1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017
2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3 Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus...16 4 Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät...18 5 Maakuntaohjelman toimintalinjat...23 5.1 Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala...23 5.2 Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta...26 5.3 Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä...33 5.4 Välitön ja välittävä Etelä-Karjala...38 6 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta...42 6.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen...42 6.2 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousalueeksi...43 7 Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako...45 7.1 Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana...45 7.2 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma...46 7.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020...47 7.4 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020...48 8 Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta...49 9 Seuranta ja arviointi...51 10 Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet...53 LIITTEET...55 Liite 1. Etelä-Karjalan EU-rahoitus vuosina 2014 2017...55 Liite 2. Muuttujakuvaajia teemoittain...56 Liite 3. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot...63 Kannen kuvat: Purjevene Mikko Nikkinen. Rajajono Juha Pietiläinen. Tutkijat Juha Pietiläinen. Leikkitelineessä seikkailija Juha Pietiläinen.
Pienestä tulee suurta yhdessä tekemällä 3 Kuva Mikko Nikkinen. Edellisen maakuntaohjelmakauden arvioinnissa esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan yhteisen tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antavat maakunnan tulevaisuudelle vankan kivijalan myös uudella maakuntaohjelmakaudella. Yhdessä olemme enemmän ja voimme tehdä pienestä suurta. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014 2017 on tehty yhdessä ja valintoja tehden. Koska julkinen aluekehitysrahoitus on vähenemässä, on vähemmällä saatava enemmän aikaan ja mahdolliset käyttökohteet on määriteltävä aiempaa tarkemmin, mutta kunnianhimoisesti. Maalina siintää vuosi 2030, jolloin Etelä-Karjala on visiomme mukaisesti Suomen menestyvin maakunta. Vuonna 2030 Etelä-Karjalassa väestökehitys on tasapainossa, työllisyysaste korkea ja keskisuurien kasvuyritysten määrä nykyistä suurempi. Maalia kohti edetään askel kerrallaan. Tulevan neljän vuoden painopisteet on määritelty maakuntaohjelman toimintalinjoina: Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala, Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta, Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä sekä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala. Kymenlaakson kanssa yhteisiä kehittämisen kärkiä ovat Venäjän ja biotalouden kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen. Maakuntaohjelma on koko maakunnan ohjelma. Maakunnan erikoistumisaloja ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Niihin liittyvä osaaminen ja liiketoimintapotentiaali tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kaupunki- että maaseutualueille. Etelä-Karjalan korkeakoulut ja oppilaitokset tuottavat osaamista ja osaavaa työvoimaa, jotka tulisi kotimaakunnassa hyödyntää entistä paremmin. Maakunnan sijainti avaa kasvavia mahdollisuuksia kansainvälistymiselle, johon karjalaisuuteen liittyvä sujuva ihmisten kohtaaminen antaa erinomaiset edellytykset. Maailmanpoliittisen tilanteen viimeaikaiset muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta maakunnan tulevaisuuden näkymiin. Korkeakoulut, osaaminen, teollisuus, sijainti ja järviluonto ovat vahvuuksiamme, joiden varaan maakuntaa rakennetaan pitkäjänteisesti tuleville sukupolville. Mennään positiivisina karjalaisina eteenpäin! Jukka Kopra Maakuntahallituksen puheenjohtaja Matti Viialainen Maakuntajohtaja
4 Kuva Mikko Nikkinen. Kuva Arto Hämäläinen. 1. Johdanto Vuonna 2030 Etelä-Karjala on mainio paikka asua, vanheta, kasvattaa lapsia ja elää onnellista elämää, sillä Etelä- Karjala on rauhallista ja kehittyvää seutua. Lainaus Imatran yhteislukion opiskelijan aineesta Etelä-Karjalan maakuntaohjelma linjaa maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvan kehittämisen yhteisesti sovitut tavoitteet sekä sovittaa yhteen alueen tahtotilan että kansallisen ja EU-politiikan työnjaon. Maakuntaohjelmaa laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi. Koska Etelä-Karjalassa ei laadita erillistä maakuntasuunnitelmaa, maakuntaohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision maakunnan kehittymisestä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2014 2017 hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, kesällä 2014. Maakuntaohjelmalla on keskeinen asema valtion alueviranomaisten strategisten tulossopimusten laadinnassa ja toteuttamisessa. Maakuntaohjelmat muodostavat tausta-aineistoa maan uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin sekä niistä johdettuihin valtion aluehallinnon strategia-asiakirjoihin. Etelä-Karjala menestyy globaalissa työpaikoista ja hyvinvoinnista käytävässä kilpailussa hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Maakuntaohjelmaan sisältyy älykkään erikoistumisen näkökulma 1, jota on linjattu Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelma työssä. Sen lisäksi maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu kasvusopimusvalmistelu, Etelä-Karjalan elinkeinostrategia, kuntien ja oppilaitosten strategiat sekä muut teemakohtaiset ohjelmat, kuten Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämisstrategia ja -suunnitelma sekä maakunnallinen hyvinvointistrategia. Kansallisista ohjelmista on otettu huomioon etenkin valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011 2015 ja valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman Venäjää käsittelevä osio. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. 1 Älykäs erikoistuminen tarkoittaa erikoistumista omilla vahvuusalueilla hyödyntämällä kasvavia teollisuusaloja ja uusia innovaatioita ja kestävää kasvua sekä kilpailukyvyn vahvistamista elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Euroopan Unioni on asettanut älykkään erikoistumisen strategiat ennakkoehdoksi EU-ohjelmavarojen täysimääräiselle hyödyntämiselle kaudella 2014 2020.
Maankäyttö- ja rakennuslaki MAAKUNTAKAAVA Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista MAAKUNTAOHJELMA 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMINEN Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Kuntien kaavoitus ja viranomaispäätökset Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Valtionhallinnon aloittaiset suunnitelmat ja ohjelmat EU-ohjelmat Maakuntasuunnittelua viedään eteenpäin sekä maakuntaohjelmalla että maakuntakaavalla. Niiden taustalla on lainsäädäntö sekä suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset asiakirjat. Maakunnan tulevaisuuden visiointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun on osallistunut aiempaa laajempi joukko toimijoita: kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoa, oppilaitoksia, järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia ja muita kehittämistahoja sekä eteläkarjalaisia lapsista eläkeläisiin. Valmistelutyön muotoina on käytetty kyselyjä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja. Kouluyhteistyön tuloksena saatiin eteläkarjalaisten lasten ja nuorten aineita, jotka kertovat heidän ajatuksiaan siitä, millainen maakunta on vuonna 2030. Niitä on nostettu lainauksina maakuntaohjelmaan. Maakuntaohjelman pohjalta laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa osoitetaan maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita ja toimenpiteitä. Maakuntaohjelman toimeenpanoa maakunnan sisällä edistetään lisäämällä Etelä-Karjalan liiton ja hanketoimijoiden vuorovaikutusta. Alueen tahtotila Maakuntaohjelma 2014 2017 Kaakkois-Suomen tavoitteet Kansalliset tavoitteet Etelä-Karjalan tavoitteet Eurooppa 2020 -strategia Maakuntaohjelma sovittaa yhteen tavoitteita ja viestii Etelä-Karjalan kehittämisen painopisteistä.
6 Kuva Seppo Pelkonen. Kuva Imatran kaupunki. 2. Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Monta onnellista ihmistä käveli kaduilla, työpaikkoja tuli vain lisää ja työttömien määrä oli vähäinen. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Etelä-Karjala elää muun Suomen, Euroopan ja koko maailman lailla murroksessa. Maakunnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vaikutusmahdollisuudet niihin vaihtelevat merkittävästi. Muutostekijöitä on koottu oheiseen kuvaan. Muutokset työn tekemisen tavoissa Vahva koulutusmaakunta Työllisyyskehitys Julkisen talouden kestävyysvaje Euroalueen talousongelmat Väestön ikä- ja työvoimarakenne Kuntarakenne- ja soteuudistus Elinkeinorakenteen muutos ja osaamisen uusiutumistarve Kansainvälistyminen (Tieto)liikenneinfra Hyvinvoinnin polarisoituminen Venäjän taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset Ilmasto-, ympäristö- ja energiakysymykset vaikutukset Keskittymis- ja kaupungistumiskehitys Suomen ja Etelä-Karjalan aluerakenne on muuttumassa entistä kaksijakoisemmaksi: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun haja-asutusalueet tyhjenevät. Etelä-Karjalassa väestö- ja työpaikkakehitys on suotuisin Lappeenrannassa ja sen kehyskunnissa. Imatran seutukunnalla kehitys on hieman heikompaa eikä Lappeenrantakaan yllä muuttovetovoimalla mitattuna Suomen suurimpien yliopistopaikkakuntien kasvuvauhtiin. Kahdentoista suurimman kaupunkiseudun kilpailukykyanalyysissä 2 Lappeenranta sijoittuu kahdeksannelle sijalle. 2 Kilpailukykymuuttajina analyysissä ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta 2010. Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.
Väestö ja muuttoliike Väestönkehitys on haaste maakunnan tulevaisuudelle, sillä sen trendi on vähenevä ja ikääntyvä väkiluku on vähentynyt 20 vuodessa 8 000 hengellä, työikäisten määrä ja työvoiman osuus on pienentynyt ja asukkaiden keski-ikä on noussut. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi. Etelä-Karjalasta muutetaan muualle Suomeen, mutta muuttoliikkeen vuotuiset erot ovat huomattavia. Etelä-Karjala menetti asukkaita muihin maakuntiin vuosina 1990 2012 keskimäärin 351 asukasta vuodessa. Meidän on siis pystyttävä houkuttelemaan joko kotimaista tai ulkomaista työvoimaa, jotta voimme tulevaisuudessakin tarjota itsenäisesti asiakkaillemme julkisia palveluita kuten julkista terveydenhuoltoa. Imatran yhteislukion opiskelija 7 Maahanmuutto on parantanut väestönkehityksen tilannetta. Etelä-Karjalaan muutti 1990-luvulla ja aivan 2000-luvun alussa vuosittain noin 200 ihmistä enemmän, kuin mitä maakunnasta muutti ulkomaille. Vuodesta 2007 lähtien maahanmuuton enemmyys on ollut vuodessa noin 400 henkeä. Kokonaisväestönmuutoksen keskiarvo Etelä-Karjalassa oli -348 asukasta vuosina 2007 2012. Väestön väheneminen näkyy erityisesti Imatran seutukunnalla. Sen sijaan Lappeenrannan seutukunnalla väkiluku alkaa maahanmuuton ansiosta kasvaa. Maakunnan väestön väheneminen hidastui vuonna 2012. Etelä-Karjalassa asui vuoden 2013 lopussa 132 252 henkeä. Etelä-Karjalan väkiluku 1990 2013, ennuste vuoteen 2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestön väheneminen hidastuu tulevina vuosina. Elinkeinorakenne ja kilpailukyky Etelä-Karjala elää vahvasti teollisuudesta. Kaakkois-Suomi on Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on suurinta koko Suomessa. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen ovat maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Sitä tukevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit, joista merkittävä osa sijaitsee Etelä-Karjalassa. Rakennemuutos on vienyt Etelä-Karjalasta tuhansia työpaikkoja, mutta maakunta on selvinnyt murroksesta kohtuullisesti, koska kaupan ja palveluiden pariin on syntynyt uusia työpaikkoja. Niitä on tuonut myös matkailu, jonka kasvun odotetaan jatkuvan. Rajamaakunnan elinkeinoelämään merkittävästi vaikuttava tekijä on naapurimaa Venäjä, johon liittyvä epävarmuus on noussut keväällä 2014 varsin voimakkaasti näkyviin: Venäjän pitkään hitaana jatkunut talouskasvu hidastui poliittisen tilanteen muututtua entisestään.
8 Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa mahdollisuuksia metalliteollisuudelle. Venäjän läheisyys sekä lähi- ja luomuruokatrendi luo pohjaa elintarviketuotannolle ja -teollisuudelle. Maatalouden rakennemuutoksessa tilojen määrä on vähentynyt rajusti, muta maatilojen koko on kasvanut ja tuotantosuunnat muuttuneet. Maaseudun yrityskannan painopiste on siirtynyt palveluyrityksiin. Hyvää potkua tänne suunnalle saataisiin mielettömästi jo paremmilla palveluilla vapaa-ajanviettomahdollisuudet, ostosmahdollisuudet ja kulkuneuvojen kehittäminen veisi mainetta huimasti eteenpäin. Imatran yhteislukion opiskelija Työpaikkojen kehitys toimialoittain Etelä-Karjalassa 2010 2011 Työpaikkojen lukumäärä Muutos Muutos Toimiala Teollisuus 2011 8 640 2010 8 748 2010 2011-108 % -1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 8 064 8 317-253 -3 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 5 848 5 796 52 1 Rakentaminen 3 858 3 588 270 8 Koulutus 3 806 3 725 81 2 Hallinto ja tukipalvelutoiminta 3 474 3 012 462 15 Kuljetus ja varastointi 3 411 3 427-16 0 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 2 881 2 729 152 6 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 2 336 2 215 121 5 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 2 156 2 279-123 -5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 101 2 077 24 1 Muu palvelutoiminta 1 554 1 482 72 5 Informaatio ja viestintä 1 128 1 140-12 -1 Taiteet, viihde ja virkistys 751 787-36 -5 Toimiala tuntematon 708 620 88 14 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 592 587 5 1 Kiinteistöalan toiminta 417 410 7 2 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 299 272 27 10 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 186 216-30 -14 Kaivostoiminta ja louhinta 168 163 5 3 Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluiden tuottamiseksi omaan käyttöön 2 1 1 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 Toimialat yhteensä 52 380 51 591 789 1,5 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti, päivitetty 3.12.2013. Etelä-Karjalan työpaikoista suurin osa on teollisuudessa ja voimakkaimmin kasvaa palvelualan työpaikkojen määrä. Bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna Etelä-Karjalassa on mennyt hyvin. Kasvun vauhdittajana ovat olleet selluloosan kysyntä- ja hintakehitys sekä Venäjän kasvavat markkinat palvelu- ja kaupan aloilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennustaa Etelä-Karjalaan vuoteen 2017 saakka koko Suomea hieman ripeämpää kasvua. Eteläkarjalaisista työllisistä 11 prosenttia toimii yrittäjinä, 58 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 23 prosenttia kunnissa, kuusi prosenttia valtiolla ja kaksi prosenttia valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. 3 3 Liitteessä kaksi on kuvaajat työpaikkojen jakaumista yksityisen ja julkisen sektorin sekä kolmen suurimman toimialan mukaan.
BKT/asukas, muutosprosentti 2010 2011 maakunnittain 9 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kasvu oli ylivoimaisesti suurinta ja yli kolminkertaista koko maan keskiarvoon mitattuna vuonna 2011. Etelä-Karjalan ja koko Suomen BKT vuoden 2000 hinnoin, Etlan BKT ennusteet vuoteen 2017 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kehitys noudattelee koko maan trendiä. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi vuonna 2009 kasvuun. Uusia yrityksiä perustetaan enenevässä määrin, mutta samaan aikaan vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta. Etelä-Karjalalle on osin historiallisten syiden vuoksi tyypillistä yritystoiminnan painottuminen pienyrityksiin ja suurteollisuuteen. Keskisuuria yrityksiä maakunnassa on vähän. Yrityksistä keskimääräistä useamman taustalla on maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustainen yrittäjä. Kasvuyritysten 4 määrä ja liikevaihto on ollut viime vuosina Kaakkois-Suomessa valtakunnallista keskiarvoa parempaa, mutta niiden volyymit ovat edelleen pieniä. 5 Työllisyys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tulee olla tasapainossa, jotta työttömyyttä saadaan alennettua ja työllisyyttä nostettua. Etelä-Karjalassa oli vuonna 2013 työnvälitystilaston mukaan työttömänä 7 787 henkeä eli keskimäärin 12,8 prosenttia työvoimasta. Työvoimatutkimuksen mukaan maakunnan työttömyysprosentti oli vuo- 4 OECD:n määrittelyn mukaan kasvuyritys työllistää lähtötilanteessa vähintään kymmenen henkilöä ja henkilöstö lisääntyy seuraavan kolmen vuoden aikana vähintään 20 prosenttia keskimäärin. 5 Liitteessä kaksi on lisää kuvaajia BKT:n, Etelä-Karjalan yritysten liikevaihdon ja yrityskannan kehityksestä sekä viennin osuudesta väestön tulotasosta.
10 den 2013 lopussa 7,9. 6 Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Etelä-Karjalassa vuodesta 2009 lähtien ja vuoden 2013 lopussa Etelä-Karjalan työttömistä 2 064 oli ollut työttömänä yli vuoden. Myös nuorten työttömyys on viime vuosina kasvanut, ja vuoden 2013 lopussa työttömänä oli 1 211 nuorta. Etelä-Karjalan työttömyysaste keskiarvoina v. 2003 2014 (prosenttia) Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot 2005 2013/tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Työttömyyden kehitys seuraa suhdannevaihteluita ja on ollut vuosina 2012 2014 kasvussa. Työttömyys on Imatran seutukunnalla Lappeenrantaa suurempaa. Minulla on oma yritys, joka tekee robotteja esimerkiksi hotelleihin, sairaaloihin, palvelutaloihin jne. Menen yleensä töihin klo 7.00 sähköautollani. En käy enää kovin usein kaupassa, koska melkein kaiken voi tilata nettikaupoista. Nykyään joka paikassa on 6Gverkko. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa Suomen työllisyyden tavoitteeksi asetettiin 72 prosenttia vuonna 2015. Etelä-Karjalan työllisyysaste oli 64 prosenttia vuonna 2013 ja noin neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Työllisten eli työssä käyvien määrä vähenee ennusteen mukaan maakunnan kaikissa kunnissa. Se johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä, ikäluokkien pienenemisestä ja edelleen jatkuvasta rakennemuutoksesta. Etelä-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa 52 380 työpaikkaa: kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 789 työpaikkaa. Eniten lisääntyvät palvelualojen työpaikat. 7 Lappeenrannan seutukunta: työvoima ja työlliset v. 2003 2014 Imatran seutukunta: työvoima ja työlliset v. 2003 2014 Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot 2005 2013/tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Tilasto/lähteet: TEM/Työnvälitystilasto, kuntapohjaiset vuosikeskiarvot 2005 2013/tem.fi; K-S ELY-keskus/kk/2014 työllisyyskatsaukset/ely-keskus.fi Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kehitys kulkee työvoiman ja työllisten määrän suhteen hieman eri suuntaan. 6 Työnvälitystilasto antaa työttömyyden kehityksestä työvoimatutkimusta paremman kuvan. 7 Liitteessä kaksi on lisää kuvaajia pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä, työllisyysasteesta ja työpaikkojen määrästä.
Osaaminen ja hyvinvointi Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kansallisen koulutusjärjestelmän murroksen vuoksi kasvavia muutos- ja kehittämistarpeita, jotka johtuvat ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä. Sairaaloita ei ole vaan jokaisessa talossa on oma sairaanhoitaja. Eikä hammaslääkäritkään hoitaneet potilaita itse vaan he laittoivat potilaat koppiin ja robotit hoitivat hampaat. Vehkataipaleen koulun alakoululainen 11 Etelä-Karjalan osaamisprofiilissa korostuu maakunnan oppilaitosten kansainvälisyys. Muilla sektoreilla on vielä parantamisen varaa. Globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen, mitkä korostavat saatavilla olevan koulutuksen merkitystä. Elinikäisen oppimisen tavoitteiden mukaisesti tarvitaan monipuolista koulutusta niin ammatinvaihtoa, lisäpätevöitymistä kuin hyvinvoinnin ylläpitämistä ajatellen. Korkeakoulujen ja ammattiopiston rinnalla koulutusta järjestävillä kansalais- ja työväenopistoilla sekä kesäyliopistolla on oma roolinsa lähellä olevan koulutuksen tarjoajina. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata pienempi. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2012 suorittanut 65,7 prosenttia maakunnan asukkaista, kun koko maan vastaava osuus oli 68,5 prosenttia. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25 29-vuotiaat (prosenttia ikäluokasta) Tutkintoa vailla olevia 25 29-vuotiaita on maakunnassa 14,4 prosenttia eli noin tuhat nuorta aikuista. Heidän määränsä kasvaa erityisesti Imatran seutukunnalla.
12 Koulutuksella on merkitystä sekä työllistymisen että elämänlaadun näkökulmasta. Matalasti koulutetut kokevat terveytensä yleensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut ja Etelä-Karjalassa joka viides heistä katsoo työkykynsä heikentyneen. 8 Viimeisimmän Alueellinen terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan eteläkarjalaiset arvioivat kuitenkin jaksavansa työelämässä vanhuuseläkkeeseen asti naapurimaakuntalaisia paremmin. 9 Kun olin tulossa puistosta, satuin näkemään Etelä-Karjalan suurimman opiskelukeskuksen. Siellä opiskellaan terveysalalle, jotta ihmisistä tulisi kotilääkäreitä. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Etelä-Karjalan hy vinvointistrategia määrittelee hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihmisten on mahdollisuus saada keskeiset hyvinvointitarpeensa 10 tyydytetyiksi ja jossa ihmisillä on käytössään hyvinvoinnin uusin ta misen voimavarat ja mahdollisuudet. Meneillään oleva julkisten palvelujen murros on haaste hyvinvoinnille. Keskeinen kysymys on, ovatko tarvittavat palvelut riittävän sujuvasti maakunnan asukkaiden saatavilla riippumatta heidän asuinpaikastaan. Kuntatalous Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet olivat vuonna 2012 selvästi maakuntien keskiarvon yläpuolella. Asukaskohtaisen vuosikatteen vuotuiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suurimmillaan satoja euroja 11, mutta kunnat ovat olleet koko ajan selvästi plussan puolella. Uusi piirre valtakunnan ja maakunnan aluekehityksessä on keskuskaupungin talouden kiristyminen. Huoltosuhteen heikkeneminen, heikko työllisyysaste, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, yleinen taloustilanne ja elinkeinorakenteen murros aiheuttavat kuntataloudelle paineita, minkä vuoksi moni kunta nosti veroprosenttiaan vuonna 2014. Kuntien vuosikate /asukas keskimäärin maakunnittain v. 2013 (ennakkotiedot) Kuntien vuosikate Etelä-Karjalassa oli vuonna 2012 maan neljänneksi suurin. Etelä-Karjalan kunnissa toteutetaan syksyllä 2014 valmistuva kuntarakennelain mukainen selvitys lähtökohtana yhden ja kahden kunnan mallit. Maakunnallisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talouden sopeuttamistoimissa haetaan säästöjä ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla. Hallitus ja oppositiopuolueet ovat yhdessä sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallisesta uudistamisesta, jossa viisi alueellista 8 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus 2012. 9 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus 2013. 10 Hyvinvoinnin katsotaan kattavan yksilön terveyden, elinolot ja toimeentulon sekä sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden. Hyvinvointi toteutuu yksilötasolla: ihminen voi hyvin tai huonosti hyvin erilaisissa olosuhteissa. 11 Kuvaaja on liitteessä kaksi.
toimijaa järjestävät kaikki sote-palvelut. Alueet raken tuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Lähitulevaisuudessa epävarmuutta aiheuttavat kansainväliset talousnäkymät sekä Venäjän ja euroalueen talous. Talouskasvun ennakoidaan olevan pitkään hidasta. Yleinen talouskehitys lisää kuntatalouden paineita. 13 Valtion menot /asukas maakunnittain v. 2012 Valtion asukaskohtaiset menot eteläkarjalaista kohti ovat varsin maltilliset. Alueen sisäiset erot Etelä-Karjalassa asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ympärille. Lappeenranta ja sen kehyskunnat Lemi ja Taipalsaari muodostavat monilla mittareilla mitattuna maakunnan vahvimmin kehittyvän alueen. Imatra on kärsinyt teollisuuden murroksesta Lappeenrantaa enemmän. Maa- Kartta: Etelä-Karjalan liitto Pohjakartta: Maanmittauslaitos, 2012 Etelä-Karjalan asutus ja toiminnot keskittyvät Valtatie 6:n ja Karjalan radan varteen muodostuneelle laatukäytävälle.
kunnan maaseutualueilla rakennemuutos on näkynyt erityisesti maatalouden ja teollisuuden työpaikkojen vähenemisenä sekä palveluelinkeinojen työllistävän merkityksen kasvuna. 14 Taipalsaarella ja Lemillä tulokertymä asukasta kohti (tulomuuttajien tulot lähtömuuttajien tuloilla vähennettynä) on erittäin korkea verrattuna esimerkiksi Tampereen tai Oulun kehyskuntiin. 12 Ruokolahti on luonteeltaan Taipalsaaren ja Lemin tyyppinen kunta. Ihmiset asuvat ja työskentelevät yhä useammin eri kunnissa. Myös Lappeenrannan ja Imatran välinen pendelöinti on lisääntynyt. Maakuntaan onkin muovautunut Valtatie kuuden ja Karjalan radan yhteyteen muodostuneen kasvukäytävän varteen yhteiset työmarkkinat. Pendelöintiin liittyy yleisesti kaksi piirrettä, joiden merkitys on 2010-luvun vaihteessa kasvanut. Pendelöivän väestön tulot ovat keskimääräistä korkeammat ja ne ovat kasvaneet nopeammin kuin kotikunnassaan työskentelevien tulot. 13 Valtionveronalaiset vuositulot keskimäärin kunnittain ( /tulonsaaja) Kuntakohtaiset erot valtionveronalaisissa vuosituloissa ovat melko suuret. Maakunnan veturialueen kehitys näkyy etenkin Taipalsaarella, jonne on muuttanut hyvätuloista työikäistä väestöä. Kartta: Etelä-Karjalan liitto Tietolähde: Tilastokeskus, 2013 Etelä-Karjalassa pendelöinti kehyskunnista kaupunkeihin ja kaupunkien välillä on yleistä. 12 Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013. 13 Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.
Digitalisoitumisen ja nopeasti kehittyvän teknologian ansiosta työtä voidaan tehdä ja yritystoimintaa harjoittaa lähes missä tahansa. Ne mahdollistavat etätyön sekä liikkuvan ja monipaikkaisen työn tekemisen. Monet tekevät töitä osaksi vapaa-ajan asunnollaan. Vapaa-ajan asukkaat ovat maakunnan kehitykselle tärkeitä toimijoita, sillä he lisäävät alueen ostovoimaa. 15 Haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet sekä alemman tieverkon kunnon huononeminen lisäävät alueiden välisiä kehityseroja. Vilkkaan rajaliikenteen ja runsaan raskaan liikenteen maakunnassa infrastruktuuri voi pahimmillaan toimia pullonkaulana maakunnan tasapainoisen aluerakenteen ja elinvoimaisuuden kehitykselle. Kartta: Etelä-Karjalan liitto Tietolähde: Suomen ympäristökeskus, 2013 Kaupunki maaseutu-luokitus määrittelee maakunnan jakautumisen erilaisiin maaseutu- ja kaupunkialueisiin. Etelä-Karjalasta enemmistö on maaseutualuetta: kaupungista on lyhyt matka maaseudulle ja luontoon. Nykyään Venäjältä Etelä-Karjalaan pääsee autolla viittä eri reittiä ja veneellä kahta. Vehkataipaleen koulun alakoululainen Kuva Arto Hämäläinen. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen.
16 Kuva Juha Pietiläinen. Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 3. Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Jos tulen joskus katsomaan vanhempiani, Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa 2011 2014 tärkeimmät luulen että Etelä-Karjalassa on kaikki strategiset tavoitteet olivat uudet yritykset ja työpaikat, jotta aivan hyvin. maakunnan negatiivinen väestönkehitys saataisiin positiiviseksi. Ohjelman toteutumista arvioitiin vuonna 2013. Strategisiin Itä-Suomen koulun yläkoululainen tavoitteisiin oli vastattu kokonaisuudessaan melko hyvin maakunnallisilla kehittämistoimenpiteillä ja hankkeilla, joita oli toteutettu pääasiassa EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Onnistumisiksi arvioinnissa nostettiin toimiva alueellinen yhteistyö, laaja tahtotila ja maakunnan kehittämisilmapiirin vahvistuminen. Etelä-Karjalaan syntyi EAKR-ohjelman hankkeiden vaikutuksesta rakennerahastokauden 2007 2013 aikana 601 uutta työpaikkaa ja 47 uutta yritystä 14. Luvuissa ei ole mukana välillisiä työpaikka- tai yritysvaikutuksia esimerkiksi Rauha Tiuru-alueen kehittämisen myötä maakuntaan on saatu useampi sata uutta työpaikkaa. Uusien yritysten syntymisen kustannus oli koko maan vertailussa kolmanneksi tehokkainta tasoa, mutta Etelä-Karjalaan saatiin EAKR-rahoituksella uusia työpaikkoja hieman koko maan keskimääräistä tulosta vähemmän ja yksittäisen työpaikan hinta oli korkea. 15 ESR-rahoituksella Kaakkois-Suomeen saatiin päättyneellä ohjelmakaudella 494 uutta työpaikkaa ja 242 uutta yritystä 16. Indikaattoritietoja ei ole saatavilla maakunnittain. Kaakkois-Suomen ESR-toiminnalla syntyneet tulokset ovat kansallisesti arvioituna melko vaatimattomia, mutta käytettävissä olleeseen rahoitukseen nähden Kaakkois-Suomi pärjäsi varsin hyvin. 14 Kaakkois-Suomen ELY-keskus; EURA-järjestelmä. 15 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011 2014 arviointi 2013. 16 EURA-järjestelmä.
Kaakkois-Suomi kilpaili menestyksellisesti ylimaakunnallisesta EAKR-rahoituksesta päättyvällä ohjelmakaudella. Rahoitus oli Kaakkois-Suomessa 14,4 miljoonaa euroa, josta 7,4 miljoonan euron hankkeissa oli eteläkarjalainen päätoteuttaja. Merkittävin hanketoteuttaja oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka toteutti hankkeista euroissa tarkasteltuna noin puolet. Maakunnan liiton rahoittamat hankkeet painottuivat maakuntaohjelman painopisteille. Kaiken kaikkiaan EAKR-rahoitusta on kohdennettu edelleen maakuntaohjelman painotusten mukaisesti, muun muassa matkailua tukeviin hankkeisiin sekä energia- ja ympäristötekniikkaan. Yritystukia ohjattiin eri toimialoille ilman painopisteitä. 17 17 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella, johon luetaan mukaan myös Leader-rahoitus, on ohjelmakaudella 2007 2013 saatu Kaakkois-Suomen maaseutualueille aikaan noin 260 uutta työpaikkaa. Huomattava osa maaseuturahoituksesta käytettiin yrittäjien koulutukseen ja neuvontaan sekä yrittäjille ja maaseudun asukkaille tärkeisiin laajakaista-, vesihuolto- ja tiehankkeisiin. Leader-rahoituksella tuettiin maaseutukylien elinvoimaisuutta muun muassa aktivoimalla kylien asukkaita ja rahoittamalla asukkaiden kokoontumis- ja harrastuspaikkojen kunnostusta. Maaseutuohjelman rahoituksen turvin on tuettu Etelä-Karjalassa myös maaseudun järjestötoiminnan edellytysten kehittämistä, kulttuurin saavutettavuutta sekä alueen kulttuuriperinnön esille nostamista. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta alueella tarvitaan rahoitusvälineitä eri toimijoiden hankkeiden toteuttamiseen. Ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline hankkeiden rahoittamiseksi oli päättyvällä ohjelmakaudella Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI -ohjelma, jonka rahoitusta kohdennettiin 37,7 miljoonaa euroa seuraaviin rajaliikenteen sujuvuutta parantaviin toimiin: Imatran rajanylityspaikan kehittäminen Nuijamaan rajanylityspaikan kehittäminen Vainikkala Simola-tien parantaminen Ikhala Raivio-tie Imatra Svetogorsk-rajanylityspaikan tiet Svetogorskin rajanylityspaikan kehittäminen Kuva Arto Hämäläinen. 17 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmien 2011 2014 arviointi 2013.
18 Kuva Ritva-Liisa Pulkkinen. 4. Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät Uudet lomakeskukset houkuttelevat nuoria tulemaan töihin Etelä- Karjalaan, joka on todella tervetullutta. Imatran yhteislukion opiskelija Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltiin Etelä-Karjalaan uutta elinkeinostrategiaa. Molemmissa tavoitteeksi asetettiin Etelä-Karjalan nostaminen Suomen menestyvimmäksi maakunnaksi. Se edellyttää sekä maakunnan veturialueen Lappeenrannan kilpailukykyä lisääviä että kehityseroja tasaavia toimenpiteitä kuin yleisesti laatukäytävän kehittämistä. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnissa myönteisenä asiana esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antaa menestymiselle hyvän kivijalan. Kehittämistyössä tartutaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti olemassa oleviin vahvuuksiin ja potentiaaliin. Niitä vahvistetaan ja hyödynnetään innovatiivisesti sekä entistä tehokkaammin taloudellisesti, eettisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja aluerakenteen kannalta kestävillä periaatteilla. 18 Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 linjaa maakunnan elinkeinoelämän näkemyksen maakunnan menestyksen eväistä ja vahvuuksista seuraavan sivun kuvaajan mukaisesti. Vahvuuksien lomaan asettuvat menestyksen eväät, joista vahvuuksien hyödyntäminen kumpuaa. Haistelin ilmaa, se oli raikasta, koska ympäristö oli puhtaampi kuin koskaan, sillä kaikki tehtaat ja autot käyvät sähköllä, jota tuotetaan salamaenergialla. Vehkataipaleen koulun alakoululainen 18 Antti Hautamäen mukaan kestävä innovointi sisältää seuraavat periaatteet: Kestävä kehitys eli innovointi kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Osallistuva innovointi eli innovointi henkilökunnan, asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten kanssa ihmisten osaamisen kehittäminen ja kunnioitus huomioiden. Jatkuva innovointi eli kyky jatkuvasti uudistua ja rikkoa rajoja. Globaali innovointi eli innovointi globaalissa yhteistyössä hyödyntäen kaikkialle levittäytynyttä osaamista. Innovatiivinen johtaminen eli innovaatioita mahdollistava ja kannustava johtaminen yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa sekä uusien johtamistapojen kehittäminen.
Ympäristö Erityisesti Saimaa 19 Eteläkarjalainen kulttuuri Hyvinvointi Osaaminen/ resurssit Infra Logistiikka Uudet innovaatiot Kansainvälisyys Erityisesti Venäjä Yrittäjyys Teknologia Erityisesti LUT ja Saimia Lähde: Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 Maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Elinkeinostrategiassa nostettujen painopisteiden lisäksi Etelä-Karjalan vahvuus ja menestykseen olennaisesti vaikuttava tekijä on maakunnan metsäteollisuus ja sen kyky uudistua unohtamatta muuta teollisuutta sekä palveluelinkeinoja. Maakunnan menestymiseksi tarvitaan talouskasvua, joka on väline perimmäiselle tavoitteelle eli ihmisten hyvinvoinnille ja elämän laadulle. Inhimillisen kasvuperiaatteen mukaisesti Etelä-Karjalan kehittämisessä otetaan huomioon kaikki, toistaiseksi osin hyödyntämättömät pääoman muodot: Teollinen/fyysinen pääoma on ihmisten luoma rakennusten, laitteiden ja tuotantoprosessien kokonaisuus. Inhimillinen pääoma on ihmisten omaama koulutus, taidot, tiedot ja kulttuuri. Luontopääoma muodostuu luonnon kaikista voimavaroista. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma muodostuu tiedoista ja normeista, jotka on upotettu kulttuuriin ja instituutioihin. Myös ihmisten keskinäisten verkostojen ja yhteistyön kokonaisuus kuuluu tähän. 19 Menestyvän maakunnan on houkuteltava uusia asukkaita, yrityksiä, investointeja ja matkailijoita. Alueiden vetovoima perustuu usean tekijän yhteisvaikutukseen, josta on mahdollista erottaa kovat tekijät, kuten työpaikkakehitys, ansaintamahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet, sekä pehmeät tekijät, joita ovat muun muassa sijainti, ilmapiiri, tunnelma, mainekuva ja elämäntyyli. Niiden yhteisvaikutuksesta muodostuu alueen ilmapiiri ja vetovoimaisuus. 20 Maakuntaohjelmalla pyritään myös Etelä-Karjalan vetovoimaisuuden ja eteläkarjalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. 19 Hautamäki, Antti, Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, niiden lomaan asettuvat menestyksen eväät, joista vahvuuksien hyödyntäminen kumpuaa, Sitran raportteja 76. 20 Aro, Timo ja Leino, Anne, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, 2013.
20 Maakuntaohjelmaan liittyen tehtiin kansalaiskysely 21, jossa ennakoitiin Etelä-Karjalaa vuonna 2030. Sen tuloksista on koostettu oheinen kuva. Eräs kansalaiskyselyn vastaajista tiivistää maakunnan menestyksen eväät oivallisesti: Ei tarvita suuria visioita, mahtavaa budjettia ja miljoonalainaa vaan pieniä yrityksiä, jotka auttavat pari ihmistä kerrallaan leivän syrjään. Kun maakunta pitää itsestään ja ihmiset toisistaan huolta, menestyneisyys on tunne hyvästä elämästä täällä eikä käyriä ja prosentteja kvartaalikatekismuksessa. Luonto ympärillämme on ainutlaatuista ja siitä on pidettävä todella hyvää huolta. Kansalaiskyselyn tulokset: Etelä-Karjala vuonna 2030 terveet ja aktiiviset eläkeläiset paljon palvelujen käyttäjiä toimiva infrastruktuuri asutus keskittyy vapaa-ajanviettomahdollisuudet yhteiset työmarkkinat Venäjän lähialueen kanssa julkisen talouden tasapaino elämäänsä tyytyväiset asukkaat väestön kasvu osaaminen toimivat peruspalvelut puhdas ympäristö yrittäjyyttä positiivinen ilmapiiri yritysten ja organisaatioiden uudistumiskyky vähähiilinen yhdyskunta Venäjän talouskasvu EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueiden integroituminen LUT laajat koulutusmahdollisuudet Saimia kansainvälisyys monipuolinen kulttuurielämä alempi tieverkko heikkenee kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet venäjän kielen opiskelu sujuvat liikenneyhteydet turvallisuus Saimaa on todella puhdas ja siinä voi uida. Muukin luonto on todella siisti. Se on hienoa. Itä-Suomen koulun yläkoululainen 21 Vastaajia oli 122. Vastaajista suunnilleen kolmannes oli kuntapäättäjiä, kolmannes koulu- ja lukioikäisiä nuoria ja kolmannes aktiivisia eteläkarjalaisia, jotka omaehtoisesti antoivat mielipiteensä maakuntaohjelmatyöhön.