena 2.krs Eteläsiipi, osa 1-2 (kuva 1): Tutkimusraportti 16.5.2012 IVA- kuntotutkimukset Sivu 19 (97) - sulku- / kiertoilmapelti ei sulkeudu kunnolla (kuva 2) - kiertoilmapelti on osittain likainen - kiertoilmapelti on auki noin 40 %, mikä vastaa ohjauskeskuksen asetusarvoa - suodattimien tiiveys kiinnityskehikkoihin nähden on arveluttava - kammioiden eristevillapinnat, jotka ovat kolhuilla, on käsitelty suoja-aineella, mutta kaikkialla ei ole suoja-ainetta (kuva 3) - lämpöpatterin lamelleissa on hieman kolhuja ja hieman eristevillakuituja - kammioiden luukut ovat laitettu suojakäsittelyn jälkeen märkänä paikalleen, ennen kuin suoja-aine on ehtinyt kuivua, tämän seurauksena luukut ovat liimautuneet osittain kiinni ja luukkujen irrottaminen rikkoi eristevillapinnat (kuva 4) - tulo- ja poistopuhaltimien moottorin urapyörät ovat kuluneet vähäisesti - poistopuhaltimen laakerissa on hieman kuiva ääni - kiilahihnat ovat osittain lasittuneet (lähinnä poistopuoli) - poistopuhaltimen joustava rättiliitos on rikki - tärinänvaimentimet ovat murtuneet Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja konepaketin kokonaisvaltaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alkuosalla. Konepaketille tulee tehdä välittömästi välttämättömät korjaukset, jotta konepaketti ja oheislaitteet eivät heikennä sisäilmanlaatua, kuten ne nyt osittain tekevät. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm. koneosien ja huoltoluukkujen tiivistäminen, suodatuksen ohivirtauksen poistaminen, mineraalivillalevyjen ja materiaalin poistaminen kammioista ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla, kiilahihnojen ja urapyörien uusinta ja linjauksen tarkastus, tärinänvaimentimien uusinta, lämpöpatterin lamelleiden auki kampaaminen, moottoreiden ja puhaltimien laakereiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, joustavien rättiliitosten uusinta tarpeen mukaan, automaation tarkastus, huolto ja tarpeen mukainen uusinta, jne. Tehtyjen kunnostustöiden lisäksi äänieristettyjen kanavien ja kammioiden uusinta tai vähintään kunnostus tulee tehdä samanaikaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. TU2/PO2 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TU2 1,9 1,6-16 % PO2-1,4-1,4 0 % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat tuloilman osalta suunnitelmien mukaisesta tasosta hieman liikaa (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Poistoilmakoneen osalta mitattu ilmamäärä on suunnitelmien mukaisella tasolla. Tuloilman poikkeamaa tasoittaa hieman mittauspisteiden tuoma mittausepätarkkuus, mutta ei poista sitä kokonaan. Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 20 (97) Kuva 1. Yleiskuva TU2/Po2 koneista. Kuva 2. Sulku-/kiertoilmapelti ei sukeudu kunnolla.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 21 (97) Kuva 3. Koneiden sisäpinnat ovat mineraalivillapintaisia, pinnat on käsitelty suoja-aineella melko kattavasti Kuva 4. Mineraalivillapintojen käsittelyn yhteydessä huoltoluukut ovat asennettu paikalleen märkänä, minkä vuoksi villapinnat repeytyivät huoltoluukkujen avaamisen yhteydessä.

TU3 / PO3: palvelualueena 1.krs Eteläsiipi, osa 10-11(kuva 5): Tutkimusraportti 16.5.2012 IVA- kuntotutkimukset Sivu 22 (97) - sulku- / kiertoilmapelti toimii kankeasti (sulkeutuminen) - kiertoilmapellin kohdalla on irtonaisia mineraalivillakappaleita / pölykertymää (kuva 6) - kiertoilmapellin aukioloa ei voitu tarkastaa, asetusarvo on noin 80 % - suodattimien tiiveys kiinnityskehikkoihin nähden on arveluttava - kammioiden eristevillapinnat on käsitelty suoja-aineella - lämpöpatterin lamelleissa on hieman kolhuja ja hieman eristevillakuituja (kuva 7) - poistopuhaltimen moottorin urapyörät ovat kuluneet - poistopuhaltimen laakerissa on hieman kuiva ääni - poistopuhaltimen joustava rättiliitos on rikki (kuva 8) - TU3 kone ei ollut päällä tarkastus- ja mittaushetkellä Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja konepaketin kokonaisvaltaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alkuosalla. Konepaketille tulee tehdä välittömästi välttämättömät korjaukset, jotta konepaketti ja oheislaitteet eivät heikennä sisäilmanlaatua, kuten ne nyt osittain tekevät. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm. koneosien ja huoltoluukkujen tiivistäminen, suodatuksen ohivirtauksen poistaminen, mineraalivillalevyjen ja materiaalin poistaminen kammioista ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla, kiilahihnojen ja urapyörien uusinta ja linjauksen tarkastus, tärinänvaimentimien uusinta, lämpöpatterin lamelleiden auki kampaaminen, moottoreiden ja puhaltimien laakereiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, joustavien rättiliitosten uusinta tarpeen mukaan, kiertoilmamäärän hienosäätö, automaation tarkastus, huolto ja tarpeen mukainen uusinta, jne. Tehtyjen kunnostustöiden lisäksi äänieristettyjen kanavien ja kammioiden uusinta tai vähintään kunnostus tulee tehdä samanaikaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. TU3/PO3 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TU3* 1,7-0,1-105 % PO3-1,1-1,2 10 % * TU3 ei ollut päällä tarkastushetkellä. M yöhemmin huoneilmamäärämittauksen yhteydessä kone oli saatu toimintaan.ilmavirtaus mittauspisteissä tapahtui väärään suuntaan poistoilmakoneen käynnin johdosta. TU3 kone ei ollut päällä koneiden tarkastus- ja mittaushetkellä. Tuloilmakanavissa kävi virtaus poistoilmakoneen suuntaan eli väärin päin. Poistoilmakoneen osalta kokonaisilmamäärä on, sallittu mittauspoikkeama huomioiden, suunnitelmien mukaisella tasolla (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Tuloilmakone on saatu jälkikäteen toimimaan, koska huonetilojen mittauksen yhteydessä huonetilojen ilmamäärät saatiin mitattua. Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 23 (97) Kuva 5. Yleiskuva TU3/PO3 koneesta. Kuva 6. Kiertoilmapellin kammiossa on epäpuhtauksia.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 24 (97) Kuva 7. Lämmityspatterin reuna-alueilla on epäpuhtauksia. Kuva 8. Joustavassa rättiosassa on reikä.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 25 (97) TU4: palvelualueena vanha kotitalousluokka osa 12, joka on nykyisin mm. kuvaamataidon luokka 513 (kuva9): - sulkupelti toimi melko hyvin käyttökokeissa - suodattimien tiiveys kehikkoon nähden on puutteellinen (kuva 10) - kammioiden eristevillapinnat, jotka ovat kolhuilla, on käsitelty suoja-aineella - lämpöpatterin lamelleissa on kolhuja (kuva 11) - moottorin urapyörä on kulunut - kiilahihnat ovat osittain löysällä ja hihnojen linjaus voi olla pielessä (kuva 12) - puhaltimen moottori on uusittu jossakin vaiheessa - tärinänvaimentimet ovat kuoleentuneet Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja konepaketin kokonaisvaltaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alkuosalla. Konepaketille tulee tehdä välittömästi välttämättömät korjaukset, jotta konepaketti ja oheislaitteet eivät heikennä sisäilmanlaatua, kuten ne nyt osittain tekevät. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm. koneosien ja huoltoluukkujen tiivistäminen, suodatuksen ohivirtauksen poistaminen, mineraalivillalevyjen ja materiaalin poistaminen kammioista ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla, kiilahihnojen ja urapyörien uusinta ja linjauksen tarkastus, tärinänvaimentimien tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, lämpöpatterin lamelleiden auki kampaaminen, moottorin ja puhaltimen laakereiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, joustavan rättiliitoksen uusinta tarpeen mukaan, automaation tarkastus, huolto ja tarpeen mukainen uusinta, jne. Tehtyjen kunnostustöiden lisäksi äänieristettyjen kanavien ja kammioiden uusinta tai vähintään kunnostus tulee tehdä samanaikaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. TU4 tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TU4 0,8 1,0 19 % Koneen mitattu kokonaisilmamäärä poikkeaa suunnitelmien mukaisesta tasosta liikaa (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Puhaltimen ilmamäärää on ilmeisesti nostettu urapyörämuutoksilla. Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 26 (97) Kuva 9. Yleiskuva TU4 koneesta. Kuva 10. Suodatin ei ole tiivis kehikkoon nähden.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 27 (97) Kuva 11. Lämmityspatterissa on kolhuja. Kuva 12. Kiilahihnojen kireys poikkeaa toisistaan.

TU5: palvelualueena opettajain huoneet osa 5 (kuva 13): Tutkimusraportti 16.5.2012 IVA- kuntotutkimukset Sivu 28 (97) - sulkupelti ei mene kunnolla kiinni (kuva 14) - suodattimien tiiveys kehikkoon nähden on puutteellinen - kammioiden eristevillapinnat, jotka ovat kolhuilla, on käsitelty suoja-aineella, osittain puutteellisesti - lämpöpatterissa on vähäisesti epäpuhtauksia reuna-alueilla ja vähäisesti kolhuja lamelleissa - moottorissa on pinttynyttä rasvakertymää, vaikka kohteen kanavat ja koneet ovat puhdistettu (kuva 15) - tärinänvaimentimet ovat murtuneet (kuva 16) Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja konepaketin kokonaisvaltaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alkuosalla. Konepaketille tulee tehdä välittömästi välttämättömät korjaukset, jotta konepaketti ja oheislaitteet eivät heikennä sisäilmanlaatua, kuten ne nyt osittain tekevät. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm. koneosien ja huoltoluukkujen tiivistäminen, suodatuksen ohivirtauksen poistaminen, sulkupellin toiminnan varmistaminen, mineraalivillalevyjen ja materiaalin poistaminen kammioista ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla, kiilahihnojen ja urapyörien uusinta ja linjauksen tarkastus, tärinänvaimentimien tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, lämpöpatterin lamelleiden auki kampaaminen, moottorin ja puhaltimen laakereiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, joustavan rättiliitoksen uusinta tarpeen mukaan, automaation tarkastus, huolto ja tarpeen mukainen uusinta, jne. Tehtyjen kunnostustöiden lisäksi äänieristettyjen kanavien ja kammioiden uusinta tai vähintään kunnostus tulee tehdä samanaikaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. TU5 tuloilmakoneen ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TU5 0,8 0,8 0 % Koneen mitattu kokonaisilmamäärä vastaa suunniteltua tasoa (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 29 (97) Kuva 13. Yleiskuva TU 5 koneesta. Kuva 14. Sulkupelti ei mene kunnolla kiinni.

IVA- kuntotutkimukset Sivu 30 (97) Kuva 15. Puhaltimen moottorissa on epäpuhtauksia. Kuva 16. Tärinänvaimentimet ovat murtuneet.

TU6 / PO6: palvelualueena 2.krs keskisiipi, osa 4 (kuva 17): Tutkimusraportti 16.5.2012 IVA- kuntotutkimukset Sivu 31 (97) - poistopuolen sulkupellin moottori tikittää ja pitää ääntä (mahdollisesti jumissa) - kiertoilmapellin kohdalla, ennen suodatinta, on irtonaisia mineraalivillakappaleita / pölykertymää (kuva 18) - kiertoilmapelti on noin 60 % auki, vaikka asetusarvo on noin 70 % - suodattimien tiiveys kiinnityskehikkoihin nähden on arveluttava - kammioiden eristevillapinnat on käsitelty suoja-aineella - kammioiden luukut ovat laitettu suojakäsittelyn jälkeen märkänä paikalleen, ennen kuin suoja-aine on ehtinyt kuivua, tämän seurauksena luukut ovat liimautuneet osittain kiinni ja luukkujen irrottaminen rikkoi eristevillapinnat - lämmityspatterin reuna-alueilla on epäpuhtauksia (kuva 19) - puhallinkammiossa on vähäisesti mineraalivillan kappaleita (tullut ilmeisesti poistopuolelta) - kiilahihnat ovat osittain löysällä (linjaus ilmeisesti pielessä) - urapyörät ovat osittain kuluneet - tulopuhaltimen joustava rättiliitos on rikki ja sitä on teipattu (kuva 20) - tärinänvaimentimet ovat murtuneet - tulopuolen puhallinmoottorissa on hieman nokea - tulopuhaltimen laakeri on uusittu Konepaketti on kokonaisuus huomioiden tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja konepaketin kokonaisvaltaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson alkuosalla. Konepaketille tulee tehdä välittömästi välttämättömät korjaukset, jotta konepaketti ja oheislaitteet eivät heikennä sisäilmanlaatua, kuten ne nyt osittain tekevät. Välittömiä korjaustoimenpiteitä ovat mm. koneosien ja huoltoluukkujen tiivistäminen, suodatuksen ohivirtauksen poistaminen, mineraalivillalevyjen ja materiaalin poistaminen kammioista ja korvaaminen päästöttömällä materiaalilla, kiilahihnojen ja urapyörien uusinta ja linjauksen tarkastus, tärinänvaimentimien uusinta, moottoreiden ja puhaltimien laakereiden tarkastus ja tarpeen mukainen uusinta, joustavien rättiliitosten uusinta tarpeen mukaan, kiertoilmamäärän hienosäätö, automaation tarkastus, huolto ja tarpeen mukainen uusinta, jne. Tehtyjen kunnostustöiden lisäksi äänieristettyjen kanavien ja kammioiden uusinta tai vähintään kunnostus tulee tehdä samanaikaisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen konepaketilla arvioitiin olevan mahdollista tuottaa suunnitellut sisäilmaolosuhteet palvelualueelle. TU6/PO6 tulo-poistoilmakoneiden ilmamäärämittaukset: Suunnitelmien mukainen ilmavirta Mitattu ilmavirta Poikkeama Kone 1/1-nopeudella [m 3 /s] 1/1-nopeudella [m 3 /s] suunnitellun ja mitatun välillä TU6 1,0 1,3 24 % PO6-0,6-0,8 32 % Koneiden mitatut kokonaisilmamäärät poikkeavat suunnitelmien mukaisesta tasosta liikaa (järjestelmäkohtainen hyväksytty poikkeama on ± 10 %). Puhaltimien ilmamääriä on ilmeisesti nostettu urapyörämuutoksilla. Mittaukset suoritettiin termoanemometrillä ilmanvaihtokanavista.