Nro 142/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/232/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 142/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/232/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muuttaminen, Jyväskylä HAKIJA Mustankorkea Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus sijaitsee noin 5 km Jyväskylän keskustasta lounaaseen ja käsittää yhteensä 57,8 hehtaarin suuruisen alueen tiloilla Simonniitty (RN:o 6:22), Tervala (RN:o 8:150), Metsä-Kortesuo (RN:o 13:203) sekä Korkiala (RN:o 15:7). Simonniitty, Metsä-Kortesuo ja Tervala sijaitsevat Jyväskylän kaupungin (179) Jyväskylän (401) kylässä ja Korkiala sijaitsee Jyväskylän kaupungin (179) Keljon (402) kylässä. Jätteenkäsittelykeskuksen käyntiosoite on Ronsuntaipaleentie 204, Jyväskylä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 mom. 4) kohta Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. 13 d) kohta Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 mom. mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 13 d) kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 27.12.2011 Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat vastuualue. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöluvat Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (Dnro KSU- 2003-Y-243/121) Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen koko toiminnalle 10.6.2005. Päätöstä on muutettu osin Keski-Suomen ympäristökeskuksen 8.7.2009 myöntämällä päätöksellä (Dnro KSU-2007-Y-319/111). Muutokset koskivat loppusijoitettavan tuhkan määrän lisäystä, haihtuvilla hiilivedyillä pilaantuneiden maiden käsittelyä, pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämistä vanhan täyttöalueen rakenteissa, puhdistamolietteen, tuhkan ja kipsin termistä käsittelyä sekä käytöstä poistettujen renkaiden käsittelyä ja varastointia. Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan (Dnro KSU- 2002-Y-187/121) raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen stabilointiin kenttärakenteeksi 25.9.2002. Sopimukset Sopimus Jyväskylän kaupungin vesilaitoksen kanssa jätevesien johtamisesta viemäriin 5.5.1994. Jätteenkäsittelykeskuksen alueen omistaa Jyväskylän kaupunki, joka on vuokrannut alueen (57,8 ha) Mustankorkea Oy:lle. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2027 saakka. Myös loput jätteenkäsittelykeskuksen alueesta omistaa Jyväskylän kaupunki. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Kaavoitus Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristövaikutusten arviointi on tehty vuosina 2002 2003 ennen toimintojen laajentumista ja monipuolistumista. Yhteysviranomainen eli Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta lausuntonsa 27.5.2003, ja todennut siinä, että arviointiselostus täyttää YVA- lainsäädännön ympäristövaikutusten arviointiselostukselle asettamat vaatimukset. Keski-Suomen maakuntavaltuuston vuonna 1996 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavan viidennessä vaihekaavassa Jyväskylän seudun jätteidenkäsittely on varauduttu keskittämään Mustankorkean alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Ympäristöministeriön 14.4.2009 hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa Mustankorkean jätteenkäsittelyalue on merkitty maakunnalliseksi jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Alueen ympäristö on merkitty virkistysalueeksi.

3 Jyväskylän kaupunginvaltuuston 4.6.1984 hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijoittuu alueille EK1 (kaatopaikka- ja maankamaran ainesten ottoalue) ja ET/E (erityisalue). Kaavaa ei ole vahvistettu. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijoitu asemakaavoitetulle alueelle. Keski-Suomen maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu jätteenkäsittelytoimintoja varten uusi Mustankorkean korvaava alue, joka sijoittuu Laukaan Mörkökorpeen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Maaperä Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee noin 5 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on vuosina 1996 1999 tehty useita maaperää ja pohjavesiolosuhteita selvittäviä tutkimuksia, joihin jätteenkäsittelykeskuksen alueen maa- ja kallioperän sekä pohjavesiolosuhteiden nykytilatiedot pohjaavat. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee moreeni- ja kalliomäkien muodostamalla alueella, jossa maaston korkeuserot ovat suuria. Mäkien laet kohoavat tasolle +210...+230 m, kun taas turvepeitteiset, osin ojitetut laaksopainanteet ovat tasolla +170...+190 m. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskusta ympäröivät metsät ovat pääosin mustikkatyypin kangasmetsää, joka muuttuu mäkien rinteillä käenkaalityypin kangasmetsäksi. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella sijaitsevat Soidenlampi ja Soidensuo. Soidensuo on ojitettu ja kasvaa tällä hetkellä mäntyä. Jätteenkäsittelykeskuksen ja Ronsuntaipaleentien väliltä puusto on osittain hakattu. Alueelle on istutettu kuusentaimia. Nykyinen, vuonna 2007 käyttöönotettu loppusijoitusalue sijaitsee Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen luoteisosassa ja alue on kokonaisuudessaan louhosaluetta. Loppusijoitusalue on rakennettu louhosalueen luoteisosaan ja 15 hehtaarista on toteutettu noin kuusi hehtaaria kahdessa vaiheessa (2007 ja 2011). Louhitun alueen pohja on noin tasolla +216 +212 ja alueen reunojen kalliopinnat ovat noin tasolla +223-226. Vuonna 2007 käyttöönotetun loppusijoitusalueen 1. vaiheen täyttökorkeus on tällä hetkellä noin +237. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätteenkäsittelykeskus sijoittuu Kymijoen vesistöalueen (14) Suur-Päijänteen Ristiselän osa-alueelle (14.23) ja siinä Köhniönjärven valuma-alueelle (14.232). Alueen alarajana on Jyväsjärvi, jonne vedet lopulta laskevat. Jätteenkäsittelykeskuksen suotovedet ja muut jätevedet johdetaan Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle. Nykyisen loppusijoitusalueen jätevedet johdetaan pumppaamon kautta jätteenkäsittelykeskuksen jätevesiverkostoon ja rakentamattoman louhosalueen vedet johdetaan maastoon. Pohjaveden tila Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Nykyisen jätetäyttöalueen luontainen maaperä on kalliota, minkä lisäksi jätetäytön suotovesijärjestelyt ja alueen pohjarakenne vähentävät pohjaveden muodostu-

4 mista. Alueella muodostuva pohjavesi virtaa noudattaen pääosin maaperän luontaisia muotoja purkautuen pintavedeksi itä- ja pohjoispuolisissa laaksopainanteissa oleviin ojiin. Osa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu jo jätetäyttöä kiertävään ympärysojaan, osa virtaa ojan alitse purkautuen pintavedeksi kauempana jätteenkäsittelykeskuksesta. Kaatopaikan vanhojen täyttöalueiden vaikutukset pohjaveden laatuun alueen ulkopuolella ovat nähtävissä alueen itä- ja pohjoispuolisissa painanteissa, joihin pohjavesi purkautuu. Vesi on joko erittäin vähähappista tai hapetonta, veden sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat koholla. Pohjavedestä on havaittu myös pieniä määriä bakteereita. Samoin kohonneet orgaanisten halogeeniyhdisteiden pitoisuudet ovat eräs osoitus kaato-paikkavesien vaikutuksesta. Nykyisen, vuonna 2007 käyttöönotetun jätetäyttöalueen pohjarakenteet estävät mahdollisten haitta-aineiden pääsyn alapuoliseen maaperään ja alueen pohjavesiin. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuinalueet ovat Ylä-Myllyjärven, Myllyjärven, Keltinmäen ja Mäyrämäen asuinalueet. Ylä-Myllyjärven asuinalue sijaitsee noin 600 m jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Myllyjärven, Mäyrämäen ja Keltinmäen asuinalueet sijaitsevat noin kilometrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta itään ja pohjoiseen. Mustankorkealta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon osayleiskaava-alue. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai -kohteita eikä Natura 2000 verkostoon tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Sallaajärven aarnialue noin 2,5 km jätteenkäsittelykeskuksesta länteen ja Härkösuo (Härkösuo- Hongistonkorpi, Natura 2000 verkoston kohde nro FI0900006) noin 2 km alueesta etelään. Ronsuntaipaleentien eteläpuolella oleva Kolmisoppinen -lampi ympäristöineen muodostaa laajan ulkoilu- ja virkistysalueen. Kolmisoppisen rannalla noin 600 m:n päässä jätteenkäsittelykeskuksesta on uimaranta ja hiihtomaja, jonka kautta kulkee useita ulkoilu- ja hiihtoreittejä. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää alueen Laajavuoren ulkoilualueeseen. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan ja käsitellään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä. Lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä ja muulla tavalla pilaantuneita maita sekä hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien vaarallista jätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä kyllästet-

5 tyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn luvan saaneelle laitokselle. Jätekeskus on avoinna arkisin klo 7.00-19.00 ja lauantaisin 2.5. - 31.5 välisenä aikana klo 9.00-13.30. Arkipyhäaattoina keskus on auki klo 7.00-18.00 ja juhannus- ja jouluaattona suljettu. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Jätteenkäsittelykeskuksella jatkojalostetaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa hyötykäyttökohdetta, loppusijoitetaan nykyisin jätetäyttöön, joka luokitellaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueeksi. Nykyinen täyttöalue on otettu käyttöön marraskuussa vuonna 2007 ja sen täyttötilavuuden on arvioitu riittävän noin vuoteen 2020. Korottamalla nykyisen alueen jätetäyttöä alueelle saadaan lisää täyttötilavuutta, jolloin nykyisen täyttöalueen tilavuuden arvioidaan riittävän vielä noin vuoteen 2025-2030. Jätetäytön korotuksella pyritään turvaamaan myös nykyisin käytössä olevan alueen tilavuuden riittävyys vuoteen 2016, jolloin loppusijoitettavan jätteen laatu ja määrä muuttuvat oleellisesti. Toiminnan jatkumiseen vaikuttaa myös jätemäärien kehitys, koska loppusijoitettavan jätteen määrän arvioidaan vähenevän jätteen energiahyötykäytön myötä. Nykyisen vuokrasopimuksen mahdollisesti päättyessä vuonna 2027, jätteiden loppusijoitustoiminta siirtyy uuden jätekeskuksen alueelle, jolle on maakuntakaavassa varaus Laukaan Mörkökorpeen. Siirtymä tapahtuu todennäköisesti muutamien vuosien aikana 2020-luvulla, johon saakka Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa täytyy riittää täyttötilavuutta. Rakenteet Nykyinen, vuonna 2007 käyttöönotettu täyttöalue sijaitsee Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen luoteisosassa vanhalla louhinta-alueella. Täyttötilavuutta uudella alueella on yhteensä nykyisin 2,26 milj. m 3 ja korotuksen jälkeen noin 2,8 milj. m 3. Täyttöalueelle rakennetaan nykyisten vaatimusten mukaiset kaatopaikan rakenteet. Jätetäytön sulkemisen yhteydessä alueelle tehdään pintarakenteet valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) ja voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Pintarakenteet ovat jätetäytön pinnasta lukien seuraavat: Esipeitto Tiivistyskerros >0,5 m (k < 1 x 10-9 m/s) tai ohuempikerros, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään edellistä Kuivatuskerros >0,5 m (k > 1 x 10-3 m/s) tai ohuempikerros, joka vastaa vedenjohtavuudeltaan edellistä Pintakerros > 1 m Kemikaalit ja polttoaineet Jätteenkäsittelykeskuksen työkoneissa käytetään polttoaineina dieselöljyä ja moottoripolttoöljyä, joita varastoidaan maanpäällisissä, suoja-altain varuste-

6 tuissa säiliöissä. Säiliöiden koko on 3 5 m 3. Myöhemmin alueelle rakennetaan kasteluvesijärjestelmä, jolla ylläpidetään kaasuntuotantoa jätetäytössä. Tähän tarkoitukseen käytetään jätetäytöstä muodostuvaa suotovettä. Energian käyttö ja tehokkuus Jätteenkäsittelykeskuksen vaaka- ja toimistorakennukset sekä kone- ja huoltotilat sekä vaarallisen jätteen varastot lämmitetään sähköllä. Keskuksen vuotuinen sähköenergian kulutus on noin 2 GWh. Energian käytön katsotaan olevan tehokasta jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätteen loppusijoitusalueella energian käyttö on vähäistä ja energiaa tarvitaan valaistukseen ja pumppaamojen toimintaan. Vesien keräily ja käsittely Liikenne Jätteenkäsittelykeskus on liittynyt Jyväskylän kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vettä käytetään kompostointilaitoksella, toimistossa, vaakaasemalla ja konehallissa yhteensä noin 1 400 m 3 /a. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat vedet kerätään yhteen ja johdetaan käsiteltäväksi Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle Jyväskylän Nenäinniemeen. Yhteys kaupungin viemäriverkostoon on rakennettu 1992. Lupahakemuksen mukainen toiminta ei vaikuta veden kulutukseen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Nykyiselle jätetäyttöalueelle tulee puhdasvesilinja (pumppaamolle). Liikennöinti jätteenkäsittelykeskukseen tapahtuu Ronsuntaipaleentieltä. Jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Mustankorkealle huolehtii jätteen tuottaja tai haltija. Liikennöinti nykyiselle loppusijoitusalueelle tapahtuu sisäisiä liikennereittejä myöten ja loppusijoitusalueen korottaminen ei muuta tiejärjestelyjä. Muutokset nykyiseen toimintaan Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen täyttökorkeus nykyisin käytössä olevalla täyttöalueella ilman pintarakenteita on +237 (mpy). Nykyisin käytössä olevan, vuonna 2007 käyttöönotetun täyttöalueen luiskien kaltevuuksien tulee luvan mukaan pystytiivistysseinää lukuun ottamatta olla 1:4 1:20. Hakija on esittänyt nykyisen jätetäyttöalueen täyttötason korotusta viidellä metrillä tasosta +237 tasoon +242 (mpy) ja maksimiluiskakaltevuutta 1:3 nykyisin käytössä olevalla nk. uudella täyttöalueella. Täyttötoiminnan loputtua rakennettavat pintarakenteet tehdään voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Näillä muutoksilla saadaan jätetäytön tilavuutta lisää 537 000 m 3, millä lisätään jätetäyttöalueen käyttöaikaa ja tehostetaan maankäyttöä. Jätetäytön korotuksen myötä voidaan kaasun- ja vesienkeräysjärjestelmää hyödyntää tehokkaammin. Kokonaistäyttötilavuus nykyisellä täyttöalueella olisi siten 2 800 000 m 3. Muutoksen myötä nykyisen täyttöalueen tilavuuden arvioidaan riittävän noin vuoteen 2025 2030. Kaasunkeräyksen tehostamisella kasvatetaan alueen kaasuntuotantopotentiaalia. Tällä ei arvioida olevan ristikkäisvaikutuksia kaasun hyödyntämiseen. Toistaiseksi kaasumäärä voidaan hyödyntää kaukolämmöntuotannossa. Jätteen laadun muutoksella voi olla ristikkäisiä vaikutuksia kaasuntuotantoon. Kaasun tuotanto mahdollisesti vähenee tulevaisuudessa biohajoavan materiaalin vähentyessä jätetäytössä.

Energian käyttö ja tehokkuus 7 Lupahakemuksen mukainen toiminta ei lisää energian käyttöä tai vaikuta sen tehokkuuteen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnanharjoittajan mukaan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan voidaan katsoa täyttävän BAT:lle asetettavat yleiset vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Jätteen laitosmainen käsittely toteuttaa valtakunnallisten ja alueellisten jätehuoltosuunnitelmien periaatteita, joiden ensisijaisena tavoitteena on materiaalin hyötykäyttö ennen loppusijoitusta. Nykyisen loppusijoitusalueen rakenteet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) vaatimukset. Energiankulutuksessa kiinnitetään huomiota kaatopaikkakaasun hyötykäyttöön. Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä vähennetään hyödyntämällä jätteitä alueen rakenteissa. Ympäristöjärjestelmä Mustankorkea Oy:lle on myönnetty 30.12.2002 SFS-EN ISO 9001:2000 ja 14001:1996 laatu- ja ympäristösertifikaatit. Sertifikaatit on myönnetty jätteenkäsittelyyn ja sen kehittämiseen, jätteen hyötykäytön lisäämiseen ja jätteen loppusijoittamiseen Jyväskylän seudulla. Sertifikaatit on myöntänyt SFS- Sertifiointi Oy. Suomen ympäristökeskus on 22.11.2004 myöntänyt Mustankorkea Oy:lle EMAS-sertifikaatin, jonka mukaan yritys täyttää EU-asetuksen 761/2001 mukaisen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän EMASvaatimukset ympäristönsuojelun tason jatkuvaksi parantamiseksi. EMASsertifioinnista kuitenkin luovuttiin vuonna 2011, koska se oli pitkälti päällekkäinen em. sertifiointien kanssa. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA VAIKUTUSTEN RAJOITTAMINEN Maisema Hakemuksen mukaan muutos ei aiheuta muutoksia toiminnan ympäristövaikutuksiin. Jätetäytön korottamisen maisemavaikutuksia selvitettiin karttatarkasteluna ja leikkauskuvin. Lähimpänä Mustankorkea Oy:n jätekeskusta sijaitsevat asuinalueet ovat Mäyrämäen asuinalue pohjoisessa sekä Myllyjärven ja Ylä- Myllyjärven asuinalueet idässä. Korotuksen jälkeistä jätetäytön laen näkymistä tarkasteltiin lähimpien asuinalueiden lisäksi Kuokkalan sillan suuntaan koilliseen. Maastokäyntien perusteella nykyinen jätealue ei juuri näy ympäröiville alueille. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja näkyy Kuokkalan sillalle, mutta niitä on etäisyyden takia vaikea erottaa maisemasta. Jätetäytön korotuksen näkymistä koillisen ja pohjoisen suuntiin estää Kotalamminmäki (+227,0 m) ja Mäyrämäki (+220 m). Koillisen ja idän suuntaan näkymistä estää vanha jätetäyttöalue sekä Mustankorkea Oy:n kompostointilaitos. Jätetäytön korottamisen myötä sen laki näkyy vain Mäyrämäen asuinalueen keskiosaan ja Ylä-Myllyjärven asuinalueen eteläosaan. Myllyjärven asuinalueelle näkyvyyttä estää vanha täyttöalue. Jätetäyttöalueen etelä- ja länsipuolilla on metsäalueita ja haja-asutusaluetta eivätkä maisemavaikutuk-

8 set ko. suuntiin ole merkittäviä. Korkeuden muutos ei muuta maiseman luonnetta tai maisemaolosuhteita oleellisesti nykyisestään. Maisemavaikutusten vähentämiseen liittyy oleellisesti suojapuuston säilyttäminen jätekeskusalueen ympärillä. Jätetäytön maisemointi vähentää myös oleellisesti jätetäytön havaitsemista maisemassa. Pinta- ja pohjavedet Vesistöpäästöjä voivat aiheuttaa kaatopaikan suoto- ja valumavedet ja niiden sisältämät haitta-aineet. Entiseltä täyttöalueelta suotautuvat vedet kerätään salaojiin. Entisen jätetäyttöalueen ympärille on rakennettu suotovesisalaojat, joista vedet johdetaan kompostointilaitokselle, takaisin jätetäyttöön tai jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Nykyisen loppusijoitusalueen vedet kerätään salaojakerroksen kautta pumppaamolle, josta vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesijärjestelmään ja sitä kautta puhdistamolle. Ulkopuolisten vesien pääsy ojaan estetään niskaojan avulla. Päästöjä vesistöihin, maaperään ja pohjavesiin voidaan vähentää merkittävästi kaatopaikkavesien talteenotolla ja johtamisella kaupungin viemäriin. Näin kaatopaikan suotovedet eivät pääse hallitsemattomasti leviämään jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksella on tehostettu entisen loppusijoitusalueen suotovesien keräystä salaojajärjestelmin ja pystyeristysseinin, jotta suotovedet eivät pääsisi leviämään hallitsemattomasti ympäristöön. Nykyisellä loppusijoitusalueella vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen estetään täyttöalueelle rakennetuilla nykyaikaisilla pohjarakenteilla, täyttöalueen asiantuntevalla rakentamisella ja täyttöalueen säännöllisellä valvonnalla. Koko jätteenkäsittelykeskuksen päästöjä tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti säännöllisillä näytteenotoilla. Muutoshakemuksessa esitetty loppusijoitusalueen korotus ei vaikuta muodostuvan jäteveden määrään, koska loppusijoitusalueen laajuus pysyy ennallaan. Laskennallisesti jätevesi muodostuu pinta-alaan kohdistuvan sadannan kautta, jossa on huomioitu haihdunta ja valunta sekä jätetäytön pinnan rakenne. Jätteiden määrän ja niiden haitallisuuden vähentäminen Loppusijoitettavan jätteen määrä on hieman kasvanut vuosina 2010 ja 2011. Jatkossa loppusijoitettavan jätteen määrän arvioidaan pienenevän, koska suuri osa loppusijoitettavasta jätteestä tullaan ohjaamaan energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähenemiseen tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, mikä ohjaa jätteitä myös energiahyötykäyttöön. Loppusijoitettavan jätteen haitallisuutta vähennetään tehokkaalla syntypaikkalajittelulla. Syntypaikkalajittelussa pyritään erottelemaan loppusijoitukseen menevästä jätteestä pois vaaralliset jätteet, biojätteet ja kierrätykseen soveltuvat jätteet.

9 Nykyiselle, vuonna 2007 käyttöönotetulle loppusijoitusalueelle rakennetaan kaasunkeräysjärjestelmät ja kaasu hyödynnetään. Kaasunkeräyksellä vähennetään metaanin pääsyä ilmakehään. Loppusijoitettavan jätteen on oltava kaatopaikkakelpoista. Kaatopaikkakelpoisuuden arviointiperusteena ovat tiedot jätteen alkuperästä ja ominaisuuksista. Ominaisuuksien määrittämiseksi loppusijoitettavasta jätteestä määritetään koostumuksen lisäksi orgaanisen aineksen määrä ja liukoisuusominaisuudet. Liukoisuustestausta ei kuitenkaan vaadita asumisessa syntyvistä jätteistä ja niihin rinnastettavissa kaupan ja teollisuuden jätteistä. Päästöt ilmaan Ilmaan joutuvia kaatopaikkakaasuja on vähennetty tehokkaasti kaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä. Kaatopaikkakaasu johdetaan Keltinmäen lämpövoimalaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa. Ilmaan joutuvia hajupäästöjä voidaan vähentää esipeittämällä täyttöaluetta täytön etenemisen mukaan ja sijoittamalla sinne mahdollisimman vähän orgaanista jätettä. Mahdollinen täyttötoiminnan hajuhaitta rajoittuu täyttöalueen välittömään läheisyyteen. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuu ajoittain hajupäästöjä. Jätteiden läjitystoiminnasta tulevat hajupäästöt rajoittuvat täyttöalueen välittömään läheisyyteen. Loppusijoitusalueen korottamisen myötä avoin jätetäyttöalue pysyy vastaavan kokoisena kuin aikaisemmin, jolloin haju päästöjen määrään tai laatuun ei tule muutoksia. Huomioitavaa on, että orgaanisen jätteen loppusijoituskiellon tullessa todennäköisesti voimaan 2016, myös hajupäästöt vähenevät entisestään. Lähimmillä asuinalueilla havaitut hajuhaitat ovat yleensä peräisin kompostointilaitokselta. Jätetäytön korotus kasvattaa jätetäytön tilavuutta noin 530 000 m 3, joka tarkoittaa metaanin tuotannon kasvua yli 20 %. Kaasunkeräyksen tehokkuudesta riippuen noin 30 % tästä kaasumäärästä vapautuu ilmakehään. Toisaalta ilman jätetäytön korotusta nämä jätteet joudutaan sijoittamaan muualle ja vastaava ilmastovaikutus tapahtuu toisen sijoituspaikan kautta. Metaanin tuotantoon vähentävästi voi tulevaisuudessa vaikuttaa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Entiseltä loppusijoitusalueelta tulevia kasvihuonekaasupäästöjä on vähentänyt merkittävästi vuonna 2001 käyttöönotettu kaatopaikkakaasun keräilyjärjestelmä. Vastaava kaasunkeräysjärjestelmä rakennetaan myös nykyiselle loppusijoitusalueelle. Ilmaan aiheutuu myös pöly- ja pakokaasupäästöjä jätteiden kuljetuksesta. Jätteiden kuljetukseen liittyvän liikenteen määrä on pieni verrattuna muuhun liikenteeseen Jyväskylän seudulla, eikä sillä näin ole oleellista merkitystä ilman laatuun. Pakokaasuhaitat Ronsuntaipaleentien ulkopuolella ovat hyvin vähäisiä. Pölyäminen rajoittuu täyttöalueen päälle ja välittömään läheisyyteen eikä sitä havaita kaatopaikka-alueen ulkopuolella. Jätetäytön korottamisen myötä liikennöintimäärät sekä reitit pysyvät ennallaan ja korotuksen ei arvioida vaikuttavan pölyämisen määrään. Melu ja tärinä Täyttötoiminnan melupäästöt ovat pääasiassa peräisin liikennöinnistä ja työkoneista. Työkoneiden melua ei havaita täyttöalueen ulkopuolella.

10 Jätetäytön korottaminen ei merkittävästi lisää alueelta kantautuvaa melua tai tärinää. Jätetäyttötoiminnasta aiheutuva melu on normaalia työkoneista ja liikennöinnistä aiheutuvaa melua. Jätetäyttöalueelta kantautuva tärinä on samoin työkoneista ja liikennöinnistä aiheutuvaa tärinää. Jätekuljetukset alueelle aiheuttavat meluhaittaa Ronsuntaipaleentien varrella. Meluvaikutukset eivät myöskään lisäänny alueella hakemuksen mukaisen toiminnan toteutuessa. Lähin asutus (~800 m) on selvästi yli 300 metrin päässä loppusijoitusalueesta, mitä matkaa pidetään 50 db rajana avoimessa maastossa, kun työkoneen aiheuttama melu 10 metrin etäisyydellä on 80 db. Viihtyisyys ja vaikutukset terveyteen Vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen voivat aiheuttaa jätetäyttöalueella ruokailevat linnut sekä ympäristöön leviävät hajut. Lintuhaittaa pyritään vähentämään peittämällä jätetäyttöä läjityksen edetessä, jolloin lintujen ruokailu alueella estyy. Lintujen määrä alueella tai täyttöalueelta tulevat hajuhaitat eivät lisäänny nykyisestä hakemuksen mukaisen toiminnan toteutuessa. Vuoden 2016 jälkeen kuivajätteen ja sen mukana olevan lajittelemattoman biojätteen määrä vähenee oleellisesti loppusijoitettavassa jätteessä, jolloin lintu- ja hajuhaitat vähenevät merkittävästi. Rakennettu lähiympäristö (noin 600-1000 m:n etäisyydellä) käsittää lähimmät asuinalueet, joilla on omakoti-, rivi- ja pienkerrostalorakentamista. Ronsuntaipaleentie kulkee noin 300 metrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Jätetäytön korottamisella ei arvioida olevan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat noin 2-2,5 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta (Sallaajärven aarnialue ja Härkäsuo). Muutoin jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö on talouskäytössä eikä sillä ole erityisiä luontoarvoja. Nykyisen loppusijoitusalueen jätetäytön korottamisella ei arvioida olevan vaikutuksia lähimpiin luonnonsuojelualueisiin tai niiden luontoarvoihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailu ja siitä raportointi säilyy ennallaan. Loppusijoitusalueen tarkkailuun kuuluu päivittäinen käyttötarkkailu sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailu. Kaasunkeräysjärjestelmän rakentamisen jälkeen seurataan myös muodostuvan kaasun määrää ja laatua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätteen loppusijoitukseen liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä tulipalot, sortumat, jätteiden siirtämisestä aiheutuvat kaasu- ja pölypäästöt ilmaan sekä liikenteen vaaratilanteet. Kaatopaikka-alueen valvonnan ja hoidon tehostumisen myötä tulipalot ovat suhteellisen harvinaisia ja ne havaitaan yleensä nopeasti. Kaatopaikkapalon riskiä vähentää myös jätetäytön säännöllinen tiivistäminen. Tulipalojen varalta alueella säilytetään ensisammutuskalustoa ja sammutusvettä.

11 Mustankorkean nykyinen jätetäyttöalue sijaitsee kalliopohjaisella alueella, joka antaa vakaan pohjan jätetäyttötoiminnalle. Jätetäytön sortumia ehkäistään lisäksi suorittamalla täytöt tehdyn vakavuustarkastelun mukaisesti eikä jätetäyttöön sijoiteta lietemäisiä jätteitä. Täyttöaluetta myös tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti. Jätteiden siirtäminen ja mahdolliset kaivutyöt voivat aiheuttaa pöly- tai kaasupäästöjen leviämistä ilmaan. Riskiin varaudutaan huolehtimalla, että työntekijöillä on riittävät suojaimet. Pölypäästöt eivät kantaudu jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolelle. Liikenteen aiheuttamia vaaratilanteita ja riskejä pyritään ehkäisemään ajoratamerkinnöillä ja opastus- ja varoituskylteillä. Jätekuljetusten aiheuttamaa pölyämistä estetään edellyttämällä, että kaikki tulevat kuormat peitetään ja tarvittaessa kastellaan. Jätteen laadussa tulee tapahtumaan muutoksia lähivuosina jätteen energiahyötykäytön lisääntymisen sekä orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon takia. Tämän vuoksi loppusijoitettavan jätteen laatu tulee muuttumaan mineraalisemmaksi ja riskit painumille ja murtumille tulevat pienenemään. VAKUUS Toiminnalle on asetettu 880 000 euron vakuus Vapo Oy:n omavelkaisena takauksena. (Vapo Oy omistaa yhtiöstä 55 %.) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 20.4.2012 ja 6.9.2012 (nykyinen maanvuokrasopimus). Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin sekä Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 4.5.- 4.6.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 7.5.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jyväskylän kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :n mukaisesti niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätteenkäsittelykeskukseen on tehty tarkastuskäynti 6.9.2012. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jyväskylän kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on lausunut kokouksessaan 5.6.2012, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Mustankorkea Oy:n esittämillä ympäristöluvan muutoksilla lisätään jätetäyttöalueen käyttöaikaa ja tehostetaan maankäyttöä.

12 Keski-Suomen ELY-keskus on todennut lausuntonaan (18.6.2012) seuraavaa: - Luiskien jyrkentäminen kaltevuuteen 1:3 on mahdollista. Jyrkempi kaltevuus voi kuitenkin rajata joitain sulkemisessa nykyisin käytettyjä materiaaleja pois, koska niiden rakennettavuus erityisesti jyrkkien luiskien alueella on aiemmissa hankkeissa havaittu heikoksi. Täytön vakavuuden arvioiminen uudelleen lienee tarpeen, mikäli luiskia jyrkennetään ja täyttökorkeutta nostetaan. Myös jätemateriaalin laadun merkittävä muutos lähivuosina voi edellyttää vakavuuden tarkastelua. - Täyttökorkeuden nosto ja ehkä osin luiskakaltevuuden kasvattaminenkin voi lisätä roskaantumista. Roskaantumisen ehkäisemiseen tulisi etsiä keinoja täyttötekniikasta ja esimerkiksi pitämällä aitaa täytön yläreunan taitekohdassa. - Jo täyttövaiheessa tulisi luiskat täyttää mahdollisimman lähelle lopullista muotoa ja korkoa, jotta loppuun täytetyt alueet saadaan pikaisesti esipeitettyä riittävästi eikä myöhemmässä muotoilussa aiheudu enää roskaantumista eikä haju- tai kaasupäästöjä. Välittömästi täytön päätyttyä tapahtuva esipeitto myös estää roskaantumisen, tehostaa kaasunkeräystä ja toimii osittain myös kaatopaikkakaasun biologisena käsittelykerroksena ennen lopullisten pintasuojakerrosten rakentamista. - Lopulliset pintasuojakerrokset tulisi rakentaa mahdollisimman pian täytön päätyttyä, jotta täyttöalueen maisemoinnilla voidaan vähentää mahdollisia maisemahaittoja. Myös ympäröivää metsää tulisi hoitaa siten, että riittävän korkea suojaava puusto voidaan pitää jatkuvasti alueen ympärillä. - Ympäristönsuojelulain muutoksen myötä ammattimaiselta jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavaan vakuuteen tuli muutoksia siten, että vakuudeksi hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Siten luvassa lienee tarpeen määrätä ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden toimittamisesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 26.6.2012, LSSAVI/232/04.08/2011 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja-aineistoon ja tulla kuulluksi. Hakija on ilmoittanut, ettei erillistä vastinetta anneta.

13 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille 10.6.2005 myöntämän ympäristöluvan Dnro KSU-2003-Y-243/121 lupamääräykset 2.10 ja 9.1 kuulumaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 2.10 Vuonna 2007 käyttöönotetun täyttöalueen pohja- ja pintarakenteiden tulee vastata valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista asetettuja vaatimuksia. Pinnan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla k 1 x 10-9 m/s kerrospaksuuden ollessa vähintään 0,5 m. Muotoillun pinnan luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:3 pystytiivistysseinää lukuun ottamatta. Minimikaltevuus lakialueella tulee olla vähintään 1:20. Pystytiivistysseinän tulee antaa vähintään pinnan tiivistyskerrosta vastaava suojataso. Vesipaineen muodostuminen tulee estää pystytiivistysseinän molemmin puolin. Kaatopaikan sisäisen veden pinta tulee pitää pohjarakenteen reunojen tason alapuolella. Jätetäytön korkeus ennen pintarakenteita saa olla korkeimmillaan tasolla +242 m (mpy). Täyttöalueen eri osien lopulliseen maisemointiin tähtäävät toimet, kuten alueiden esipeitto, tulee aloittaa viipymättä täytön saavutettua lakikorkeutensa. Muutoinkin täyttötoiminnan tulee mahdollisimman hyvin palvella alueiden loppumaisemointia. Myös varsinainen pintarakenne tulee toteuttaa mahdollisimman pian täyttötoiminnan loputtua. Pintarakenteessa käytettävien materiaalien soveltuvuus erityisesti jyrkkiin luiskiin sekä niille soveltuva rakentamistekniikka tulee osoittaa valvontaviranomaiselle määräyksessä 2.11 tarkoitetussa rakentamissuunnitelmassa. Samoin suunnitelmassa tulee esittää täytön vakavuuden tarkastelu. 9.1 Luvan saajan on asetettava 880 000 euron vakuus ympäristönsuojelulaissa, valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) sekä tässä luvassa tarkoitettujen jätehuolto-, tarkkailu- sekä muiden sulkemisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi 3 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos. Vakuutta koskevat asiakirjat on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle, joka on vakuuden edunsaajana. Vakuus voidaan toimittaa toistaiseksi voimassa olevana siten, että se voidaan irtisanoa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla tai määräaikaisena siten, että korvaava vakuus on toimitettava viimeistään kaksitoista kuukautta ennen edellisen vakuuskauden päättymistä Pilaantuneiden maiden käsittelyn vakuus tulee esittää tarvittaessa erikseen.

14 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon alueen nykyinen käyttö, toiminnan vaikutusalueen erityispiirteet ja toiminnan luonne. Keski-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2016 läpileikkaavina päämäärinä eli suunnittelua ohjaavina taustatavoitteina ovat tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuuden edistäminen, jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön tehostaminen, vaarallisten jätteiden ja pilaantuneiden maamassojen hallinta, jätteiden käsittelyn terveys- ja ympäristöhaittojen vähentäminen, jätehuollon palvelutason ja kustannustehokkuuden lisääminen ja jäteosaamisen ja - viestinnän kehittäminen. Hakemuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa alueellisen jätesuunnitelman kanssa. Päätöksessä on sovellettu lupahakemuksen jättöpäivänä voimassa olleita säännöksiä. Vakuuden osalta sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulain (86/2000) 43 a c :iä, siten kuin lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta (647/2011) siirtymäsäännöksissä edellytetään. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutoksesta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapurussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Esitetty muutos ei lisää alueen pintavesiin aiheutuvaa kuormitusta eikä toiminnan muita ympäristövaikutuksia. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta maakuntakaavassa alue on varattu maakunnalliseksi jätteenkäsittelyalueeksi Lupaviranomainen on katsonut, että hakijalla on käytettävissään vaadittava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaadittu vakuus on katsottu riittäväksi asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi.

15 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 2.10: Nykyisen, vuonna 2007 käyttöönotetun täyttöalueen maksimikorkeutta on muutettu hakemuksessa esitetyn mukaisesti, jotta alueelle saadaan lisää täyttötilavuutta sekä voidaan hyödyntää tehokkaammin kaasun- ja vesienkeräysjärjestelmää. Keski-Suomen ympäristökeskuksen 10.6.2005 myöntämän ympäristöluvan (Dnro KSU-2003-Y-243/121) mukainen täyttöalueen hyväksytty maksimitäyttökorkeus on perustunut suurelta osin hakijan omaan esitykseen. Hakemuksessa esitetyn täytön korottamisella esitetylle tasolle on vain vähäisiä haitallisia vaikutuksia. Merkittävimpinä haittoina voidaan pitää täytön erottumista maisemassa ja roskaantumisen lievää lisääntymistä. Roskien leviämistä voidaan ehkäistä esimerkiksi aitaamalla aluetta ja suojavyöhykkeen hyvällä hoidolla. Roskaantumisen estämistä ja maisemahaitan torjuntaa on käsitelty riittävästi ympäristöluvan Dnro KSU- 2003-Y-243/121 määräyksissä 1.3 ja 2.7 sekä niiden perusteluissa, joten siitä ei ole tarpeen enemmälti määrätä. Sen sijaan lupaviranomainen on katsonut, valvojan lausuntoon nojaten, että lupamääräystä on ollut tarve täydentää määräämällä jätetäytön esipeitosta, jotta voidaan lisäksi tehokkaasti vähentää haju- ja kaasupäästöjä. Luiskien maksimikaltevuuden muutoksella ei myöskään arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia, mikäli noudatetaan annettuja määräyksiä koskien pintasulkurakenteen suunnittelua, joilla voidaan varmistua rakenteen laadusta ja toimivuudesta suunnitelmien ja vaatimusten mukaisesti. Materiaalien rakenteeseen soveltuvuuden osoittaminen sekä varmistuminen täytön riittävästä vakavuudesta kuuluu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen. Lupamääräys 9.1: Vakuuden asettaminen perustuu ympäristönsuojelulakiin. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan vakuus tulee asettaa asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Kaatopaikkatoimintaa harjoittavan on aina asetettava vakuus. Lupaviranomainen on määrännyt lupamääräyksen 9.1 muuttamisesta 1.5.2012 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen (laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 647/2011) perusteella. Vakuudeksi hyväksytään 1.5.2012 alkaen YSL:n 43 c :n mukaan takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava riittävä YSL:n 43 a :ssä säädettyjen toimien hoitamiseksi ja kaatopaikan vakuutta on kerrytettävä siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Kaatopaikkojen vakuuden on katettava sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, jollei toiminnanharjoittaja osoita muuta riittäväksi. Aluehallintovirasto on katsonut, ettei vakuuden määrää ole tässä vaiheessa tarvetta muuttaa, joten vakuuden suuruus on määrätty vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan mukaisena. Valvontaviranomainen seuraa vakuuden kattavuutta ja sen määrä tarkistetaan jätteenkäsittelyalueella tapahtuvien muutosten mukaisesti, ja viimeistään vuoden 2015

16 lopussa jätettävän lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Vastaanotettaessa pilaantuneita maita, voidaan vaatia erikseen maiden käsittelyä koskevan vakuuden asettamista siltä osin kuin se ei sisälly asetettuun vakuuteen. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitettyihin asioihin on vastattu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevän mukaisesti. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi lupaviranomaiselle 31.12.2015 mennessä. Ajankohta on sama kuin Keski- Suomen ympäristökeskuksen myöntämien ympäristölupien Dnro KSU-2003- Y-243/121 ja Dnro KSU-2007-Y-319/111 lupamääräysten tarkistamiselle asetettu määräaika. Tarkistamishakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä päästö- ja vaikutustarkkailuista sekä niihin perustuva asiantuntija-arvio koko toiminnan ympäristövaikutuksista, selvitys toiminnassa mahdollisesti tapahtuneista poikkeamista ja häiriöistä ja niiden osuudesta päästöihin ja ympäristökuormitukseen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tällä päätöksellä korvataan Keski-Suomen ympäristökeskuksen 10.6.2005 myöntämän ympäristöluvan, Dnro KSU-2003-Y- 243/121 lupamääräykset 2.10 ja 9.1. Tämä päätös ei muulta osin korvaa voimassa olevia lupia. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen täytäntöönpano voidaan aloittaa päätöksen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 17 Ympäristönsuojelulaki 4, 5, 28, 41 43, 43 a c, 50, 55, 56, 96, 97, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus 5, 19 ja 20 :t Jätelaki (1702/1993) 6, 19 ja 52 :t Jäteasetus (1390/1993) 8 ja 9 :t Jätelaki (646/2011) 149 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 790 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin valtioneuvoston asetusta aluehallintoviraston maksuista (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 9 580 euroa Toiminnan olennaista muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU 18 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jyväskylän kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Keskisuomalaisessa. Päätös Mustankorkea Oy Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Jyväskylän kaupunginhallitus Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Jätteenkäsittelykeskuksen nykytilannekartta Jari Tolppanen Katriina Koivisto Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jari Tolppanen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto.

VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.11.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.