Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset pääainepohjaisen tutkintorakenteen mukaan opiskeleville (voimassa siirtymäkauden eli 1.8.2012 31.7.2015) Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista säädetään valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tutkintoasetuksessa annetaan valtakunnalliset yleiset periaatteet koskien tutkintojen sisältöjä, rakenteita ja tutkintojen suorittamista. Tutkintoasetuksen lisäksi tutkintojen suorittamisesta säädetään yliopiston hallituksen hyväksymässä Tampereen yliopiston tutkintosäännössä, opintojen arviointisäännössä ja tieteenalayksikön omissa määräyksissä. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin koskevat määräykset ovat seuraavat. 1. Vaadittavat opintosuoritukset Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittamiseksi vaaditaan seuraavat opintosuoritukset siten kuin opetussuunnitelmissa tarkemmin määrätään: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto 180 op Orientoivat opinnot ja HOPS Yhteiset opinnot Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine, perus- ja aineopinnot, johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot Sivuaineet ja muut opinnot, josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 120 op Pääaineen syventävät opinnot, johon sisältyy seminaari ja pro gradu -tutkielma 40 op. Valinnaiset opinnot 2. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja/tai maisterin tutkintoon hyväksytyt laativat opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jota käytetään myös opinto-ohjauksen välineenä. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot vähintäänkin annettavan tutkintotodistuksen mukaisella tarkkuudella ja opintojen suunniteltu aikataulu. Johtamiskorkeakoulu antaa erikseen tarkemmat ohjeet opintosuunnitelman laadinnasta ja opintojen ohjauksesta. 3. Kieli- ja viestintäopinnot Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvat vähintään seuraavat kieli- ja viestintäopinnot: 1. a) Suomen kieli - Tieteellinen kirjoittaminen b) suomen kieli Puheviestintätaidon perusteet 2. Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä, taitotaso B1-C2 3. Vieras kieli: Opiskelija valitsee toisen seuraavista vaihtoehdoista:
a) Yhden vieraan kielen kirjallinen taito JA suullinen taito (taitotaso B1-B2). b) Kahden vieraan kielen taito, jolloin toisessa kielessä vaaditaan kirjallinen taito JA toisessa kielessä suullinen taito (taitotaso B1-B2). Vaihtoehtoiset vieraan kielen opintojaksot ovat tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon opintojaksot taitotasolla B1-B2 seuraavissa kielissä: englanti, espanja, ranska, saksa tai venäjä tai johtajan suostumuksella jokin muu vieras kieli. Vieraiden kielten alkeis- ja jatkokurssit tai valmentavat kurssit eivät voi olla tutkintojen pakollisia kieliopintoja. Valmennuskurssit ja kertauskurssit voivat sisältyä tutkintoon vain minimilaajuuden (180 opintopistettä) ylimenevinä opintoina. Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voivat vaihtoehtoisesti suorittaa 6 opintopistettä englannin kielestä, jolloin heiltä ei vaadita suomen ja ruotsin kielen opintoja. 4. Pääaineen vaihtaminen Pääaineen vaihtoa samassa tutkinnossa voi hakea perustellusta syystä. Johtamiskorkeakoulun johtajalle osoitettu vapaamuotoinen hakemus toimitetaan johtamiskorkeakoulun kansliaan. Hakemisessa noudatetaan erillisvalinnan hakuaikoja. Hakemus on perusteltava ja siihen liitettävä opintorekisteriote. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon oppiaineen lausunnot sekä se, että opiskelijamäärät noudattavat sisäänottomäärien suhdetta. Pääaineen vaihto edellyttää vähintään 25 opintopisteen opintoja sekä alkuperäisessä pääaineessa, että halutussa pääaineessa. Pääaineen vaihtoa voi hakea vielä keväällä 2013. Tämän jälkeen siirtymäkauden aikana tapahtuvasta mahdollisesta pääaineen vaihtamisesta päätetään erikseen. 5. Tutkintorakenteesta poikkeaminen Johtamiskorkeakoulun johtaja voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa vahvistetusta tutkintorakenteesta. Hakemuksen tekemiselle ei ole määräaikaa. 6. Opintosuoritusten hyväksilukeminen Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta päättää johtamiskorkeakoulun johtaja, opintosuorituksesta vastaava opettaja, opintopäällikkö tai muu siihen erikseen valtuutettu henkilö. Tarkemmat tiedot muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta löytyvät johtamiskorkeakoulun verkkosivuilta. 7. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot. Tämän lisäksi kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi samansisältöisiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä pakollisia pää- ja sivuaineopintoja. Maisterin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot.
8. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytty opintosuoritus tallennetaan opintosuoritusrekisteriin opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin merkitään myös aikaisemmilla opinnoilla korvatut ja tutkintoon erillisellä päätöksellä sisällytetyt opintosuoritukset. Tutkintotodistuksen hakemista varten annetut kokonaismerkinnät merkitään opintosuoritusrekisteriin. 9. Oppimisen, opetuksen ja työmuotojen arviointi Opetuksesta vastuussa oleva opettaja vastaa opetuksen ja oppimisen arvioinnista järjestämillään opintojaksoilla. Laajemmasta arvioinnista vastaa johtamiskorkeakoulun johtaja. 10. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, yleisopintojen ja yhteisten opintojen opintojaksot, kypsyysnäyte ja kielitaidosta saadut merkinnät eivät pääsääntöisesti vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina tutkintoon. Osasuoritusten vanhenemisesta annetaan määräykset opetussuunnitelmissa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamista neuvotella tästä opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa. 11. Opintosuoritusten arvosteleminen Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan arviointisäännön arviointiperusteita ja arviointiasteikkoa. Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty- hylätty tai hyväksyttyjen opintosuoritusten osalta viisiportaista asteikkoa 1-5 (5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä). Tarkemmin opintojen arvioinnista määrätään opetussuunnitelmissa. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan kokonaisuuden opintojaksojen arvosanoista opintopistemäärällä painotettuna keskiarvona. Pelkästään hyväksyttynä arvioitu opintosuoritus ei vaikuta arviointiin. Kandidaatintutkielman ja pro gradu -tutkielman arvosanat lasketaan mukaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista annettaviin arvosanoihin. 12. Etusijajärjestys Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin tai ryhmäopetukseen ilmoittautuu määräaikana opintojakson tai kurssin edeltävät opinnot suorittaneita opiskelijoita enemmän kuin ryhmään mahtuu, etusijalla ovat ne opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkinnossa pakollinen. Tämän jälkeen etuoikeus osallistumiseen määräytyy oman pääaineen tai sitä vastaavan kokonaisuuden opintosuoritusten määrän ja sen jälkeen ao. oppiaineessa/vastaavassa kokonaisuudessa suoritettujen opintojen määrän ja opintomenestyksen perusteella ja sen jälkeen kaikkien opintosuoritusten kokonaismäärän perusteella. Erityisistä syistä opintojakson vastuuopettaja voi myöntää poikkeuksia edellä oleviin määräyksiin. Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee johtamiskorkeakoulun johtaja. 13. Kandidaatintutkielma Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessaan kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielmaa edeltävistä opinnoista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kandidaatin tutkielman ja sitä tukevien opintojen laajuus on 10 opintopistettä. 13.1. Kandidaatintutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte
Kypsyysnäytteen tehtävänä on osoittaa, että opiskelija on perehtynyt tutkielman aihepiiriin ja että opiskelijalla on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen kuitenkin pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan johtamiskorkeakoulun yleisinä tenttipäivinä, sähköisenä tenttinä tai muuna erikseen sovittuna ajankohtajana. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen tenttitilaisuutta, ellei ohjaavan opettajan kanssa ole sovittu muusta ajankohdasta. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus jostakin tutkielmaan liittyvästä aiheesta, joka valitaan tavallisesti kahdesta tai kolmesta opettajan antamasta vaihtoehdosta. Kypsyysnäyte tarkastetaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Aiheet antanut opettaja tarkastaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Suomen kielen opettaja tarkastaa kirjoituksen kieliasun. 13.2. Kandidaatintutkielman jättämistä koskevat ohjeet Kandidaatintutkielma jätetään tieteenalayksikköön tarkastettavaksi kahtena kappaleena viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kypsyysnäytteen suoritustilaisuutta, ellei ohjaavan opettajan kanssa ole sovittu muusta ajankohdasta. Oppiaine antaa yksityiskohtaisempia ohjeita tutkielman laadinnasta ja jättämisestä. 13.3. Kandidaatintutkielman arvostelu Kandidaatintutkielman tarkastaa opintojaksosta vastaava opettaja ja hyväksyy tieteenalayksikön johtaja tai hänen määräämänsä henkilö tarkastajan lausunnon perusteella. Hyväksytty tutkielma arvostellaan viisiportaisella asteikolla 1-5. Arvioitua ja hyväksyttyä alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia. Kandidaatintutkielman suorittamisesta saa lisäohjeita oppiaineesta. 13.4. Kandidaatintutkielman arvostelun oikaisupyyntö ja -menettely Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua johtamiskorkeakoulun johtajalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa. 14. Pro gradu -tutkielma Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava pääaineessaan syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma ja tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen esitystapaan ja kirjalliseen ilmaisuun. Tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Tutkielma voidaan laatia seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti:
Yhtenäinen tutkielma (monografia -tutkielma) Samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus (artikkeli -tutkielma). Tutkielmaksi voidaan hyväksyä myös aikaisemmin julkaistu tutkimus edellyttäen, että se vastaa tutkielmalle asetettavia vaatimuksia. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, tulee jokaisen työhön osallistuvan opiskelijan itsenäisen osuuden olla eroteltavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Pro gradu -tutkielma arvioidaan kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voidaan laatia kahden tai useamman oppiaineen alalta. Tällöin kunkin oppiaineen ja opiskelijan osalta määrätään tarkastajat erikseen. 14.1. Pro gradu -tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen tehtävänä on osoittaa, että opiskelija on perehtynyt tutkielman aihepiiriin ja että opiskelijalla on hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet suorittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäyte suoritetaan johtamiskorkeakoulun yleisinä tenttipäivinä, sähköisenä tenttinä tai muuna erikseen sovittuna ajankohtana. Kypsyysnäytteeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastusta varten ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään seitsemän (7) päivää ennen tenttitilaisuutta, ellei ohjaavan opettajan kanssa ole sovittu muusta ajankohdasta. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä aiheesta, joka valitaan tavallisesti kahdesta tai kolmesta opettajan antamasta vaihtoehdosta. Kypsyysnäytteessä ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa, jos kielitaito on jo osoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteessä on kuitenkin osoitettava perehtyneisyys tutkielman aihepiiriin. 14.2. Pro gradu -tutkielman jättämistä koskevat ohjeet Pro gradu -tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten oppiaineen ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html Jos opiskelija ei ole suorittanut kypsyysnäytettä kielen osalta kandidaatintutkielman yhteydessä, pro gradu - tutkielma tulee palauttaa viimeistään 7 päivää ennen aiottua kypsyysnäytettä. Tutkielmaan liitetään 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jonka tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän laadintaohjeet saa tieteenalayksiköstä / oppiaineesta. 14.3. Pro gradu -tutkielman arvostelu Tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi tieteenalayksikön johtajan määräämää tarkastajaa, joista toisen tulee olla tohtorin tutkinnon suorittanut Tampereen yliopiston opettaja.
Tutkielman tarkastajat antavat lausuntonsa viimeistään kolmenviikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei yksikön johtaja ole erityisen painavasta syystä myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Tarkastajien lausunto on lähetettävä tutkielman tekijälle vähintään neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus lausuntoa koskevan vastineen antamiseen. Mahdollinen vastine on toimitettava johtamiskorkeakoululle annettuun määräaikaan mennessä. Ellei opiskelija esitä vastinetta, johtamiskorkeakoulun johtaja päättää tutkielman arvostelusta. Mahdollisen vastineen käsittelee johtamiskorkeakoulun johtaja, joka voi tarvittaessa saattaa asian johtamiskorkeakoulun johtokunnan ratkaistavaksi. Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään viisiportaista asteikkoa (5 = erinomainen, 4 =kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä). Arvioitua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia. 14.4. Pro gradu -tutkielman arvostelun oikaisumenettely Tutkielman arvostelussa noudatetaan Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntöä. Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tieteenalayksikön johtokunnalta neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelupäätös ja tarkastajien lausunnot tietoonsa. Johtamiskorkeakoulun johtokunnan oikaisupyynnön johdosta tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Tampereen yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä päätöksestä ei voi valittaa (yliopistolaki 558/2009, 84 ). 15. Tutkintotodistuksen hakeminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee johtamiskorkeakoululta todistusta tutkinnon suorittamisesta. Hakemus laaditaan sitä varten olevalle lomakkeelle. Johtamiskorkeakoulusta saa otteen opintosuoritusrekisteristä todistushakemuksen täyttämistä varten. Hakemus jätetään johtamiskorkeakoulun kansliaan. Todistushakemusta jätettäessä on opintosuoritusrekisteriotteessa oltava kaikki suoritusmerkinnät. Opiskelijan on huolehdittava siitä, että suoritusrekisterissä on tallennettuna kaikki opintosuoritukset. Sivuaine merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 10 opintopisteen opinnot. Opiskelija pyytää itse kokonaismerkinnät kaikista niistä oppiaineista tai kokonaisuuksista, joista hänellä on vähintään 10 opintopisteen laajuiset opinnot. Alle 10 opintopisteen sivuaineet merkitään kohtaan Muut opinnot. Pääaineessa, siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa tai sivuaineissa todistukseen merkitään suoritettu opintojen taso, kokonaisopintopistemäärä ja kokonaisarvostelu (ks. kohta 11: Opintosuoritusten arvostelu). 16. Opetussuunnitelmien voimaantulo Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan lukuvuoden alkaessa. Erityisestä syystä opiskelijat voivat osallistua tentteihin ja kertauskuulusteluihin syyslukukauden aikana edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti.
Opetussuunnitelmaan merkitty annettava opetus on ohjeellinen. Opetussuunnitelmaan merkitty annettava opetus on ohjeellinen. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan lukukausittain opetusohjelmassa. 17. Tutkintojen kehittäminen Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelman valmistelua varten johtamiskorkeakoulu asettaa työryhmiä, jotka koostuvat opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden yksiköiden tai sidosryhmien edustajista. 18. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöt Määräykset tulevat voimaan 1.8.2012 ja ovat voimassa tutkintouudistuksen siirtymäkauden eli 31.7.2015 saakka. Pro gradu -tutkielman arvostelua koskeva viisiportainen asteikko otetaan kuitenkin käyttöön vasta 1.1.2013.