Pohjoismaat
Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki: Kööpenhamina Kööpenhaminan asukasluku: 502 000 (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningatar Marareeta II
Tanska Tanskalla on Japanin keisaritalon ohella maailman pisin katkeamaton hallitsijaluettelo. Vuodesta 1972 lähtien hallitsijana on toiminut kuningatar Margreeta II. Rajanaapurit ovat etelässä Saksa, idässä Ruotsi ja pohjoisessa Norja. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat itsehallintoalueina Tanskalle. Tanska koostuu Jyllannin niemimaasta sekä 405:stä saaresta, joista 76 ovat asuttuja. Isoimmat saaret ovat Själlanti ja Fyn. Tanska on sekä EU:n että NATO:n jäsen. Kansallispäivä 5. kesäkuuta. Legoland, Billund
Islanti Kokonaispinta-ala: 103 300 km² Maapinta-ala: 100 210 km² Järvipinta-ala: 3 000 km² Rantaviiva: 5960 km Korkein vuori: Hvannadalshnjúkur 2 119 m Isoin luonnollinen järvi: Þingvallavatn 83,7 km² Pisin joki: Þjórsá 237 km Isoin jäätikkö: Vatnajökull 8 300 km² Asukasluku: 300 000 (2006) Pääkaupunki: Reykjavik Reykjavikin asukasluku: 115 000 (2006) Valtiomuoto: tasavalta Presidentti: Ólafur Ragnar Grímsson (1996-)
Islanti Islanti oli Norjan siirtokunta 800- ja 900-luvuilla, mutta muodosti unionin Norjan kanssa vuonna 1262. Islanti siirtyi Tanskan alaisuuteen 1300-luvulla, sai rajatun itsehallinnon vuonna 1904 ja itsenäistyi vuonna 1944. Maan talous on suurelta osin riippuvainen kalastuksesta, joka vastaa 75 % maan viennistä. Islanti julistaa olevansa maailman vanhin toimiva demokratia. Kansallispäivä 17. kesäkuuta. Geysir
Norja Kokonaispinta-ala: 323 802 km² Rantaviiva: 21 465 km Korkein vuori: Galdhøpiggen 2 469 m Isoin sisävesistö: Mjøsa 362 km² Pisin joki: Glomma 598 km Asukasluku: 4 700 000 (2006) Pääkaupunki: Oslo Oslon asukasluku: 538 000 (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Harald V
Norja Norja yhdistyi kansakunnaksi 1000-luvulla. Kalmarin unionin (1397-1523) myötä Norja siirtyi Tanskan haltuun. Vuonna 1814 Norja siirtyi Ruotsille ja itsenäistyi vuonna 1905. Norjassa on kaksi eri kirjakieltä, bokmål sekä nynorsk. Nykyään 80-90 % asukkaista käyttää bokmålia, mutta koululaisten on kuitenkin opittava myös nynorskaa. Norja on NATO:n perustajajäsen, mutta on kahdesti kieltäytynyt EUjäsenyydestä. Kansallispäivä 17. toukokuuta. Revontulia
Ruotsi Kokonaispinta-ala: 450 295 km² Vesipinta-ala: 40 496 km² Rantaviiva: 7 000 km Sisävesistöjä: 100 000 Isoin sisävesistö: Vänern 5 585 km² Pisin joki: Klarälven-Göta älv 720 km Korkein vuori: Kebnekaise 2 117 m Asukasluku: 9 000 000 (2006) Pääkaupunki: Tukholma Tukholman asukasluku: 760 000 (2006) Valtiomuoto: perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa
Ruotsi Ruotsi kehittyi 1600-luvulla eurooppalaiseksi suurvallaksi. 1700-luvulla valtakausi murtui ja vuonna 1809 Ruotsi menetti itäisen valtakunnanpuolikkaan (Suomen) Venäjälle. Ruotsista tuli tiukan kansanäänestyksen tuloksena EU:n jäsen vuonna 1995. Ruotsi on liittoutumaton, mutta toimii yhteistyössä NATO:n kanssa. Etelä-Ruotsi on suurelta osaltaan maanviljelyaluetta, mutta on muilta osin lähinnä metsän peittämää. Kansallispäivä 6. kesäkuuta. Ruotsalainen saaristo
Färsaaret Kokonaispinta-ala: 1 396 km² Rantaviiva: 1 100 km Korkein kohta: Slættaratindur 882 m Asukasluku: 48 300 (2006) Pääkaupunki: Tórshavn Tórshavnin asukasluku: 19 300 (2006) Valtiomuoto: itsehallintoalue osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II
Färsaaret Färsaaret on 18 saaren muodostama saariryhmä Iso-Britannian pohjoispuolella. Vain yksi saarista on asumaton. Saaret ovat yhteyksissä toisiinsa silloilla, tunneleilla tai lauttayhteyksin. Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue. Färsaarilla puhutaan fäärin kieltä, joka on läheisesti sukua islannin kielen kanssa. Tanska on myös virallinen kieli, mutta sitä käytetään yhä vähemmän. Tärkein teollisuus on kalastus, joka on korvannut ennen hyvin tärkeän maanviljelyksen. Kansallispäivä 29. heinäkuuta. Vidareidin kirkko
Grönlanti Kokonaispinta-ala: 2 166 086 km² Jääpinta-ala: 1 833 900 km² Rantaviiva: 41 000 km Korkein vuori: Dolmen 3 700 m Asukasluku: 57 100 (2006) Pääkaupunki: Nuuk Nuukin asukasluku: 15 000 (2006) Valtiomuoto: itsehallinto osana Tanskan valtakuntaa Valtiopäämies: Kuningatar Margreeta II
Grönlanti Grönlanti oli muinoin norjalainen siirtokunta, mutta nykyään tanskalainen itsehallintoalue. Maan pinta-alasta valtaosa on mannerjäätä. Jää on keskimäärin n. 1 500 metriä paksua (joskus jopa 3 000 metriä). Jää on enimmäkseen peräisin jääkaudelta. Grönlannilla on arktinen ilmasto poikkeuksena muutama paikka, joissa on subarktinen ilmasto. Rannikkoalueet, joilla ei ole jäätä, ovat tundran peittämiä. Jäätikkö Grönlannissa
Grönlanti Grönlannin eläimistö on tundra-alueille tyypillistä. Siellä esiintyy mm. jääkarhuja, poroja, myskihärkiä, naaleja sekä tunturipöllöjä. N. 200 miljoona vuotta sitten Grönlanti oli metsän peitossa ja ilmasto niin lämmin, että kilpikonnat ja jättiläisliskot elivät saarella. Kansallispäivä 21. kesäkuuta. Jäävuori