HE-LUONNOS 16.12.2015/M.O. Hallituksen esitys eduskunnalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamista siten, että rajoitetusti verovelvollisen saamasta työkorvauksesta voitaisiin jättää perimättä lähdevero vain, jos verovelvollinen kuuluu ennakkoperintärekisteriin tai esittää lähdeverokortin. Voimassa olevan lain mukainen muuta kuin rakennustyön, asennus- ja kokoonpanotyön, laivanrakennustyön, kuljetustyön tai siivous- ja hoitotyön perusteella maksettavaa työkorvausta koskeva mahdollisuus esittää muu selvitys veron perimisen estävän kansainvälisen sopimuksen soveltamisesta ehdotetaan poistettavaksi. Lisäksi ehdotetaan, että rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta perimättä jäänyt lähdevero voitaisiin panna maksuun myös rajoitetusti verovelvolliselle itselleen silloinkin, kun veron perimiseen velvollinen on laiminlyönyt lähdeveron perimisen. Muutos työkorvauksen lähdeveron perimisvelvollisuuden laajentamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan [], ja sitä sovellettaisiin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Verovelvolliseen kohdistuvan maksuunpanon osalta laki on tarkoitettu tulemaan voimaan[], ja sitä sovellettaisiin voimaantulopäivänä tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin.
YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus Tuloverolain (1535/1992) 9 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan yleisesti verovelvollinen eli velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella Suomesta ja muualta saamastaan tulosta on verovuonna Suomessa asunut henkilö. Tuloverolain 11 :n mukaan henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Tuloverolain 9 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan henkilö, joka ei verovuonna ole asunut Suomessa, on rajoitetusti verovelvollinen. Rajoitetusti verovelvollinen on velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella ainoastaan Suomesta saamastaan tulosta. Suomesta saadusta tulosta säädetään tuloverolain 10 :ssä. Lisäksi Suomessa verottamisen edellytyksenä on, että Suomen tekemissä sopimuksissa kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä ja veron kiertämisen estämisestä, jäljempänä verosopimus, ei estetä lähdevaltion verotusoikeutta. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta säädetään rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978), jäljempänä lähdeverolaki. Lähdeveron perimisvelvollisuus työkorvauksesta Lähdeverolain 10 e :n 1 momentin 1 ja 3 kohtien mukaan ennakkoperintälain (1118/1996) 25 :ssä tarkoitetusta työkorvauksesta ei peritä lähdeveroa, jos saaja esittää maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä tai on merkitty ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen voidaan ennakkoperintälain 25 :n 3 momentin mukaan merkitä ennakkoperintärekisteriin ainoastaan silloin, kun hänellä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai hänen kotipaikkansa on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Lisäksi lähdeveroa ei lähdeverolain 10 e :n 1 momentin 2 kohdan mukaan peritä, jos saaja esittää maksajalle lähdeverolain 10 :ssä tarkoitetun muun selvityksen sellaisen kansainvälisen sopimuksen soveltumisesta, joka estää veron perimisen. Lähdeverolain 10 :ssä tarkoitettuna muuna selvityksenä kotipaikasta ja muista verosopimuksen soveltamisen edellytyksistä tulon saaja voi ilmoittaa nimensä, syntymäaikansa ja mahdollisen muun virallisen tunnistetietonsa sekä osoitteensa kotivaltiossaan. Lähdeverolain 10 e :n 2 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa säädettyä muun selvityksen esittämismahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta työkorvaukseen, joka maksetaan yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa tehdystä rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, lavanrakennustyöstä, kuljetustyöstä taikka siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä. Edellä kuvattujen säännösten johdosta lähdevero voidaan jättää perimättä muusta kuin rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, lavanrakennustyöstä, kuljetustyöstä taikka siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta ilman lähdeverokortin esittämistä tai kuulumista ennakkoperintärekisteriin, jos työkorvauksen saaja esittää selvityksen siitä, että hänellä on verosopimuksen tarkoittama kotipaikka muussa sopimusvaltioissa kuin Suomessa ja ettei hänellä ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Yleisesti verovelvolliselle maksetun työkorvauksen osalta maksaja voi jättää veron perimättä vain verovelvollisen esittämän verokortin tai ennakkoperintärekisterimerkinnän perusteella. Yleisesti verovelvolliselle maksetun työkorvauksen osalta mahdollisuutta jättää vero perimättä muun selvityksen nojalla ei ole. Lähdeveron maksuunpano rajoitetusti verovelvolliselle Lähdeveron maksuunpanosta rajoitetusti verovelvolliselle suorituksen saajalle säädetään lähdeverolain 16 :n 2 momentissa. Lainkohdan mukaan, jos lähdevero on jäänyt perimättä muutoin kuin veron perimiseen velvollisen laiminlyönnin johdosta tai muussa kuin 9 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, sovelletaan vastaavasti, mitä pykälän 1 momentissa
3(8) säädetään, kuitenkin niin, että Verohallinto vahvistaa viipymättä verovelvollisen verotettavan tulon sekä maksuunpanee siitä menevän veron. Lähdevero voi jäädä perimättä esimerkiksi silloin, kun annetaan palkansaajalle annetaan pelkkä luontoisetu, jolloin ei ole rahasuoritusta, josta lähdevero voitaisiin periä. Lähdeverolain 16 :n 1 momentin mukaan vero määrätään verovelvolliselle verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Jos maksaja on laiminlyönyt perinnän, maksuunpanoa ei voida kohdistaa tulon saajaan. Yleisesti verovelvollisen osalta on säädetty toisin. Jos maksaja on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta, tulon saajalle pannaan maksuun tulosta menevä vero verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. 1.2 Nykytilan arviointi Valtiovarainministeriön asettama työryhmä selvitti ulkomaalaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvonnan toimivuutta. Työryhmän selvitys valmistui maaliskuussa 2013 ja se sisälsi 14 toimenpide-ehdotusta. Selvityksessä ehdotettiin muun muassa lähdeveron perimisvelvollisuuden laajentamista työkorvauksen osalta ja lähdeveron maksuunpanon mahdollistamista myös verovelvolliselle veron perimiseen velvollisen laiminlyönnistä riippumatta. Työryhmä ehdotti lähdeveron perimisvelvollisuuden laajentamista työkorvauksen osalta siten, että muuta kuin rakennustyötä, asennus- tai kokoonpanotyötä, laivanrakennustyötä, kuljetustyötä taikka siivous, hoiva- tai hoitotyötä koskeva mahdollisuus esittää muu selvitys veron perimisen estävästä kansainvälisestä sopimuksesta kumottaisiin. Muutoksen myötä työkorvauksesta voisi jättää lähdeveron perimättä vain ennakkoperintärekisteröinnin tai lähdeverokortin nojalla. Selvityksen mukaan lähdevero peritään verotusmenettelystä poiketen suoraan tulon lähteellä, mikä asettaa lähdeveron perimiselle korostetun merkityksen veron oikeellisuudesta. Selvityksessä muutosta perustellaan sillä, että se vähentäisi tulkintatilanteita, koska suorituksen maksajan ei tarvitsisi arvioida, onko suorituksen saaja antanut riittävän muun selvityksen. Lisäksi muutos selkeyttäisi sen arvioimista, onko suorituksen maksaja hoitanut sille kuluvat velvoitteet ja pidättänyt suorituksesta lähdeveron. Selvityksessä muutoksella arvioitiin olevan vaikutusta harmaan talouden torjunnan kannalta, koska verotusoikeuden määrittäminen siirtyisi työkorvauksen osalta yksinomaan Verohallinnon tehtäväksi. Muutoksella ei oletettu olevan merkittäviä vaikutuksia Verohallinnon työmäärään. Työryhmä ehdotti myös, että lähdevero tulisi voida panna maksuun tulon saajalle myös siinä tapauksessa, että maksaja olisi laiminlyönyt perinnän. Tulonsaajan tulisi olla aina vastuussa saamastaan tulosta menevästä verosta. Selvityksen mukaan taustana sille, että maksuunpano on laiminlyöntitilanteissa mahdollista kohdistaa vain tulon maksajaan, on ollut se, että veron perintä olisi helpompi kohdentaa suomalaiseen maksajaan kuin ulkomailla asuvaan työntekijään. Selvityksen mukaan kuitenkin usein työntekijä on helpompi tavoittaa kuin työnantaja, esimerkiksi kun kyseessä on ulkomainen työnantaja, jolla on ollut Suomessa kiinteä toimipaikka. Selvitykseen mukaan ehdotuksella olisi merkitystä esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantajana on toiminut niin sanottu kertakäyttöyhtiö tai työnantaja on muutoin maksukyvytön. 2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1 Työkorvauksesta perittävän lähdeveron perimisvelvollisuus Esityksessä ehdotetaan lähdeverolakia muutettavaksi siten, että rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta työkorvauksesta voitaisiin jättää lähdevero perimättä vain ennakkoperintärekisteröinnin tai lähdeverokortin nojalla. Muutoksen myötä muuta kuin rakennustyötä, asennustai kokoonpanotyötä, laivanrakennustyötä, kuljetustyötä taikka siivous, hoiva- tai hoitotyötä koskenut mahdollisuus esittää muu selvitys veron perimisen estävästä kansainvälisestä sopimuksesta poistuisi. Muutoksella rajoitetusti verovelvollisille työkorvauksen saajille asetettaisiin kaikkien toimialojen osalta vastaavanlaisia velvoitteita kuin yleisesti verovelvollisille työkorvauksen saajille. Suorituksen saajan olisi hankittava suorituksen maksamista varten lähdeverokortti tai hakeuduttava ennakkoperintärekisteriin. Muussa tapauksessa veron perimiseen velvollisen olisi pidätettävä suorituksesta aina lähdevero. Yleisesti verovelvollisen suorituksen saajan on esitettävä työkorvauksen maksajalle verokortti tai kuuluttava ennakkoperintärekisteriin
4(8) välttyäkseen 60 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen pidättämiseltä. Ehdotuksella voidaan arvioida olevan vaikutusta harmaan talouden torjunnan kannalta, koska muutos laajentaisi kaikki toimialat Suomen verovalvonnan piiriin, kun työkorvauksesta olisi aina perittävä vero. Veronpidätysvelvollisuuden laajentamisella ei voitaisi poistaa kaikkia väärinkäytöstilanteita, mutta niitä voitaisiin vähentää. 2.2 Lähdeveron maksuunpano rajoitetusti verovelvolliselle veron perimiseen velvollisen laiminlyönnistä riippumatta Lähdeverolain 16 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lähdevero voitaisiin panna maksuun myös suorituksen saajalle veron perimiseen velvollisen laiminlyönnistä riippumatta. Tällöin rajoitetusti ja yleisesti verovelvollinen suorituksen saaja vastaisivat yhdenmukaisesti saamastaan tulosta suoritettavasta verosta. Vero määrättäisiin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Suorituksen saajan kohdistuvalla lähdeveron maksuunpanolla olisi vaikutuksia suorituksen maksajalle lähdeverolain 8 :n nojalla tehtävään maksuunpanoon. Jos vero saadaan perityksi suorituksen saajalta, veron maksuunpano suorituksen maksajalle poistetaan samalla tavoin kuin ennakonpidätysten maksuunpanon osalta. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Vuonna 2012 lähdeveron maksuunpanoja tehtiin yhteisöille 766 kappaletta, joilla maksuunpantujen lähdeverojen määrä oli yhteensä 1.696.832 euroa. Vuonna 2013 yhteisöille tehtiin lähdeverojen maksuunpanoja yhteensä 906 kappaletta, joilla maksuunpantujen lähdeverojen määrä oli yhteensä 2.800.470 euroa. Luonnollisille henkilöille muusta kuin veron perimiseen velvollisen laiminlyönnistä maksuunpantuja lähdeveroja oli vuonna 2012 yhteensä 187 kappaletta ja vuonna 2013 yhteensä 126 kappaletta. Nyt ehdotetun muutoksen voidaan arvioida jonkin verran parantavan lähdeverojen kertymistä lähdeverojen laiminlyöntitilanteissa. Maksuunpanon kohdistamisella suorituksen saajaan voidaan arvioida olevan merkitystä esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantajana toiminut niin sanottu kertakäyttöyhtiö tai työnantaja on muutoin maksukyvytön. Verohallinnolla ei ole tiedossa lukumäärätietoja niistä tilanteista, joissa työkorvauksen lähdeveroa ei ole peritty suorituksensaajan veron perimisen estävästä kansainvälisestä sopimuksesta esittämän muun selvityksen perusteella. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Lähdeveron maksuunpanosta tulon saajalle aiheutuu muutostarpeita Verohallinnon tietojärjestelmiin. Verohallinnossa on käynnissä Valmis-hanke, jossa verohallinnon lukuisat ohjelmistot korvataan yhdellä verotuksen valmisohjelmalla. Lähdeveron maksuunpanoa koskeva muutos toteutetaan Valmis-hankkeen []vaiheen aikataulussa, jolloin tästä aiheutuvat tietojärjestelmien muutoskustannukset ovat vähäisiä. Työkorvauksista pidätettävän lähdeveron pidättämisvelvollisuuden laajentamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Verohallinnon työmäärään, koska lisääntyneestä verovalvonnasta aiheutuvaa työmäärää voidaan hallita hallinnoilla riskianalyysin avulla. 4 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto Verohallinnolta.
5(8) YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettu laki 10 e. Pykälän ensimmäisen momentin ensimmäinen kohta säilyisi ennallaan eli työkorvauksesta ei perittäisi lähdeveroa, jos esittää maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä. Pykälän ensimmäisen momentin toinen kohta poistettaisiin, joten jatkossa muun veron perimisen estävän selvityksen esittäminen ei olisi mahdollista. Pykälän ensimmäisen momentin 3 kohta siirtyisi nykyisessä muodossaan 2 kohdaksi eli lähdeveroa ei perittäisi, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Pykälän 2 momentissa säädetään nykyisin niin kutsutuista riskialoista, joihin ei sovelleta pykälän 1 momentin 2 kohdassa menettelyä. Näillä toimialoilla on aina joko esitettävä veron perimiseen velvolliselle lähdeverokortti tai kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Koska ehdotetun muutoksen jälkeen kaikilla toimialoilla suorituksen saajan olisi joko esitettävä veron perimiseen velvolliselle lähdeverokortti tai kuuluttava ennakkoperintärekisteriin, ei pykälän 2 momentilla olisi enää käytännön merkitystä, minkä vuoksi se ehdotetaan poistettavaksi. 16. Pykälän toista momenttia muutettaisiin siten, että lähdevero voitaisiin panna maksuun tulon saajalle myös silloin, kun tulon maksaja on laiminlyönyt perimisvelvollisuutensa. Vero määrättäisiin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestetyksensä. Toiseen momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan tulosta voitaisiin tehdä 6 :ssä tarkoitettu vähennys. Lähdeverolain 6 :n 1 momentin mukaan lähdeveroa perittäessä vähennetään 510 euroa kuukaudelta sellaisen tulon yhteismäärästä, josta perittävä lähdevero on 35 prosenttia. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulonyhteismäärästä vähennetään 17 euroa päivältä. Vähennyksen määrä on kuitenkin enintään tulon määrä. Lähdeverolain 6 :n 3 momentin mukaan vähennyksen saaminen edellyttää, että verovelvollinen esittää suorituksen maksajalle lähdeverokortin. Nyt 16 :n toisen momenttiin lisättävän säännöksen myötä verovelvollinen voisi saada lähdeveron maksuunpanon yhteydessä esimerkiksi palkkatulosta saman päivä- tai kuukausikohtaisen vähennyksen, jonka hän olisi saanut jos maksaja olisi perinyt lähdeveron verokortin mukaisesti. 17. Pykälän ensimmäisen momentin toista virkettä muutettaisiin siten, että siihen otettaisiin nyt 16 2 momentissa oleva edellytys siitä, että veron perimättä jääminen ei ole johtunut veroon perimiseen velvollisen laiminlyönnistä. Pykälän toisessa momentissa oleva direktiiviviittaus saatettaisiin ajan tasalle. Keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annettu neuvoston direktiivi (76/308/ETY) on kumottu ja nykyisin perintäavusta säädetään keskinäisestä avuannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetussa neuvoston direktiivissä 2010/24/EU. 2 Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päivänä kuuta 20. Lakia sovellettaisiin tuloon, joka maksetaan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
6(8) Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) [] Voimassa oleva laki 10 e (22.12.2006/1226) Ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitetusta työkorvauksesta ei peritä lähdeveroa, jos saaja: 1) esittää maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä; 2) esittää maksajalle 10 :ssä tarkoitetun muun selvityksen sellaisen kansainvälisen sopimuksen soveltumisesta, joka estää veron perimisen; tai 3) on merkitty ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin. Edellä 1 momentin 2 kohdassa säädettyä ei sovelleta työkorvaukseen, joka maksetaan yksinomaan tai pääasiallisesti Suomessa tehdystä: 1) talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä; 2) asennus- tai kokoonpanotyöstä; 3) laivanrakennustyöstä; 4) kuljetustyöstä; 5) siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä. Ehdotus 10 e (22.12.2006/1226) Ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitetusta työkorvauksesta ei peritä lähdeveroa, jos saaja: 1) esittää maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä; 2) esittää maksajalle 10 :ssä tarkoitetun muun selvityksen sellaisen kansainvälisen sopimuksen soveltumisesta, joka estää veron perimisen; tai 32) on merkitty ennakkoperintälain 25 :ssä tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin.
7(8) 16 Edellä 13 :ssä ja jäljempänä 16 a :ssä tarkoitetusta tulosta suoritettava vero on määrättävä verovelvolliselle verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Ennakon käyttämisestä ja rangaistussäännöksistä on soveltuvin osin voimassa, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään tai sen nojalla määrätään. Veronkannosta ja verojen tilittämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä veronkantolaissa (609/2005) säädetään tai sen nojalla määrätään. (22.12.2006/1226) Jos lähdevero muutoin kuin veron perimiseen velvollisen laiminlyönnin johdosta tai muussa kuin 9 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on jäänyt perimättä, sovelletaan vastaavasti, mitä tämän pykälän 1 momentissa säädetään, kuitenkin niin, että Verohallinto vahvistaa viipymättä verovelvollisen verotettavan tulon sekä maksuunpanee siitä menevän veron. (11.6.2010/510) Valtion- tai kunnallisveroa, jonka määrä on enintään 17 euroa, ei määrätä verovelvolliselle, paitsi milloin ennakkoa voidaan käyttää veron maksamiseksi. Perimättä jäänyttä lähdeveroa, jonka määrä on enintään 17 euroa, ei määrätä verovelvolliselle. (26.10.2001/902) Edellä 1 momentissa tarkoitettujen verojen suorittamiseksi toimitetaan ennakkoperintä siten kuin ennakkoperintälaissa säädetään. Ennakonpidätyksen toimittamista varten rajoitetusti verovelvolliselle annetaan ennakkoperintälain säännösten nojalla verokortti (rajoitetusti verovelvollisen verokortti). (13.12.2013/887) 16 Edellä 13 :ssä ja jäljempänä 16 a :ssä tarkoitetusta tulosta suoritettava vero on määrättävä verovelvolliselle verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Ennakon käyttämisestä ja rangaistussäännöksistä on soveltuvin osin voimassa, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään tai sen nojalla määrätään. Veronkannosta ja verojen tilittämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä veronkantolaissa (609/2005) säädetään tai sen nojalla määrätään. (22.12.2006/1226) Jos lähdevero muutoin kuin veron perimiseen velvollisen laiminlyönnin johdosta tai muussa kuin 9 :n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on jäänyt perimättä, sovelletaan vastaavasti, mitä tämän pykälän 1 momentissa säädetään, kuitenkin niin, että Verohallinto vahvistaa viipymättä verovelvollisen verotettavan tulon sekä maksuunpanee siitä menevän veron. Tämän pykälän 1 momenttia voidaan soveltaa myös silloin, kun veron perimiseen velvollinen on laiminlyönyt veron perimisen. Veroa määrättäessä voidaan ottaa huomioon 6 :ssä tarkoitettu vähennys. (11.6.2010/510) (3 mom ei muuteta) (4 mom ei muuteta)
8(8) 17 (4.11.2005/856) Vastuusta veron ja ennakon suorittamisesta on vastaavasti voimassa, mitä siitä säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa ja ennakkoperintälaissa. Rajoitetusti verovelvollisen palkasta 16 :n 2 momentin mukaisesti määrätystä verosta ovat vastuussa rajoitetusti verovelvollinen, hänen työnantajansa ja ulkomaisen työnantajan Suomessa oleva edustaja. Verohallinto tekee päätöksen työnantajan tai 1 momentissa tarkoitetun edustajan määräämisestä vastuuseen verosta. Päätös voidaan tehdä, jos verovelvollinen ei ole kehotuksesta huolimatta maksanut veroa eikä sen perimiseen voida käyttää keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annettuun neuvoston direktiiviin (76/308/ETY) tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen perustuvaa virka-apua. (11.6.2010/510) Työnantaja ja 1 momentissa tarkoitettu edustaja eivät kuitenkaan ole vastuussa lähdeverosta, jos työnantaja tai edustaja on noudattanut verovelvolliselle myönnettyyn, ennakkoperintälaissa tarkoitettuun verokorttiin merkittyä ennakonpidätystä koskevaa määräystä eikä tämä ole tiennyt eikä tämän olisi pitänyt tietää, että palkansaaja on rajoitetusti verovelvollinen. 17 (4.11.2005/856) Vastuusta veron ja ennakon suorittamisesta on vastaavasti voimassa, mitä siitä säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa ja ennakkoperintälaissa. Rajoitetusti verovelvollisen palkasta 16 :n 2 momentin mukaisesti määrätystä verosta ovat vastuussa rajoitetusti verovelvollinen, hänen työnantajansa ja ulkomaisen työnantajan Suomessa oleva edustaja, jos lähdevero muutoin kuin veron perimiseen velvollisen laiminlyönnin johdosta oli jäänyt perimättä. Verohallinto tekee päätöksen työnantajan tai 1 momentissa tarkoitetun edustajan määräämisestä vastuuseen verosta. Päätös voidaan tehdä, jos verovelvollinen ei ole kehotuksesta huolimatta maksanut veroa eikä sen perimiseen voida käyttää keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annettuun neuvoston direktiiviin (76/308/ETY) keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annettuun neuvoston direktiiviin 2010/24/EU tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen perustuvaa virka-apua. (11.6.2010/510) (3 mom. ei muuteta) Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tuloon, joka maksetaan lain voimantulopäivänä tai sen jälkeen.