Vuosikertomus ja ympäristöraportti

Vuosikertomus ja ympäristöraportti 2008

Sisällysluettelo 1.Toiminnan periaatteet... 2 1.Toiminnan periatteet 2. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa... 2 3. Kohti uusia haasteita... 4 4. Organisaatio 2008... 6 5. Henkilöstö ja osaaminen... 7 Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja Tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa; 6. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet... 8 7. Toiminta ja ympäristö... 10 7.1 Vesilaitos... 10 7.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto... 12 7.3 Viemärilaitos... 14 8. Tutkimus ja kehitys... 19 Tuotamme asiakkaillemme puhdasta ja korkealaatuista talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: 9. Talous... 20 9.1 Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta... 20 9.2 Liikevaihto ja tulos... 20 9.3 Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset 20 Tampereen Veden tavoitteena on taata turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle osaavan ja motivoituneen henkilökunnan voimin. 10. Sanasto ja lyhenteet... 26 Tampereen Vesi käyttää toimintojen ohjauksessa ISO 14001 - standardin mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Operating principles We provide our customers with clean, high-quality supply water and return the wastewater purified back to the cycle of nature. The goal of developing Tampere Water is encapsulated in the vision: The goal of Tampere Water is to guarantee safe supply water and wastewater services in the Tampere region with the help of skilled and motivated employees. Tampere Water is responsible for the water supply and distribution, but also for the wastewater collection and treatment in the Tampere region. Operations of Tampere Water comply with the ISO 14001 environmental management standard. The company acts under the control of the City Council. In its area of operation, Tampere Water takes care of the water supply, purification, and distribution to the customers, as well as the construction and maintenance of the pipe system. Wastewater and storm water management, maintenance of the sewer system, and wastewater treatment also fall under its area of responsibility. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 2

2. Vuosi 2008 pähkinänkuoressa Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen: Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelua jatkettiin. Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui marraskuussa. Tampereen Vesi on mukana valtakunnallisessa vesilaitosten asiakaspalvelun benchmarking projektin ohjausryhmässä. Kaikki talousveden kanssa työskentelevät suorittivat vesihygieniapassin. Koko henkilökunnalle järjestettiin syksyllä 2008 asiakaspalvelukoulutusta. Tampereen Vesi oli mukana valtakunnallisessa edunvalvonnassa osallistumalla hulevesienhallinnan kehittämisen valmisteluun. Päätettiin lähteä rakentamaan nykyisen ympäristöjärjestelmän rinnalle laatujärjestelmää. Prosessit, toimitilat ja laitteet: Kämmenniemen vesilaitokselle asennettiin UV-laite. Mustalammen pohjavedenottamon saneeraussuunnittelu aloitettiin, saneeraus valmistuu vuoteen 2011 mennessä. Ruskon kalkinsiirtolaitteisto kahdennettiin. Roineenrannan pumppaamon saneeraus aloitettiin. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen toiminnalliset riskit kartoitettiin. Yhteistyössä Pöyry Environment Oy:n, Espoon Veden ja LV Lahti Vesi Oy:n kanssa jatkettiin TEKES-rahoitteista jätevedenpuhdistuksen mallinnusprojektia. Tutkimus ja kehitys: Pohjavesi- ja verkostobiofi lmien seurantaprojektia jatkettiin. Tutkimuksessa saadaan tietoa biofi lmien kasvusta käsittelemättömässä ja käsitellyssä pohjavedessä sekä verkostoissa, joissa johdetaan pohja- tai pintavettä. Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke eteni. Syyskuussa valmistui ympäristövaikutusten arviointiohjelma,josta saatiin joulukuussa Ympäristökeskuksen lausunto. Yhteistyö Tampereen Teknillisen Yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen kanssa jatkui. Tampereen Vesi on mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa, jota vie eteenpäin Tavase Oy. Tavase Oy jatkoi tekopohjaveden valmistukseen tähtäävät lisätutkimukset Pälkäneellä. Tampereen Vesi osallistuu vuonna 2008 käynnistyneeseen SÄVEL-hankkeeseen, jossa tavoitteena on kehittää vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa. Hanke on osittain Tekesin rahoittama tutkimus- ja kehitystyö, ja sitä organisoi Teknillinen korkeakoulu. Osallistuttiin sekä Suomen kansalliseen että kansainväliseen Euroopan benchmarking-projektiin (North-European Benchmarking co-operation), jossa 40 vesilaitosta 16:sta maasta vertaili tunnuslukujaan. Valmistui väitöskirja aiheesta tekopohjaveden orgaanisen aineksen biohajoaminen ja mikrobidynamiikka tekopohjaveden valmistuksessa. Henkilöstö ja talous vuoden 2008 lopussa 153 työntekijää liikevaihto 38,0 milj. euroa toimitusjohtaja vaihtui maaliskuussa Vesilaitos veden myynti 15,6 milj. m 3 vesijohtoverkoston pituus 718 km vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin n. 14 km laboratoriossa tutkittiin 4459 näytettä Viemärilaitos jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 30,5 milj. m 3 laskutettu jätevesimäärä 20,9 milj. m 3 viemäriverkoston kokonaispituus 1179 km viemäriä rakennettiin ja uusittiin n. 11 km 74 jätevedenpumppaamoa jätevesilaboratoriossa tutkittiin 4008 näytettä Most Important Events Year 2008 in a nutshell Development of Operations: Planning for the Pirkanmaa main treatment plant was continued. Environmental effects evaluation report was completed in November. Tampere Water participates in the control group of the national waterworks customer service benchmarking project. All employees working with supply water completed the water hygiene profi ciency exam. Customer service training was organised for the whole personnel in 2008. Tampere Water participated in national lobbying by helping to prepare development actions regarding storm water management. It was decided that a new quality system is built alongside the current environmental system. Processes, Facilities, and Equipment: UV device was installed to Kämmenniemi waterworks Rebuilding plans were started for the Mustalampi groundwater pumping station, rebuilding ready by 2011. Equipment for moving calcium at Rusko was doubled. Rebuilding the Roineenranta pumping station was started. Operating risks were evaluated for the Rusko water treatment plant. TEKES-fi nanced wastewater treatment modelling project was continued together with Pöyry Environment Oy, Espoon Vesi, and LV Lahti Vesi Oy. Employees and finances 153 employees at the end of 2008 Turnover 38.0 ME Change of CEO in March Supply water 15.6 million m 3 of water sold Total length of water mains was 718 km 14 km of built and renewed network 4459 samples analysed in laboratory Wastewater treatment 4 wastewater treatment plants, 28.1 million m 3 of treated wastewater Invoiced for 20.9 million m 3 of wastewater Total length of sewer system was 1179 km 11 km of built and renewed sewer network 74 wastewater pumping stations 4008 samples analysed in laboratory Vuosikertomus ja ympäristöraportti 3

3. Kohti uusia haasteita Vuosi 2008 oli Tampereen Veden 110. toimintavuosi. Juhlavuonna toiminnalliset tavoitteet saavutettiin, mutta taloudellinen tulos jäi tavoitetta huonommaksi. Juomaveden laatu säilyi hyvänä, putkirikkojen määrä väheni, jäteveden puhdistusvaatimukset täytettiin ja taksojen vertailuhinta säilyi korotuksesta huolimatta maan toiseksi halvimpana. Liikevaihto kasvoi 5,3 % vuoden alussa toteutetun taksankorotuksen turvin, vaikka myyty vesimäärä aleni 3,7 % edellisvuodesta. Laskutettu jätevesimäärä sen sijaan kasvoi 3,6 % naapurikunnista Tampereelle johdetun jätevesimäärän lisäännyttyä poikkeuksellisen sateisena vuotena. Liikeylijäämää jäi 13,5 milj. euroa, mikä oli 0,5 milj. euroa tavoitetta vähemmän, kun liikevaihto (38,0 milj. euroa) jäi 0,3 milj. euroa tavoitteesta ja toimintamenot ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Korvausta peruspääomasta maksettiin kuitenkin omistajalle budjetin mukaiset 10,5 milj. euroa. Investointeihin käytettiin 10,3 milj. euroa. Pääosa siitä kului vesihuoltoverkostojen rakentamiseen: uusia verkostoja tehtiin lähes 14 km ja vanhoja saneerattiin noin 11 km. Lisäksi puhdistamoilla ja pumppaamoilla tehtiin ylläpito- ja tehostamisinvestointeja. Uusia asiakaskiinteistöjä liitettiin verkostoihin 156 kpl. Pirkkalan kunnan vesihuoltoa hoidettiin operointimallin mukaisella sopimuksella. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä päätettiin laajentaa koko toiminnan kattavaksi laatujärjestelmäksi lähivuosina. Tampereen Vesi osallistui aktiivisesti vesihuollon seudullisten hankkeiden suunnitteluun. Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa, ja sitä koskevat yleisötilaisuudet pidettiin marraskuussa. Myös hankkeen yleissuunnitelma saatiin viimeistelyvaiheeseen toimintavuoden lopulla. Jatkosuunnittelussa oli mukana 14 Pirkanmaan kuntaa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Maakuntahallitus päätti marraskuussa käynnistää keskuspuhdistamoa koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisen. Tavase Oy:n tekopohjavesihanketta jatkettiin. Seudullisen vesihuoltoyhteistyön järjestämistä koskeva selvitys päätettiin käynnistää joulukuussa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tilauksesta. Tampereen Vesi osallistui myös kaupunkiseudun teknisten palvelujen kehittämistyöhön sekä rakennemallityöhön ja Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Vakinaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa 153 henkilöä. Keski-ikä oli 48,7 vuotta. Henkilöstö uusiutui toimintavuoden aikana, kun kahdeksan uutta vakinaista henkilöä aloitti työnsä lähinnä eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Myös uusi toimitusjohtaja aloitti työnsä maaliskuun alussa. Täydennyskoulutusta järjestettiin runsaasti, ja tyky-toiminta jatkui vilkkaana. Asiakaspalvelukoulutukseen osallistui koko henkilökunta. Henkilökunta osallistui aktiivisesti myös omaehtoiseen täydennyskoulutukseen, ja vuoden aikana saatiin valmiiksi mm. kaksi vesihuoltoalan ammattitutkintoa. Sairauspoissaolot kääntyivät edellisvuodesta nousuun eikä tapaturmiltakaan kokonaan vältytty. Tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden käsittelyä tehostettiin osana työturvallisuuskulttuurin parantamista. Henkilökunnalle järjestettiin juhlavuoden kunniaksi Näsijärven risteily Tarjanne-laivalla elokuussa. Henkilökunnan kuntokortti otettiin käyttöön. Lämmin kiitos koko henkilökunnalle hyvin tehdystä työstä. Henkilökunnan ammattitaito ja ahkeruus on jatkossakin se perusta, jonka turvin myös tulevat ja entistä suuremmat haasteet pystytään menestyksellä kohtaamaan. Kiitos yhteistyöstä myös kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Pekka Pesonen Toimitusjohtaja Vuosikertomus ja ympäristöraportti 4

Managing Director s Review The year 2008 was the 110th year of activity for Tampere Water. All the operational goals set by the City Council were achieved as drinking water quality remained good, number of pipe-line leakages reduced, wastewater was purified according to the environmental permits and water rate and sewage fee were among the cheapest in Finland. However, the financial position was not as good as expected. The turnover was 38 million euros and 5.3 per cent better than last year, but still 0.3 million euros less than wanted. Water prices were lifted in January, but the amount of water sold to the consumers reduced by 3.7 per cent. Instead, the amount of charged wastewater increased by 3.6 per cent, mainly due to the increase of wastewater led from the neighbouring municipalities to the wastewater plants of Tampere. This included last year quite a lot of stormwater metered on the border of the municipalities. The operating profit was 13.5 million euros and 0.5 million euros less than expected as the operating costs were 0.2 million euros over the budget. However, the compensation for the capital invested by the City remained 10.5 million euros as planned. Investments were made with 10.3 million euros. Most of it was used to build and rebuild total of 25 kilometres new and old water mains, sewers and rainwater sewers. 156 new houses were connected to the water system. Some improving and maintaining investments were made also on the water and wastewater purification plants and pumping stations. Tampere Water ran the water services of Municipality of Pirkkala according to the contract of operation. It was decided to enlarge the ISO 14 001 certified environmental system to a quality management system covering all the activities and to get it certified by ISO 9 001 in a couple of years. Tampere Water was active in many regional projects. The plan for a new regional wastewater treatment plant serving fourteen municipalities around Tampere was finished. Also the environmental affects of the designed plant were defined. The provincial government decided to start the devision of a sectional areal plan for wastewater treatment. Artifical groundwater supply project of Tavase Oy proceeded during the year. Tampere Water participated also in the survey of organizing the regional water services started in December by the Joint Authority of Tampere Central Region, as well as in the developing work of the technical services and the city structure in Tampere region. The developing plan of water services for City of Tampere was also renewed. The amount of permanent staff was 153 persons and the average age as high as 48,7 years. Eight new permanent employees started their work, most of them after retirement of their preceeder. The new managing director also started last year. Also this year, a lot of updating education and other activities were arranged for the personnel to keep them fit for work. Two persons finished their professional degree of water services. Improving the safety at work was chosen as one of the main developing areas in Tampere Water. Sick-leaves increased slightly. Unfortunately, some accidents at work still happened in spite of the goal of zero. A cruise on the Lake Näsijärvi was arranged for the personnel in August to celibrate the 110th anniversary of Tampere Water. A card to register personal outdoor activities was also introduced. Warm thanks to the whole hardworking and skilful personnel. We can rely on it also in the future to meet the even greater challenges in the future. Thanks also for our all customers and partners for a very good co-operation. Pekka Pesonen Managing Director Vuosikertomus ja ympäristöraportti 5

4. Organisaatio 2008 Kaupunginvaltuusto City Council Kaupunginhallitus City Board Johtokunta Board of Directors Liiketoimintojen tuki Business support Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki Toimitusjohtaja Managing Director Pekka Pesonen Verkostorakentaminen Network Construction Rakennuttajapäällikkö/Construction Manager Petri Pulli Verkostokunnossapito Network Maintenance Verkostopäällikkö/Network M anager Pekka Laakkonen Vedentuotanto ja jätevedenkäsittely Water and Wastewater treatment Käyttöpäällikkö/Director of Departm ent Petri Jokela Laitoskunnossapito Maintenance of Plants Tekninen päällikkö/technical Manager Heikki Syrjälä Tampereen Veden johtokunta vuonna 2008/ Tampere Water board of directors 2008 Jäsenet/ Members Henkilökohtaiset varajäsenet/ Personal deputy representatives Puheenjohtaja/ Chairman Rimmi Eila, sosiaalineuvos, VAS Poutiainen Matti, laitosmies, VAS Varapuheenjohtaja/ Vice chairman Pyhältö Harri, KOK Vuorinen Erkka, LiK, KOK Koivisto Marja, pankinjohtaja, KOK Rättö Tiina, KTM, KOK Leino Jarmo, muusikko, SDP Raskulla Esko, erikoisammattimies, SDP Mansikkamäki Päivi, fil. maisteri, SDP Sillanpää Hilkka, lukusalinhoitaja, SDP Ulvila Marko, YTM, tutkija VIHR Sarja Anne, VIHR Katto Karita, fil. maisteri, KD Ranta Erkki, Rovasti, KD Kaupunginhallituksen edustaja/ Representant of city board Kivistö Anneli, SDP Vuonna 2008 johtokunta kokoontui 9 kertaa. Tampereen Veden johtokunta 2009-2010/ Tampere Water board of directors 2009-2010 Jäsenet/ Members Varajäsenet/ Deputy representatives Puheenjohtaja/ Chairman Marko Ulvila, VIHR Milja Hahto Varapuheenjohtaja/ Vice chairman Matti Poutiainen, VAS Piritta Huttunen Ilkka Hietaniemi, KOK Veikko Virtanen Karita Katto, KD Laura Lehto Jarmo Leino, SDP Jussi Leskinen Päivi Manninen, SDP Esko Raskulla Elina Suojanen-Nirvi, KOK Tero Kuusisto Kaupunginhallituksen edustaja/ Representant of city board Erkki Axén, KOK Vuosikertomus ja ympäristöraportti 6

5. Henkilösto ja osaaminen Tampereen Vedellä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 153 (v. 2007 153) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli 48,7 vuotta. Henkilöstökulut olivat 7,13 milj. euroa, (6,44 milj. euroa vuonna 2007). Liikevaihto henkilöä kohden oli 233 423 euroa. Verkostorakennusyksikköön vakituiseen työsuhteeseen palkattiin toimintavuoden aikana putkiasentajat Antti Salmela ja Jari Majamäki. Verkostorakennusyksikköön, verkostojen kunnossapitoon mittausmies Pekka Ahonen, Laitoskunnossapitoyksikköön sähkömestari Petri Ylönen ja konekunnossapitoinsinööri Ari Oksanen. Vedenhankinta ja jätevedenpuhdistusorganisaatio sai vahvistusta kehitysinsinööri Tiiu Vuoresta ja puhdistamonhoitaja Jani Niemelästä Eläkkeelle siirtyivät Viinikanlahdesta puhdistamonhoitaja Matti Pulkkinen, koneteknikko Heikki Harju, vanhempi laitosmies Reijo Wallin ja puhdistamonhoitaja Seppo Saarinen, mittausmies Taisto Jokinen, putkimestari Kauko Röytiö, varastonhoitaja Pauli Sirén. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Vesi järjesti vuonna 2008 kursseja, koulutusta ja opintomatkoja. Vesihygieniapassin suorittivat kaikki Tampereen Veden työntekijät, jotka työskentelevät talousveden parissa. Syksyllä järjestettiin koko henkilökunnalle asiakaspalvelukoulutusta ja esimiehille ympäristökoulutusta. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui vesihuollon näyttötutkintoon johtavaan koulutukseen, josta ensimmäiset valmistuivat syksyllä 2008. Työkyvyn ylläpitämiseksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus viikoittaiseen kuntoiluun lentopallon ja sulkapallon parissa. Toimintavuoden aikana järjestettiin erilaisia tapahtumia ja retkiä. Tyky-tapahtumia olivat maaliskuinen laskettelupäivä Sappeessa, retki Rauman pitsiviikoille heinäkuussa, liikuntapäivä Varalan urheiluopistolla syyskuussa sekä retki Seitsemisen kansallispuistoon marraskuussa. Syksyllä otettiin käyttöön liikkumaan kannustava kuntokortti henkilökunnalle. Keväällä Likkojen Lenkille osallistui reilu kymmenen Tampereen veden likkaa. Elokuussa juhlistettiin Tampereen Veden 110:tta vuotta lounasristeilyllä Näsijärvellä Tarjanne-laivalla. Vakituisen henkilöstön sijoittuminen eri tehtäviin 2008 Henkilökunta toimialoittain Personnel by fiel of action Verkostot ja vesimittarityöt Networks and water meters 77 Jäteveden puhdistus Wastewater treatment 21 Tekniset palvelut Technical services 21 Veden hankinta ja puhdistus Water supply and purification 9 Hallinto Administration 11 Laboratoriopalvelut Laboratory services 9 Asiakaspalvelu Customer service 5 Yhteensä Total 153 Personnel and competence At the end of 2008, Tampere Water had a total of 153 (153 in 2007) employees. The average age of the employees was 48.7. Personnel costs were 7.13 ME, (6.44 ME in 2007). Turnover per capita was 233 423 eur. To maintain and develop personnel competence, Tampere Water organised courses, training, and study trips in 2008. All Tampere Water employees working with supply water completed the water hygiene exam. In the autumn, customer service training was organised for the whole personnel and environmental training for the superiors. Some Tampere Water employees participated in training aiming for the supply water and wastewater services degree. The first graduated in the autumn of 2008. To maintain working capacity, employees were offered tickets for weekly exercise (volleyball, badminton). Several events and excursions were organised during the fiscal year. The 110th year of Tampere Water was celebrated with a lunch cruise aboard the Tarjanne boat, in the waters of lake Näsijärvi. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 7

6. Asiakasja sidosryhmäsuhteet Asiakkaat Vuoden 2008 lopussa Tampereen Vedellä oli 18 011 asiakaskiinteistöä. Tampereen asukasluku kasvoi kertomusvuoden aikana noin 1660 asukkaalla ollen vuoden 2008 lopussa 209 475. Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella. Veden ominaiskäyttö asukasta kohden oli keskimäärin 242 l/vrk. Asiakaspalvelu Tampereen Veden asiakaspalvelupisteessä Nekalan toimitiloissa palvellaan vesiasiakkaita sekä henkilökohtaisesti että puhelimitse. Internetin Online-palvelun kautta asiakas voi ilmoittaa vesimittarin lukemansa, seurata laskutustaan ja oman liittymänsä vedenkäyttöä sekä siirtyä verkkopankkiin maksamaan vesilaskunsa. Online-palvelu mahdollistaa Tampereen Veden asiakaspalvelujen käytön myös virka-ajan ulkopuolella. Verkkolaskumahdollisuutta tarjotaan tällä hetkellä yritysasiakkaille. Sähköisessä muodossa olevan laskun avulla yritykset voivat vähentää laskun sisäisessä käsittelyssä tarvittavaa työmäärää. Sähköinen laskutus mahdollistaa laskujen tulostus- ja postituskulujen vähenemisen. Tampereen Vesi käyttää asiakastiedottamiseen Internet-sivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä erillisiä lehdistötiedotteita. Vuoden 2008 aikana tiedotettiin muun muassa vesimittareiden luennasta ja vesivuotojen kustannuksista, vesimittareiden ja -putkistojen suojaamisesta. Radiokampanjoin tiedotettiin hanaveden hyvästä laadusta keväällä Maailman vesipäivä, Likkojen lenkki -tapahtuman sekä juhannuksen aikoina. Marraskuussa osallistuttiin paikallisradion Tampereen paras kaupunginosa -kampanjaan ja joulun aikaan muistuteltiin asiakkaita siitä, etteivät kinkunpaistorasvat kuulu viemäriin. Tampereen Veden asiakaspalvelu on osaltaan mukana valtakunnallisessa vesilaitosten benchmarking-projektin ohjausryhmässä. Projektin tarkoituksena on löytää uusia keinoja kehittää ja tehostaa toimintoja. Sidosryhmät ja vuorovaikutus Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on oleellinen osa Tampereen Veden toimintaa. Tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt. Vuoropuhelussa edellä mainittujen tahojen kanssa hyödynnetään useita kanavia ja menetelmiä: Ekokumppanit Oy:ssä toimiminen Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä toimiminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja vesiensuojeluyhdistysten liitto Yhteydet kunnallisiin päättäjiin Tampereella ja naapurikunnissa Ympäristötietokeskus Moreenia Messut ja tapahtumat Internet-sivut, lehtiartikkelit ja lehdistötiedotteet Lupaprosesseihin liittyvä kuuleminen ja vaikutusten arviointi Kampanjat ja tietoiskut Vuoden 2008 aikana Tampereen Vesi oli esillä mm. Maailman ympäristöpäivän tilaisuudessa Tampereen ammattikorkeakoululla, ASTA 2008 -rakentajamessuilla Tampereen Messuja urheilukeskuksessa sekä tule Tampereen tekijäksi -rekrytointitapahtumassa. Tapahtumissa mm. jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. Tampereen päivänä syyskuussa järjestettiin kolme yleisölle avointa opastettua kierrosta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla. Kierroksiin osallistui yhteensä yli 60 henkilöä. Tampereen Vesi on kuluvana vuonnakin esillä messuilla ja tilaisuuksissa, mm. maaliskuisessa Maailman ympäristöpäivän tilaisuudessa TAMKissa sekä Yhdyskuntatekniikka -09 näyttelyssä toukokuussa. Vedenkäyttö /Use of water % Milj.m 3 % Kotitaloudet/ Households 10,5 54,8 Teollisuus/ Industry 2,9 15,3 Muut kunnat/ Other municipalities 1,3 6,6 Kaupunki/ City 0,9 4,8 Muu käyttö*/ Other use* 3,5 18,5 * Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut * Incl. water for fi re extinguishing, leakages etc. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 8

Customers and customer service By the end of 2008, Tampere Water had 18 011 customer properties. Population of Tampere grew during the fiscal year with 1660 inhabitants. Thus, at the end of 2008, population was 209 475. 96 % of the inhabitants resided within the coverage of the water mains. Per capita, water usage was approximately 242 litres per day. Water customers are served both by phone and personally at the Tampere Water customer service facilities in Nekala. Via the Internet online service, customers can report their water meter readings, monitor invoicing and water usage, and move on to their net bank to pay water bills. The online service enables the use of Tampere Water customer services also after office hours. Population of Tampere was 209 475 at the end of 2008. 96 % of the inhabitants resided within the coverage of the water mains. Per capita, water usage was approximately 247 litres per day. 54.7 % of the supply water was used in households and 15.3 % in industry and services. 6.94 % of the supply water was sold to neighbouring municipalities, Lempäälä, Pirkkala, Kangasala, and Ylöjärvi. The city of Tampere used 16.6 % of the supply water. Other usage was 18.5 %, including water pipe leakages, fire department needs, and flushing of the networks. At Vesitalo in Nekala, Tampere Water provides individual service to its customers. Customers can also access services via the Internet, where they can monitor their own connection, water usage, and invoicing in real-time. Interest Groups and Interaction Interaction with interest groups is an essential part of the operations of Tampere Water. In addition to customers, authorities, and partners, also other operators in the industry and various civic organisations are important. During 2008, Tampere Water was represented, for example, at the World Environment Day event at the Tampere Polytechnic, ASTA 2008 Builders Fair at the Tampere Fair and Sports Centre, and recruitment event Doer in Tampere. Empty water bottles were, for example, handed out to people and encouraged to fill the bottles with Tampere water, directly from the tap. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 9

Vedenhankinta 7.Toiminta ja ympäristö 7.1 Vesilaitos Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 20,9 milj. m 3.Tästä määrästä pumpattiin 19,1 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Määrä on 0,4 milj. m 3 vähemmän kuin vuonna 2007. Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 32 % ja pintaveden 68 %. Tampereen ja Valkeakosken seudulla on tavoitteena korvata pintavedestä valmistettu talousvesi tekopohjavedellä. Hanketta vie eteenpäin seudun kuntien yhteisomistuksessa oleva Tavase Oy, jonka tarkoituksena on toteuttaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen - Isokankaan harjualueelle. Veden puhdistusprosessit Ruskon vesilaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden desinfiointiin käytetään klooridioksidia ja klooria. Ruskon vedenpuhdistuslaitokseen tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Roineen raakavesipumppaamon saneeraus aloitettiin kuluneen vuoden aikana. Pumppaamon pumppuja uusitaan sekä sähköistystä ja automaatiota saneerataan. Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta ja hiekkasuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekkasuodatuksella, alkaloidaan natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen, Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Toimintavuoden aikana valmistui selvitys, jossa vertailtiin eri vaihtoehtoja Mustalammen pohjavedenottamon kehittämiseksi. Polson ja Kämmenniemen vesilaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Polyalumiinikloridilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontaktisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksella vesi desinfioidaan lisäksi ultraviolettivalolla. UV-laite otetiin käyttöön toimintavuoden aikana, marraskuussa 2008. Pintavesilaitoksia eli Ruskon, Kaupinojan, Kämmenniemen ja Polson laitoksia koskevat ympäristölupahakemukset jätettiin heinäkuussa Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tampereen Vesi pyrkii varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saannin jatkossakin olemalla mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa. Vuoden 2009 aikana alkaa Mustalammen pohjavedenottamon saneerausprojekti ja Roineen raakavesipumppaamon saneerausta jatketaan. 25 20 milj. m 3 /a 10 000 as. Vedenkäytön kehittyminen Development of water use 800 litra km 700 600 15 500 400 10 300 5 200 100 0 0 Veden kokonaiskäyttö (milj. m 3 /a) Total use of water *)Sis.Pirkkalan asukasluku tästä lähtien Väkiluku, 10 000 as. Population rate Ominaisvedenkäyttö (l) Per capita water use Vesijohtoverkon pituus (km) Total lenght of water mains Vuosikertomus ja ympäristöraportti 10

Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Vesilaitoksen laboratoriossa Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Water-Pumping Raw water was pumped to the treatment plants and water intake plants a total of 20.9 million m 3. 19.1 million m 3 of this was treated water pumped to the water mains. The amount is 0.4 million m 3 less than in 2007. Groundwater covered 32 % of the water pumped to the water mains and surface water 68 %. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 32 pisteestä. Vuonna 2008 otettiin yhteensä 116 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti viidessä eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2008 verkostosta otettiin 297 käyttötarkkailunäytettä. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin 71 näytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 228:stä eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 4466 näytettä, joista tehtiin yhteensä 21817 määritystä. Näytteistä 47 % oli prosessin sisäisiä, 26 % verkostoon pumpattavia vesiä, 10 % verkostovesiä, 15 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 2 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pinta- ja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Ruskon pintavesilaitoksella oli syksyn aikana hieman ongelmia hajun ja maun suhteen. Tämä johtui levien voimakkaasta lisääntymisestä Roineessa. Laitoksen aktiivihiilisuodattimet eivät pystyneet täysin poistamaan näistä johtuvia haju- ja makuhaittoja. 6000 Laskuttamaton vedenkäyttö m 3 /km Uncharged use of water m 3 /km Water Supply Altogether 19,1 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in 2008. The share of ground water was 32 %, the rest being surface water. Future plans include utilization of artificial groundwater recharge that will replace the use of surface water. Water Treatment The raw water of Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration, and disinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. In addition, Tampere Water has five groundwater intake plants and, in the Teisko region in the north, two small surface treatment plants. Water Quality and Water Laboratory Water laboratory at the Rusko water treatment plant monitors the following: water quality of raw water sources, efficiency of various water treatment process phases, quality of water pumped from plants, quality of network water, and hygiene of new or majorly repaired water lines before use. During the fiscal year, water quality was good at all surface water and groundwater plants. It not only met the requirements of the Ministry of Social Affairs and Health, but also the recommendations. 5000 4000 3000 2000 1000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosikertomus ja ympäristöraportti 11

7.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto Toimintavuoden aikana jatkettiin Vuoreksen rakentamiseen liittyvien yhdysverkostojen rakentamista Kauhakorvenkadulta kohti Mestarinpuiston pumppaamoa. Liikenteellisesti erittäin haasteellisessa paikassa Lempääläntiellä saneerattiin vesijohtoverkostoa No-dig menetelmällä. Vanhan halkaisijaltaan 250 mm valurautaisen vesijohdon tilalle pakkosujutettiin uusi halkaisijaltaan 250 mm oleva SGB-valurautaputki. Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin ifratuotannolta. Suurimmat verkostorakennustyöt toteutettiin Vehmaisten, Hervannan, Huikkaan, Härmälän, Kalkun, Lielahden ja Raholan alueilla. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta urakoituja kohteita lukuun ottamatta. Vuoden 2008 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 718 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 13 km. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on 40-800 mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Vuoden 2008 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli 1179 km, joista jätevesiviemäriä n. 669 km ja sadevesiviemäriä n. 510 km. Suurin osa (72 %) jätevesiviemäristä on halkaisijaltaan 200-300 mm. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 12 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 52 vesijohtovuotoa, joista 34 Tampereen Veden johtoverkossa ja 18 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 20 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 7 kpl. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Tampereen Vesi jatkaa Käyttöoikeus- ja kumppanuussopimuksella Pirkkalan vesihuollon asiakaspalvelua sekä verkostojen ja laitteiden käyttöä ja kunnossapitoa sekä laskuttaa asiakkailta maksutulot. Käyttösopimukseen sisältyy enintään kolmen vuoden sopeutumisjakso, jota tehdään ainakin vuoden 2010 ajan. Vuoden 2008 aikana korjattiin Pirkkalassa 5 vesijohtovuotoa, joista 4 oli Pirkkalan johtoverkossa ja tonttijohdossa. Verkostorakentaminen jatkuu taantumasta huolimatta erittäin vilkkaana vuonna 2009, kun uusien kaavoitettujen alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja rakennetaan. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen jatkuu, jolloin verkostorakentamisen painopiste uudisrakennustöissä on kyseisellä alueella sekä Hirvikallion asuntoalueella. Muita isompien kokonaisuuksien joukosta voidaan mainita Lakalaivassa ja Lahdesjärvellä sijaitsevat alueet Jätevesipumppaamot Tampereella oli käytössä vuoden 2008 lopussa 74 jätevesipumppaamoa. Jokaisen pumppaamon koneet ja laitteet on huollettu vuosittaisen ohjelman mukaan. Ylivuotoja vuoden aikana oli Niemen ja Villilän pumppaamoilla sekä Pirkkalassa Taaporintien pumppaamoilla. Ylivuodot johtuivat kesän aikana sattuneista poikkeuksellisen voimakkaista sateista. Jätevesipumppaamoista saneerattiin toimintavuoden aikana Hangaslahti ja Vastaranta. Hangaslahteen uusittiin betoniseen kaivoon pumput ja putkisto venttiileineen. Pumppujen kokoa suurennettiin. Pumppaamon kautta kulkevat Tarastejärven kaatopaikan hulevedet. Vastarannan pumppaamo uusittiin lujitemuovisena säiliönä ja pumppukoko suureni vähän. Tämänkin pumppaamon kautta kulkee Tarastejärven kaatopaikan vedet ja huomattavan suuren asuntoalueen vedet. Molempiin pumppaamoihin tuli myös uudet sähkökeskukset. Vesijohtoputken pakkosujutusta Lempääläntie työmaalla. Water mains and sewers Total length of the water mains is 718 km and total length of the sewer network is 1179 km. During 2008, the number of water pipe leakages was 52. 34 of these leakages occurred in the water mains and 18 in private water pipes. The network consists of eight pressure zones of which the central and Tesoma zones are the largest. Rusko treatment plant and Messukylä groundwater plant serve central pressure zones. Water is pumped from the central zone further to Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones. Additional water is pumped to Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from groundwater stations. Water is pumped from Pyynikki to Pispala zone. Wastewater Pumping stations At the end of 2008, Tampere had 74 wastewater pumping stations. The equipment and machinery in each of the stations were maintained according to the yearly maintenance schedule. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 12

Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Purification results of supply water and requirements for quality Rusko**) Pinsiö ***) Sallittu enimm.pit*) Yksikkö Fluoridi F 0,11 0,07 1,5 mg/l Arseeni As <0,005 <0,005 0,01 mg/l Nitriittityppi NO 2 -N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Kloridi Cl 4,7 9,5 250 mg/l Mangaani Mn <10 <10 50 ug/l Rauta Fe <20 <20 200 ug/l Sulfaatti SO4 30 15 250 mg/l Natrium Na 3,1 15 200 mg/l ph 8,4 8 6,5-9,5 mg/l Orgaaninen kokonaishiili 2 0,72 ei epätavallisia muutoksia mg/l Kokonaiskovuus 3,6 2,2 dh * STM:n asetuksen 461/2000 mukaan / Max. permissible concentration according to Ministry for Social Affairs and Health pmy= pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos/ Rusko is surface water purifi cation plant ***) Pinsiö on pohjavesilaitos/pinsiö is groundwater purifi cation plant Vuosikertomus ja ympäristöraportti 13

7.3 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2008 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 30,5 milj. m 3 jätevettä, mikä oli 8,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta Kämmenniemen puhdistamoa, jossa ei ensimmäisellä vuosipuoliskolla täytetty kokonaisfosforin reduktiovaatimukselle asetettuja korkeita lupaehtoja 95 %, vaan jäätiin 94,1 %. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä 24 773 m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli 30 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 7432 tonnia eli 240 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä pysyi suurin piirtein samana kuin edellisenä vuonna. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 23 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 77 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä. Valmista kompostimultaa käytetään kaatopaikka-alueen maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Vuonna 2008 jatkettiin Pirkanmaan keskitetyn jätevedenkäsittelyn suunnittelua. Pirkanmaan keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa ja sitä koskevat yleisötilaisuudet pidettiin marraskuussa. Myös hankkeen yleissuunnitelma saatiin viimeistelyvaiheeseen toimintavuoden lopulla. Hankkeessa on mukana yhteensä 14 Pirkanmaan kuntaa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyötykäytetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kertomusvuonna kaasun hyötykäyttöaste oli 70,8 %. Kaasumootto- 20000 17500 15000 12500 10000 7500 5000 2500 0 Viinikanlahden puhdistamon energiajakauma 2000-2008 Energy balance of Viinikanlahti wastewater treatment plant 2000-2008 MWh 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 ostettu sähköä/ electricity, bought tuotettu sähköä/ electricity, produced ostettu lämpöä/ heat, bought tuotettu lämpöä/ heat, produced 9000 8000 7000 6000 5000 4000 myyty lämpöä/ 3000 heat, sold 2000 poltettu kaasupolttimella/ burnt in gas generator 1000 Raholan puhdistamon energiajakauma 2000-2008 Energy balance of Rahola wastewater treatment plant 2000-2008 MWh 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 (1 kaasumoottori käyttää ilmastuskompressoria (2 kaasumoottorista lämpö talteen + kaasun poltto kattiloilla (3 1=MWM käyttämä kaasu (m 3 )*0,65*10(kWh/m 3 )/1000 2=kattiloiden käyttämä kaasumäärä. Sama laskentakaava. ostettu sähköä/ electricity, bought tuotettu mekaanista energiaa (1 produced mechanical energy tuotettu lämpöä (2 produced heat poltettu kaasupolttimella (3 burnt in gas generator Vuosikertomus ja ympäristöraportti 14

Raholan jätevedenpuhdistamo rigeneraattori tuotti 3183 MWh sähkö- ja 3851 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 36 % ja lämpöenergian 76 %. Puhdistamolla jatkettiin PROSIM-hanketta, jossa koko puhdistamon vesiprosessi mallinnetaan. Viimeiset validointijaksot tehtiin syyskuussa. Toimittaja esittelee hankkeen tulokset keväällä 2009. Sakokaivolietteen vastaanottoaseman uudistaminen aloitettiin toimintavuoden aikana. Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2008 puhdistamoa esiteltiin yli 36 ryhmälle. Lietteenkäsittelyn saneerausta jatketaan vuonna 2009. Projektin tuloksena mädättämön kapasiteetti suurenee, mikä lisää puhdistamolla tuotettavan energian määrää ja pienentää puhdistamolta jatkokäsittelyyn kuljetettavan lietteen määrää. PROSIM-mallinnushankkeen tulokset saadaan keväällä 2009. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää puhdistamon toiminnan ohjauksessa siten, että puhdistuksessa saavutetaan parempi käsittelytulos. Tertiäärikäsittely (flotaatio) kahdessa puhdistuslinjassa rakennetaan loppuun. Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna 1962. Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti, ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Puhdistamolla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään kaasumoottorissa, joka käyttää kompressoria ja tuottaa biologisen prosessin tarvitsemaa ilmastusilmaa. Myös biokaasumoottorin tuottama lämpö hyödynnetään. Raholassa biokaasun hyötykäyttöaste oli 71 %. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon alavalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Kuluvana vuonna energiankäyttöä tehostetaan hankkimalla puhdistamolle mikroturbiini sähkön ja lämmön tuottamiseksi. Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy-rinnakkaissaostuslaitoksia. Kämmenniemen puhdistamolle hankittiin hienovälppä toimintavuoden aikana. Uusi ympäristölupahakemus jätettiin vuoden 2007 lopussa, ja toimintavuoden aikana luvan käsittely jatkui Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Lupahakemuksessa ehdotetaan uutta purkuputken paikkaa Käälahdesta Koivusalmen kautta Näsinselän puolelle syvänteeseen. Wastewater Treatment Wastewater treatment plants of Tampere Water are located at Viinikanlahti, Rahola, Kämmenniemi, and Polso. In 2008, a total of 30.5 million m 3 of wastewater was purified at these facilities, which was 8.8 % more than the previous year. In terms of wastewater treatment, treatment plants met the efficiency and purification requirements of the environmental permit authorities, with the exception of Kämmenniemi treatment plant which, for the part of the first half of the year, did not meet the high permit standard of 95 % for the reduction requirements of total phosphorus, and remained at 94.1 %. As a byproduct of water treatment, a total of 24 773 m 3 of dried sludge was generated. Relocating the sewage sludge was as successful as planned as the utilisation percentage was 100 %. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 15

Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee puhdistamoiden käytönohjauksen ja velvoitetarkkailun edellyttämät analyysit sekä ojien, hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2008 aikana kolmeen valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 4008 näytettä, joista tehtiin yhteensä 16 118 määritystä. Ruskon näytteistä tehtyjä määrityksiä oli 683 eli 4,3 % kokonaismäärästä. Kaikista näytteistä 81,3 % oli puhdistamonäytteitä, joista koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 5,6 %. Vesistönäytteiden osuus kokonaisnäytemäärästä oli 0,9 %, talousvesinäytteiden 5,8 % sekä teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden 12,0 %. Viemärilaitoksen laboratorio toimii kiinteässä yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorion ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Eurofins Scientific Finland Oy:n (ent. Analycen) kanssa. Yhteistyötä on tehty välinehuoltopalvelujen, näytteenottopalvelujen ja analyysilaitteiden osalta. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Loppukesästä 2008 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mallinnushankkeen Prosimin kolmannen ns. validointivaiheen analyysit kuormittivat laboratoriota. Vuoden 2009 aikana ojavesien tarkkailuun liittyvien analyysien tekeminen siirtyy suureksi osaksi Tampereen kaupungin ympäristövalvonnalle. Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnanharjoittajien vastuulle, ja Viemärilaitoksen laboratorio valvoo teollisuusjätevesiä satunnaisotannalla. Wastewater Laboratory The wastewater laboratory concentrates on analysing the required control samples taken from treatment plants. It also analyses samples taken from ditches, storm waters, and industrial wastewater, and provides inspection and information services regarding the operations and sludge quality of the treatment plants. During the fiscal year, 4008 samples were analysed in the laboratory and 16 118 tests were performed out of these samples. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 16

Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot tulopumppaus 3,3 m 3 /s keskivirtaama esiselketys Q d = 120 000 m 3 /d keskivirtaama biologinen vaihe Q d = 65 000 m 3 /d tuntivirtaama biologinen vaihe qka = 2 700 m 3 /h tuleva BOD7 -kuormitus = 14 000 kg O 2 /d Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Viinikanlahti Puhdistustulokset / Results Puhdistusvaatimukset / Requirements 2008 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 4,4 98 <15 >92 kok. P (Ptot) 0,20 97 <0,6 >92 NH 4 -N 1,4 <4,0 Nitrifikaatioaste 96,7 >90 Nitrification level Puhdistamon nykyiset mitoitusarvot vuorokausivirtaama Q mit = 20 000 m 3 /d vanha osa Q mit = 8 000 m 3 /d uusi osa Q mit = 12 000 m 3 /d tuntivirtaama q mit = 1 100 m 3 /h vanha osa q mit = 450 m 3 /h uusi osa q mit = 650 m 3 /h Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Rahola Puhdistustulokset / Results Puhdistusvaatimukset / Requirements 2008 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 6,6 97,2 <15 >92 kok. P 0,35 95,9 <0,6 >92 NH 4 -N* 2,6 <4,0 Nitrifikaatioaste* 95,1 >90 Nitrification level *Huom. nitrifiointi 1.6. 30.9. välisenä aikana. * Nitrification during June September. Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot Design Prameters Kämmenniemi Polso Asukasvastineluku 1000 1500 Population equivalent Vuorokausivirtaama Q mit m 3 /d 250 400 Flow Q mit m 3 /d Design Parameters design influent flow 3,3 m 3 /s average design flow to primary sedimentation Q d = 120 000 m 3 /d average design flow to aeration Q d = 65 000 m 3 /d average design flow to aeration q ave = 2 700 m 3 /h design BOD 7 load = 14 000 kg O 2 /d Design Parameters average design flow Q mit = 20 000 m 3 /d average design flow q mit = 1 100 m 3 /h Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant Biological purification is implemented with the active sludge method. In this method, the organic material is screened from the wastewater and the ammonium nitrogen of wastewater is oxidated as nitrate to improve the oxygene level of the recipient lake. In biological-chemical purification, the screening of phosphorus and, partially the organic material, is implemented by ferric sulphate precipitation. The sludge of the process is precipitated, decomposed, and dewatered in centrifuges prior to composting. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. The compost material is utilised in landscaping and agriculture. Rahola Wastewater Treatment Plant The biological-chemical wastewater treatment in Rahola is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. A part of the pre-treatment process (screening) was renovated during 2006. Kämmenniemi and Polso Wastewater Treatment Plants Kämmenniemi and Polso wastewater treatment plants are covered, biological-chemical Metoxy simultaneous precipitation facilities. Jäteveden puhdistustulokset ja -vaatimukset keskiarvoina ylivuodot huomioon ottaen. Treatment results and requirements (average values including possible by-passing). Kämmenniemi Puhdistustulokset / Results Puhdistusvaatimukset / Requirements 2008 mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (lähtevä) Reduktio % mg/l (out) Reduction % mg/l (out) Reduction % BOD 7 7,1 97 <10 >95 kok. P 0,37 96 <0,5 >95 Polso BOD 7 7,4 95 <15 >92 kok. P 0,22 96 <0,6 >92 Vuosikertomus ja ympäristöraportti 17

Jätevesilietteen raskasmetallipitoisuudet: Heavy metal concentrations of sludge 50 Elohopea/ Mercury Raja-arvo 2 50 Kadmium/ Cadmium Raja-arvo 3 % raja-arvosta/ % of limit values 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta/ % of limit values 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi 150 Lyijy/ Lead Raja-arvo 0,15 100 Kupari/ Copper Raja-arvo 0,6 % raja-arvosta/ % of limit values 120 90 60 30 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi % raja-arvosta/ % of limit values 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola Polso Kämmenniemi Puhdistetun jäteveden pitoisuuksia: 3,0 2,5 Puhdistetun jäteveden ammoniumtyppipitoisuus Ammonia-nitrogen concentration of purified wastewater 0,7 0,6 Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus (mg/l) Phosphore concentration of purified waste water (mg/l) Lupaehdon vaatimus: < 0,6 mg/l Permit conditions: < 0,6 mg/l mg/l 2,0 1,5 1,0 mg/l 0,5 0,4 0,3 0,2 0,5 0,1 0,0 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola* 0,0 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola *) Raholassa nitrifi ointi 1.6.-30.9 välisenä aikana, Viinikanlahdessa ympäri vuoden. *) In Rahola nitrifi cation is only 1.6.-30.9, in Viinikanlahti all the year round Puhdistetun jäteveden BHK 7 (mg/l) BOD 7 of purified wastewater (mg/l) mg/l 14 12 10 8 6 4 2 0 1998 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Viinikanlahti Rahola Lupaehdon vaatimus: enintään 15 mg/l Permit conditions: < 15 mg/l Vuosikertomus ja ympäristöraportti 18

8. Tutkimus ja kehitys Tampereen Vesi osallistui vuonna 2008 edelleen aktiivisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteistyössä eri tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tampereen Vesi osallistuu vuonna 2008 käynnistyneeseen SÄVEL-hankkeeseen, jossa tavoitteena on kehittää vesijohtoverkostojen reaaliaikaista hallintaa. Hanke on osittain Tekesin rahoittama tutkimus- ja kehitystyö, ja sitä organisoi Teknillinen korkeakoulu. Tampereen Vesi osallistui vuonna 2008 sekä Suomen kansalliseen että kansainväliseen Euroopan benchmarking-projektiin (North-European Benchmarking co-operation), jossa 40 vesilaitosta 16:sta maasta vertaili tunnuslukujaan. Vertailun perusteella pyrittiin löytämään vesihuollon parhaita käytäntöjä toiminnan eri osa-alueilla. Tampereen Vesi on mukana valtakunnallisessa vesilaitosten asiakaspalvelun benchmarking-projektin ohjausryhmässä. Projektissa on tavoitteena kehittää vesilaitosten asiakaspalvelun parhaita toimintakäytäntöjä kokoamalla tietoja eri toimintatavoista ja tekemällä niistä johtopäätöksiä, joita voidaan soveltaa omaan toimintaan. Yhteistyö Tampereen Teknillisen Yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen kanssa jatkui. Toimintavuoden aikana valmistui Reija Kolehmaisen väitöskirja aiheesta tekopohjaveden orgaanisen aineksen biohajoaminen ja mikrobidynamiikka tekopohjaveden valmistuksessa. Tampereen Vesi on mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa, jota vie eteenpäin Tavase Oy. Pohjavesihankkeella pyritään varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saanti jatkossakin. Pohjavesi- ja verkostobiofilmien seurantaprojektia jatkettiin. Tutkimuksessa saadaan tietoa biofilmien kasvusta käsittelemättömässä ja käsitellyssä pohjavedessä sekä verkostoissa, joissa johdetaan pohja- tai pintavettä. Yhteistyössä Pöyry Environment Oy:n, Espoon Veden ja LV Lahti Vesi Oy:n kanssa jatkettiin TEKES-rahoitteista jätevedenpuhdistuksen mallinnusprojektia. Projekti tähtää puhdistusprosessien parempaan tuntemukseen, puhdistuksen optimointiin ja poikkeuksellisten ajotilanteiden ohjausparametrin parantamiseen. Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke eteni, YVA-selostus valmistui syksyllä. Research and Development In 2008, Tampere Water actively participated in research and development together with various research institutions and other interest groups. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 19

9.Talous 7.1 Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta Vuonna 2008 Tampereen Vesi laskutti vettä 15,6 milj. m 3 eli 3,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikunnille myydyn veden osuus oli 8,2 % veden kokonaismyynnistä eli 1,3 milj. m 3 (v. 2007: 8,1 % eli 1,3 milj. m 3 ). Tulot vesilaskutuksesta olivat 14,1 milj. (2007: 13,9 milj. ) Jätevettä laskutettiin 20,9 milj. m 3 (v.2007: 20,2 milj. m 3 ) eli 3,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Naapurikuntien jätevesilaskutus oli 19,2 % jäteveden kokonaislaskutuksesta eli 4,0 milj. m 3 (v. 2007: 15,5 % eli 3,1 milj. m 3 ). Tulot jätevesilaskutuksesta olivat 21,8 milj. (v. 2007: 20,4 milj. ). Investoinnit milj. Poistot milj. Investments Depreciations Jätevedenpuhdistus/ 1,1 (0,4) 0,8 (0,9) Wastewater treatment Viemäriverkosto ja pumppaus 3,9 (3,5) 3,7 (3,9) Sewer system and pumping Vesijohtoverkon saneeraus 2,2 (1,3) 1,2 (1,1) Renewing of water network 7.2 Liikevaihto ja tulos Vuonna 2008 Tampereen Veden liikevaihto oli 38,0 milj., joka oli 0,3 milj. pienempi kuin talousarviossa. Omistajalle suoritettiin korvauksena peruspääomasta 10,5 milj. Tampereen kaupungin vuoden 2008 talousarvion mukaisesti. Tilikaudelta ylijäämää ennen varauksia on 3 033 671. Tilinpäätöksen yhteydessä tehtiin 2 000 000 euron investointivaraus tulevia suuria investointeja, lähinnä keskuspuhdistamoa varten. Varauksen jälkeen tulokseksi jää 1 177 188, joka on n. 0,5 milj. budjetoitua pienempi. 7.3 Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset Tampereen Vesi arvioi ympäristöasioiden taloudellista merkitystä ympäristötilinpäätöksen avulla. Ympäristötilinpäätöksen laadinnassa on sovellettu Tilastokeskuksen ohjetta ympäristöliiketoiminnan tulojen ja ympäristömenojen osalta. Ympäristövastuut määräytyvät normaalisti kirjanpitolain ja - asetuksen mukaisesti. Laskentaperiaatteet ovat pääpiirteissään samat kuin aikaisempina vuosina tehdyissä ympäristötilinpäätöksissä. Laskelmissa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2007 tiedot. Ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot Ympäristönsuojeluinvestointeihin sisältyvät kaikki jäteveden puhdistukseen ja viemäriverkostoon liittyvät investoinnit. Vedenjakelun osalta vesijohtoverkon saneeraukseen liittyvät investoinnit on laskettu mukaan, koska niiden avulla parannetaan talousveden laatua ja terveellisyyttä, ennaltaehkäistään ympäristövahinkoja sekä korjataan jo syntyneitä vahinkoja. Vuoden 2008 ympäristönsuojeluinvestoinnit ja niiden poistot jakaantuivat eri sektoreille alla esitetyllä tavalla. Vuoden 2007 vastaavat luvut ovat suluissa. Ympäristöinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista oli 70,1 (59,8) % ja liikevaihdosta 18,9 (14,4) %. Ympäristöinvestointien poistojen osuus kaikista poistoista oli 72,4 (66,2) % ja liikevaihdosta 15,0 (16,4) %. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenot Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitomenoihin kuuluvat ympäristönsuojelun hallinnon kulujen lisäksi kaikki jäteveden puhdistuskulut ja viemäriverkoston käyttö- ja kunnossapitokulut sekä vesijohtoverkoston huolto- ja saneerauskulut pois lukien laskennalliset energiaverot ja maksetut ympäristöperusteiset korvaukset. Merkittävä osa ympäristönsuojelun hallintokuluista syntyy ympäristöjärjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksiksi muodostui 5,0 milj. euroa ja viemäriverkoston 2,1 milj. euroa. Vesijohtoverkoston korjausmenot olivat 1,6 milj. euroa. Ympäristönsuojelun käyttö- ja kunnossapitokulujen osuus kaikista käyttö- ja kunnossapitokuluista oli 56,1 (58,6) % ja liikevaihdosta 25,4 (25,9) %. Ympäristöperusteiset korvaukset Ympäristöperusteisia korvauksia ovat puhdistetun jäteveden mahdollisia haittavaikutuksia purkuvesistössä kompensoiva vesilain tarkoittama kalatalousmaksu sekä kesäaikainen Pyhäjärven syvänteiden ja talviaikainen Iidesjärven hapetus. Kalatalousmaksu oli 40701 euroa. Hapetuksen kustannukset olivat 14260 euroa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä annetaan myös tarkkailuvelvoite, joka koskee niin vesistövaikutuksia kuin kalataloudellisiakin vaikutuksia. Tampereen Veden osuus vesistövaikutusten yhteistarkkailun kustannuksista oli 25875 euroa ja kalataloudellisesta yhteistarkkailusta 22547 euroa. Vuosikertomus ja ympäristöraportti 20