F I S K A R S. Toimintakertomus 1985

F I S K A R S Toimintakertomus

Yhtiökokous Fiskars Toimintakertomus F iskars O y A b :n va rsin a in e n y h tiö k o k o u s p id e tä ä n p e rja n ta in a h u h tiku u n 4 p ä ivä nä 1986 klo 16.30 ravintola Palacen ka b in e tissa n:o 8, E teläranta 10. O sa k kaan, jo k a h a luaa o sa llistu a yh tiö k o k o u k s e e n, tu le e ilm o itta a o s a llis tu m i se staan kirjallisesti o so itte e lla M a n n e rh e im in tie 14 A, 00 H e lsin ki tai p u h e lim itse (90) 644011, viim e istä ä n to rsta in a h u h tiku u n 3 p ä ivä n ä 1986 e nnen klo 16.30. O sa kka ita p yyd e tä ä n ilm o itta m a a n m a h d o llisista o so itte e n m u u to k s is ta e dellä m a in ittu u n osoitte ese en. Y htiön ta lo u d e llista tila a v u o n n a 1986 ku vaavat tie d o tte e t ilm estyvät se u ra a vasti su o m e n, ru o ts in ja e n g la n n in kie lisin ä : T oim in ta ka tsa u s 1.1.3 0.4.1 9 8 6 kesä ku ussa. T oim in ta ka tsa u s 1.1 3 1.8.1 9 8 6 lo kakuussa.' S is ä lly s lu e tte lo Y h tiö ko ko u s F iskarskonsern i, a va in lu vu t S isä llyslu e tte lo 3 V uoden u u tisku via 4 P uheenjo h ta ja n ka tsaus 5 F iskarsin to im ia la t 6 K onsernin o rg a n isa a tio 8 H allitus, tilin ta rka sta ja t 9 O sa ke tie to ja 1o Fiskarskonserni H a llitu kse n to im in ta k e rto m u s 11 K onsernin tu lo s la s k e lm a 17 K onse rnitase ~ 18 T o im in n a n y h te e n v e to, M m k 1981 1 9 8 2 1 9 8 3 1 9 8 4 1 9 8 5 L iike va ih to 4 2 9 4 5 4 471 5 3 6 627 jo s ta u lko m a illa 186 185 2 3 9 2 9 0 372 % liike va ih d o sta 43 41 51 54 60 E m o yh tiö n liikevaihto 3 7 7 3 8 3 3 6 6 3 9 4 484 E m o yh tiö n vienti 150 128 141 169 223 K ä yttö ka te 45 50 6 7 70 73 % liike va ih d o sta 10 11 14 13 12 S u u n n ite lm a n m u k a is e t poisto t 14 16 16 18 19 R a h o itu sku sta n n u kset, netto 3 0 3 0 2 3 2 3 2 1 Tulos e n n e n tilin p ä ä tö ssiirto ja ja ve ro ja + 1 + 5 + 3 0 + 3 7 + 4 1 % liike va ih d o sta + 0 + 1 + 6 + 7 + 6 E m o yh tiö n ja e ttu o sin ko 1,5 1,5 2,7 4,1 5,5 1 K o ko n a is p ä ä o m a n tu o tto 8 8 12 12 11 S ijo ite tu n n e tto p ä ä o m a n tu o tto 9 9 14 14 13 O m a p ä ä o m a F va ra u kset 166 157 2 1 9 2 4 9 293 V a ka va ra isu u s 33 30 39 39 4 0 Y htiö n pörssiarvo 35 45 96 154 2 6 0 H e n k ilö s tö v u o d e n lo p u ssa 2 1 2 9 1839 1733 1774 1945 In vesto in nit 2 8 19 31 54 55 *) H a llitu kse n e h d o tu s R a h o itu sla ske lm a t 20 E m o yh tiö n tu lo s la s k e lm a ~21 E m o yh tiö n ta se 22 T ilin p ä ä tö kse n liitetiedot 24 V arsinainen y h tiö k o k o u s 28 H a llitu kse n e h d o tu s y h tiö k o k o u k s e lle 29 T ilin ta rka stu skerto m u s 30 K u lu tu sta va ra ryh m ä 31 E le ktro n iikka ryh m ä 34 In ve sto in tita va ra ryh m ä 36 K iin te istö ryhm ä 33 O so itte e t \ T ä m ä n to im in ta k e rto m u k s e n voi n o u ta a tai tilata su o m e n, ru o ts in ja e n g la n n in kie lise n ä oso itte e sta Fiskars O y A b, M a n n e rh e im in tie 14 A, 00 H elsinki.

V u o d e n v a r r e lta P u h e e n jo h ta ja n k a ts a u s F iska rsin a lu e e n te h ta id e n m itta v a t u u d e n a ik a is ta m is o h je lm a t s a a te ttiin p ä ä tö k s e e n. K u lu tu s ta v a ra ry h m ä s s ä te h o s te ttiin a s ia k a s lä h e is y y ttä ja k o n s e rn illa o n nyt m y y n tiy h tiö t y h d e k s ä s s ä E u ro o p a n m a a s s a. K u n e s k ils tu n a la in e n K n iv m a n y h tiö liitettiin F iska rsiin, k o n s e rn i ei a in o a s ta a n s a a v u tta n u t h a llits e v a a a s e m a a R u o tsin m a rk k in o illa v a a n F is k a rs is ta tu li ke ittiö v e its ie n m a rk k in a jo h ta ja k o k o P o h jo la ssa. V uosi 1 985 oli S u o m e n ta lo u s e lä m ä s s ä m e lk o s u o tu is a, sillä b ru tto k a n s a n tu o te k a s v o i 3 % s a m a lla ku n in fla a tio jä i v a in 5,9 % :iin. D o lla rin ku rssi h e ila h te li ra ju sti ja ku n d o lla ri v u o d e n lo p u lla n o te e ra ttiin S u o m e s s a 5,4 0 m k :k s i, m e rk its i s e 2 0 % :n la s k u a y h d e n v u o d e n a ika n a. F is k a rs k o n s e rn in m yyn ti k a s v o i n o in 1 7% ja oli m ä ä rä ltä ä n 6 2 7 m ilj. m k. T ulos e n n e n tilin p ä ä tö s s iirto ja ja v e ro ja n ousi, o s a k s i ra k e n n e m u u to s te n v a p a u tta m ie n m y y n tiv o itto je n tu r vin 41 m ilj. m k :a a n. S a a v u te ttu tu lo s ta s o o n ta s a p a in o te tu n k a s v u n p e r u s ta ja lu jitta a k o n s e rn in p ä ä o m a ra ke n n e tta. 1. Fiskarsin tuotteiden nuorim m at kuluttajat saavat ensimmäiset, turvallisiksi pyöristetyt kynsisaksensa äitiyspakkauksista. 2. Kun Kraftelektronik A B siirtyi Fiskarsin om is tukseen, yhtiön toimitusjohtaja Curt H ansson vieraili H elsingin Tehoelektroniikkatehtaalla. Laaduntarkkailija Sanna Heikkinen esitteli hänelle tuotekehityksen uutuutta 3. Mahtava, 48 tonnin ruuvipuristin siirrettiin uusiin tiloihin. Fiskarsin alueen tehtaiden uudistam isprojekti vietiin näin päätökseen. 4. Säfveänkonsernin varatoimitusjohtaja Göran W ennergren (vas.) ja Fiskarsin toimitus johtaja Reijo Kaukonen kättelevät Knivman AB:n siirryttyä Fiskarsin omistukseen. 5. Fiskars M anufacturing Corporation investoi rakennuksiin ja logistiikkaan. Uudenaikaiset tuotantolaitokset sijaitsevat Wausaussa, W isconsinin osavaltiossa USA:ssa. N e ljä s o s a k o n s e rn in liik e to im in n a s ta o n s ijo ittu n u t P o h jo is A m e rik a n m a rk kin o ille, m in n e m y ö s s u u rim m a t tu le v a is u u d e n k a s v u n o d o tu k s e m m e k o h d is tu v a t. U u d e t F is k a rs tu o tte e t jo u tu iv a t k ire ä ä n k ilp a ilu u n K a u k o id ä s tä tu lv iv ie n "tu o n tita va ro id e n ka n ssa, jo id e n k a u p p a a e d isti v ie lä d o lla rin h u ip p u k o rk e a kurssi. Silti F is k a rs m e rk k ita v a ro id e n m y y n tim ä ä rät k a s v o iv a t U S A :ssa s e lvä sti ja ja k e lu v e rk o s to a v a h v iste ttiin. E le k tro n iik k a ry h m ä o n v a k a a s s a k a s vu ss a. S u o m e s s a o n T a m m is a a re e n ra k e n te illa u u si te h d a s, jo k a tä y ttä ä ja k o k e s k u s k o te lo id e n y h ä k a s v a v a n m y y n n in v a a tim u k s e t. S u o m e s s a ja K a lifo rn ia s s a (B e h lm a n E n g in e e rin g ) s ija its e v is s a te h o e le k tro n iik k a y k s ik ö is s ä ja tk u u in te n s iiv in e n tu o te k e h it tely, jo lla S u o m e n ja U S A :n tu o te v a li k o im a t s a a d a a n jä rk e v ä s ti h y ö d y n n e tyiksi. K u n G ö te b o rg is s a s ija its e v a K ra fte le k tro n ik A B y h tiö liite tä ä n k o n s e rn iin v u o d e n 1986 a lu sta, F iska rs s a a m y ö s te h o e le k tro n iik a s s a h yvä n ja la n s ija n p o h jo is m a is illa k o tim a rk k in o illa. Y ritykse n s tra te g in e n k e h ity s n o u d a tti h a llitu k s e n s u u n ta v iiv o ja eli y h tiö n k u lu tu s ta v a ra ja e le k tro n iik k a ry h m ä t o liv a t v o im a k k a a n fo k u s o in n in k o h te e n a, k a n s a in v ä lis ty m in e n ja tk u i ja y h tiö n to im in ta k e n tä n ra k e n n e tta ta r kiste ttiin. U lk o m a a n m yyn ti oli 6 0 % k o k o m y y n n is tä o ltu a a n e s im. k y m m e n e n v u o tta a ie m m in v a in 3 0 %. V u o d e n v a ih te e s s a F iska rs m yi o s u u te n s a M e ts ä S k o g b y s a h a y h tiö s tä ja irta u tu i s ite n m e ts ä te o llis u u d e s ta. K u lu n e e n v u o d e n a ik a a n s a a n n o k sis ta o n sy y tä m a in ita m y ö s in v e s to in tita v a ro id e n ry h m ä n h yvä ka svu, jo k a o m a lta o s a lta a n m e rk ittä v ä s ti v a ik u tti ko n s e rn in m e n e s ty k s e e n. F iska rs y h d is ti Turun V e n e v e is tä m ö n u u te e n y rity s ry h m itty m ä ä n "M a rin e S a fe ty S y s te m s n im ik k e e n alle. F is k a rs o m is ta a u u d e s ta ry h m ä s tä 43%. J u u ri e n n e n v u o d e n v a ih d e tta y h tiö m yi B illn ä s in ja Ä m in n e fo rs in v e s iv o i m a la t Im a tra n V o im a lle m u tta h u o le h tii e d e lle e n s ä h k ö n ja k e lu s ta F iska rsin a lu e ella. T o u k o k u u s s a s u o rite tu n ra h a s to a n n in ja o s a k k e id e n s p litin m y ö tä k iin n o s tu s k a svo i y h tiö n o s a k k e ita k o h ta a n ja s ite n m y ö s n iid e n k a u p p a v a u h d ittu i. F iska rsin o s a k k e id e n a n /o n o u s i v u o d e n a ik a n a ja y h tiö n p ö rs s ia rv o oli v u o d e n p ä ä tty e s s ä 6 0 % e d e l lis v u o tis ta k o rk e a m p i. S a m a k e h ity s ja tk u i v u o d e n 1 986 a lu ssa. F is k a rs k o n s e rn in s tra te g ia n a o n v a s ta k in e ts iä k a s v u a n ic h e m a rk k in o ilta, jo illa o n k a n s a in v ä lis tä, jo p a m a a il m a n la a ju is ta p o te n tia a lia. L iik k e e lle p a n e v a n a v o im a n a on d y n a a m in e n y rity s jo h to, jo k a ra k e n ta v a s s a y h te is ty ö h e n g e s s ä o s a a v a n h e n k ilö s tö n k a n s s a to te u tta a tä tä ke h itystä. Y ritykse n id e n tite e tti s ä ily te tä ä n a n k k u ro itu n e e n a se n k o lm e s a ta v u o tis e e n te o llis u u s ja k u lttu u rip e rin te e se e n. U s k o n e ttä F is k a rs illa on k a ik k i e d e lly ty k s e t o n n is tu a. K u lu tu s ta v a ra ry h m ä s s ä o p e ra tiiv in e n p a in o p is te o n " g lo b a a le is s a F iska rsm e rk k itu o tte is s a. N iin m u o to ilu n ku in s o v e llu tu k s e n k in s u h te e n in n o v a tiiv is te n u u tu u s tu o tte id e n ja tk u v a k e h ittä m in e n on y h tä la illa k u lu tu s ta v a ra k u in e le k tro n iik k a ry h m ä n k in tu le v a i s u u d e n k a s v u n p e ru s v o im a. H a lu a n e s ittä ä k u lu n e e s ta v u o d e s ta k iito k s e t y h tiö n a s ia k k a ille ja m u ille liik e k u m p p a n e ille s e k ä F is k a rs in n. 1.600:lle o s a k k e e n o m is ta ja lle ja k o k o h e n k ilö s tö lle. H e ls in g is s ä 20. ta m m ik u u ta 1986 G ö ra n J. E h rn ro o th h a llitu k s e n p u h e e n jo h ta ja

Fiskarsin toimialat F is k a rs in to im in ta m u o d o s tu u n e ljä s tä o p e ra tiiv is e s ta ry h m ä s tä, jo id e n k e h it tä m is tä ja tu lo k s e llis u u tta v a lv o v a t jo h to k u n n a n a s e tta m a t v a lio k u n n a t. K u lu tu s ta v a r a r y h m ä In v e s to in tita v a r a r y h m ä V o im is tu v a n k a n s a in v ä lis e n m a rk k i n o in tio rg a n is a a tio n s a k a u tta F iska rs to im itta a k o rk e a la a tu is ia s a k s ia, v e it s iä ja k ä s ity ö k a lu ja k o tita lo u k s ie n, a m m a ttila is te n ja te e s e its e h a rra s ta jie n kä yttö ö n. F is k a rs tu o tta a k u lje tu k s iin s e k ä te o lli s e e n k ä y ttö ö n e rik o is tu o tte ita, jo ilta a s ia k k a a t v a a tiv a t ta rk o itu k s e n m u k a i s u u tta ja tin k im ä tö n tä lu o te tta v u u tta v a ik e im m is s a k in o lo s u h te is s a. S y v ä lli nen p e re h ty m in e n k ä y ttä jie n ta rp e is iin s e k ä in te n s iiv in e n tu tk im u s ja k e h i ty s to im in ta o v a t a n ta n e e t F iska rsille la a d u llis e n e tu m a tk a n. Fiskars o n m a a ilm a n jo h ta v a s a k s im e rk k i. E s k ils tu n a la is e n K n iv m a n A B :n siirryttyä F is k a rs in o m is tu k s e e n, F iska rs o n m y ö s P o h jo is m a id e n jo h ta v a k e ittiö v e its ie n ja ju u s to h ö y lie n T e h o k k u u d e s ta a n ja to im in ta v a rm u u d e s ta a n tu n n e ttu ja p u u ta v a ra n o s tu reita k ä y ttä v ä t E u ro o p a n m e ts ä te o lli s u u d e n a m m a ttila is e t id ä s s ä ja va lm is ta ja. F iska rsin m e rk k ita v a ro id e n k a n s a in v ä lin e n s u o s io k a s v a a ja tk u v a s ti, s illä F iska rs o n k e h ity s ty ö llä ä n m u llis ta n u t m o n ie n p e rin te is te n k ä y ttö e s in e id e n m u o to ilu n, m a te ria a lit ja tu o ta n to te k n o lo g ia n. lä n n essä. S a k s ie n tu o ta n to in n o v a a tio ita s o v e lle ta a n m y ö s m u ih in k o d in ja p u u ta rh a n le ik k u u v ä lin e is iin. T ä m ä la a je n ta a n ä i d e n k in tu o tte id e n k ä y ttä jä k u n ta a ja v a h v is ta a k o n s e rn ia k u lu tu s ta v a ro i d e n k a n s a in v ä lis e n ä tu o tta ja n a. R y h m ä llä o n S u o m e s s a ku u si, R u o t s is s a ka k s i ja U S A :s s a k a k s i tu o ta n to la ito s ta s e k ä m y y n tiy h tiö t 10 m aassa. B u s te ra lu m iin iv e n e e t o v a t m e rik e lp o is u u te n s a, v a n k a n ra k e n te e n s a ja tu rv a llis u u te n s a jo h d o s ta s a a v u tta n e e t v a a tiv ie n k in k ä y ttä jie n s u o s io n. M e ria lu e itte n p u o lu s tu k s e e n ja v a l v o n ta a n o n k e h ite tty n iih in s o v e ltu v ia a lu s k o n s tru k tio ita. E le k t r o n iik k a r y h m ä K iin te is tö r y h m ä F is k a rs in e le k tro n iik k a te o llis u u s k a s v a a n o p e a s ti. R y h m ä e rik o is tu u v a lit tu ih in, ta rk o in ra ja ttu ih in n ic h e m a rk k in o ih in, jo illa se voi ra k e n ta a its e lle e n m e rk ittä v ä n a s e m a n ja s ä ily ttä ä sen. K un ra u d a n te o llin e n v a lm is tu s a lo i te ttiin F is k a rs is s a v u o n n a 1649, y h tiö n m e ts ä t ja k o s k e t o liv a t tä rk e ä liik e to i m in n a n k ilp a ilu te k ijä. T ä n ä ä n k in ne o v a t m e rk ittä v ä s e k ä tu o ta n n o llin e n e ttä ta lo u d e llin e n resurssi. F iska rsk o n s e rn in m a a o m a is u u s o n n. T e h o la itte e t tu rv a a v a t lu k u is is s a a m m a ttie le k tro n iik a n s o v e llu tu k s is s a in fo rm a a tio n kä s itte ly ja s iirto jä rje s te l m ie n ta s a la a tu is e n ja k e s k e y ty m ä ttö m ä n v irra n s y ö tö n m y ö s s ä h k ö h ä iriö i d e n s a ttu e ssa. 1 6 0 0 0 ha. F iska rs h a rjo itta a n y k y a ik a is ta m a a ja m e ts ä ta lo u tta s a m a lla y llä p itä e n to im in ta a lu e itte n s a a in u tla a tu is ia lu o n n o n a rv o ja ja k u lttu u rin p e rin te itä. Y h tiö n m e ts iä on jo s u k u p o lv ie n a ja n h o id e ttu p u u v a ro je n ja tk u v a a n ja tu o t ta v a a n u u d is tu m is e e n tä h tä ä v ie n m e ts ä n h o ito s u u n n ite lm ie n p u itte issa. L iik e n te e n o h ja u s jä rje s te lm ä t e d is tä vä t fy y s is e n liik e n te e n s u ju v u u tta ja tu rv a llis u u tta. K o rk e a lu o k k a is e t p o ly k a rb o n a a tis ta ru is k u p u ris te tu t k o te lo t s u o ja a v a t e le k tro n iik a n la itte ita v a ik e is s a k in o lo s u h te is s a. F is k a rs to im itta a m y ö s a u to m a a ttis ia te s ta u s ja v a lv o n ta jä rje s te lm iä p ro je k te ih in jo is s a to im iv u u d e lle ja la a d u lle a s e te ta a n p o ik k e u k s e llis ia v a a tim u k s ia. R y h m ä llä o n S u o m e s s a neljä, R u o t s is s a y k s i ja Y h d y s v a llo is s a yksi tu o ta n to la ito s. R y h m ä tu o tta a m y ö s te o llis u u s k o m p o n e n tte ja a lu e ille jo illa F iska rs o m a a e rityistä o s a a m is ta k u te n s a ra n o ita ja lä m p ö p a tte re ita ra k e n n u s te o llis u u d e lle ja k u u m a m u o k a ttu ja te rä s tu o t te ita ra u ta te id e n kä yttö ö n. R y h m ä llä o n S u o m e s s a k o lm e tu o ta n to la ito s ta.

Fiskarskonsernin organisaatio Hallitus Tilintarkastajat H a llitu ksen p u h e e n jo h ta ja T o im itu sjo h taja G öran J E hrnrooth R eijo K a u ko n e n K onsern ih allinto Finanssi J u h a Toivola K u lu tu sta va ra ryh m ä K ehitys E uro o p p a U SA Fiskars International In g m a r L in dberg K im m o K ä yh kö W ayne Fethke Lars P alm gren E le ktro n iikkaryh m ä E uro o p p a C hristia n Elfving F is k a rs in to im ia lu e e t 1. S u o m i 2. R uotsi 3. N orja 4. Tanska 5. E nglanti 6. H ollanti 7. S aksa n liittotasavalta 8. R anska 9. Sveitsi 10. Itävalta 11. W isco n sin 12. K alifornia Vasemmalta: Ja c o b von Julin, Robert G Ehrnrooth, Lauri Kalima, Jarl Gripenberg, Thomas Tallberg, Jarl Engberg, Reijo Kaukonen, Göran J Ehrnrooth. H a llitu s Valittu alla m a in itu n v u o d e n y h tiö k o k o u k s e e n sa a k k a J a c o b von Julin k u n n ia p u h e e n jo h ta ja vuorin e u vo s G öran J E hrnrooth p u h e e n jo h ta ja dipl. ekon. Jarl G rip e n b e rg va ra p u h e e n jo h ta ja professori R obert G E hrnrooth ka u ppat. lis. 1986 T h o m a s Tallberg lääket. ja kir.tri 1988 Lauri K a lim a p a n k in jo h ta ja 1986 Jarl E ngberg a sia n aja ja 1987 R eijo K a u ko n e n to im itu s jo h ta ja 1988 1987 1986 1988 USA D avid W eibel T ilin ta rk a s ta ja t In ve stointita vararyhm ä N osturit V äinö K orpeinen Inhan tu ottee t Pauli Lantonen K iin te istö ryhm ä L iike to im in n a t O lo f B ru n cro n a V arsinaiset Eric H a g lu n d d ip l.e kon., KHT B rita H isin g e rjägerskiö ld d ip l.e k o n. C h ristia n H ildén dipl. ekon. V aratilintarkastajat S ixten N ym a n d ip l.e kon., KHT P eter H artw all dipl. ins. H enry Lind ka u ppat. m aist.,

Tietoja osakkeenomistajille Hallituksen toimintakertomus 10 O s a k e tie to ja, m k Tulos ennen tilin p ä ä tö s siirtoja, verojen jä lke e n O s a k k e id e n lu ku m ä ä rä (o sa ke a n tiko rja ttu vuosike skia rvo ) T u lo s /o s a k e P /E lu k u 31.12. O m a p ä ä o m a + v a ra u kse t /o s a k e 31.12. 1981 1 9 8 2 1 9 8 3 1 9 8 4 1 9 8 5 2,5 + 2,3 + 2 6,0 + 3 0,6 + 3 6,8 1 9 8 5 3 0 2 1 9 8 5 3 0 2 1 9 8 5 3 0 2 2 1 3 8 8 0 3 2 2 3 2 0 0 0 neg 1,15 13,12 14,52 16,50 19 3 5 7 0,75 0,75 1,35 1,83 2,47 84,00 79,00 98,00 111,00 131,00 Y le is tä F iska rsko n se rn in to im in n a n k e h ittä m in e n ja tk u i s u u n n ite lm ie n m u ka ise sti p y rk im y k s e n ä e d e lle en kansa invä lise n m a rkkin a o tte e n va h vista m in e n. L iike to im in ta a lu e id e n kehitys oli o d o te ttu a e p ä y h te n ä ise m p ä ä, m u tta tyydyttävä n ka n n a tta vu u sta so n sa a vu tta n e id e n to im ia lo je n m y ö n te in e n ke h ityssu u n ta ja tku u. L iik e v a ih to K onsernin liike va ih to kasvoi 1 7 % ja oli 6 2 7 m ilj. m k (536). K asvu ta p a h tu i pääosin u lko m a illa ; m yynti u lk o m a is ille a sia kka ille nousi 6 0 % iin (54). U usien ko n sern iyhtiö id e n o su u s kasvu sta oli runsas ko lm a n n e s. F is k a rs in k u rs s ik e h ity s (U nitaksen o s a k e in d e k s in m u kaan, 1 9 7 5 = 1 0 0 ) 700 E m o yh tiö n liikevaihto oli 4 8 4 m ilj. m k (394), jo s ta vie n n in o suus oli 4 6 % (44). M yynti k o tim a a s s a oli 2 6 8 M m k (254). 600 500 J r 4 0 0 300 L iik e v a ih to (nykyiset toimialat) L iik e v a ih to (nykyiset toim ialat) M m k 200 1981 1982 Y leisindeksi 1983 S a rja K S arja A M m k 700 600 K onsernin jo sta u lkom a illa liikeva ih to M m k % % M m k K ulutusta varat 241 190 79 75 E le ktro n iikka 125 70 56 46 Investointitava rat 214 112 52 44 K iin te istö to im in ta 47 O s a k k e id e n v a ih to m ä ä rä (000) K onserni yh te e n sä 6 2 7 372 60 54 210 180 K o n s e rn in m y y n n in ja k a u tu m a m a rk k in a a lu e itta in (nykyiset toim ialat) 150 120 90 60 H 30 1 1981 S id o tu t 1982 1983 H V apaat 1 11 1 1981 1982 1983 Kulutustavararyhm ä Elektroniikkaryhm ä Investointitavararyhm ä Kiintelstöryhm ä M u u to s M m k M m k % S u o m i 2 6 8 2 5 4 + 6 S ka n d in a via 99 60 + 65 L ä n sie uro o p p a 86 62 + 39 USA 135 140 4 NL + m u u t S EVm aat 60 43 + 4 0 M u u t 8 7 + 14 656 5 6 6 + 16 M yyn n in o ika isu e rä t 29 30 L iike va ih to 627 536 + 17

n tase Vastaavaa Toimialojen operatiivinen tulos K u lu tu s ta v a ra ry h m ä n k e s k e is te n tu o tte id e n, s a k s ie n, m e n e s ty s ja tk u u s e k ä E u ro o p a s s a e ttä U S A :ssa. U u s ie n k ä s ity ö k a lu je n ja v e its ie n tu o m in e n m a rk k i n o ille o n o llu t o d o te ttu a h ita a m p a a. P a n o s tu k s e t F is k a rs tu o te m e rk in tu n n e tta v u u d e n lis ä ä m is e k s i ja k a n s a in v ä lis e n ja k e lu v e rk o s to n v a h v is ta m is e k s i ja tk u i v a t ja ra s itta v a t tu lo s ta. M y y n n in v o ly y m i k a s v o i s e k ä E u ro o p a s s a e ttä U S A :ssa, m u tta U S A :n d o lla rin k u rs s ik e h ity s h e ik e n s i s u o m e n m a rk k a m ä ä rä is iä k a s v u lu k u ja. R y h m ä n k a n n a tta v u u s oli ty y d y ttä v ä lu k u u n o tta m a tta k e h y k s iä ja listoja. Mmk 700 T u lo s e n n e n tilin p ä ä tö s s iirto ja ja v e ro ja E m o y h tiö n k ä y ttö k a te oli 5 7,7 m ilj. m k (40,2) eli 11,9% liik e v a ih d o s ta (10,2). Mmk N e tto ra h o itu s k u s ta n n u k s e t o liv a t 11,1 m ilj. m k (7,9) v a s ta te n 2, 3 % liik e v a ih d o s ta (2,0). O s in k o tu lo is ta s u u rin o s a k o o s tu i O v a k o n ja U S A :n ty tä ry h tiö n m a k s a m is ta o s in g o is ta. E m o y h tiö n m u u t tu o to t s is ä ltä v ä t k o n s e rn in ra k e n te e n m u u to s te n m y ö tä s y n ty n e itä tu lo ja ja k iin te is tö je n m y y n tiv o itto ja. M u u t k u lu t k o o s tu v a t p ä ä o s in k e rta lu o n to is e s ta e lä k e v a k u u tu k s e s ta, jo lla v a ra u d u ta a n tu le v ie n v u o s ie n ra k e n n e m u u to k s iin, s e k ä O y M e ts ä S k o g b y A b :n o s a k k e id e n 6 m ilj. m a rk a n m y y n ti ta p p io s ta. E le k tro n iik k a ry h m ä n m y y n ti k a s v o i k a ik is s a tu o te lin jo is s a. T u o te k e h ity s p ro je k tit ja tk u v a t s u u n n ite lm a n m u k a a n, ja u u d e t tu o tte e t tu le v a t m a rk k in o ille v u o d e n 198 6 a ik a n a. R y h m ä n k a n n a tta v u u s oli tyy d y ttä v ä. E m o y h tiö n tilin p ä ä tö s o s o itta a 32,5 m ilj. m a rk a n n e tto v o itto a (16,1). In v e s to in tita v a ra ry h m ä n k a n n a tta v u u s oli e d e lle e n hyvä, m u tta tu o te lin jo je n k e h ity s e p ä y h te n ä is tä. 1981 1982 1983 R a h o itu s K iin te is tö ry h m ä n to im in ta o n lu o n te e lta a n p itk ä jä n n itte is tä ja k a n n a tta v u u d e n a rv io in ti v u o s ita s o lla e rila is ta k u in te o llis u u d e n. M a a ta lo u d e n s a to oli ty y d y t tävä. M e ts ä ta lo u d e n p u u n m y y n ti to te u te ttiin s u u n n ite llu s ti ja v u o s ih a k k u u t a lit tiv a t e d e lle e n v u o tu is e n ka s v u n. S ä h k ö n ja k e lu to te u tu i n o rm a a lis ti, ja tu lo s oli K o n s e rn in m a k s u v a lm iu s on v u o d e n a ik a n a o llu t hyvä. 1981 1982 1983 R a h o itu s o m a is u u d e n k a svu jo h tu i u u s is ta k o n s e rn iy h tiö is tä s e k ä k o n s e rn in ra k e n te e n m u u to s te n y h te y d e s s ä s y n ty n e is tä tu lo is ta ja sa a ta vista. tyyd yttä vä. K ä yttö om aisu u s V aihto om a isu u s L y h yta ika ise t v e la t o liv a t e d e llis e n v u o d e n ta so lla. R a h o itu s v e k s e lie n v ä h e n e m in e n jo h tu u p ä ä o s in U S A :n to im in n a n ly h y ta ik a is te n lu o tto je n m u u n ta m i s e s ta p itk ä a ik a is ik s i. T a lo u d e llin e n tu lo s R aho itusom a isu u s K o n se rn i V a s ta tta v a a Mmk 700 P itk ä a ik a is ia la in o ja n o s te ttiin 86 m ilj. m k ja ly h e n n e ttiin 3 6 m ilj. m a rk k a a. K o n s e rn in k ä y ttö k a te oli 7 2,8 m ilj. m k (69,9) eli 12 % liik e v a ih d o s ta (13). K o n s e rn in s u u n n ite lm a n m u k a is e t p o is to t n o u s iv a t 19,5 m ilj. m a rk k a a n (17,9). In v e s to in n it ja p o is to t N e tto ra h o itu s k u s ta n n u k s e t la s k iv a t O v a k o O y A b :n m a k s a m a n o s in g o n a n s i o s ta ja o liv a t 2 0,5 m ilj. m k (23,1), m ik ä v a s ta a 3,3 % liik e v a ih d o s ta (4,3). V a lu u t ta m ä ä rä is e t la in a t o liv a t k e s k e n ä ä n ta s a p a in o s s a, jo te n k u rs s ie ro ja ei ollut. Mmk 70 E m o y h tiö n m a k s u v a lm iu s o n v u o d e n a ik a n a o llu t hyvä. V a lu u tta a s e m a a on e d e lle e n p yritty ta s a p a in o tta m a a n, e ik ä m e rk ittä v iä v a lu u tta k u rs s ie ro ja ole syn tyn yt. 60 V a k a v a ra is u u s a s te n o u s i e m o y h tiö s s ä 4 8 % iin (47). M u u t tu o to t ja k u lu t s y n ty iv ä t p ä ä o s in e m o y h tiö s s ä ja o liv a t n e tto 7,8 m ilj. m k (8,2 ). E lä k e s ä ä tiö n v a s tu u v a ja u s sä ily te ttiin e n n a lla a n 4 m ilj. m a rk a s s a. E lä k e v a s tu u t m u k a a n lu k ie n y h tiö n o m a lla v a s tu u lla o le v a t e lä k k e e t o liv a t 11,4 m ilj. m a rk k a a (11,6 ). Tulos e n n e n tilin p ä ä tö s s iirto ja ja v e ro ja oli 4 0,5 m ilj. m k (37,1) v a s ta te n 6,5 % lii k e v a ih d o s ta (6,9). T ilin p ä ä tö s s iirto n a o n k irja ttu 2,7 m ilj. m k lis ä p o is to ja, m in k ä jä lk e e n p o is to t v a s ta a v a t e lin k e in o v e ro la in s a llim ia e n im m ä is p o is to ja. B ll 1981 1982 1983 O m a p ääom a V araukset K o n s e rn in in v e s to in tio h je lm a to te u te ttiin s u u n n ite lm ie n m u k a is e s ti. In v e s to in n it k o h o s iv a t 5 5 m ilj. m a rk k a a n (54), jo s ta e m o y h tiö n o s u u s oli 5 0 m ilj. m a rk k a a (37). T iliv u o d e lle k o h d is tu n e id e n v e ro je n, 3,7 m ilj. m k, jä lk e e n k o n s e rn i n ä yttä ä 19,4 m ilj. m a rk a n n e tto v o itto a (12,8). 1981 1982 1983 K u lu tu s ta v a ra ry h m ä s s ä m e rk ittä v in in v e s to in ti oli ru o ts a la is e n K n iv m a n k o n s e rn in k o k o o s a k e k a n n a n o sto. K o tim a a s s a s a a tiin p ä ä tö k s e e n F iska rsin a lu e e lla s ija its e v ie n te h ta id e n n y k y a ik a is ta m is o h je lm a. U S A :ssa o te ttiin k ä y t tö ö n m m. u u si tu o tte id e n ja k e lu k e s k u s. Investoinnit P itkäaikainen vieras p ä ä o m a Lyhytaikainen vieras p ä ä o m a In v e s t o in n it V a ra u k s ia o n lis ä tty 14,7 m ilj. m a rk k a a. K o n s e rn in te o llis e e n to im in ta a n s id o tu n k o k o n a is p ä ä o m a n tu o tto (ilm a n m a a ja m e ts ä o m a is u u tta ) oli 11 % (12) ja n e tto p ä ä o m a n tu o tto 1 3 % (14). O m a p ä ä o m a + v a ra u k s e t k a s v o iv a t 4 4 m ilj. m k, ja k o n s e rn in v a k a v a ra is u u s a ste n o u s i 4 0 % iin (39). K o n s e rn in tu lo s e n n e n tilin p ä ä tö s s iirto ja v e ro je n jä lk e e n oli 16 m k /o s a k e ja v a s ta a v a P /E lu k u v u o d e n v a ih te e s s a 7. Poistot E le k tro n iik k a ry h m ä s s ä m e rk ittä v in in v e s to in ti o n u u s i T a m m is a a re e n v a lm is tu v a k o te lo te h d a s, jo k a o te ta a n k ä y ttö ö n k e v ä ä llä 1986.

Inve sto in tita va ra ryh m ä ssä otettiin n o stu ritehtaalla käyttöön u u d e t a s ia k a s ja kontto ritilat se kä ja tke ttiin n o stu ritu o ta n n o n k e h ittä m isohje lm a a. Inhan tehta illa Investoinnit ke skite ttiin sa ra n a tu o ta n n o n ke h ittäm iseen. A ik a is e m p ie n vu o sie n ta p a a n on ka ikki tu o te kehitysin ve s to in n it s e k ä e m o yh tiö n tu o ta n to ty ö k a lu je n k u s ta n n u k s e t kirjattu kulu in a tu lo sla skelm a a n. In v e s to in n it (M m k) K u lu tu sta va ra ryh m ä 29,8 35,0 E le ktro n iikka ryh m ä 4,5 9,5 I nvestoi ntitavararyh m ä 11,2 4,7 K iin te istö ryhm ä 4,1 3,6 M u u t 5,2 1,1 H e n k ilö s tö 54,8 53,9 K onsern in p a lve lu kse ssa oli vuodenvaih te e s s a 1945 h e n kilö ä (1774), jo is ta u lko m a illa 420. E m o yh tiö ssä oli 1525 h e n kilö ä (1506). Y htiön sisä istä m a n a g e m e n tk o u lu tu s ta ja tke ttiin ja siihen osallistu i vu o d e n a ika n a 65 yh tiö n ja tu o te lin jo je n jo h to h e n kilö ä. O rg a n is a a tio E le ktro n iikka ryh m ä org a n iso itiin ka hteen osaan: E le ktro n iikka E u ro o p p a ja E le ktro n iikka USA. E le ktro n iikka U SA:n jo h ta ja k s i (President) kutsuttiin D avid VVeibel. Y htiön ke h itysjo h ta ja ksi ja jo h to k u n n a n jä s e n e k s i ku tsu ttiin In g m a r L indberg. O rg a n isa a tio sta lisää sivu lla 8. T am m isaareen ra kennetta van u u d e n ko te lo te h ta a n ra ke n n u tta a T am m isaaren k a u p u n g in ja F iskarsin yh te isesti p e ru sta m a kiinteistöyhtiö. V a n h a te h d a s ra ke n n u s ja tontti m yytiin p a ika llisille yrittäjille. P re d iu m in o m is ta m a t noin 1 0 3 0 ha laajuise t m a aa lu eet, jo tk a m u o d o sta vat osa n P redium in v a ih to o m a is u u tta siirtyvät e m o yh tiö lle. E m o yh tiö n ja konse r nin ta seessa n ä m ä m a a a lu e e t on nyt kirjattu kä yttö o m a isu u te e n. O y M e ts ä S k o g b y A b:n o s a k k e e t (50 /c) m yytiin vu o d e n va ih te e ssa M etsä liitolle. P rocons O y:n o s a k k e e t (49 /q) m yytiin V alm et O y:lle sa m o in vu o d e n va ih te e ssa. O s a k k u u s y h tiö t O va ko O y A b :n tu lo s k e h ity s ja tk u i positiivisena. Liike va ih to oli 1 3 5 8 m ilj. m k (1 258). F iskarsin o su u s on 3 3,5 % osa ke p ä ä o m a sta. O s a k e p ä ä o m a n k o ro tu s, o s a k k e id e n p ö rs s iv a ih to ja o s a k k e e n o m is ta ja ry h m ä t Y htiön o s a k e p ä ä o m a a koro te ttiin 7 4 4 0 0 0 0 m a rka n ra h a sto a n n illa 37 2 0 0 000 m a rka sta 4 4 6 4 0 0 0 0 m a rkka an. S a m a n a ika ise sti yh tiö suoritti o sa k k e id e n nim e llisa rvo n m u u to k s e n m a rkasta 20 m a rk k a a n se kä otti kä yttöön kaksi uutta o s a k e la jia K ja A o sa kke e t. Y htä m a rka n n im e llisa rvo ista va n h a a o sa ke tta kohti annettiin viisi u utta K osaketta s e kä ra h a sto a n n issa yksi A o sa ke. Y htiön o s a k k e id e n k o k o n a is m ä ä rä nousi siten 2 2 3 2 0 0 0 o s a k k e e seen, jo is ta 1 8 6 0 0 0 0 kpl K o sa kke ita ja 3 7 2 0 0 0 kpl A o sa kke lta. O sin ko a ja e tta e ssa o ike u tta a A o s a k e 2 p ro se n ttiyksikkö ä k o rk e a m p a a n o s in k o o n kuin K osake. K osakkeen ä ä n im ä ä rä on 2 0 ja A o s a k k e e n 1. U usien o sake lajie n n o te era us H e lsin g in A rv o p a p e rip ö rssissä alko i ke sä ku u n a lu ssa. 1.1.31.5. a ika n a oli yhtiön o sa k k e id e n va ih to (n im ellisarvo m arkkaa) H e lsin g in A rvo p a p e rip ö rssissä V aihto K urssi O sa ke la ji M m k Kpl Ylin A lin K o n s e rn in ra k e n te e n m u u to k s e t ja y rity s h a n k in n a t V uoden tä rkein yritysh a n kin ta oli ruotsalaisen K n ivm a n ko n se rn in o sta m in e n. Y htiöt K n ivm a n AB, K n ivm a n B a n ke ryd AB, K n ivm a n N e d e rla n d b.v. (Hollanti) ja K n ivm a n Inc. (USA) liitettiin F iskarsiin 1.9.. T ä ssä y h te ydessä o rg a n iso itiin kulu tu sta va ra ryh m ä n R uotsin to im in ta u u d e l leen siten, että F iskars A B :n n im issä ta p a h tu n u t ku lu tu sta va ra m yyn ti y h d is te t tiin K n ivm a n A B :n to im in ta a n. K n ivm a n ett Fiskarsföreta g m u o d o s ta a R uotsin k u lu tu sta va ra to im in n a n ke skuksen. Turun ve n e ve istä m ö n liiketo im in ta liitettiin 31.12.85 o sa ksi "M a rin e S afety S y s te m s (Teijon Telakka Oy) liike to im in ta a lu e e lla to im iv a a yritysryhm ää. Fiskars m erkitsi 4 3 % u u d e n yhtiö n osakke ista. B illnäsin ja Ä m in n e fo rsin vesivoim a la t m yytiin v u o d e n lo p p u p u o le lla Im atran V oim alle. F iskars huolehtii e d e lleen s ä h k ö n ja k e lu s ta alueellaan. S id o tu t 3,4 7 1 3 2 5 1 1 4 1 2, V apaat 7,8 15111 5 2 5, 4 2 0, Y h teensä 11,2 2 2 2 4 3 1.6.31.12. a ika n a oli yh tiö n o sa k k e id e n va ih to (n im ellisarvo 2 0 m arkkaa) H e lsin g in A rv o p a p e rip ö rssissä V aihto K urssi O sa ke la ji M m k M äärä Ylin A lin K sidotut 5,1 4 9 4 2 6 1 2 3 8 4, K vapaat 1,5 13951 1 3 0 8 5, A sid o tu t 1,3 1 4 1 7 2 1 0 5, 8 1, A va p a a t 0,2 1 770 1 1 5 8 1, 8,1 7 9 3 1 9 O s a k e a n tik o rja ttu n a va ih d ettiin v u o n n a tä te n yh te e n sä 212 777 kpl o s a k keita va staten 9,5 % yhtiön k o k o o sa ke ka n n a sta.

K o n s e r n i n t u l o s l a s k e l m a (0 mk) V u oden ve rotusa rvo iksi va hviste ttiin seuraavat: 1 9 8 5 % % L iik e v a ih to + 6 2 7 4 6 8,0 + 5 3 5 791,0 O sa ke la ji V e ro tu sa rvo K sidotut 1 1 8, K vapaat 1 1 6, A s id o tu t 1 0 0 A va p a a t 9 0, Y htiöllä oli vu o d e n lo p u ssa 1507 (1793) rekisteröityä o s a kke e n o m ista ja a. Y htiön o s a k k e e t ja ka a n tu iva t o sa ke re kiste rin m u k a a n 31.12. seuraavasti: M u u ttu v a t ja k iin te ä t k u lu t A in e e t ja ta rvikke e t P alkat H e n kilö sivuku lu t V uokrat M u u t m u u ttu va t ja kiinteät kulut V a lm istu s o m a a n käyttöön V araston m u u to s 2 4 5 2 1 2 1 4 0 8 2 6 6 2 3 0 6 1 5 2 0 1 1 0 2 5 8 8 + 3 6 3 5 + 7 7 9 5 5 5 4 7 0 3 8 8,4 2 0 6 9 00 1 1 8 6 4 2 5 2 1 5 2 12511 8 6 4 2 0 + 2 971 + 7 734 4 6 5 920 87,0 O su u s o s a k e p ä ä o m a s ta % Y ksityish e n kilö t 62,9 64,9 Y le ishyödylliset jä rje stö t 9,0 8,7 Liikeyritykset 20,2 18,6 P ankit ja v a ku u tu sla ito kse t 7,9 7,8 N ä k y m ä t,0,0 K onsernin to im in n a n ke h ittä m ise n s u u n ta a a n ta vin a te k ijö in ä ovat edelleen a sia ka skeske isyys, F is k a rs m e rk k itu o te im a g o n va h vista m in e n ja ka n sa invä listyvän liike to im in n a n o sa a m ise n ke h ittä m in e n. V o im a varat tu lla a n k o h d is ta m a a n niille liike to im in ta a lu e ille, jo illa ko n sernilla on e rityiso sa a m ista ja kilpailu etuja. K u lu tu sta va ra ryh m ä n to im in n a s s a tu le e tu o te k e h ity k s e llä ja to im ia la n ra ke n teen ke h ittä m ise llä o le m a a n ke ske in e n a s e m a v u o n n a 1986. Tavoitteena on e d e lleen ka n sa invä lise n to im in n a n laaje n ta m in e n. E le ktro n iikka ryh m ä ssä kansa in vä lise n to im in n a n ja ja k e lu v e rk o s to n la a je n ta m in e n jatkuu. In ve sto in titavararyhm än vo im a vara t ko h d iste ta a n entistä se lve m m in valituille k o h d e m a rk k in o ille ta vo itte e n a e d e lle e n vie n n in lisä ä m in e n E uro o p a n m a rk k i noille. K iin te istö ryhm ä n to im in ta ja tk u u p itkä n tä h tä yksen suunnite lm ie n puitteissa. K onsernin liike va ih d o n o d o te ta a n nousevan ja ka n n a tta vuuden paranevan. R a h o itusa se m a ja va ka va ra isu u s tu le va t sä ilym ä ä n hyvänä. K ä y ttö k a te + 7 2 7 6 5 11,6 + 6 9 8 7 1 13,0 S u u n n ite lm a n m u k a is e t p o is to t 1 9 4 5 7 3,1 1 7 9 6 8 3,3 L iik e v o itto + 5 3 3 0 8 8,5 + 51 903 9,7 R a h o itu s tu o to t ja k u lu t O sin ko tu o to t R a h o itu stu o to t R a h o itusku lu t + 6 3 7 3 + 8 8 8 4 3 5 7 9 7 2 0 5 4 0 3,3 + 204 + 1 0 2 3 7 3 3 5 0 0 2 3 0 5 9 4,3 T u lo s ra h o itu s e rie n jä lk e e n + 3 2 7 6 8 5,2 + 2 8 8 4 4 5,4 M u u t tu o to t ja k u lu t M u u t tu o to t M u u t ku lut + 2 2 9 8 0 1 5 2 2 8 + 7 7 5 2 1,2 + 9 780 1 5 44 + 8 2 3 6 1,5 T u lo s e n n e n tilin p ä ä tö s s iirto ja ja v e ro ja + 4 0 5 2 0 6,5 + 37 0 8 0 6,9 K ir ja n p id o llis te n ja s u u n n ite lm a n m u k a is te n p o is to je n e ro tu s 2 7 3 7 0,4 2 3 64 0,4 V a ra u s te n m u u to s Investointivaraus Toim intavaraus V arastovaraus L u o tto ta p p io va ra u s 1 3 0 0 0 9 0 0 0 + 8 7 5 0 1 4 8 3 1 4 7 3 3 2,3 8 0 0 0 7 3 7 9 99 1 5 4 7 8 2,9 V e ro t 3 6 9 9 0,6 6 4 4 1 1,2 T ilik a u d e n v o itto + 1 9 3 5 1 3,1 + 1 2 7 9 7 2,4

K o n s e r n i t a s e (0 mk) V a s ta a v a a 3 1.12. % 31.12. % R a h o itu s o m a is u u s V a s ta tta v a a 31.12. % 31.12. % V ie ra s p ä ä o m a K assa ja p a n k k is a a m is e t M yyn tisa a m ise t Lain a sa a m ise t E n n a k k o m a k s u t S iirto sa a m ise t M u u t rahoitusvarat V a ih to o m a is u u s 6 9 2 3 2 122 2 2 8 31 688 6 2 9 7 9 971 1 8 9 2 0 2 5 8 3 3 6 3 5,5 3 9 2 1 6 1 1 2 2 0 8 2 0 2 7 8 7 4 5 8 1 0 0 1 6 19 308 2 0 8 4 8 4 32,7 Lyhytaikainen O stovelat E n n a k k o m a k s u t S iirtovelat R a h o itusve kse lit P itkäaikaisten lainojen ku o le tu kse t M u u t lyh ytaikaiset velat 4 0 7 2 4 4 8 0 9 4 6 151 8 4 4 0 4 0 2 5 4 1 6 1 3 7 1 5 6 5 1 5 2 1,5 34 3 6 9 5 2 1 7 37 197 3 3 666 31 224 14 0 9 6 155 7 6 9 24,5 A in e e t ja ta rvikke e t V a lm isteet ja p u o liva lm iste e t K ä y ttö o m a is u u s 4 4 8 6 7 9 6 5 0 7 141 3 7 4 19,5 32 457 56 4 133 021 20,9 P itkäaikainen Lainat ra h o itu sla ito ksilta E läkelainat O b lig a a tio la in a t M u u t p itkä a ikaise t velat 161 141 8 2 7 7 2 8 5 0 0 2 4 2 6 7 2 7 6 6 8 0 38,1 129 254 7 2 157 12 2 5 0 18 6 4 9 2 3 2 3 1 0 36,5 K eske nerä iset työt M a a ja vesialueet R a ke n n u kse t ja ra ke n n e lm a t K oneet ja laitteet M u u t a in e ellise t h yödykke e t O s a k k e e t ja o su u d e t A in e e tto m a t o ik e u d e t M u u t p itkä va ikutte ise t m e n o t G o o d w ill K irja n p id o lliste n ja su u n n ite lm a n m u kaiste n p o isto je n erotus 2 0 3 9 1 1 8 6 8 9 5 4 5 3 3 4 4 761 2 1 7 8 3 4 0 8 7 2 441 6 5 2 6 6 8 6 3 2 7 2 1 1 7 5 4 5 4 8 3 2 6 6 6 5 4 5,0 8 167 365 4 4 830 4 4 720 1 186 44 087 2 007 1 107 1 7 7 8 2 4 8 247 47 012 2 9 5 2 5 9 46,4 V ie ra s p ä ä o m a y h te e n s ä 4 3 3 1 9 5 5 9,6 3 8 8 0 7 9 61,0 V a ra u k s e t ja k e rty n y t p o is to e ro tu s K irja n p id o lliste n ja s u u n n ite lm a n m u k a is te n p o isto jen e rotus Investointivaraus T oim intavaraus V arastovaraus L u o tto ta p p io va ra u s O m a p ä ä o m a 5 4 5 4 8 1 3 000 2 4 0 0 0 3 3 6 5 8 4 0 3 4 1 2 9 2 4 0 1 7,8 4 7 012 15 000 4 2 2 6 9 2 6 9 5 106 9 7 6 16,8 S id o ttu o m a p ä ä o m a O s a k e p ä ä o m a V ararahasto M uu sid o ttu o m a p ä ä o m a 4 4 6 4 0 4 1 3 9 6 7 1 2 3 1 1 5 9 0 2 37 2 0 0 4 138 6 3 2 5 3 104 591 V apaa o m a p ä ä o m a K ä yttä m ä ttö m ä t voittovarat T ilik a u d e n voitto 2 8 6 8 7 1 9 351 24 321 12 797 4 8 0 3 8 1 6 3 9 4 0 22,6 37 118 141 7 0 9 22,2 7 2 6 3 7 5,0 636 764,0 7 2 6 3 7 5,0 6 3 6 7 6 4,0

R a h o i t u s l a s k e l m a (0 mk) E m o y h t i ö n t u l o s l a s k e l m a (0 mk) R a h a n lä h te e t T oim innasta K äyttö kate R ahoitusnetto Verot T oim innasta yh te e n sä M u u t tu o to t ja kulut K ä yttö o m a isu u d e n m yynti N o stetu t p itkä a ikaise t lainat M u u n to e ro R a h a n lä h te e t y h te e n s ä *) 7 2 7 6 5 2 0 5 4 0 3 6 9 9 4 8 5 2 6 3 2 0 5 3 0 5 7 6 8 5 8 0 9 5 1 7 1 6 1 1 8 9 6 9 871 2 3 059 6 441 40 371 872 14 8 40 94 816 3 169 152 324 5 7 6 5 0 1 1 0 5 4 3 1 5 8 4 3 4 3 8 6 222 3 4 9 7 3 6 7 8 7 7 1 4 0 0 6 6 40 2 0 9 7 928 3 832 2 8 4 4 9 3 8 4 14 365 4 2 4 5 8 84 888 1 9 8 5 % % L iik e v a ih to + 4 8 3 9 5 9,0 + 3 9 4 1 9 1,0 M u u ttu va t ja kiinteät kulut A in e e t ja ta rvikke e t P alkat H e n kilö sivu ku lu t V uokrat M u u t m u u ttu vat ja kiinteät kulut V a lm istu s o m a a n käyttö ön V araston m u u to s 2 0 6 211 9 8 7 8 4 5 2 4 9 5 1 3 3 4 4 6 2 0 2 1 + 3 5 3 2 + 3 0 1 4 4 2 6 3 0 9 88,1 1 5 4 236 87 338 4 3 1 9 1 1 1 3 7 0 5 6 1 0 4 + 2 971 4 7 1 4 3 5 3 982 89,8 K ä y ttö k a te + 5 7 6 5 0 1 1,9 + 4 0 2 0 9 10,2 R a h a n k ä y ttö Investo in nit P itkäaikaisten lainojen lyh e n nykse t O sin g o t R a h a n k ä y ttö y h te e n s ä N e tto k ä y ttö p ä ä o m a n m u u to s 5 4 7 5 6 3 5 8 5 2 4 0 9 2 9 4 7 0 0 + 66 4 8 9 161 1 8 9 5 3 8 7 2 56 5 3 7 2 6 7 8 113 087 + 3 9 237 152 3 2 4 4 8 2 5 7 3 5 311 4 0 9 2 8 7 6 6 0 + 5 2 4 0 6 1 4 0 0 6 6 3 6 9 6 5 37 528 2 6 7 8 77 171 + 7 7 1 7 84 888 S u u n n ite lm a n m u k a is e t p o is to t 11 841 2,4 1 0 8 9 2 2,8 L iik e v o itto + 4 5 8 0 9 9,5 + 2 9 3 1 7 7,4 R a h o itu s tu o to t ja k u lu t O sin ko tu o to t R a h o itu stu o to t R a h o itusku lu t + 9 0 7 8 + 9 0 1 9 2 9 1 5 1 11 0 5 4 2,3 + 6 4 3 5 + 11 987 26 3 5 0 7 928 2,0 T u lo s ra h o itu s e rie n jä lk e e n + 3 4 7 5 5 7,2 + 2 1 3 8 9 5,4 N e tto k ä y ttö p ä ä o m a n m u u to k s e n e ritte ly R a h o itu som a isu u s V a ih to o m a isu u s Lyhytaikaiset velat + 4 9 8 5 2 + 8 3 5 3 + 8 2 8 4 + 66 4 8 9 + 3 7 620 + 13 294 1 1 677 + 3 9 237 + 6 0 8 5 2 + 1 0 3 6 8 1 8 8 1 4 + 5 2 4 0 6 + 14 0 2 2 4 7 1 4 1 591 + 7 7 1 7 M u u t tu o to t ja k u lu t M u u t tu o to t M u u t kulut + 3 2 9 1 0 1 4 3 5 2 + 1 8 5 5 8 3,8 + 9 3 3 5 4 7 8 + 8 8 5 7 2,3 T u lo s e n n e n tilin p ä ä tö s s iir to ja ja v e ro ja + 5 3 3 1 3 11,0 + 3 0 2 4 6 7,7 K ir ja n p id o llis te n ja s u u n n ite lm a n m u k a is te n p o is to je n e ro tu s 2 7 3 7 0,5 2 3 6 4 0,6 V a ra u s te n m u u to s Investointivaraus T oim intavaraus V arastovaraus L u o tto ta p p io va ra u s 1 3 0 0 0 9 0 0 0 + 8 5 5 8 1 4 3 6 1 4 8 7 8 3,1 8 0 0 0 8 0 0 0 2,0 V e ro t 3 1 5 8 0,7 3 8 3 2 1,0 *) Fuusion ka u tta s a a tu a kä yttö o m a isu u tta s e k ä ko n se rn iyh tiö id e n välisen o s a k e o m is tu k s e n u u d e lle e n jä rje ste lyn yh te ydessä sa a tu ja ty tä ryh tiö o sa kke ita ei o le kä sitelty e m o yh tiö ssä investointina. T ilik a u d e n v o itto + 3 2 5 4 0 6,7 + 1 6 0 5 0 4,1

E m o y h t i ö n t a s e (0 mk) Vastaavaa 31.1 2. % 31.12. % 22 R a h o itu s o m a is u u s K assa ja p a n k k is a a m is e t M yyntisa a m ise t L a in asa a m ise t E n n a k k o m a k s u t S iirt o sa a m ise t M u u t ra hoitusvarat V a ih to o m a is u u s A in e e t ja ta rvikkeet V a lm iste et ja p u o liva lm iste e t K ä y ttö o m a is u u s K eskeneräiset työt M a a ja vesialueet R a kennukse t ja ra ke n n e lm a t K oneet ja laitteet M u u t a in e elliset h yö d ykke e t O s a k k e e t ja o suudet A in e e tto m a t o ik e u d e t M u u t p itkä va ikutte ise t m e n o t 4 3 0 0 4 1 1 8 7 9 6 4 0 2 1 7 4 3 1 9 7 7 9 4 1 4 3 7 9 2 8 4 4 5 6 7 7 7 9 1 7 1 5 1 1 8 901 3 2 0 9 9 2 3 6 9 4 1 0 2 6 8 0 6 2 5 1 5 7 4 7 4 0 2 6 0 3 7 4 2 2 8 5 0 9 3 5,7 9 6 2 2 4 15,1 29 0 0 6 86 534 3 6 4 4 0 6 961 4 3 3 5 10 178 24 481 61 3 1 0 7 932 98 2 8 8 2 6 8 0 8 22 327 1 0 54 5 9 0 6 2 1 061 1 103 2 1 7 6 3 5 173 4 5 4 33,1 8 5 791 16,4 K irja n p id o lliste n ja s u u n n ite lm a n m u ka iste n p o isto je n kertynyt erotus 5 4 5 4 8 3 1 4 9 2 2 4 9,2 4 7 012 2 6 4 647 50,5 Vastattavaa 31.12. % 31.12. V ie ra s p ä ä o m a Lyhytaikainen O stovelat E n n a k k o m a k s u t S iirtovelat R a h o ltusve kse lit P itkäaikaisten lainojen ku o le tu kse t M u u t lyh ytaika iset velat P itkäaikainen Lainat ra h o itu sla ito ksilta E läkelainat O b lig a a tio la in a t M u u t p itkäaikaise t velat V ie ra s p ä ä o m a y h te e n s ä V a ra u k s e t ja k e rty n y t p o is to e ro tu s K irja n p id o lliste n ja su u n n ite lm a n m u ka iste n p o isto je n kertynyt erotus Investointiva rau s T o im in ta va ra u s V arastovaraus L u o tto ta p p io va ra u s 3 6 4 4 6 2 7 2 9 3 7 3 9 0 4 0 6 9 3 5 6 5 8 11 0 5 8 1 0 5 7 9 6 8 2 1 9 0 8 5 0 0 6 7 0 2 5 4 5 4 8 1 3 000 2 4 0 0 0 3 2 5 0 0 4 0 0 0 1 2 7 3 5 0 1 9,9 2 0 3 1 8 8 3 1,8 3 3 0 5 3 8 5 1,7 1 2 8 0 4 8 2 0,0 2 6 231 5 2 1 7 30 868 30 8 7 4 10 5 4 2 85 711 71 581 12 250 5 8 6 3 47 012 15 000 27 5 5 8 2 564 103 7 3 2 19,8 175 4 0 5 33,5 2 9 7 1 7 3 53,3 92 134 17,6 2 3 O m a p ä ä o m a S id o ttu o m a p ä ä o m a O s a k e p ä ä o m a V ararahasto A rvo n ko ro tu sra h a sto M u u t sid o tu t rahastot 4 4 6 4 0 4 1 2 6 4 9 8 0 4 11 9 4 3 1 1 0 5 1 3 37 2 0 0 4 126 57 314 13 0 3 8 111 6 7 8 V apaa o m a p ä ä o m a K äyttörahasto K ä yttä m ä ttö m ä t voittovara t T ilik a u d e n voitto 2 9 3 7 2 8 6 4 4 3 2 5 4 0 21 5 5 5 3 3 3 8 16 0 5 0 7 0 5 5 6 181 0 6 9 2 8,3 4 0 9 4 3 152 621 29,1 6 3 9 6 5 5 1 0 0,0 5 2 3 8 9 2,0 6 3 9 6 5 5,0 5 2 3 892,0

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintaarvojen perusteella, poikkeuksena eräät kiinteistöt, joiden arvoon sisältyy arvonkorotuksia. Suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat alkuperäiseen hankintamenoon ja hyödykkeen taloudelliseen käyttöikään K on sern itilinp äätökse n laajuus Tilinpäätös käsittää emoyhtiön sekä kaikki ne yhtiöt, joissa konserni hallitsee suoraan tai välillisesti yli puolta osakkeiden äänimäärästä. Knivmanryhmän tulos sisältyy konsernitilinpäätökseen siltä osin, kuin se on muodostunut hankintaajankohdan jälkeen. Kirjanpidolliset poistot, jotka perustuvat verotussäännöksiin. Verotussäännösten mukaisesti verotuksessa vähennetyt poistot tulee kirjata tilinpäätökseen ssa ei ole merkittävää vähemmistöosuutta. S isä ise t liiketap ah tu m at Sisäiset liiketapahtumat, kuten konsernin sisäinen myynti ja sisäiset ostot, konsernlyhtiöiden jakamat osingot, konserniyhtlölden väliset saa tavat ja velat sekä konsernlyhtiöistä hankitun vaihtoomaisuuden arvoon sisältyvä kate, on eliminoitu. Tytäryhtiöosakkeet yhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa on käytetty hankintamenomenetelmää. Tällöin puolet tytäryhtiön hankintahetken varauksista on luettu hankintahetken omaan pääomaan, kun taas puolet on katsottu pitkäaikaiseksi verovelaksi. Tämä verovelka on konsernitaseessa sisällytetty muihin pitkäaikaisiin lainoihin. Tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon ja hankintahetken oman pääoman erotus esitetään konsernitaseessa goodvvilleränä ja se poistetaan 10 vuo dessa tasapoistoin. U lkom aisten tytä ryhtiö ide n tilin p ä ä tö ste n m uuntam inen Suom en rahaksi Ulkomaisten tytäryhtiöltten tilinpäätökset on muutettu Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän ja tytäryhtiöosakkeiden hankintahetken kurssin vaihtelusta aiheutuva kurssiero on viety suo raan konsernin omaan pääomaan. Hankittaessa tytäryhtiöitä ulkomailta emoyhtiö pyrkii yleensä nosta maan vastaavansuuruisen valuuttalainan. Näistä valuuttalainoista aiheutuva kurssiero on viety tytäryhtiöosakkeiden kurssieroa vastaan, eikä se näin ollen ole vaikuttanut konsernin tulokseen. V aihtoom aisuus Varaston arvostuksessa käytetään alimman arvon periaatetta, eli varasto arvostetaan hankintahintaan, jälleenhankintahintaan tai myynti hintaan riippuen siitä, mikä näistä arvoista on alhaisin. n ja kotimaisten tytäryhtiöiden varastojen hankintahinta on määritelty käyt täen hankinnasta tai valmistuksesta aiheutuneita välittömiä menoja FIFOperiaatetta noudattaen. Ulkomaisten tytäryhtiöiden vaihtoomaisuuden arvostuksessa on käy tetty kussakin maassa vallitsevaa käytäntöä, jolloin eräissä tapauksissa välillisten valmistuskustannusten osuus otetaan huomioon. Mikäli myös kotimaisten tytäryhtiöiden vaihtoomaisuus arvostettaisiin kansainväli sen käytännön mukaisesti (esim. International Accounting Standardsin mukaisesti), olisi konsernin vaihtoomaisuuden arvo merkittävästi korkeampi. U lkom aan rahan m ääräiset saatavat ja velat Kaikki ulkomaan rahan määräiset saatavat ja velat on arvostettu tilin päätöspäivän kurssiin. n valuuttastrategian mukaisesti valuut tamääräiset saatavat ja velat pyritään tasapainottamaan. Näin ollen sekä realisoituneet että realisoitumattomat kurssierot on kirjattu tulos laskelmaan. Käyttöom aisuus Käyttöomaisuus on arvostettu välittömiin hankintatai valmistuskustan nuksiin, poikkeuksena eräät kiinteistöt, joiden arvoon sisältyy arvon korotuksia. n laskentatoimessa käytetään seuraavia poistokäsitteitä: Laskennalliset poistot, jotka perustuvat jälleenhankintaarvoihin. Jälleenhankintaarvot on saatu korottamalla alkuperäistä hankinta menoa rahanarvon heikkenemistä osoittavilla indekseillä. Laskennalli sia poistoja käytetään sisäisessä tuloksen arvostelussa ja hinnoitte lussa. Suunnitelman mukaisten poistojen ja kirjanpidollisten poistojen erotus esitetään tuloslaskelmassa tilinpäätössiirtona. Taseessa eri käyttöomai suusryhmät on esitetty alkuperäisten hankintamenojen mukaisina, joista on vähennetty kirjanpidolliset poistot. Suunnitelman mukaisten ja kirjanpidollisten poistojen kertynyt erotus esitetään yhtenä eränä käyttö omaisuudessa ja varauksissa. Voimassa olevan kirjanpitolain mukaan eräiden käyttöomaisuuslajien arvonkorotukset ovat mahdollisia, mikäli arvonnousu on pysyvä. Näin ollen eräiden kiinteistöjen arvoon sisältyy arvonkorotuksia. Arvonkoro tusten vastaerä sisältyy sidottuun pääomaan. Varaukset Suomen verolainsäädäntö mahdollistaa varausten tekemisen tilikau den tuloksesta. Jotta varaukset olisivat vähennyskelpoisia, tulee ne tehdä kirjanpidossa. Kirjanpitolainsäädännön mukaisesti varaukset vähennetään tuloksesta ennen veroja. Tilikauden ja aikaisempien tili kausien tuloksesta tehdyt varaukset esitetään taseen vastattavissa otsi kolla "Varaukset. Verot Tilikauden verokuluna esitetään maksetut verot ja verolaskelman perusteella maksettavaksi tulevat verot. Varauksista aiheutuvaa piilevää verovelkaa ei ole otettu huomioon, koska varaukset eivät todennäköi sesti purkaannu lähitulevaisuudessa. E läkesitoum ukset Toimessa olevan henkilökunnan eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat vastuut on katettu eläkevakuutuksin ulkopuolisissa eläkevakuutus yhtiöissä. Oman eläkesäätiön vastuuvajaus ja yhtiön omalla vastuulla olevat eläkkeet koskevat jo eläkkeellä olevien henkilöiden vapaaehtoi sia lisäetuuksia. Tutkim us ja keh ittäm ism e not Tutkimuksesta ja kehittämisestä aiheutuneet kulut on kirjattu vuosikuluina tuloslaskelmaan. S idotun pääom an tuotto n sidotun pääoman tuoton laskennassa otetaan huomioon tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja lisättynä korkokuluilla. Näin saatu tulos oikaistaan vähentämällä metsätulot sekä eliminoimalla tuloslaskelman erä "Muut tuotot ja kulut. Pääoman laskennassa vähennetään taseen loppusummasta eiteolliseen toimintaan kuuluva maaomaisuus. Tuotto lasketaan edellisen vuoden ja tilinpäätösvuoden lopun em. tavalla lasketun pääoman keskiarvolle. Tilinpäätöskommentit 1. Tuloslaskelm a Aikaisemmasta poiketen rahoituskuluihin on sisällytetty korkokulujen lisäksi myös muut vieraan pääoman hankinnasta aiheutuneet kulut. Vastaava muutos on tehty vuoden vertailulukuihin. Niinikään kaikki luovutusvoitot on esitetty tuloslaskelmassa. Vastaavasti tulos laskelma vuodelta on muunnettu vertailukelpoiseksi esittämällä suoraan omiin pääomiin kirjatut luovutusvoitot muissa tuotoissa. 7. K irja n p id o llise t po istot Tilikauden aikana tehdyistä yrityskaupoista, tytäryhtiöfuusiosta sekä kurssimuutoksista johtuen varaston muutos tuloslaskelmassa ei ole johdettavissa taseista. Rakennukset Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Goodwill 2. Liikevaihto Liikevaihto koostuu laskutuksesta, josta on vähennetty välilliset verot, maksetut provisiot, lähtevän tavaran rahdit sekä luottotappiot. Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 3. Palkat Valmistuspaikat Muut palkat Muut kuin työajalta maksetut palkat 83227 79750 71 664 66 727 68 023 52335 60 596 46209 162977 138391 120358 106805 22151 1 9 7 4 9 21 575 1 9 4 6 7 140826 118642 98784 87 338 n hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot olivat 1320 tmk. n keskimääräinen henkilöstö oli 1860 ja emo yhtiön 1 515. 4. H enkilösivukulut Suomessa Muut kuin työajalta maksetut palkat Sosiaaliturvamaksut Eläkekulut Kertamaksut ennen aikaisista eläkkeistä Siirto eläkesäätiöön Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut ulkomailla 21 575 7454 19 508 19467 6562 13294 21 575 7 297 19216 19467 6 388 13 024 570 885 3076 929 681 2837 570 885 2952 929 681 2702 53068 43770 52495 43191 9238 8382 62 306 52152 5. Muut m uuttuvat ja kiinteä t kulut Muut muuttuvat ja kiinteät kulut sisältävät mm. alihankkijoiden veloitta mat tuotepalvelukset, myytäväksi ja kulutettavaksi hankitusta energi asta aiheutuneet kulut, rakennusten ja koneiden ylläpitoja korjausku lut, markkinointikulut, matkakulut sekä henkilöstön koulutuksesta aiheutuneet kulut. 6. S uunnitelm an m ukaiset po istot Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Goodwill 3314 13819 3230 13306 2750 7 827 2489 7314 213 627 109 511 104 520 99 376 700 784 614 198 640 614 19457 17 968 11 841 10892 3723 16147 3339 15561 3159 10155 2 598 9569 213 627 109 511 104 520 99 376 700 784 614 198 640 614 22194 20332 14 578 13256 2737 2 364 2737 2 364 Kuten edellisenäkin vuonna kirjanpidolliset poistot vastaavat elinkeinoverolain ja vastaavien ulkomaisten säännösten enimmäispoistoja. Laskennalliset poistot (Mmk) 20,7 22,5 15,0 15,4 Laskettaessa suunnitelman mukaisia poistoja sovelletaan eri poistopro sentteja riippuen hyödykkeen taloudellisesta käyttöiästä. Tavallisimmat taloudelliset käyttöiät ovat: Rakennukset Koneet ja laitteet Trukit, autot ym. 25 vuotta 12,5 vuotta 4 vuotta 8. R ahoitustuotot ja kulut n osinkotuotoista 2,7 Mmk koostuu tytäryhtiöiden maksamista osingoista. n osinkotuotoista 5,9 Mmk on Ovako Oy Ab:n mak sama osinko. R ahoitustuotot Korkotuotot 8 884 R ahoituskulut Korkokulut Muut vieraan pääoman hankinnasta aiheutuneet kulut 9019 33 258 31 407 11 987 26632 24 257 2 5 39 2 093 2 5 19 2 093 35 797 33 500 29151 26350 K urssierot pitkä aikaise sta vieraasta pääom asta Realisoidut Realisoitumattomat 10237 2 0 9 + 194 + 47 + 127 2 2 9 + 194 + 47 + 127 + 174 + 174 15 35 9. M uut tuo to t ja kulut Muut tuotot sisältävät paitsi yksittäisten kiinteistöjen ja arvopapereiden myynnin yhteydessä syntynteitä luovutusvoittoja myös konsernin struk tuurin muuttamisen yhteydessä saatuja tuottoja. n muissa tuo toissa esitetään lisäksi Fiskars Manufacturing Corporationin osakkeiden myynnistä syntynyt voitto. Osakkeet on myyty Fiskars Inc. nimiselle yhtiölle, jonka koko osakekannan Fiskars Oy Ab omistaa. Muut kulut sisältävät muun muassa sahayhtiö Oy MetsäSkogby Ab:n osakkeiden myyntitappion 6 Mmk sekä kertaluontoisia eläkevakuutusmaksuja, joilla konserni varautuu tuleviin struktuurimuutoksiin.

10. Verot Tuloslaskelman verot sisältävät tilikaudella maksetut verot ja verokalkyylin perusteella maksettaviksi tulevat verot. 11. T ytäryhtiösaam iset ja v e la t Myyntisaamlset Lainasaamiset Ostovelat 45 790 8730 4 552 _ 29462 17 245 1 935 12. Lainasaam iset Lainasaatavat konsernin johdolta olivat 0,5 Mmk. Obligaatiolaina 1.12.19781.12.1988 Korko 9,75% Lainamäärä 31.12. lyhytaikainen osa Muut joukkovelkakirjalainat 28.12.28.12.1989 Korko 10,75% Lai namäärä 31.12. lyhytaikainen osa Keskeneräiset työt Maaalueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Goodwill 2039 118689 97429 167784 3128 34 087 2441 8369 7 968 Investointivaraus 1.1. Lisäys +A/ähennys 1 843 1 105 2039 118689 67 043 86 799 2178 34 087 2 441 6526 6863 Yhteensä 441 934 115269 326665 Yhteensä 396271 101 012 295 259 30386 80985 950 H ankintaarvot ja kirja n p id o llise t p o isto t konsernissa Hankinta Kertyneet Jäännöspoistot arvo arvot 1 843 1 105 2 039 118689 54533 44 761 2178 34 087 2441 6 526 6863 441 934 169817 272117 396271 148025 248247 Yhteensä Yhteensä 42 896 123023 950 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 54 548 14. Inve sto inn it Keskeneräiset työt Maaalueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 31.12. %emoyhtlön varaston arvosta Luottotappiovaraus 1.1. Lisäys +/Vähennys Muu muutos 7 885 1 007 7 668 22 444 5 984 26 773 5813 15309 2 698 18179 75 21 693 1 034 257 5 977 619 276 343 276 343 54 756 53872 48257 36965 ') Fuusion kautta saatua käyttöomaisuutta sekä konsernlyhtlöiden väli sen osakeomistuksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä saatuja tytäryhtiöosakkeita el ole käsitelty emoyhtiössä Investointina. +13000 13000 13000 15 000 + 9000 7 000 + 8000 15 000 + 9000 7 000 + 8000 24 000 15 000 24 000 19,9 15 000 42269 8750 34 809 + 7 379 27 558 8 558 +13500 27 558 + + 139 Kirjanpidollisten ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus 31.12. +13000 27 558 42269 32 500 2 695 + 1483 144 2671 + 99 75 2 564 + 1436 2 564 4 034 2695 4 000 2 564 34,0 54 548 47 012 54548 47 012 17. M uutokset konsernin om assa pääom assa Sidottu om a pääom a Vapaa om a pääom a 1.1. Osinko Kiinteistöjen myynnin yhteydessä vapautuneet sidotun pääoman erät Muu muutos Tilikauden tulos 31.12. Vapaa oma pääoma yhteensä Oma pääoma yhteensä Osake pääoma 18. M uutokset em oyhtiön om assa pääom assa Sidottu om a pääom a Osake pääoma 1.1. Siirretty osakepääomaan Siirretty käyttörahastoon 37 200 + 7440 4126 57 314 7 440 70 1 095 44 640 4126 49804 11 943 Vara rahasto 37 200 + 7 440 41 38 + 1 44 640 4139 Käyttämättömät voittovarat Muu sld. oma pääoma 63253 7 440 1 164 +12474 67123 115902 Tilikauden tulos 37118 4 092 + 70 4 409 +19351 28687 31.12. Sidottu oma pääoma yhteensä 19351 48038 163940 Vara rahasto Arvon korotus rahasto Muut sidotut rahastot 13038 110513 Käyttö rahasto Vapaa om a pääom a 1.1. Siirto Kiinteistöjen myynnin yhteydessä vapautuneet sidotun pääoman erät Osingot Tilikauden tulos 21 555 + 6652 Käyttä mättömät voittovarat Tili kauden tulos 19388 6652 + 1 165 4092 + 3 2 540 29372 31.12. Vapaa oma pääoma yhteensä 81 33658 31.12. 31.12. Sidottu pääoma yhteensä 1 715 2 342 294 10 967 619 Varastovaraus 1.1. Lisäys +/Vähennys Fuusio Muu muutos _ 31.12. %emoyhtlön palkoista 1) 7 885 1 007 75 18825 1 034 Toimintavaraus 1.1. Lisäys +/Vähennys 31.12. 1.1. Siirretty osakepääomaan Siirretty käyttörahastoon Muu muutos 2 039 2 395 8500 16. Varaukset Käyttämättömien voittovarojen vähennys kohdassa "Muu muutos jo h tuu pääasiassa tytäryhtiöissä suoritetuista osakepääoman korotuksista, jotka on toteutettu voittovaroin. 4 000 1 000 3000 Yhteensä, obligaatiolainat 2 039 118689 97 429 167784 3128 34 087 2441 8 369 7 968 '8 2 5 0 2 750 5 500 13. Käyttöom aisuus H ankintaarvot ja suunnitelm an m ukaiset po istot konsernissa Hankinta Kertyneet Jäännösarvot poistot arvo Keskeneräiset työt Maaalueet Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Goodwill n sisäisen osakeomistuksen eliminoinnin yhteydessä syntynyt kurssivoitto on kirjattu konsernin sidotun pääoman lisäykseksi. 15. O bligaatiolainat, em oyhtiö (0 mk) 8644 Oma pääoma yhteensä 32 540 70 556 181069 19. Em oyhtiön osakepääom a n osakepääoma koostuu 1 860 000 Kosakkeesta ja 372 000 Aosakkeesta eli yhteensä 2 232000 osakkeesta nimellisarvoltaan 20 mk/kpl. 20. V astuusitoum ukset ja annetut pa ntit Kiinteistökiinnitykset omasta velasta 128 360 Irtaimlstokilnnitykset 150 omasta velasta 900 muut Yrityskiinnitykset (Ruotsissa) 3357 omasta velasta 132767 Annetut pantit 291 muut 825 Faktorlngvastuu Takaukset konsernlyhtiölden puolesta 21 435 muut 22551 Veksel vastuut konserniyhtlölden puolesta 1 044 muut 1 044 21. Eläkevastuut 117833 124 570 117683 900 118733 124 570 117683 278 771 825 771 23899 30 892 21 253 19221 23399 24 948 52 970 43391 3571 4 347 1 044 27 653 3 571 3571 5 391 31 224 yhtiön eläkesitoumuksista 7 406 7 709 7 406 eläkesäätiön vastuuvajaus 3955 3938 3955 11 647 11 361 11 361 7 709 3 938 11 647 23. Käyttöom aisuusosakkeet Fiskars Oy Ab:n omistamat osakkeet Tytäryhtiöissä Fiskars Inc., USA Fiskars AO, Tanska Fiskars AS, Norja Fiskars AB, Ruotsi Fiskars GmbH, BRD Fiskars Ges.mbH, Itävalta Fiskars Nederland B.V., Hollanti Flnnovation SARL, Ranska Fiskars AG, Sveitsi Fiskars Ltd., Isobritannia Knlvman AB, Ruotsi Oy Rahkola Ab Predium Oy Ab Kiinteistö Oy Danskog gärd Kiinteistöyhtiöt Nimenkantoyhtiöt Osak keita kpl 2 750 41 30 1 000 Osuus osakepaaomasta % 99,8 Nimellis arvo (0) 3185 4490 150 49 Kirjan pito arvo (0) (USD) (DKK) (NOK) (SEK) (DEM) 20 898 3 066 117 84 73 99 500 (ATS) 126 35 0 (NLG) 66 300 50 (FRF) 50 (CHF) 175 129 66 000 30 000 400 150 66 (G BP) 3000 (SEK) 4 15 618 14 275 3 694 15 4 000 3000 3 000 130 83 46 549 Osakkeet muissa yhtiöissä Ovako Oy Ab 34 StarckjohannTelko Oy 2 ' Teijon Telakka Oy Rautaruukki Oy VVilklnsonFiskars B.V. Kiinteistöja asuntoosakeyhtiöt Muut osakkeet ja osuudet 840 250 300 125 25 33,5 34 840 18,7 1 687 42,9 3 000 X 625 50 25 (NLG) 4 325 542 (A) Yhteensä Fiskars Oy Ab 34 075 80 625 Muiden konserniyhtlölden omistamat osakkeet Tytäryhtiöissä Fiskars Manufacturing Corp., USA 3 000 3000 Fiskars Electronics Corporation 1 000 0 Knivman Bankeryd AB, Ruotsi 900 90 Knivman Nederland BV, Hollanti 35 35 Knivman Inc., USA 50 250 AB Plast och Metallprodukter, Ruotsi 600 60 Muissa yhtiöissä Yhteensä osakkeet konsernitaseessa 21 808 2 231 4 500 625 44 (A + B) (USD) 3 000 (USD) (USD) 1 000 (USD) (SEK) 4 500 (SEK) (NLG) (USD) 68 (SEK) 20 (SEK) (SEK) (B) 60 (SEK) 12 34 083

Varsinainen yhtiökokous Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä T o u kokuun 9. p ä ivä n ä p id etyssä y h tiö k o k o u k s e s s a va h viste ttiin v u o den tilin p ä ä tö s h a llitu kse n e h d o tu kse n m u kaisesti. O sin k o n a p ä ä te t tiin m a ksa a 11 % eli 11 m k o sa ke tta kohden, y h te e n sä 4 0 9 2 0 0 0 m k. Y h tiö ko ko u s päätti ko rotta a h a llitu k sen jä se n te n lu k u m ä ä rä ä 7 jä se n estä 8 jä se n een. E rovuorossa olleet h a llitu k s e n jä s e n e t G ö ran J. E hrnrooth ja T h o m a s Tallberg valittiin y h tiö k o k o u k sessa u u d e lle e n se kä u u d e ksi hallitu kse n jä se n e ksi valittiin R eijo K aukonen. V arsinaisiksi tilin ta rka sta jiksi valittiin u u d e lle e n d ip l.e k o n. Eric H a glund, KHT, dipl. ekon. B rita H isingerjägers kiö ld ja dipl. ekon. C h ristian Hilden. V aratilintarkastajiksi valittiin u udelle e n d ip l.e k o n. S ixten N ym an, KHT, dipl. ins. Peter H artw all ja kauppat. m aist. H enry Lind. Y h tiö ko ko u s päätti ko rottaa yhtiö n o s a k e p ä ä o m a a 37 2 0 0 0 0 0 m a rka sta 44 6 4 0 0 0 0 m a rkka a n su o ritta m a lla 7 4 4 0 0 0 0 m a rka n su u ru in e n ra h a sto anti. Y h tiö ko ko u s päätti m yö s s u o ritta a o sa k k e id e n n im ellisarvon m u u to kse n m a rka sta 20 m a rkka a n s e kä että yh tiö o ttaa kä yttöön kaksi uutta o sa ke la jia K ja A. R ahasto anti ja n im ellisarvon m u u to s päätettiin su o rittaa o s a k e k irjo je n va ih d o lla jo llo in jo ka ista m a rka n nim e llisa rvo ista o sa ke tta k o h d e n a n n e ttiin v a ih d o ssa 5 uutta K osa ketta ja ra h a sto a n tin a 1 uusi A osake. Y h tiö ko ko u s vahvisti vastaavat m u u to k s e t yh tiö järje stykse en. Y h tiö k o k o u s päätti e d e lle en yhtiön se kä ko tim a ise n että ka n sa invä lise n to im in n a n k e h ittä m is m a h d o llis u u k sien va rm ista m ise ksi va ltu u tta a h a llitu kse n yh d e n vu o d e n a ika n a va rsin a i se sta y h tiö k o k o u k s e s ta 9.5.1 9 8 5 lähtien, o s a k k e e n o m is ta jie n e tu o ik e u d e sta m e rkitä o s a k k e ita poiketen, päättä m ä ä n o s a k e p ä ä o m a n ko ro tta m ise sta u u sm e rkin n ä llä, yhdessä tai u s e a m m a s s a erässä, e n intään 5 3 6 0 0 0 0 m a rka lla siten että e n intä än 2 6 8 0 0 0 kpl uusia A o s a k k e ita ta rjo taan m erkittä vä ksi h allitu kse n p ä ä tö k sen m u ka ise sti ja hallitu kse n va h vista m a a n h inta an s e k ä m u u to in h a llitu kse n va h vista m in ehdoin. K onsernin va p a a p ä ä o m a on 4 8 M m k E dellisten vu o sie n voittovarat 8 6 4 4 1 5 1,6 4 T ilika u d e n vo itto 3 2 5 4 0 6 7 5,9 6 Voittovarat yh te e n sä m k 41 184 8 27,60 H allitus ehdo ttaa, että o s in k o n a m a kse ta a n K o sa kke ille 12 % eli 2,40 m k o sa kke e lta m k 4 4 6 4 0 00,00 o s in k o n a m a kse ta a n A o s a k k e ille 1 4 % e li 2,80 m k o sa kke e lta m k 1 041 6 00,00 k ä y ttä m ä ttö m ie n vo itto va ro je n tilille jä te tä ä n m k 35 6 7 9 227,60 Edellyttäen, että y h tiö k o k o u s h yvä k syy h a llitu kse n e h d o tu kse n, e m o yhtiö n o m a p ä ä o m a v o ito n ja o n jä lk e e n on 175,6 M m k. O m a p ä ä o m a ja k a u tu u seuraavasti: SIDOTTU O M A P A A O M A O s a k e p ä ä o m a 44,6 37,2 V ararahasto 4,1 4,1 A rv o n k o ro tu sra h a sto 49,8 57,3 M uut s id o tu t rahastot 11,9 13,0 VAPAA O M A P ÄÄ O M A H e lsin g issä 3 p n ä m a a lisku u ta 1986 Q * a 110,5 111,7 K äyttö raha sto 29,4 28,2 K ä yttä m ä ttö m ä t voitto varat 35,7 8,6 65,1 36,8 Y h teensä 175,6 148,5 Ja c o b von Julin G öra n J. E hrnrooth Jarl G rip e n b e rg R obert G. E hrnrooth T h o m a s T a llb e rg / Lauri K a lim a i j Im Jarl E n gberg R eijo K a u ko n e n to im itu s jo h ta ja

Tilintarkastuskertomus Kulutustavararyhmä 3 0 O le m m e ta rka sta n e e t F iskars O y A b:n v u o d e n tilin p ä ä tö k s e n ko n se rn itilin p ä ä tö ksin e e n ja kirja n p id o n s e k ä h a llinnon hyvän tilin ta rka stu sta va n e d e llyttä m ä ssä laajuudessa. E m o y h tiö T ilinpäätös, jo k a o so itta a vo itto a tilika u d e lta 32.540.675,9 6 m arkkaa, on laadittu v o im a ssa olevien sä ä n n ö ste n m ukaisesti. K oska ta rk a s tu k s e m m e ei ole a n ta n u t a ihetta h u o m a u tu k s iin kirja n p id o n, tilin p ä ä tö kse n tai h a llinnon suhteen, p u o lla m m e tu lo s la s k e lm a n ja ta seen vahvistam ista, va h viste tu n taseen m u ka ise n vo ito n kä yttä m istä h a llitu kse n e h d o tu k s e n m u ka ise sti se kä va s tu u va p a u d e n m y ö n tä m is tä h a llitu kse n jä se n ille ja to im itu s jo h ta ja lle ta rk a s ta m a lta m m e tilikaudelta. K o n s e rn i K onse rn itilin p ä ä tö s on laadittu vo im a s s a olevien sä ä n n ö ste n m u kaisesti. K onse rnin va p a a o m a p ä ä o m a on esitetty ko n sern ita se e ssa o sa ke yh tiö la in e d e l lyttäm ä llä tavalla. U lk o m a a n to im in ta ra k e n ta a v a u ra u tta K u lu tu sta va ra ryh m ä n o su u s k o k o ko n se rn in m yyn n istä oli 3 8 % M yynti, M m k 241 jo sta u lko m a illa 79% H e n kilö stö 809 Fiskarsin saksien, veitsien ja käsityöka lu je n E uroopan m yynti kasvoi 30%. M yynti ta p a h tu i a ik a is e m p a a selvästi e n e m m ä n ko n se rn in o m ie n kanavien kautta. K u lu tu sta va ra ryh m ä sai h u o m a tta va n va h vistu kse n, kun K n ivm a n A B E skilstu n a ssa siirtyi F iskarsin o m is tu k seen. K aupan m yö tä Fiskars on P ohjo is m a id e n jo h ta v a keittiöveitsien ja ju u s to h ö y lie n to im ittaja. K n ivm a n in H o lla n n issa sija itse va tytäryhtiö lu jitta a s a m a lla Fiskarsin a s e m a a ke s k e i sillä E uroopan m a rkkin o illa. H u o lim a tta siitä, että u u sien käsityöka lu je n ja veitsien tu o m in e n m a rk k i noille on o llu t U S A :ssa o d o te ttu a hitaam paa, Fiskars M a n u fa ctu rin g C o rp o ra tio n kykeni va h vista m a a n m a rkkin a a se m ia a n. P uutarhan leikku u vä lin e id e n m yynti kasvoi % e d e llise stä vuodesta. Fiskars on jo h ta va s a k s im e rk k i E uroop assa ja Y hdysvalloissa. A s ia k a s lä h e is e m p ä ä to im in ta a U utta te k n o lo g ia a ja u u sia m e n e te l m iä so velletaan ja tku vasti Fiskarsin kulutustavaro ih in. K aikki F iskarsin a lueella sija itseva t te h ta a t to im iva t nyt u u situ issa tilo issa jo is s a a sia kka id e n ta rp e e t vo id a an e n tistä p a re m m in h u o m io id a. P u o lla m m e ko n s e rn itu lo s la s k e lm a n ja konse rn ita se e n vahvistam ista. H e lsin g issä m a a lis k u u n 5 päivä nä 1986 C h ristia n H ildén Eric H agfu nd KHT Knivmanin juustohöylät ja veitset sopivat kaikkien juustolaatujen käsittelyyn.

32 L o g is tiik k a to im in to ja k e h ite ttiin k a ik illa to im in ta a lu e illa. VVausaun te h ta illa Y h d y s v a llo is s a in v e s to itiin u u te e n tie to k o n e e lla o h ja ttu u n tu o tte id e n ja k e lu k e s k u k s e e n jo s ta k u lu tu s ta v a ra t lä h e te tä ä n s u o ra a n a s ia k k a ille to iv o tu n k o k o is is s a erissä. T u o tte id e n ja k e lu ru o ts a la is ille a s ia k k a ille p ä ä te t tiin k e s k ittä ä K n iv m a n in y h te y te e n E skilstu n a a n. U u d e t C h e fk e ittiö v e its ie n k u lu tta ja p a k k a u k s e t s u u n n ite ltiin a s ia k a s ta s ilm ä llä p itä e n tu rv a llis ik s i ja in fo rm a tii v isiksi. C h e fv e its e t o te ttiin E u ro o p a n m a rk k in o illa hyvin v a s ta a n. P ow erg rip ru u v ita ltto je n la n s e e ra a m in e n o n n is tu i n iin ik ä ä n o d o te tu s ti. L a a tu a ia h y v ä ä m u o to ilu a F iska rs tu n n e ta a n k a ik k ia lla m a a il m a s s a k u lu tu s ta v a ro is ta a n jo id e n k o rk e a k ä y ttö a rv o p e ru s tu u la a tu u n, e d u llis e e n s u o rite h in ta s u h te e s e e n ja to im iv a a n m u o to ilu u n. F iska rs on s a a n u t u s e ita m e rk ittä v iä la a tu ja m u o to ilu p a lk in to ja. V u o n n a S u o m e n m u o to ilu ra a ti m y ö n s i H y v ä ä m u o to ilu a tu n n u k s e n u s e ille tu o t teille. F is k a rs m e rk k i v a h v is tu u H e llittä m ä ttö m ä n m a rk k in o in tity ö n ja te h o k k a a n, s e k ä Y h d y s v a llo is s a e ttä E u ro o p a s s a to te u te tu n k u lu tta ja m a in o n n a n a v u lla F is k a rs tu o te m e rk k i o n s e lvä sti v a h v is tu n u t. E n tistä g lo b a a lim p i o te m a rk k in o is ta e d is tä ä m y ö s u u s ie n tu o tte id e n n o p e a a m a rk k in o ille pääsyä. 1. U usien Chefveitsien kuluttajapakkaukset on suunniteltu turvallisiksi ja informatiivisiksi. 2. Fiskarsin kuuluisia saksia m ainostettiin näyt tävästi Ranskan televisiossa. "Fiskars libère la m ain d e 1 homme." 3. Fiskarsin uuteen Po w erg rip työkalusarjaan kuuluu vaihtoteräinen ruuvitaltta. Siinä on viisi erilaista, vinyylipäällysteisen kahvan sisällä säilytettävää irtokärkeä. 4. Keveät, tehokkaat puutarhan raivaussakset saivat S uom en Muotoiluraadilta Hyvää m u o toilua merkin käyttöoikeuden.

Elektroniikkaryhmä E le k tro n iik k a ry h m ä n m y y n ti lisä ä n tyi e d e llis v u o d e s ta 41 %. K a s v u a syn tyi F is k a rs in k a ik illa e le k tro n iik a n a lu e illa, T e h o e le k tro n iik a s s a, L iik e n n e e le k tro n iik a s s a, K o te lo is s a ja K e h ity s tu o tteissa. L is ä ä n ty v ä k a n s a in v ä lis y y s lo i k a s v u a E le k tro n iik k a ry h m ä n o s u u s k o k o k o n s e rn in m y y n n is tä oli M yynti, M m k jo s ta u lk o m a illa FHenkilöstö 21% 126 56% 385 F is k a rs v a h v is ti e le k tro n iik k a ry h m ä n s ä k a n s a in v ä lis ty m is tä s iirty m ä llä tu o ta n n o llis e e n to im in ta a n m y ö s Y h d y s v a llo is s a ja R u o tsissa. T ä m ä ta p a h tu i k a h d e n y rity s k a u p a n ka u tta : v u o d e n a lu s s a o s te ttiin S a n ta B a rb a ra s s a, K a lifo rn ia s s a, to im iv a n B e h lm a n E n g in e e rin g C o rp o ra tio n in liik e to im in ta, v u o d e n lo p u s s a s o v ittiin G ö te b o rg in lä h is tö llä s ija its e v a n K rafte le k tro n ik A B :n s iirty m is e s tä F iska r s in h a ltu u n. R y h m ä n o rg a n is a a tio ta m u u te ttiin ja k a m a lla e le k tro n iik k a to im in ta k a h te e n o p e ra a tio o n : E le k tro n iik k a, E u ro o p p a ja E le k tro n iik k a, USA. Y h d y s v a lta i n e le k tro n i i k k a to i m i n ta a k e h ittä m ä ä n p e ru s te ttiin C u p e rtin o o n, K a lifo rn ia a n, F iska rs E le c tro n ic s C o rp o ra tio n ja s e n n e u v o a a n ta v a k s i e lim e k s i E le c tro n ic s A d v is o ry C o u n c il jo h o n o n k u ts u ttu a la n a s ia n tu n tijo ita. k a tta v a n m y y n tiv e rk o s to n lu o m in e n. B e h lm a n o n v a k iin n u tta n u t p itk ä a ik a i se t k a u p p a s u h te e n s a u s e isiin m e rk it tä v iin k ä rk iy h tiö ih in. L iik e n n e e le k tro n iik a s s a k e h ite ttiin y h d e s s ä k ä y ttä jie n k a n s s a uusi, e rityi se s ti a lu e e llis e e n liik e n te e n o h ja u k s e e n ja n o p e ille v ä y lille s o v e ltu v a F IS K T E A M tu o te p e rh e. T o im in n a n a s ia k a s k e s k e is tä lu o n n e tta te rä v ö i te ttiin p e ru s ta m a lla e rity in e n a s ia k a s p a lv e lu o s a s to. S e v a s ta a m m. k ä y ttä jä k o u lu tu k s e s ta, te k n is e s tä tu e s ta ja tu o tte id e n h u o llo s ta. U u s i k o te lo te h d a s U u d e n k o te lo te h ta a n in v e s to in tip ä ä tö s te h tiin v u o d e n lo p p u p u o le lla. V a lm is tu ttu a a n T a m m is a a re e n k e v ä ä llä 1986, te h d a s o n e rä s m a a il m a n n y k y a ik a is im m is ta. T ehta alla o n v a lm iu s n o p e is iin to im itu k s iin n. 4 0 m a a ta k a tta v a lle a s ia k a s a lu e e lle. Y h d y s v a lta in m a rk k in a t a v a u tu iv a t e n s im m ä is illä tila u k s illa. 7. A lueellisen liikenteenohjausjärjestelmän val K o k o n a is la a tu a a s ia k k a a n p a rh a a k s i T e h o e le k tro n iik a s s a tu o tte e t o n k e h i te tty e n tis tä p ie n ik o k o is e m m ik s i, h ilja is e m m ik s i ja h e lp p o k ä y ttö is e m m ik s i s a m a lla k u n p a lv e lu n la a tu a on k o ro s te ttu jo u s ta v illa to im itu s, k ä y ttö o p a s tu s ja h u o lto p a lv e lu illa. E u ro o p a s s a tu o tiin m a rk k in o ille s a rja u u sia, eri te h o is ia k a tk e a m a tto m a n v irra n s y ö tö n tu rv a a v ia la itte ita (UPS). N e s o v e ltu v a t e rity is e s ti h a ja u te ttu je n tie to jä rje s te lm ie n ja n y k y a ik a is te n to i m is to je n ta rp e is iin. U u s is s a tu o tte is s a k o ro s tu v a t k ä y ttä jä y s tä v ä llis y y s ja m u o to ilu. B e h lm a n E n g in e e rin g in p ä ä tu o tte e t, m ik ro p ro s e s s o rio h ja tu t v a ih to v irta lä h te e t ja ä ly k k ä ä t v irra n ja k e lu jä rje s te lm ä t o n s u u n n ite ltu m o n e n la is e e n s u o ja u s ja te s ta u s k ä y ttö ö n. V u o d e n a ik a n a k ä y n n is te ttiin Y h d y s v a lla t vom o on Liikenneelektroniikan uusi laatu tuote. S en kuvaruudulle saadaan risteyksestä online kuva. 2. Fiskarsin Kaliforniassa sijaitseva elektroniik katehdas, Behlm an Engineering, toimittaa automaattisia testausja valvontajärjestelmiä vaativiin projekteihin. 3. Fiskarsin uudet, tasalaatuisen ja katkeam at toman virransyötön takaavat UPSlaitteet so p i vat pieninä ja äänettöm inä uudenaikaisiin toimistoihin.

Investointitavararyhmä H u ip p u la a tu a k a s v a v a a n v ie n tiin In v e s to in tita v a ra ry h m ä n m y y n ti k a s v o i 2 5 %. S e n p ä ä tu o tte e t o n s u u n n ite ltu k u lje tu k s iin ja m a te ria a lito im in to ih in v a ik e is s a k in o lo s u h te is s a. S a lo n k o n e p a ja lla k ä y n n is te ttiin in v e s to in tio h je lm a u u d e n la y o u tin ja u u d e n, tu o tta v a n te k n o lo g ia n k ä y t tö ö n o tta m is e k s i. In v e s to in tita v a ra ry h m ä n o s u u s k o k o k o n s e rn in m y y n n is tä oli M yynti, M m k jo s ta u lk o m a illa H e n k ilö s tö 34% 214 52% 548 P u u ta v a ra n o s tu re id e n m y y n ti ka s v o i tu n tu v a s ti. B u s te rv e n e id e n k o rk e a m a rk k in a o s u u s sä ilyi h u o lim a tta p ie n v e n e id e n k o k o n a is k y s y n n ä n la s k u s ta P o h jo is m a is s a. N o s tu rit v a h v is tiv a t m a rk k in a a s e m ia a n F is k a rs in h y d ra u lis e t p u u ta v a ra n o s tu rit o v a t jo käsite. J o k a in e n n o s tu ri on p itk ä lle e rik o is tu n u t ty ö v ä lin e jo k a a s e n n e ta a n k a lliis iin p e ru s k o n e is iin ja jo n k a s ik s i o n o lta v a e h d o tto m a n to im in ta v a rm a ra ju im m a s s a k in k ä y tö s s ä, a lh a is is s a k in lä m p ö tilo is s a. Ih a n te e llis e n n o s tu rin k e h ittä m in e n e d e lly ttä ä p itk ä a ik a is ta k o k e m u s ta, ta rk k a a s u u n n itte lu a ja ja tk u v a a y h te is ty ö tä eri k ä y ttä jie n k a n ssa. v e n e e n ä. B u s te rm a llis to s s a o n viisi p e ru s v e n e ttä jo id e n m o o tto rite h o u lo t tu u 4 :s tä 6 0 :e e n h e v o s v o im a a n. A lu m iin is e n B u s te rin o m in a is u u d e t tu rv a llis e n a, h e lp p o h o ito is e n a m o n ik ä y ttö v e n e e n ä o v a t tu lle e t v o im a k k a in a esille. B u s te r o n m e n e s ty n y t s e k ä p e rh e k u lje tu k s is s a ja k a la s tu k s e s s a e ttä a m m a ttik ä y tö s s ä m m. p e la s tu s ja p a lo n to rju n ta o p e ra a tio issa. T e o llis u u s k o n i p o n e n tte ja P o h jo is m a ih in In h a ra tio n a lis o i s a ra n a tu o ta n to n s a s u u n n ite llu n in v e s to in tio h je lm a n s a m u k a is e s ti. K a u d e n a ik a n a s o lm ittiin y h te is ty ö s o p im u s jo k a m e rk its e e F is k a rs in s a ra n o id e n m a rk k in a a s e m a n v a h v is tu m is ta N o rja s s a ja T a n ska ssa. V ie n ti R u o ts iin kasvo i. R a k e n n u s te o llis u u tta p a lv e le v is ta tu o tte is ta m e n e s ty iv ä t m y ö s F o rm a te rm lä m p ö p a tte rit. K is k o n k iin n ittim ie n to im itu k s e t ja tk u i v a t p itk ä a ik a is te n s o p im u s te n p u it te is s a V a ltio n ra u ta te ille. V ie nti R u o tsiin lisääntyi. K ilp a ilu k y k y n s ä v a rm is ta m is e k s i F iska rs o n k o ro s ta n u t a s ia k k a id e n ta rp e id e n h u o m io im is ta ja p a n n u t k o k o n a is la a d u lle e n tis tä e n e m m ä n p a in o a. A s ia k a s k e s k e is e n tu o te k e h itte ly n tu lo k s e n a sy n ty i u s e ita u u s ia m a lle ja. K u o rm a a u to k ä y ttö ö n s u u n n ite ltu k a tk a is tu n p u u ta v a ra n n o s tu ri ja uusi m e ts ä n o s tu ri m e n e s ty iv ä t hyvin P o h jo is E u ro o p a n k o h d e m a rk k in o illa a n. K o k o ru n k o je n k u lje tu k s e e n ta rk o ite tut, k o k o o n ta ittu v a t Z m a llit, v a llo ittiv a t u u s ia a s ia k k a ita K e s k ie u ro o p a s s a. N e u v o s to liito n k a u p p a ja tk u i v ire ä n ä s o lm ittu je n s o p im u s te n p u itte iss a. H y d ra u lis is ta p u u ta v a ra n o s tu re is ta m e n i yli k a k s i k o lm a s o s a a v ie n tiin. SvniJusfcr B u s te rit h y ö ty k ä y tö s s ä Fiskarsin hydrauliset puutavaranosturit ovat jo käsite. M etsänosturi 70 S N m enestyy hyvin pohjoiseurooppalaisilla kohdemarkkinoillaan. B u s te r tu n n e ta a n P o h jo is m a is s a v a a tiv ie n ra n n ik k o v e s ie n jo h ta v a n a Turvalliset, helppoh oitoiset B u ste r alumiiniveneet ovat oivallisia kalastusveneitä.

Kiinteistöryhmä 38 N y k y a ik a is ta m e ts ä ja m a a ta lo u tta K o n s e rn in m a a o m is tu s F iska rsin a lu e e lla E te lä S u o m e s s a o n n. 16 0 0 0 h e h ta a ria. S e a n ta a y h tiö n to im in n a lle v a n k a n v a u ra u s p o h ja n. F is k a rs va a lii m e ts iä ä n p itk ä n tä h tä y k s e n h o ito s u u n n ite lm a n p u itte is s a ta v o itte e n a p u u v a ro je n k a s v u ja ik ä ja k a u m a n p a ra n e m in e n. H a k k u u m ä ä rä alitti ta rk o itu k s e lla v u o tu is e n kasvun. K iin te is tö ry h m ä n o s u u s k o k o k o n s e rn in m y y n n is tä oli 7% M yynti, M m k H e n k ilö s tö 156 O m is ta m ia a n m a a ta lo u s m a ita F iska rs h o ita a n y k y a ik a is in m e n e te lm in k e s k itty m ä llä v a lik o itu je n v ilja la jie n tu o tta m is e e n. M a a o m a is u u d e n m ä ä rä k a s v o i v u o d e n a ik a n a. Osoitteet T e h o k a s ta k iin te is tö h u o lto a K iin te is tö ry h m ä h u o le h tii y h tiö n tu o ta n to to im in ta a n liittyvie n ra k e n n u s te n u u d is ra k e n ta m is e s ta ja k u n n o s s a p id o s ta. V u o d e n a ik a n a v ie tiin p ä ä tö k s e e n F is k a rs in a lu e e lla s ija its e v ie n tu o ta n to la ito s te n u u d is ta m is o h je lm a. K iin te is tö h u o lto te h o s tu i e n tis e s tä ä n. S e n p a lv e lu ih in k u u lu iv a t m y ö s k u lje tu k s e t s e k ä s ä h k ö to im itu k s e t a lu e e n te o llis ille ja y k s ity is ille k u lu tta jille. K o n se rn in jo h to, M a n n e rh e im in tie 14 A, PL 23 5, 00101 H e ls in k i. Puh. (90) 6 4 4 011. Telex 1 2 4 8 2 6 fh e ls sf. Telefax (90) 6 0 4 053. F is k a rs G e s.m.b.h. L a m e z a n s tra s s e 5, A 1 2 3 2 W ien, Ö ste rre ic h. Puh. 9 9 0 4 3 222615291. Telex 112011 b a n w a. T elefax 9 9 0 4 3 2 2 2 6 1 5 2 9 3. W a lte r K lo b u ts c h a r. K u lu tu s ta v a r a r y h m ä, E u r o o p p a F iska rs Ltd. 8 S lo a n e S treet, B irm in g h a m B1 3B L, E n g la n d. Puh. 9 9 0 4 4 2 1 2 3 6 5 6 7 2. Telex 3 3 7 410 ra u ta g. Tele fa x 9 9 0 4 4 2 1 2 3 6 0 8 9 3. M ic h a e l M c B re e n. S a k s ite h d a s, 1 0 3 3 0 B illn ä s. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fb ill sf. Telefax (911)32210. A n d ré W inter. V e its ite h d a s, 1 0 4 7 0 F iska rs. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fb ill sf. Telefax (911) 3 2 2 1 0. B irg e r A h ls k o g. K ä s ity ö k a lu te h d a s, 1 0 3 3 0 B illn ä s. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fbill sf. Telefax (911)32210. S a ka ri G rö h n. Fiskars pitää hyvää huolta metsistään. T u o ta n to tv ö k a lu te h d a s, 1 0 3 3 0 B illn ä s. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fbill sf. T elefax (911) 3 2 2 1 0. Tapio S ä rkkä. K e h y k s e t ja listat, PL 26, 06101 P orvoo. Puh. (915) 142 011. T elex 1711 fp o rv sf. Telefax (915)141831. B e n g t Forssell. K u lu tu s ta v a ra m y y n ti, R u o s ila n k u ja 3 A, 0 0 3 9 0 H e ls in k i. Puh. (90) 5 4 6 011. Telex 123 6 7 5 fk tm sf. M a tti R anta. P o h ja n ko n tto ri, 103 3 0 B illn ä s. Puh. (911) 3771, Telex 13157 fb ill sf. Telefax (91 1)32210. H e n ry Löfstedt. O y R a h k o la A b, PL 30, 65101 V aasa. Puh. (961) 1196 00. Telex 74122 ra h k o sf. P entti P rin kkilä. F in n o v a tio n S.a.r.l. 29, R u e d e M iro m e sn il, F 7 5 0 0 8 Paris, France. Puh. 9 9 0 3 3 1 4 7 4 2 3 8 5 8. Telex fin n 2 2 0 8 8 5 f. T elefax 9 9 0 3 3 1 7 4 2 3 0 4 5. R o la n d V ig n e ro t. F iska rs A G B ü tte n e n h a ld e 38, C H 6 0 0 6 Luzern, S c h w e iz. P uh. 9904141312 89 7. Telex 8 6 8 1 9 5 fis k ch. O s k a r Leutw iler. F iska rs A /S M a g le b je rg v e j 4, D K 2 8 0 0 Lyngby, D a n m a rk. Puh. 9 9 0 4 5 2 881666. Telex 37361 te c c o d k. Telefax 9 9 0 4 5 2 8 8 1 6 6 6. A a g e B a e k k e. F is k a rs A /S P o s tb o k s 3 6 8 8, N 01 35 O s lo 1, T o ye n s g a te n 26, N 01 90 O s lo 1, N o rg e. Puh. 9 9 0 4 7 2 6 8 3 3 1 0. Telex 1 9 9 8 7 fo s lo n. Telefax 9 9 0 4 7 2 6 8 4 0 7 6. H a ra ld B o q u is t. F iska rs N e d e rla n d B.V. G ro n in g e n w e g 6, N L 2 8 0 3 RV. G o u d a, H o lla n d. Puh. 99031182037211. Telex 6 2 0 5 5 fka rs nl. T elefax 9 9 0 3 1 1 8 2 0 3 7 8 8 8. T im va n d e Kieft. K n iv m a n A B S tä lb rä n n a re o a ta n 5, B o x 1117, S631 8 0 E s k ils tu n a, S ve rig e. Puh. 9 9 0 4 6 1 6 1 4 7 2 5 0. T elex 4 6 0 7 3 k n iv m a n s. T elefax 9 9 0 4 6 1 6 1 4 6 5 9 4. J a n E km a n. K n iv m a n N e d e rla n d b.v. K e lle n s e w e g 2a, N L 4 0 0 4 J D T iel, P o s tb u s 6019, N L 4 0 0 0 H A Tiel, H o lla n d. Puh. 9 9 0 3 1 3 4 4 0 1 5 4 7 0. Telex 7 0 0 4 9 k n v m n nl. H e n k d e La n g e. K u lu tu s ta v a r a r y h m ä, U S A K ra fte le k tro n ik A B B o x 2101, S 4 4 5 0 2 S urte, S ve rig e. Puh. 9 9 0 4 6 3 1 9 8 2 0 2 5. Telex 21210 kraft s. Telefax 990 46319813 13. C u rt H a n s s o n. E le k tr o n iik k a r y h m ä, U S A B e h lm a n E n g in e e rin g 1142 M a rk A v e n u e, C a rp in te ria, C a lifo rn ia 93013, U SA. Puh. 9 9 0 1 8 056848311, Telefax 9 9 0 1 8 0 5 6 8 4 8 1 2 8. T o m m y Tucker. F iska rs E le c tro n ic s C o rp o ra tio n 199 2 5 S te v e n s C re e k B lvd., C u p e rtin o, C A 95014, U SA. Puh. 9 9 0 1 4 0 8 9 7 3 7 8 3 7. Telex 510 10 0 7 6 3 4 a m e x. Telefax 99014 0 8 7 2 5 8 8 8 5. D a v id W e ib e l. I n v e s to i n tita v a r a r y h m ä S a lo n k o n e p a ja, T e h d a s k a tu 7, PL 54, 24101 S alo. Puh. (924) 2001. Telex 6814 fs a lo sf. Telefax (924) 160 74. V ä in ö K o rp e ine n. F is k a rs h u o lto, T e h d a s k a tu 7, PL 54, 24101 S a lo. Puh. (924) 2001. Telex 6814 fs a lo sf. T elefax (924) 160 74. O la v i S o in i o.t.o. P o rv o o n k o n e p a ja, PL 26, 06101 Por v o o. Puh. (915) 142 011. T elex 1711 fp o rv sf. Telefax (915) 141 831. T au no K ä ä riä in e n. Fis k a rs M a n u fa c tu rin g C o rp o ra tio n P.O. B o x 1727, W a u s a u, W is c o n s in 54401, U SA. P uh. 9 9 0 1 7 15842 2091. Telex 2 9 0 8 4 0 fis k a rs m c w a s u. T elefax 9 9 0 1 7 1 5 8 4 5 2 7 4 0. W a y n e Fethke. In h a n te h ta a t. 6 3 9 2 0 Inha. Puh. (965) 341 82. Telex 72133 fin h a sf. Tele fa x (965) 341 25. P auli L a n to n e n. E le k tr o n iik k a r y h m ä, E u r o o p p a K iin te is tö p a lv e lu t. 1 0 4 7 0 F iskars. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fbill sf. Telefax (911) 3 2 2 1 0. S e p p o S o in in e n. T e h o e le k tro n iik k a te h d a s. R u o s ila n k u ja 3 B, 0 0 3 9 0 H e ls in k i. Puh. (90) 5 4 6 011. Telex 1 2 5 2 8 6 fip e l sf. Tele fa x (90) 5 4 2 92 6. K im m o P ö k k in e n. K o telo t. A ju rin p u is to tie 2, PL 42,10 601 T a m m isa a ri. Puh. (911) 1 2 9 0 0. Telex 13123 fe k e n sf. Telefax (911) 139 99. N ils E w a lds. L iik e n n e e le k tro n iik k a te h d a s. Elim ä e n k a tu 17, 005 1 0 H e ls in k i. Puh. (90) 7 5 0 291. Telex 1 2 3 2 9 2 fe le k sf. R e ijo M ä ih ä n ie m i. E lesco, S o u k a n tie 13, PL 19,0 2 3 6 1 E spoo. P uh. (90) 801 9 4 3 3. Telex 1 2 4 8 2 6 fh e ls sf. Telefax (90) 6 0 4 0 53. P e k k a P y lk k ä n e n. K iin te is tö r y h m ä M e ts ä ta lo u s, 1 0 4 7 0 F iskars. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fbill sf. Telefax (911) 3 2 2 1 0. C la e s J o h a n G rö n va ll. B illn ä s in sa h a, 1 0 3 3 0 B illn ä s. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fb ill sf. Telefax (911)32210. M a a ta lo u s, 1 0 4 7 0 F iskars. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fb ill sf. Telefax (911) 3 2 2 1 0. S v e n S to rsjö. F is k a rs in s ä h k ö. 1 0 4 7 0 F iska rs. Puh. (911) 3771. Telex 13157 fb ill sf. Telefax (911 )32210. R alf Lytz. R u u k in k o n tto ri, 1 0 4 7 0 F iska rs. Puh. (911) 3771. T elex 13157 fb ill sf. Telefax (911) 3 2 2 1 0. N ils E rik W ib e rg.