KONTIOLAHDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa tai ympäristönsuojelulain 30 3 momentin mukaista ja 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoiminen toimintaa. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Perusteena ovat paikalliset olosuhteet. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojelumääräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Käytännön tehtävien sujuvan hoitamisen vuoksi ratkaisuvaltaa on syytä edelleen delegoida lautakunnan alaisuudessa toimiville viranhaltijoille. Määräykset ovat ympäristönsuojelulainsäädäntöä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 19 :ssä on lueteltu ne toiminnot ja asiat, joita ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea. Määräyksiin ei ole otettu sellaisia asioita, joista on säädökset lainsäädännössä tai muissa kunnallisissa määräyksissä. 3 Määritelmät Ranta-alueiksi on määritelty 150 m levyinen vyöhyke keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantavyöhykkeiden määrittely on tarpeen jätevesien käsittelyn ja puhdistusvaatimusten kannalta. Pohjavesialueet on määritelty ja rajattu aiempien määräysten mukaisesti, joiden pohja on nykyisen ELY -keskuksen edeltäjinä toimineiden valtion ympäristöviranomaisen tekemät kartoitukset ja luokitukset. Pohjavesialueille on annettu erityisiä määräyksiä jätevesien käsittelyyn ja polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin liittyen. Taajaan rakennetut alueet on määritelty, koska näille alueille on tarpeen antaa erityisiä määräyksiä erityisesti terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Vähäiset vedet on määritelty asian selventämiseksi. 2 LUKU: JÄTEVEDET 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 Talousjätevesien käsittely Viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevat talousjätevesien käsittelyvaatimukset ovat muuttuneet samoin määräaika järjestelmien uusimisessa. Pykäliin on tehty
2 ympäristönsuojelulain ja ns. talousjätevesiasetuksen edellyttämät muutokset. Asetuksen mukaisia tiukempia puhdistusvaatimuksia edellytetään edelleen pohjavesialueilla ja rantaalueilla. Muilla alueilla noudatetaan uuden asetuksen perustason määräyksiä. Selvyyden vuoksi pykälät on kirjoitettu ehdotukseen kokonaan uudessa korjatussa muodossa, vaikka muutokset koskevat vain osaa pykälien sisällöstä. Määräykset tiukemmista puhdistusvaatimuksista pohjavesi ja ranta-alueilla vastaavat aiempia Kontiolahdessa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräaika tarvittaville korjauksille on ns. talousjätevesiasetuksen takaraja 15.3.2016. Porrastamiseen ei ole nähty olevan tarvetta oltaessa siirtymäajan loppupuolella. Poikkeamismenettelystä on laissa ja sen siirtymäsäädöksissä omat säädöksensä, joiden tulkinnasta on ympäristöministeriö antanut kunnille ohjeen. Pykälien sanamuotoja on myös selkeytetty ja suojaetäisyyksiä koskevat määräykset on koottu selvyyden vuoksi taulukkoon. Talousvesien käsittelylaitteistojen suojaetäisyydet on kirjattu ohjeellisina ja niihin on lisätty umpikaivon etäisyys talousvesikaivosta. Ohjeellisuuden tarkoituksena on, ettei erityistapauksissa poikkeusta tarvitse lähteä erikseen hakemaan ja tapauskohtaisesti voidaan harkita paras mahdollinen ratkaisu sekä rakentamisen että ympäristön kannalta. Muiden jätevesien (pesuvesien) käsittelyssä on huomioitava rakennuksen varustetaso ja muodostuva jätevesien määrä. Vesijohdolla varustetuissa rakennuksissa veden käyttö on runsaampaa ja edellyttää myös tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Vesikäymälän rakentaminen saaressa sijaitsevaan rakennukseen on mahdollista silloin, kun jätevesilietteet voidaan kuljettaa saaresta pois tai käsitellä muuten asianmukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tieyhteyttä saareen. Ilman tieyhteyttä olevissa saarissa, joissa on vakituista asutusta, vähäisten jätevesilietemäärien levittäminen peltoon tai muu asianmukainen käsittely voidaan hyväksyä. Jätevesijärjestelmästä vaadittavat selvitykset on pääsääntöisesti toimitettu ja arvioitu. Jos kuitenkin selvityksiä puuttuu, on niiden toimittamisesta annettu määräys. 10 Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesuvedet ovat pääsääntöisesti sellaisia jätevesiä, jotka on käsiteltävä kuten muutkin jätevedet. Poikkeuksena ovat vähäiset määrät pesuvesiä, jotka syntyvät pestäessä ajoneuvoja pelkällä vedellä tai muilla kuin liuotinta sisältävillä pesuaineilla. Laajamittaisessa pesussa käytetään yleisesti erilaisia liuotinpohjaisia ja voimakkaita pesuaineita, vesimäärät ovat suuria ja pesu tapahtuu toistuvasti samalla alueella. Määräys pesuvesien esikäsittelystä ja johtamisesta viemäriin on tarpeen pohjaveden, vesistön ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Viemäriverkostoon johdettavien pesuvesien esikäsittely hiekan- ja öljynerotuskaivoissa on tarpeen jätevedenpuhdistamon tai muun jätevesien käsittelyjärjestelmän toimivuuden kannalta. Veneiden pesussa syntyy samantyyppisiä jätevesiä kuin ajoneuvojen pesussa, joten pesuvesienkin käsittelyssä on noudatettava samanlaisia määräyksiä. Veneiden maalijätteet sisältävät haitallisia aineita, joiden pääsy ympäristöön haitallisessa määrin on estettävä. 11 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen Pysäköintialueilta, liikennealueilta ja muilta vastaavilta alueilta poistettu lumi sisältää roskia ja muita lika-aineita, joista voi aiheutua roskaantumista ja muuta ympäristön pilaantumista. Pohjavesialueille sijoitetut lumenvastaanottopaikat ovat riski pohjaveden laadulle.
3 3 LUKU: KEMIKAALIT JA JÄTTEET 12 ja 13 Yleiset määräykset kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista Kemikaaleja koskevia varastointimääräyksiä ei ole muutettu aiemmista, vaan määräykset on selkeämmin jaoteltu koskemaan kaikkia alueita ja erikseen pohjavesialueita. Muutoksen tarkoitus on selkeyttää määräyksiä niiden tulkinnan osalta. Määräyksiin on lisätty kohta työmaalla tapahtuvasta varastoinnista toiminnan selkeyttämiseksi ja huomioitu ajoneuvoissa säilytettävien kuljetukseen hyväksyttyjen IBC -pakkausten käyttöön soveltuvuus. Tekstistä on poistettu kohdat, joissa viitataan jo umpeutuneisiin määräaikoihin. Jätelain muutoksen yhteydessä ongelmajätteen käsite on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi ja tämä on korjattu tekstiin. Polttonesteet ja muut kemikaalit saattavat aiheuttaa puutteellisesti käsiteltyinä ja varastoituina a maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä. Säiliöitä ja niiden suojausta sekä tankkaus- ja täyttöpaikkoja koskevien määräysten tarkoituksena on myös vahinkotilanteissa estää maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Määräykset on annettu pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Maanalaiset säiliöt ovat varsinkin ikääntyessään riski pohjavesialueilla, koska mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. Pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten säiliöiden tarkastaminen on lakisääteistä. Säiliöiden säännöllinen tarkastaminen myös muilla alueilla on tarpeen polttoaineiden ja muiden kemikaalien vuodoista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. 14 Käytöstä poistetun maanalaisen säiliön käsittely Käytöstä poistetut puhdistamattomat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Vanhojen säiliöiden ympärillä maaperä voi olla pilaantunut. Tästä syystä käytöstä poistetut säiliöt on syytä poistaa maaperästä. Tämä on tärkeää esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistön omistaja vaihtuu. Käytännön toimenpiteenä säiliön poisto on usein sen täyttämistä helpompi suorittaa. Aiempien määräysten mukaisesti täytetyt säiliöt voidaan jättää maaperään. Kun havaituista vuodoista mahdollisimman nopeasti pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille voidaan pelastustoimet aloittaa mahdollisimman pian ja näin vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. 15 ja16 Ainesten sijoittaminen maahan tai maaperään ja ilmoittaminen siitä Maaperään ei saa haudata jätteitä. Puhtaita kiviaineksia tai puhdasta maata voidaan hyödyntää suunnitelmallisesti ja hyötykäyttö tarkoituksessa, kun hyödyntämiselle on haettu viranomaisen myöntämä lupa tai hyväksytty ainesten sijoittaminen ko. käyttötarkoitukseen. Kohtaan on lisätty luettelo niistä asioista, jotka ilmoituksessa tulee vähintään olla. 17 Roskaantuminen Yleisillä ja yksityisillä paikoilla tapahtuvan erityisen toiminnan roskaantumisen vastuu täsmennetään toiminnanharjoittajalle.
4 18 Eläinten ruokinta Määräykset on annettu terveydellisten ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Epäasiallinen eläinten ruokinta lisää rottien ja muiden haittaeläinten lisääntymistä. Lintujen ruokinnasta valitetaan valvontaviranomaisille usein. 19 Kuolleiden eläinten hävittäminen Hajanaisesti eri lainsäädännöstä tulevat kuolleiden eläinten käsittelyä koskevat määräykset ovat tässä keskitetysti yhdessä pykälässä ja määräyksillä ohjeistetaan kuntalaisia hävittämään kuolleet eläimet haitattomasti ja oikein. 20 Haaskojen pito Haaskojen pito eläinten kuvaamisessa on yleistynyt. Myös Kontiolahden kunnan alueella pidetään vuosittain useita kuvaushaaskoja. Uudet määräykset ovat tarpeen haaskojen siivoamisen varmistamiseksi, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, asutukselle aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi. 21 Jätteiden poltto kiinteistöllä Jätteiden polttamisesta on annettava määräyksiä, koska epäasiallinen hävittäminen polttamalla on ollut ja on yleistä maaseudulla. Määräyksellä pyritään vähentämään ympäristölle ja naapurustolle aiheutuvia haittoja. Taajaan rakennettuja alueita on myös kyläalueilla, joilla savuhaitat aiheuttavat haittoja nykyaikaisille koneellisella ilmanvaihdolla varustetuille asuinrakennuksien asukkaille. 4 LUKU 22 ja 23 Rakennusten julkisivujen ja muiden rakenteiden kunnostaminen Rakennus- ja purkutyöt Määräyksen tarkoituksena on estää terveys- ja viihtyisyyshaittojen syntyminen. Rakennuksien pinnoitteissa on käytetty aikanaan nykyään haitalliseksi tiedettyjä yhdisteitä, joiden aiheuttamilta ympäristö ja altistumisvaaroilta suojaamiseksi määräykset ovat tarpeen. Pölyhaitat toiminnasta voivat olla suuriakin, joten tiedottaminen ja pölyongelmaan ennakolta varautuminen on tarpeen. Pienimuotoisista toimenpiteistä ilmoittaminen ei ole tarpeellista, koska mahdolliset haitat ovat vähäisiä. 24 Kulkuväylien ja pihojen kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Keväisin tapahtuvasta katu- ja tiealueiden puhdistamisen yhteydessä nousee ilmaan leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet saattavat tietyissä olosuhteissa etenkin taajama-alueella olla hyvin korkeita. Lehtipuhallinten käytön kieltäminen hiekoitushiekan poistamisessa on perusteltua leijuvasta pölystä aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 25 Tilapäinen kiven ja mineraalisen rakennusjätteen murskaus Kuten 23 perustelut. Ilmoitus viranomaiselle asutuksen läheisyydessä tapahtuvasta murskauksesta on tarpeen, jotta asiaan ehditään reagoimaan ja antamaan asiaan tarvittava ohjeistus.
5 5 LUKU TILAPÄISEN MELUN JA TÄRINÄN TORJUNTA 26 Häiritsevä melu yöaikaan ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 27 Ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuus erittäin häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta Yöaikainen melu on erityisen häiritsevää ja tästä syystä on perusteltua rajoittaa toiminnat, jotka voidaan tehdä myös päiväaikaan. Kunnan järjestyssäännön kumoutumisen myötä yöaikaisesta häiritsevää melua aiheuttavista toiminnoista ei ole säädetty muualla. Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tehtävä ilmoitus perustuu ympäristönsuojelulakiin. Pykälä on muodossa, jossa kerrotaan milloin ainakin ilmoitus häiritsevästä melusta tulee tehdä. Aikaisemmin pykälään oli kirjattu se milloin ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Muutos selkeyttää ilmoitusvelvollisuutta, kun kohdassa kerrotaan mitä ilmoitusvelvollisuus koskee. Itse sisältöä ei ole muutettu aiemmista määräyksistä. Tiedottamisvelvollisuudella pyritään varmistumaan siitä, että naapurit ja muut alueen asukkaat voivat ennalta varautua tapahtumasta tai toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 28 Lannoitteiden levittäminen Lietelanta ja virtsa saattavat tietyissä olosuhteissa maastoon levitessä aiheuttaa asuinalueilla ja niiden läheisyydessä kohtuuttomia hajuhaittoja. Em. lannoitteiden välitön multaus ehkäisee ammoniakin haihtumista ja samalla myös hajuhaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Riittävät suojavyöhykkeet ehkäisevät pilaantumiselle herkkien kohteiden haitallisia muutoksia. Lannoitteiden sisältämät ravinteet ja bakteerit pidättyvät suurelta osin suojavyöhykkeen maaperään ja kasvillisuuteen, eivätkä näin aiheuta esimerkiksi vesistöjen rehevöitymistä ja kaivojen pilaantumista. Lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säilörehun puristenesteen levitys pohjavesialueilla sijaitseville pelloille tulee kieltää niiden aiheuttaman pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Myös lannan patterointi aiheuttaa saman riskin. Kontiolahdella pohjavesialueella olevia peltoja on vähän, ja kohteille, joissa on tarvetta poiketa nestemäisten lantojen levityskiellosta pohjavesialueella, voidaan antaa tapauskohtainen poikkeus ko. asiasta. Jätevesilietteet tulee käsitellä vaarattomaksi ennen levitystä ja levitys muualle kuin peltoon on kielletty. Toiselle tehtävä ammattimainen saostuskaivolietteen levitys vaatii ympäristöluvan ympäristönsuojelulain nojalla. Tähän kohtaan on lisätty määräys ulkotarhojen ja ratsastuskenttien lannan poistamisesta vähintään kerran vuodessa. Määräys on tarpeen sillä erityisesti hevosten ja ponien pidon lisääntyessä myös päästöt pinta- ja pohjavesiin voivat lisääntyä ja epäasiallisesta toiminnasta voi aiheutua viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle.
29 Muut määräykset 6 Määräys on tarpeen, jotta yleiseen käyttöön varatut ranta- ja muut alueet pysyvät siisteinä ja käyttöön varatussa toiminnassa. 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeuksen myöntäminen perustuu ympäristönsuojelulain 19 :ään. Täydentäviä ohjeita voidaan tarpeen mukaan antaa tämän valtuutuskohdan mukaan. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 :ssä ja tämä on syytä mainita määräyksissä. 32 Määräysten voimaantulo Määräysten antamisesta ja voimaantulosta säädetään ympäristönsuojelulain 19 :ssä. Päätös määräysten hyväksymisestä ja voimaantulosta annetaan tiedoksi siten, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 33 Muutoksenhaku Ympäristönsuojelulaissa on oma mm. kuntalaista poikkeava muutoksenhakutie, jota noudatetaan kaikissa ympäristönsuojelulain alaisissa päätöksissä.