Ajankohtaista koulukuljetuksista Kehittämispäällikkö Marja Lahtinen
Ajankohtaisia koulukuljetusasioita. 1. Minkälainen tilanne kunnissa on tällä hetkellä koulukuljetusten järjestämisen osalta? 2. 3. 4. Miten koulukuljetusten kustannukset ovat viime vuosina kehittyneet? Turvallisuus ja koulukuljetusten kuormitusmääräykset Eri oikeusasteiden ja Kuntaliiton linjauksia koulukuljetusasioissa 5. Muut koulukuljetuksia koskevat ajankohtaiset asiat Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Minkälainen tilanne kunnissa on tällä hetkellä koulukuljetusten järjestämisen osalta? Tiedot koulukuljetusten tilasta perustuvat Kouluikkunan vuosikirjasta 2014 kerättyihin tietoihin. Vuonna 2014 Kouluikkunan vertailutietokannassa oli mukana 60 kuntaa 1 097 peruskoulua yli 300 000 peruskoululaista (n. 60 % koko maan oppilasmäärästä ) 132 lukiota ja noin 62 000 lukio-opiskelijaa (n. 60 % koko maan lukiolaisten määrästä) Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Koulukuljetusten tila kunnissa 2013 Kaluston saatavuus, suuri yhtäaikainen kaluston tarve. Liian vähäinen kuljetusyrittäjien määrä. Koulukuljetuksissa on niin monta tekijää ja suuri massa hallittavana, että valvonta ja koordinointi on erittäin haasteellista etenkin kun koulukuljetuksiin ei ole laittaa yhtä päätoimista ihmistä. Kuljetusten lakisääteisyydessä pysyminen ja kuntapäättäjien ja kuntalaisten toiveiden ristiriita. Liikennöintilupien vähyys sekä todellisen kilpailun puute. Isomman kaluston saatavuus. Joudumme käyttämään liikaa takseja ja se nostaa kustannuksia. Ei riittävästi kuljetuskapasiteettia, ei riittävästi isoja takseja, joukkoliikenteen väheneminen ja puute. Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Miten kunnassanne määritellään vaaralliseksi luokitellut tieosuudet? % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Koululiitu 70,4 Viranomaisten asiantuntijat ja lausunnot (poliisi, tiehallinto jne.) 21,7 Paikallistuntemus 15,9 Tieliikenteen ja olosuhteiden analysointi 14,8 Muu 1,1 Vuosi 2013 N=188 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Mitkä ovat tällä hetkellä mielestänne suurimmat ongelmat koulukuljetusten järjestämisessä? % 0 5 10 15 20 25 30 Toimii hyvin 4,2 Vähäinen kilpailu Kustannukset/resurssit Aikataulutus Joukkoliikenteen väheneminen Kalustoon ja kapasiteettiin liittyvät puutteet ja rajoitukset Huoltajien vaatimustaso Palvelun laatu 13,8 14,3 28,0 24,9 24,9 21,7 20,1 Tieverkko/kunnan rakenne/välimatkat Muu 5,3 6,9 Vuosi 2013 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Mikäli olette viimeisimmässä koulukuljetusten kilpailuttamisessa käyttäneet laatutekijöitä, minkälaisia ne olivat ja mikä oli niiden prosentuaalinen kokonaisvaikutus kilpailutilannetta ratkaistaessa? % 0 10 20 30 40 50 60 70 Vaikutus-% (keskiarvo) 19,6 Ei käytetty/tyhjiä 59,3 Kalusto (auton kapasiteetti, ikä, kunto, varustelu jne.) 59,7 Palvelutaso (ammattitaito, asiakaspalvelu, kokemus jne.) 41,6 Ympäristöystävällisyys 5,2 Turvallisuus 10,4 Vuosi 2013 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Minkälaista hinnoitteluperustetta kuntanne on viimeksi käyttänyt koulukuljetusten kilpailuttamisessa (esim. euroa/km)? 2011 2013 0 10 20 30 40 50 60 % Euroa/kilometri 54,1 56,0 Reittihinta 21,4 18,1 Päivähinta 10,2 12,5 Tuntihinta Muu (mm. viikkohinta, vuosihinta, kokonaisurakkahinta jne.) 6,4 6,9 7,9 6,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Mikäli kunnassanne on käytössä kuljetussääntö, niin minkälaisista asioista siinä on sovittu? Kirjoita neljä keskeisintä kohtaa. % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuljetusoikeuteen liittyvät tekijät 70,9 Turvallisuusohjeet ja vaarallisuustekijät 34,9 Järjestämisen periaatteet (esim. liikennöitsijälle ja kunnalle) 29,6 käyttäytymissäännöt (ohjeet/suositukset oppilaille, kuljettajille, huoltajille jne.) 25,9 Lainsäädännöstä ohjeistaminen 6,9 Vuosi 2013 N=188 Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2013
Koulukuljetusten kustannuskehitys
Takseilla suoritettuihin koulukuljetuksiin n. 95 milj. euroa vuodessa Kuljetuskustannukset kuntien kirjanpidon mukaan v. 2013 Mitkä olivat koulukuljetuksista aiheutuneet kustannukset vuonna 2013 kirjanpidon mukaan? Kuljetuskustannukset/ kuljetettava Oppilas Kuljetuskustannuk set/oppilas (kaikki) Arvio takseilla toteutetun koulukuljetuksen osuus euroina koulukuljetusten kokonaismenoista Yhteensä 147.233.596 78.142.668 Keskiarvo 783.157 1.921 805 431.727 Mediaani 506.335 1.727 680 232.852 Takseilla toteutetun kuljetuksen osuus kuljetuksien kokonaiskustannuksista oli kyselyyn osallistuneissa kunnissa (N = 188): 78.142.668 / 147.233.596 = 53 % Vuonna 2013 kuntien koulukuljetuskustannukset olivat koko maassa 179 milj. euroa. Tämän perusteella voidaan laskea, että kunnat käyttivät takseilla toteutettuihin kulukuljetuksiin 94,89 miljoonaa euroa (53 % 179 miljoonasta eurosta). Lähde: Suomen Kuntaliitto, Koulukuljetuskysely 2014
Vuonna 2014 koulukuljetuskustannukset olivat keskimäärin 1 553 euroa kuljetettavaa oppilasta kohden, joka on 1,9 % enemmän vuoteen 2013 verrattuna. Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Kuljetuskustannusten kehitys eri kuntakokoryhmissä 1. Yli 100 000 asukkaan vertailuryhmällä kustannukset olivat 1 210 euroa/kuljettava oppilas ja muutos edelliseen vuoteen -0,8 %. 2. 50 000-100 000 asukkaan kuntien keskimääräiset kuljetuskustannukset olivat 1 864 euroa kuljetettavaa oppilasta kohden ja muutos +3,7 %. 3. 20 000-50 000 asukkaan kunnilla kustannukset kasvoivat ko. mittarilla 2,2 % ja tunnusluvun keskiarvo oli 1 676 euroa per kuljetettava oppilas. 4. Alle 20 000 asukkaan kunnilla keskiarvo oli 1 378 euroa/kuljetettava oppilas ja se oli noussut 3,4 % vuodesta 2013. Lähde: Kouluikkuna Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Kuljetuskustannukset eri kuntakokoryhmissä v. 2013 Yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmällä kustannukset olivat 153 euroa/oppilas. 50 000 100 000 asukkaan oppilaskohtaiset kustannukset olivat lähes kaksinkertaiset, eli 328 euroa/oppilas. 20 000 50 000 asukkaan ryhmässä kustannukset olivat 272 euroa/oppilas ja alle 20 000 asukkaan kuntien 383 euroa/oppilas. Valtakunnalliset koulukuljetuspäivät 11.- 12.2.2016, Tampere
Turvallisuus ja koulukuljetusten kuormitusmääräykset
Koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen kumoamisen vaikutusten arviointi Kunnissa kuormitusmääräykset vaikuttavat kuljetuskustannuksiin, reititykseen, kilpailuttamisen ja ylipäätään koulukuljetusten järjestämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on suunnitelmia nykyisten koulukuljetuksia koskevien kuormitusmääräysten mahdollisesta kumoamisesta. Tässä mielessä Kuntaliitto pitää hyvänä asiana, että ministeriö on pyytänyt Kuntaliittoa selvittämään yhdessä kuntien kanssa, minkälaisia vaikutuksia asetuksen kumoamisella olisi koulukuljetusten järjestämiseen.
Koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen kumoamisen vaikutusten arviointi Ministeriö pyysi Kuntaliittoa selvittämään yhdessä kuntien kanssa, millaisia taloudellisia, liikenneturvallisuus- ja muita vaikutuksia koulukuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun asetuksen (553/2006) kumoaminen saattaisi aiheuttaa. Ministeriö pyysi myös arvioimaan, mitä asetuksen sääntelyä tulisi edelleen säilyttää ja millainen siirtymäaika säännösten mahdolliselle kumoamiselle tulisi asettaa.
Kuntien kannan selvittäminen Kuntien kannan selvittämiseksi Kuntaliitto toteutti 1.11. - 29.11.2012 välisenä aikana opetuksen järjestäjille suunnatun internet-pohjaisen kyselyn, jossa tiedusteltiin kuntien näkemyksiä kuormitusmääräysten kumoamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista.
Kuntien kannan selvittäminen 1. Kuntien kannan selvittämiseksi Kuntaliitto toteutti 1.11. - 29.11.2012 välisenä aikana opetuksen järjestäjille suunnatun internet-pohjaisen kyselyn, jossa tiedusteltiin kuntien näkemyksiä kuormitusmääräysten kumoamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. 2. Kysely lähetettiin kaikkiaan 314 Manner- Suomen kuntaan. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 181 opetustoimen viranhaltijaa vastausprosentin ollessa 58 %.
Yleistä kuormitusmääräyksistä 1. Ministeriön koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun asetuksen (553/2006) 2 :n 1 momentissa on säädetty siitä, että lasten lukumäärä voidaan koulukuljetuksissa ylittää, jos auto on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä. 2. Säädöksen mukaan henkilötaksiksi rekisteröidyssä henkilöautossa (1+4), joka on varustettu hyväksytyillä lisäturvavöillä, saa kuljettajan lisäksi olla 6 oppilasta. 3. Mikäli säännös kumottaisiin, voitaisiin koulukuljetuksissa vastaavan kokoisella henkilöautolla kuljettaa 4 oppilasta.
1. Henkilötakseja koskeva kuormitussäännös Kyllä 85 % Ei 15 % Kyselyyn vastanneista kuntien opetustoimen viranhaltijoista 85 % (153) oli sillä kannalla, että henkilötakseissa (1+4), joka on varustettu hyväksytyillä lisäturvavöillä, saa kuljettajan lisäksi olla 6 oppilasta. Vain 15 % kyselyyn vastanneista oli säännöksen kumoamisen kannalla.
2. Tilatakseja (1+8) koskeva kuormitussäännös Kyllä 89,39% Ei 10,61 % Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (553/2006) 2 :n 2 momentin mukaan kuljettajalle ja kahdeksalle matkustajalle (1+8) rekisteröidyssä henkilöautossa saa kullakin vähintään 70 senttimetrin levyisellä istumapaikalla, kuljettajan viereistä paikkaa lukuun ottamatta, kuljettaa kahta siihen sopivaa matkustajaa. Matkustajien kokonaismäärä saa tällöin olla 13, jos kaikki matkustajat ovat lukuvuoden alkaessa alle 13-vuotiaita, ja muutoin 12.
3. Linja-autoja koskeva kuormitussäännös Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (553/2006) 3 :n mukaan linja-autossa voidaan kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään rekisteriin merkityn istumapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kyselyssä tiedusteltiin pitäisikö säännös säilyttää nykyisessä muodossa vai muuttaa siten, että koulukuljetuksissa voitaisiin 9 henkilölle rekisteröidyissä linja-autoissa ottaa oppilaita lisäpaikoille samoin edellytyksin kuin 1+8 rekisteröityihin takseihin. Kolmantena vaihtoehtona tiedusteltiin sitä, pitäisikö kyseessä oleva säännös kokonaan kumota.
3. Linja-autoja koskeva kuormitussäännös
3. Linja-autoja koskeva kuormitussäännös Vastanneista enemmistä 57 % (103) kannatti asetuksen (553/2006) 3 :n muuttamista siten, että koulukuljetuksissa voitaisiin 9 henkilölle rekisteröidyissä linja-autoissa ottaa oppilaita lisäpaikoille samoin edellytyksin kuin 1+8 rekisteröityihin takseihin. Kyselyyn vastanneista noin 38 % oli nykyisen säädöksen säilyttämisen kannalla ja runsaat 4 % kannatti kyseisen säännöksen kumoamista.
3. Linja-autoja koskeva kuormitussäännös Vastanneista enemmistä 57 % (103) kannatti asetuksen (553/2006) 3 :n muuttamista siten, että koulukuljetuksissa voitaisiin 9 henkilölle rekisteröidyissä linja-autoissa ottaa oppilaita lisäpaikoille samoin edellytyksin kuin 1+8 rekisteröityihin takseihin. Kyselyyn vastanneista noin 38 % oli nykyisen säädöksen säilyttämisen kannalla ja runsaat 4 % kannatti kyseisen säännöksen kumoamista.
4. Takimmaisen istuinrivin käyttö Taksiliitto on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle, että kielto kuljettaa koululaisia ja päivähoitolapsia auton viimeisellä penkkirivillä selkä menosuuntaan kumottaisiin. Perusteluna liitolla on se, että uusiin taksihenkilöautoihin on nykyisin saatavilla tavaratilaan tyyppihyväksytyt istuimet. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tavaratilassa olevat istuimet on mahdollista nykyisin tyyppihyväksyttää selkä menosuuntaan.
4. Takimmaisen istuinrivin käyttö Kyselyssä kuntien edustajilta tiedusteltiin pitäisikö takimmaisen istuinrivin käyttöä koskeva säännös säilyttää nykyisessä muodossa. Toisena vaihtoehtona kysyttiin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (553/2006) 2 :n 5 momentin säilyttämistä nykyisessä muodossa siihen asti, kunnes kiellon kumoamiseen liittyvät liikenneturvallisuusvaikutukset on selvitetty. Kolmantena vaihtoehtona tiedusteltiin mielipidettä asetuksen (553/2006) 2 :n 5 momentin kumoamisesta.
4. Takimmaisen istuinrivin käyttö Suurin osa vastaajista eli 56 % (100) kannatti liikenne- ja viestintä-ministeriön asetuksen (553/2006) 2 :n 5 momentin säilyttämistä nykyisessä muodossa siihen asti, kunnes kiellon kumoamiseen liittyvät liikenneturvallisuus-vaikutukset on selvitetty. Kyselyyn vastanneista 25 % (44) kannatti takimmaisen istuinrivin käyttöä koskevan säännöksen kumoamista ja 19 % (34) oli säännök-sen säilyttämisen kannalla.
3. Linja-autoja koskeva kuormitussäännös
Kustannusvaikutusten arviointi Kyselyssä tiedusteltiin kuntien opetustoimen viranhaltijoilta myös sitä minkälaisia taloudellisia vaikutuksia koulukuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen kumoaminen saattaisi aiheuttaa. Kyselyn perusteella kuormitusmääräysten kumoamisesta aiheutuisi kunnille lisäkustannuksia seuraavasti:
Tuomioistuinten ratkaisuja ja Kuntaliiton linjauksia koulukuljetusasioissa
Perusopetuslain 32 Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. KHO:2009:103 Vuosikirjanumero KHO:2009:103 Antopäivä 31.12.2009 Taltionumero 3730 Diaarinumero 373/1/09 38
KHO 5.9.2014/2613 ensimmäisen vuosiluokan oppilas oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen liian rasittavan koulumatkan takia huoltaja oli itse halunnut huolehtia oppilaan kuljettamisesta kunnan sivistysosaston osastosihteeri oli myöntänyt huoltajalle avustuksen, jonka määrä oli laskettu joukkoliikenteen koululaisen matkalipun hinnan perusteella
KHO 5.9.2014/2613 perusopetuslain 32 :n 1 mom. säännöksen esitöiden (HE 30/1982 vp) mukaan avustusta voitiin pitää riittävänä, jos kuljettamisesta ja saattamisesta aiheutuvat välttämättömät ja välittömät menot korvataan huoltajalle. KHO: koululaisen matkalipun hinnan perusteella laskettua avustusta ei pidetty perusopetuslain 32 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävänä korvaamaan huoltajalle kuljettamisesta aiheutuvia välttämättömiä ja välittömiä kustannuksia
KHO 31.12.2009 Esiopetusoppilaan vanhempien työhön liittyvät erityisolosuhteet Kunnan opetuslautakunnan päätöksen mukaan esiopetuksen oppilaille järjestetään maksuton kuljetus, kun matka kotoa tai päivähoitopaikasta esiopetuksen järjestämispaikkaan on yli kolme kilometriä. Esiopetuksen kuljetus järjestetään ensisijaisesti maksamalla oppilaan huoltajalle avustuksena julkisen joukkoliikenteen perimän korvauksen suuruinen määrä. Taksikuljetus järjestetään lääkärin, psykologin tai muun asiantuntijan lausuntoon perustuen ja vain siksi ajaksi, jona huoltajalla on tosiasiallinen este kuljettaa lastaan. 41
OIKEUSKÄYTÄNTÖJÄ KHO 31.12.2009 Esiopetusoppilaan vanhempien työhön liittyvät erityisolosuhteet Kunta oli päätöksellään myöntänyt esiopetuksen oppilaalle maksuttoman kuljetuksen kotoa esiopetukseen lukuvuonna 2008-2009: huoltajalle maksetaan julkisen joukkoliikenteen käyttämisestä aikuiselle aiheutuvien kustannusten suuruinen saattoavustus. 42
KHO 31.12.2009 Esiopetusoppilaan vanhempien työhön liittyvät erityisolosuhteet Huoltajat hakivat muutosta päätökseen Helsingin hallintooikeudesta. He vetosivat siihen, etteivät he voi vuorotöiden vuoksi huolehtia säännöllisesti esikoululaisen saattamisesta tai kuljettamisesta. Tämän vuoksi he olivat vaatineet kuljetuksen järjestämistä kunnan kustantamana taksikuljetuksena. 43
KHO 31.12.2009 Esiopetusoppilaan vanhempien työhön liittyvät erityisolosuhteet Oikeudellinen arviointi KHO: Perusopetuslain 32 :n 1 momentin säännöksellä maksuttomasta koulukuljetuksesta on vähennetty lähtökohtaisesti vanhemmille kuuluvaa velvollisuutta vastata lapsen koulukuljetuksista aiheutuvista kustannuksista. Laissa opetuksen järjestäjälle ei ole säädetty velvollisuutta kuljetuksen järjestämiseen, vaan sille on annettu oikeus valita, järjestääkö se maksuttoman koulukuljetuksen vai maksaako se kuljettamista tai saattamista varten avustuksen. Näin ollen lainkohdassa lapselle ei ole säädetty myöskään oikeutta mihinkään tiettyyn kuljetusmuotoon, esimerkiksi taksikuljetukseen. Kunta voi kaikissa tapauksissa korvata kuljetuksen avustuksella, jonka on oltava riittävä. 44
OIKEUSKÄYTÄNTÖJÄ Saattoavustus ensisijaisena maksuttoman kuljetuksen järjestämistapana KHO:n ratkaisu: KHO katsoi, että Perusopetuslain 32 :ssä ei ole määritelty maksuttoman kuljetuksen tapaa tai todettu, että maksuton kuljetus olisi ensisijainen avustukseen nähden. Laissa kuitenkin todetaan, että avustuksen on oltava riittävä. Riittävyydestä on oikeuskirjallisuudessa todettu, että määränä on pidettävä välttämättömiä ja välittömiä menoja, jotka kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvat huoltajalle ottaen huomioon pysyvästä kuljetuksesta saatavat alennukset. Jos kunta voi järjestää kuljetuksen tai saattamisen halvemmalla kuin huoltaja, tulisi kunnan se yleensä järjestää tai rajoittaa avustuksensa tähän määrään. 45
Koulumatkan pituuden mittaaminen, piha-alue; KHO 4.4.2011 T 947 KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen todeten, että koulumatkan pituutta mitattaessa on otettava huomioon, millaisella kiinteistöllä lapsen koti sijaitsee. Piha-alueella kuljettava 150 metrin matka tuli nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa ottaa huomioon A:n koulumatkan pituutta mitattaessa. A:n koulumatkan pituuden näin ylittäessä viisi kilometriä hänellä oli oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen.
Kuljetukset aamu- ja iltapäivätoiminnassa Perusopetuslain 48 b :n 4 momentin mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on 32 :n mukainen oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. Lain perusteluissa (HE 57/2003) on todettu, ettei kunnalla ole velvollisuutta erikseen järjestää koulukuljetusta iltapäivätoiminnasta. Lain perustelujen mukaan säännös on tarkoitettu toimintojen suunnittelua ohjaavaksi, eikä se siten esimerkiksi velvoita kuntaa kuljetusten järjestämiseen. Kunnan on kuitenkin kuljetusten suunnittelussa syytä huomioida asia.
Koulukuljetukset esiopetuksessa Esiopetuksen oppilailla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen samoin perustein kuin perusopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla. Esiopetus oppilaalle on järjestettävä kuljetus tai lapsen saattamista varten myönnettävä riittävän avustus, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen.
Toissijainen koulupaikka Esiopetusoppilas ja päivähoito Jos oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä.
Koulumatkoihin käytetty aika Perusopetuslain 32 :n mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Mikäli oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, koulumatka saa kuitenkin kestää enintään kolme tuntia. Opetuksen järjestäjän on järjestettävä kuljetusta odottaville oppilaille mahdollisuus ohjattuun toimintaan -> Ei koske ennen koulun alkua koululle kuljetettuja oppilaita, jotka odottavat oppituntien alkamista Lähde: Lahtinen, M., Lankinen T. Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. Helsinki: Tietosanoma Oy. 2010. s. 302
Oppilaan kilometriä kohti tarvitsema keskimääräinen kävelyaika Ikä Kävelyaika 5 16 6 15 7 14 8 13 9 12,5 10 12 11 11,8 12 11,6 13 11,4 14 11,2 15 11 16 10,8
Koulumatka ja yhteishuoltajuus Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei kunnalla ollut velvollisuutta antaa koulumatkaetua yhteishuollossa olleelle lapselle hänen isänsä luota, josta koulumatka oli 19,5 kilometriä, koska lapsen vakituinen asuinpaikka oli väestörekisteriin merkitty äidin luokse. Lapsi asui lukuvuoden aikana joka kolmas viikko yhtäjaksoisesti seitsemän päivän ajan isän luona. (KHO 14.3.2006, taltio 540)
Koulumatka ja vapaa-ajan-asunto Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnalla on velvollisuus järjestää oppilaalle maksuton kuljetus heidän kotinsa ja koulujen väliselle yli viiden kilometrin matkalle tai myönnettävä riittävä avustus heidän kuljettamistaan tai saattamistaan varten siitä huolimatta, että heidän vakituisena asuntonaan käyttämänsä rakennus on rakennusluvan mukaan tarkoitettu vapaa-ajan rakennukseksi ja sijaitsee asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) ositetulla alueella. Oulun hallintooikeus oli katsonut, ettei kunnalla ollut velvollisuutta kuljetuksen järjestämiseen. (KHO 14.3.2007, taltio 149)