Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5.5.2004 0566-C4092

SUUNNITTELUKESKUS OY Sisällysluettelo I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLLON NYKYTILA...1 2.1 Suunnittelualueen kuvaus... 1 2.2 Vesihuolto kunnan alueella... 2 2.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 2 2.2.2 Kirkonkylän vedenottamo... 3 2.2.3 Jätevedenpuhdistamo... 4 2.2.4 Vesihuolto vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla... 5 2.3 Yhteistyö vesihuollossa... 7 2.3.1 Yhteistyö kunnan alueella... 7 2.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 7 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 7 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 7 3.2 Kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla... 8 3.2.1 Talousvesi... 8 3.2.2 Jätevesi... 9 3.2.3 Hulevesi... 10 3.3 Kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella... 10 3.3.1 Talousvesi... 10 3.3.2 Jätevesi... 11 3.3.3 Hulevesi... 12 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta... 12 3.4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus... 12 3.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys... 14 3.4.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin... 14 3.4.4 Muut kehittämistarpeet... 15 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 15 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät... 15 4.2 Organisatoriset linjaukset... 15 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun... 15 4.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen... 16 4.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 16 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 17 5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla... 17 5.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito... 17 5.2 Keskitetyn vesihuollon kehittämisalueet... 17 5.2.1 Vesijohtoverkosto... 17 5.2.2 Jätevesiviemäriverkosto... 18 5.2.3 Hulevesiviemäriverkosto... 19 5.3 Vesihuoltolaitokset... 19

SUUNNITTELUKESKUS OY Sisällysluettelo II 5.3.1 Vedenhankinta... 19 5.3.2 Jätevesien käsittely... 19 5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 20 5.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja... 20 5.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut... 20 5.4.3 Muut palvelut... 24 5.5 Muut toimenpiteet... 24 5.5.1 Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet... 24 5.5.2 Sammutusvesihuolto... 24 5.6 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 24 5.6.1 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin... 24 5.6.2 Valmiussuunnitelmat... 24 5.7 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen... 24 5.7.1 Yhteistyö kunnan alueella... 24 5.7.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö... 25 5.8 Vesihuollon kehittämisratkaisut... 25 5.8.1 Suunnitelman vaikutusten arviointi... 25 5.9 Toimenpideohjelma... 25 6 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 27 6.1 Tiedottaminen... 27 6.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen... 27 7 YHTEENVETO... 27 LIITTEET Liite 1: Vedenlaatutiedot Liite 2: Kustannustietoa jätevesiratkaisuista Liite 3: Periaatepiirros kunnan alueen runkovesijohdoista KARTTAPIIRUSTUKSET 1 Vesihuollon nykytilanne, vesihuollon kehittämisalueet ja vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset. (1:50 000)

SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 1 Kuopio /A Harinen 5.5.2004 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Polvijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Suunnittelukeskus Oy:ssä Polvijärven kunnan toimeksiannosta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Lisäksi suunnitelmassa kartoitetaan muita vesihuollon kehittämistarpeita koko kunnan alueella. Polvijärven kunnassa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Jarmo Hakkarainen ja Ismo Ryynänen, Hugo Miettinen myös kunnassa toimiviin vesiosuuskuntiin on oltu yhteydessä tarvittavassa laajuudessa sekä haja-asutusalueen vesihuoltoa käsiteltäessä. Työn aikana on oltu yhteydessä myös alueella toimiviin viranomaistahoihin, joita ovat olleet Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta Ari Heiskanen ja Jukka Savolainen. Suunnittelukeskus Oy:ssä työstä on vastannut Antti Harinen. 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Suunnittelualueen kuvaus sijaitsee Pohjois-Karjalassa noin 40 km Joensuusta luoteeseen. Polvijärven rajakuntia ovat Kaavi, Juuka, Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu. Kunnan pinta-ala on 958 km 2, josta vettä on 16 %. Väkiluku vuoden 2002 lopussa oli 5 224. Asukkaista noin 1 800 asuu taajamissa ja loput 3 424 hajaasutusalueella. Kesämökkejä on tilastokeskuksen mukaan 31.12.2002 ollut 1 413 kpl. Suunnittelualue kattaa Polvijärven koko kunnan alueen. Asutus on sijoittunut kirkonkylän alueelle ja haja-asutusalueelle, jonka suurin ja kehittyvin kyläkeskus on Sotkuma. Kirkonkylän vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkko kattaa hyvin taajama-alueen. Haja-asutusalueella vesijohtoverkostoa on laajalti koko kunnan alueella ja vesijohtoverkostoa hallinnoi yhteensä kuusi eri vesiosuuskuntaa. Polvijärven kunnassa on voimassa oleva osayleiskaava Sotkuman alueella, joka on vahvistettu kunnanvaltuustossa joulukuussa 2003. Vuoden 2001 alusta voimaan astunut maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö edellyttää rantarakentamisen osalta pääsääntöisesti oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa.

SUUNNITTELUKESKUS OY 2 2.2 Vesihuolto kunnan alueella 2.2.1 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Kirkonkylän vesihuoltolaitoksen verkostojen rakentaminen ja toiminta on alkanut vuonna 1966. Polvijärven kirkonkylän vesi- ja viemärilaitos toimittaa vettä kirkonkylän lisäksi neljälle vesiosuuskunnalle, joita ovat Kinahmon, Koronniemen, Rauanlahden ja Ruvaslahden vesiosuuskunnat. Kirkonkylän vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on tällä hetkellä rakennuskaava-alue, toimintaaluerajausta ei ole vahvistettu vesihuoltolain mukaisesti. Tämän työn yhteydessä määritellään toiminta-aluerajaus kirkonkylän alueelle ja sen vahvistaminen tehdään kehittämissuunnitelman valmistumisen jälkeen. Yhdenkään vesiosuuskunnan osalta toiminta-alueita ei ole määritelty, vaan ne määritellään tämän suunnitelman tekemisen yhteydessä ja vahvistetaan myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Liittymisaste kirkonkylän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on vesijohtoverkostoon n. 99 % ja viemäriverkostoon n. 99 %. Taajama-alueella on siten muutamia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet vesi- ja viemäriverkostoon. Taajamaalueen ulkopuolella on kaksi avointa yhtiötä, jotka ovat liittyneet omalla putkihaarallaan vesijohtoverkostoon omalla kustannuksellaan, nämä yhtiöt eivät kuulu tässä suunnitelmassa esitetyn toiminta-alueen piiriin. Kunnan vesilaitoksen lisäksi kunnan alueella toimii kuusi vesiosuuskuntaa. Kunnan koillisosassa toimii Martonvaaran vesiosuuskunta joka toimii osittain myös Juuan puolella. Välittömästi kirkonkylän koillispuolella toimii Rauanlahden vesiosuuskunta. Kunnan itäosassa lähempänä kirkonkylää Kinahmon vesiosuuskunta, tämän eteläpuolella Koronniemen vesiosuuskunta sekä lähempänä kunnan rajaa idässä Ruvaslahden vesiosuuskunta. Näiden lisäksi on vielä Polvijärven eteläinen vesiosuuskunta, jonka epävirallinen toiminta-alue on vesiosuuskunnista kaikkein suurin sijoittuen kunnan etelä- ja länsiosiin. Vesiosuuskuntien sijainti kunnan alueella on esitetty liitteenä olevista karttaesityksistä. Taulukossa 1 on esitetty kaikkien vesiosuuskuntien liittyneet kiinteistömäärät, asukasmäärät sekä verkostossa kulutettu vesimäärä. Koko kunnan alueella oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen mukaan 2 315 asuntokuntaa, tällöin haja-asutusalueella sijaitsevien asuntokuntien määräksi saadaan n. 2 000 kappaletta. Eri vedenjakelualueiden asukkaat, liittyjämäärät ja vedenkulutus on esitetty taulukossa 1. Martonvaaran vesiosuuskunnan osalta suluissa on esitetty koko vesiosuuskunnan tiedot sisältäen Juuan puolella olevat toiminnot. Kirkonkylän vesihuoltolaitokseen taajama-alueen ulkopuolella liittyneet asukkaat sijoittuvat pääasiassa Lavalammen syöttövesijohdon varrelle sekä taajama-alueen liepeille mm. Räiskyn, Kirkkojoen ja Vasarakankaan alueille.

SUUNNITTELUKESKUS OY 3 Taulukko 1. Vedenjakelualueiden liittyjämäärät ja vedenkulutus v. 2003. Alue Asukkaat Liittyneet kiinteistöt Liittyneet asukkaat Pumpattu vesimäärä (m 3 /d) Kirkonkylän n. 1 800 380 n. 1 800 320 toiminta-alue Kinahmon vok 45 n. 135 23,3 Koronniemen vok 33 n. 70 12,3 Martonvaaran vok n. 60 (112) n. 180 (355) n. 45 (88) Rauanlahden vok 113 n. 340 47,7 Ruvaslahden vok 165 n. 500 114,2 Polvijärven eteläinen 256 n. 770 183,4 vok Muut n. 1400 - - - Yhteensä 5 224 962 n. 3800 n. 746 Vesijohtoverkoston pituus kirkonkylän vesihuoltolaitoksen alueella on n. 28 000 m. Asutuksen lisäksi merkittäviä muita vesijohto- ja viemäriliittyjiä ei kunnan alueella ole. Polvijärven kunnan alueella on viemäröinti kirkonkylän ja osittain Sotkuman alueella, jossa on kaksi ns. pakettipuhdistamoa. Alueiden liittyjämäärät ja viemärivesimäärät on esitetty taulukossa 2. 2.2.2 Kirkonkylän vedenottamo Taulukko 2. Viemärilaitoksen liittyjämäärät ja viemärivesimäärät v. 2002 Alue Asukkaat Liittyneet kiinteistöt Liittyneet asukkaat Viemärivesimäärä (m 3 /d) Kirkonkylän 1 800 290 1 800 370 toiminta-alue Sotkuma n. 160 18 126 = 102 10 (Saharila) 24 (Huotari) Yhteensä 1 960 308 1 926 380 Viemäriverkoston pituus kirkonkylän vesihuoltolaitoksen alueella on n. 17 000 m. Kirkonkylän vesi otetaan yhdeltä pohjavesialueelta, jossa on yhteensä neljä siiviläputkikaivoa, kaivot sijaitsevat noin 9 km:n päässä taajama-alueesta Lavalammen pohjavesialueella. Raakavedelle tehdään happamuuden säätö soodalla paikan päällä ja johdetaan tämän jälkeen kulutukseen. Kirkonkylälle johtavasta syöttövesilinjasta on haarat suoraan vesiosuuskuntien verkostoihin. Kirkonkylällä on ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 275 m 3. Taulukossa 3 on esitetty kirkonky-

SUUNNITTELUKESKUS OY 4 lälle vettä pumppaava Lavalammen pohjavedenottamo sekä tällä hetkellä varalla oleva Räiskyn pohjavedenottamo. Taulukko 3. Kirkonkylän vesi- ja viemärilaitoksen käytössä olevat pohjavedenottamot. Lavalampi Räisky Käyttöönottovuosi 1990 1966 Pohjavesialueen kokonaisantoisuus 1 600 m 3 /d 400 m 3 /d Vesioikeuden lupa 750 m 3 /d 500 m 3 /d Kapasiteetti 750 m 3 /d 500 m 3 /d Pumpattu vesimäärä 510 m 3 /d 0 m 3 /d Lavalammen pohjavedenottamon raakavesi käsitellään vedenottamolla, jossa sille tehdään happamuudensäätö soodalla. Vuonna 2004 ottamolle rakennetaan verkostoon syötettävän veden UV-käsittelylaitteisto, samalla rakennetaan valmius kloorin syöttämiselle. Lavalammen pohjaveden muodostumisalueella ei ole asutusta, mutta pohjavesialueen läpi johtaa yksityistie. Räiskyn pohjavedenottamolla ei ole käsittelyä raakavedelle. Yhteenveto raakavedestä Raakavesi on suhteellisen hapanta ja erittäin pehmeää. Hiilidioksidipitoisuus on melko korkea. Käsittelyksi riittää alkalointi syövyttävyyden vähentämiseksi. Tärkeimmät laatutiedot on esitetty liitteessä 1. 2.2.3 Jätevedenpuhdistamo Polvijärven kirkonkylällä sijaitseva jätevedenpuhdistamo on jälkisaostuslaitos joka on rakennettu vuonna 1975 ja saneerattu 1990-luvulla. Laitokselle johdetaan kirkonkylän alueella muodostuvat yhdyskuntajätevedet. Laitoksen mitoitusvirtaama on 525 m 3 /d. Jätevedenpuhdistamon lupaehdot ovat voimassa vuoden 2004 loppuun. Seuraavassa on esitetty jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja mitoitustilannetta vuodelta 2002. TULOKUORMA Liittyneet asukkaat Keskimääräinen virtaama Mitoitusvirtaama BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi PUHDISTUSTULOS BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 1 800 as. 369 m3/d 525 m3/d 62 kg/d 2,9 kg/d 19 kg/d 9,7 mg/l 0,46 mg/l 38 mg/l

SUUNNITTELUKESKUS OY 5 VESISTÖKUORMA BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 3,6 kg/d 0,17 kg/d 14 kg/d LUPAEHDOT BHK 7 15 mg/l ja 90 % Kokonaisfosfori 0,7 mg/l ja 93 % Jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat olleet erinomaisella tasolla ja lupaehtojen vaatimustaso on saavutettu. Kuivattua lietettä puhdistamolla muodostui vuoden 2002 aikana 278 t (762 kg/d). Lietteet on kuivauksen jälkeen siirretty varastoon Vasarakankaalle kaivosalueen maakasojen maisemointia varten. Sakokaivolietettä jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuoden aikana 489 m 3 (1,3 m 3 /d). Sakokaivolietteet johdetaan ensin 20 m 3 välivarastoaltaaseen, jonka jälkeen ne johdetaan hiekanerotuksen ja pikasekoituksen jälkeen sakeuttamoon. Sakokaivolietteiden käsittelyä määrittelevät ympäristönsuojelumääräykset, joissa ammattimainen lietteenkäsittely rajataan jätevedenpuhdistamoille. 1.1.2004 voimaan astunut jätevesiasetus saattaa aiheuttaa kasvua puhdistamolle tuotavien sakokaivolietteiden määrissä, koska hajaasutusalueen kiinteistöt joutuvat tehostamaan jätevesien käsittelymenetelmiään. Jätevedenpuhdistamolle joutuvien vuotovesien määrää on vähennetty vaihtamalla betonikaivot ja betoniviemärit muovisiksi. Betonia on jäljellä vain vähän verkostossa. 2.2.4 Vesihuolto vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Kinahmon, Koronniemen, Rauanlahden ja Ruvaslahden vesiosuuskunnat Kirkonkylän vesihuoltolaitos toimittaa omasta päävedenottamostaan (Lavalampi) vettä otsikossa mainituille vesiosuuskunnille. Vesiosuuskuntien verkostojen sijainti on esitetty liitekartoissa. Polvijärven eteläinen vesiosuuskunta Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan käyttämä verkostovesi otetaan yhdestä pohjavedenottamosta, joka sijaitsee Sotkuman pohjavesialueella. Vedenottamosta vesi johdetaan suoraan verkostoon. Pohjavedenottamon tiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Polvijärven eteläisen vok:n pohjavedenottamon tiedot. Sotkuma Pohjavedenottamon siiviläputkikaivo, tyyppi 2 kpl Käyttöönottovuosi 1989 Pohjavesialueen ko- 2 000 m 3 /d

SUUNNITTELUKESKUS OY 6 konaisantoisuus Vesioikeuden lupa 450 m 3 /d Kapasiteetti n. 300 m 3 /d Pumpattu vesimäärä 183 m 3 /d Sotkuman raakavesi käsitellään soodalla ennen verkostoon johtamista. Syötettävä vesi on hyvälaatuista. Pohjavedenottamolla on voimassa oleva valvontatutkimusohjelma, näytteet otetaan Polvijärven kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimesta. Sotkumasta kirkonkylän suuntaan johtaa PEH 140 putkilinja. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan yhteys Outokumpuun on toteutettu PEH 90 putkilinjalla, yhteys kirkonkylän verkostoon vastaavasti PEH 110 putkilinjalla. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan runkovesijohtoverkosto on esitetty liitekartoissa. Sotkuman alue Kirkonkylän vesi- ja viemärilaitoksella on Sotkuman alueella kaksi pientä jäteveden ns. pakettipuhdistamoa Sotkumassa ja Saharilassa. Puhdistamoihin on liittynyt yhteensä 18 kiinteistöä ml. alueen koulu, jolloin laskennalliseksi liittyneeksi asukasmääräksi saadaan 160. Sotkumassa on jätevedenpuhdistamon lisäksi vähän vesijohtoverkostoa, joka on kunnan vesi- ja viemärilaitos omistuksessa. Martonvaaran vesiosuuskunta Martonvaaran vesiosuuskunnan käyttämä verkostovesi otetaan yhdestä pohjavedenottamosta, joka sijaitsee Martonvaaran pohjavesialueella. Vedenottamosta vesi johdetaan suoraan verkostoon. Pohjavedenottamoiden tiedot on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Martonvaaran pohjavedenottamon tiedot. Martonvaara Pohjavedenottamon siiviläputkikaivo, tyyppi 2 kpl Käyttöönottovuosi 1988 Pohjavesialueen kokonaisantoisuus 800 m 3 /d Kapasiteetti 570 m 3 /d Pumpattu vesimäärä 88 m 3 /d Vedenottamolta saatava kapasiteetti on saatu yhden pumpun tuotosta, joita on yhteensä kaksi kappaletta. Nykyinen ohjausjärjestelmä sallii vain yhden pumpun käytön kerrallaan. Martonvaaran raakavesi käsitellään soodalla ennen verkostoon johtamista. Syötettävä vesi on hyvälaatuista. Pohjavedenottamolla on voimassa oleva valvontatutkimusohjelma vuoteen 2006 saakka, näytteet otetaan Polvijärven kunnan terveydensuojeluviranomaisen toimesta. Pohjavedenottamolta lähtee kooltaan PEH 160 oleva putkilinja joka johtaa Juuan puolelle, Ruvaslahden ja Rauanlahden suuntiin menee PEH 110 putkilinjat. Martonvaaran vesiosuuskunnan runkovesijohtoverkosto on esitetty liitekartoissa.

SUUNNITTELUKESKUS OY 7 2.3 Yhteistyö vesihuollossa 2.3.1 Yhteistyö kunnan alueella Kunnan alueella toimivat vesiosuuskunnat toimivat itsenäisesti hajaasutusalueella. Kinahmon, Koronniemen, Rauanlahden ja Ruvaslahden vesiosuuskuntien toiminta liittyy läheisesti kirkonkylän vesi- ja viemärilaitoksen toimintaan, koska ne käyttävät samaa vettä taajaman verkoston kanssa. Yhteyttä pidetään satunnaisesti Polvijärven eteläisen ja Martonvaaran vesiosuuskuntien kanssa. 2.3.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan ja Itä-Outokummun vesiosuuskunnan verkostot ovat yhteydessä toisiinsa, tämä yhteys mahdollistaa veden toimittamisen molempiin suuntiin. Martonvaaran vesiosuuskunnalla on toimintaa Juuan puolelle, mutta veden toimittamissuunta on Polvijärveltä Juuan puolelle. Tämän vuoksi Juuan puolelta ei ole saatavissa vettä Polvijärven puolelle. 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Vesihuoltoteknisten ennusteiden pohjana on asukasluvun kehitys. Polvijärven väkiluku 31.12.2002 oli 5 224 asukasta. Väkiluku oli vuonna 1980 6 167 asukasta, joten väkiluku on hiljalleen laskenut 80- ja 90- lukujen ajan. Polvijärven väestön kehitys vuodesta 1980 ja ennuste vuoteen 2020 7000 6000 5000 asukasta 4000 3000 2000 1000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Kuva 1. Väestön kehitys Polvijärvellä.

SUUNNITTELUKESKUS OY 8 Maakuntaliiton maakuntakaavaa varten laaditun mitoituslaskelman mukaan vuoteen 2020 ulottuvan väestöennusteen mukaan Polvijärven asukasluvun oletetaan laskevan hieman, jolloin väkiluku laskee nykyisestä tasostaan noin 5 000 asukkaaseen. Kirkonkylän väkimäärän voidaan kuitenkin olettaa pysyvän ennallaan ja vastaavasti asukasmäärän vähentymistä voidaan odottaa haja-asutusalueilla. Polvijärven kunnassa oli vuonna 2001 työllisiä asukkaita yhteensä 1 748 kappaletta. Tässä luvussa on mukana myös kunnan ulkopuolella töissä käyvät henkilöt. Työllisten työpaikat jakaantuivat elinkeinoittain seuraavasti: - alkutuotanto 455 kpl - jalostus 364 kpl - palvelut 867 kpl - muut 62 kpl Kunta pyrkii tukemaan ja mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä. Viime aikoina erityisesti kiven- ja puunjalostusteollisuuden kehitys on ollut myönteistä. Kunnan alueella oli vuonna 2002 maataloudessa maataloustukea hakevia aktiivitiloja 295 kappaletta, joista 122 kpl on lypsykarjatiloja. Tiloilla on yhteensä lehmiä noin 2 000 kpl ja muita nautoja näiden lisäksi noin 4 500 kpl sekä sikoja kuudella tilalla noin 1 000 kappaletta. Kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Vesihuollon varmistaminen karjatiloille niin veden määrän kuin laadunkin suhteen on tärkeää. 3.2 Kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla 3.2.1 Talousvesi Vesilaitosten veden laatutiedot on esitetty liitteessä 1. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että käytössä olevan Lavalammen pohjavedenottamon verkostoon pumppaama vesi on ollut kaikin puolin vaatimukset täyttävää ja nykyisen pohjavedenottamon kapasiteetti on riittävä kirkonkylän ja Lavalammen vettä käyttävien vesiosuuskuntien tarpeisiin. Martonvaaran vesiosuuskunnalla käytössä oleva Martonvaaran pohjavedenottamo sekä Polvijärven Eteläisen vesiosuuskunnan käytössä oleva Sotkuman pohjavedenottamo riittävät määrällisesti hyvin vastaamaan nykyiseen kulutukseen. Talousveden saatavuus on normaalitilanteessa hyvä kirkonkylän alueella. Vettä voidaan normaalitilanteessa ottaa tällä hetkellä kahdesta pohjavedenottamosta, joita ovat Lavalammen ja Räiskyn pohjavedenottamot. Lavalampi on näistä normaalisti käytössä, Räiskyn pohjavedenottamolla voidaan täydentää vedenhankintaa esim. jos ylävesisäiliön vedenpinta laskee liian alas. Poikkeustilanteita ajatellen Lavalammen raakavesilähteen saastuminen on riski kirkonkylän vesihuollolle, koska nykyjärjestelyllä Räiskyn käyttöä ei voida suositella pitempiaikaisena veden kohonneen rautapitoisuuden vuoksi, lisäksi pohjaveden muodos-

SUUNNITTELUKESKUS OY 9 tumisalueella on runsaasti kiinteistökohtaisia jätevesien puhdistusjärjestelmiä. Lavalammella on myös havaittu suurempien pumppausmäärien nostavan veden rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Lyhyissä häiriötilanteissa voidaan käyttää hyväksi myös kirkonkylän 275 m 3 ylävesisäiliötä. Muita vaihtoehtoja poikkeustilanteissa ovat veden johtaminen Martonvaarasta, Sotkumasta tai Outokummun puolelta, mutta tällöin on otettava huomioon sakkaongelmien riski, joka tulee virtaussuunnan muutoksista. Jatkossa kirkonkylän vedenhankinnan turvaamiselle olisi perusteltua löytää toinen pääpohjavedenottamo tai kehittää muita ratkaisuja, näitä voisivat olla mm. Martonvaaran pohjaveden toimittaminen muille vesiosuuskunnille Lavalammen vedenottamon kuormituksen vähentämiseksi. Martonvaaran veden käyttö edellyttää paineenalennusventtiilien asentamista Martonvaara-Ruvaslahti sekä Martonvaara- Rauanlahti -rajoille. Martonvaaran vesiosuuskunnalla ja Polvijärven eteläisellä vesiosuuskunnalla on omat pohjavedenottamot. Näissä raakavesi käsitellään soodalla ennen johtamista verkostoon. Molempien pohjavedenottamoiden raakaveden laatu täyttää hyvin veden laatuvaatimukset. Martonvaaran vesiosuuskunnalla ja Sotkuman alueella (Polvijärven eteläinen vesiosuuskunta) ei ole käytettävissä vettä poikkeustilanteissa, tämä edellyttäisi paineenkorotusten asentamista, erityisesti tämä olisi tarpeen Martonvaaran suuntaan Martonvaaran ja Ruvaslahden rajalle. Sotkuman osalta kannattaa vielä selvittää mahdolliset tulevaisuuden hankkeet (yhdysvesijohto Liperistä) alueella. Kinahmon, Koronniemen, Rauanlahden ja Ruvaslahden vesiosuuskuntien vedenhankinta perustuu tällä hetkellä Lavalammen pohjavedenottamon tuottamaan veteen. Tämä on poikkeustilanteita ajatellen riskitilanne, koska vedensaanti loppuu välittömästi mikäli Lavalampi on poissa käytöstä, mitään varakapasiteettia ei ole käytettävissä. Myös Lavalammen pitempiaikainen esim. saastuminen tai raudan ja mangaanin raja-arvojen ylitys on riski. Tämän vuoksi vaihtoehtoiset vedenhankinnan lähteet ovat tarpeen ja vaihtoehtoisia ratkaisuja on esitetty jäljempänä tässä suunnitelmassa. Kirkonkylän vesihuoltolaitoksen nykyisillä toiminta-alueilla esiintyy vain muutamia kiinteistöjä, joita ei ole vielä liitetty vesijohtoverkostoon. Jatkossa tavoitteena on, että kyseiset kiinteistöt liittyisivät vesijohtoverkoston piiriin. Polvijärven kunnan alueella toimivien vesiosuuskuntien tulevilla toiminta-alueilla on selvästi enemmän verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä ja niiden liittyminen verkostoon on tulevaisuuden tavoite. Lisäksi vesiosuuskuntien osalta toimintaalueita pyritään laajentamaan kestävällä tavalla. 3.2.2 Jätevesi Nykyisin viemäröityä aluetta Polvijärven kunnan alueella on kirkonkylän asemakaava-alue sekä Sotkuman ja Saharilan alueet. Kohdassa 5.2.2. on esitetty viemäröinnin kehittämisalueet ja ne voidaan haluttaessa liittää myöhemmin toiminta-alueisiin. Kirkonkylän viemäröinnin toiminta-alueella on muutamia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon, jatkossa tarkoituksena on et-

SUUNNITTELUKESKUS OY 10 tä nämä kiinteistöt liittyisivät viemäriverkostoon. Puutteellinen jätevesien käsittely aiheuttaa ympäristön pilaantumisen riskin ja joissakin tapauksissa saattaa esiintyä myös terveysriskejä. Vuonna 2003 kirkonkylän vedenkulutus oli 320 m 3 /d ja jätevesimäärä 408 m 3 /d. Vuotovesien määrä kokonaisviemärivesimäärästä oli siten 22 % ja sitä voidaan pitää matalana. Vuotovedet ovat pääasiassa sadevesiä ja jätevedenpuhdistamolla näkyykin kevään tulvatilanne ja kesän rankkasateet, joka on tyypillistä tämän kokoluokan laitoksissa. Vuotovesiselvitys on tehty vuonna 1983, jonka jälkeen lähes koko verkosto on saneerattu. Jatkossa verkoston edelleen tiivistäminen on hyvä pitää mielessä verkostoa saneerattaessa. Vuoden 2004 voimaan astunut jätevesiasetus lisää todennäköisesti jätevedenpuhdistamolle tuotavia sako- ja umpikaivolietemääriä. Vuonna 2002 käsiteltiin 489 m 3 sako- ja umpikaivolietteitä, tämän määrän arvioidaan lisääntyvän jätevesiasetuksesta johtuen selvästi. Jätevedenpuhdistamolla lietemäärien huomattava kasvu saattaa aiheuttaa kapasiteettiongelmia. 3.2.3 Hulevesi Nykyinen hulevesiverkosto kattaa pienen osan kirkonkylää. Uusilla asutusalueilla kirkonkylän alueella tontilla syntyvät perustusten kuivatus- ja sadevedet johdetaan pääsääntöisesti avo-ojien kautta maastoon. Kaavateiden peruskorjausten yhteydessä rakennetaan hulevesiviemäreitä, joista hulevedet johdetaan maastoon. 3.3 Kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella 3.3.1 Talousvesi Polvijärven kunnan alueella on muutamia sellaisia alueita, joilla on tarvetta vesihuollon järjestämiseen. Alueet sijoittuvat pääasiassa vesiosuuskuntien toimintaalueiden läheisyyteen. Kehittämisalueet kunnan eteläosissa ovat Käsämäntien varteen rajoittuva alue, Sotkuman alue sekä Joensuun tien varren alue. Kehittämisalueet kunnan itäosassa ovat Martikkalanniemen ja Jängänniemen alue. Lisäksi kirkonkylän pohjoispuolella on Jyrin alue jossa on kyse vesi- ja viemäriverkoston rakentamisesta, Jyrin alueella tarve perustuu tiheään asutukseen, Lisäksi kirkonkylän luoteispuolella on vielä Hukkalan alue, jossa on esiintynyt puutetta vedestä. Lähinnä Sotkuman ja Huhmarin alueelle vaikuttava Pilkko-Puntarikoski- Kunnasniemi-Huhmari alueen vesihuoltohanke auttaa toteutuessaan Sotkuman poikkeustilanteiden vesihuoltoon, jolloin vettä voidaan johtaa Liperin suunnasta. Hanke saattaa vaikuttaa yhdysvesijohdon linjauksesta riippuen myös hajaasutuksen keskitetyn vesihuollon laajenemiseen. Tässä lueteltujen ja myös myöhemmin käsiteltyjen kehittämisalueiden hankkeet ovat sellaisia, että niiden toteuttaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli alueella ei ole riittävästi halukkaita pyrkijöitä runko-

SUUNNITTELUKESKUS OY 11 vesijohdon tai keskitetyn viemärijohdon piiriin, niin hanketta ei toteuteta, hankkeen estyminen voi johtua myös muista syistä kuten rahoituksen puutteesta. Polvijärven kunnan kaivovedet ovat tehtyjen tutkimusten mukaan olleet pääasiassa hyväkuntoisia, ongelmia on ollut lähinnä vain veden riittävyyden sekä rautaja mangaanipitoisuuksien kanssa. Polvijärven kunnan alavat maa-alueet ovat pääosin vanhaa järven pohjaa ja tämä näkyy myös näiden alueiden pohjavesien laadussa. Näillä alueilla vesihuolto onkin pääasiassa järjestetty keskitetyillä ratkaisuilla. Ongelmia kaivovesien kanssa on ollut harvakseltaan ja niitä ei ole esiintynyt millään tietyllä alueella vaan ongelmat ovat olleet satunnaisia. Tämän vuoksi Polvijärven kunnan alueelta ei voida nimetä alueita, jotka terveydellisistä syistä vaatisivat vesijohtoverkostoa. Kaivovesien laatu on kuitenkin huomioitu kehittämisalueita nimettäessä. Yksittäisten kiinteistöjen osalta vedenhankintaa ja kaivojen kunnossapitoa on käsitelty myös kohdassa 5.4.2.1. 3.3.2 Jätevesi Jätevesihuollon osalta Polvijärvellä viemäriverkoston kehittämisalueiksi nimetään alueita kirkonkylän läheisyydestä, Sotkuman alue sekä yksi alue Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan alueelta. Kirkonkylän taajama-alueen ulkopuolella asutus on nauhamaista taajamasta lähtevien teiden varsilla. Koska asutus on suhteellisen tiheää, voidaan viemäröinnin ulottamista alueille pitää hyvinkin perusteltuna, lisäksi etäisyys taajaman viemäriverkostoon on lyhyt. Kehittämisalueet kirkonkylän ympärillä sijoittuvat seuraavasti; Haavikonmäen alue sijaitsee taajaman lounaispuolella, Kirkkojoen alue taajaman eteläpuolella, Jyrin alue taajaman luoteispuolella sekä Räiskyn alue taajaman pohjoispuolella. Näistä Jyrin alue käsittää myös vesijohtoverkoston asentamisen alueelle. Kehittämisalueista Räisky ja Sotkuma sijaitsevat pohjavesialueilla. Sotkuman alueelle on valmistunut vuonna 2003 uusi rantaosayleiskaava, jonka seurauksena alueen asutuksen odotetaan lähtevän kasvuun, alueella on myös suhteellisen tiheästi jo olemassa olevaa asutusta. Viemäröinnin kehittämisalue Sotkuman alueella tehdään juuri valmistuneen kaavarajauksen mukaan. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan toiminta-alueella on Kuorevaaran alue, johon on sijoittunut suhteellisen tiheää asutusta. Tämä alue merkitään myös viemäröinnin kehittämisalueeksi. Lomakeskus Huhmarin jätevesihuollon järjestäminen on yksi tulevaisuuden kehittämistarve. Huhmarissa muodostuu vuosittain noin 23 000 m 3 jätevettä, jotka puhdistetaan tällä hetkellä lomakeskuksen omassa pienpuhdistamossa, jonka käyttöikä on lopuillaan. Huhmariin ja Sotkumaan asti ulottuva vesi- ja viemärilinja on suunnitteilla, hanke koskee kokonaisuudessaan Pilkko-Puntarikoski- Kunnasniemi-Huhmari aluetta. Suunnitelman kirjoitusvaiheessa asiasta on pidetty yksi kokous, jossa päätettiin mm. yleissuunnitelman laatimisesta hankkeeseen liittyen. Hankkeen toteutuessa vesi- ja viemärilinjojen rakentaminen antaa mahdollisuuksia erityisesti keskitetyn viemäröinnin rakentamiseen siirtoviemärin varrella ja tämä mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi.

SUUNNITTELUKESKUS OY 12 Jäteveden alueellisten kehittämistarpeiden lisäksi jatkossa tulee kartoittaa kirkonkylän jätevedenpuhdistuksen tilaa tulevaisuudessa nykyisen jätevedenpuhdistamon tekniikan vanhentuessa. Myös kirkonkylän jätevesien johtaminen Sotkumaan ja edelleen Joensuuhun siirtoviemärillä on tulevaisuudessa mahdollista mikäli edellisen kappaleen hanke etenee. Polvijärven kunnan alueella haja-asutuksen jätevedet muodostavat nykyisten tietojen mukaan terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ongelmia. Tästä ei ole kuitenkaan tehty laajempaa tutkimusta eikä tilastoja. Uuden jätevesiasetuksen mukaisesti lähimmän kahden vuoden aikana on tulossa kiinteistön selvittämisvelvollisuus, joka parantaa huomattavasti tilastoitua tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Koska on suhteellisen harvaan asuttu, jätevesien käsittely tullaan jatkossa käsittelemään pääasiassa muiden kuin tekstissä aiemmin käsiteltyjen alueiden osalta kiinteistökohtaisesti tai muutaman kiinteistön yhteenliittymillä. Lähivuosikymmenen aikana haja-asutusalueen yksittäisten kiinteistöjen kiristyvät puhdistusvaatimukset jätevesien käsittelyssä aiheuttavat kehittämistarpeita kiinteistöjen käsittelyjärjestelmissä. Kunta on antanut pientä avustusta kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiseen ja antaa tarvittaessa suunnitteluohjeita uusien sekä vanhojen kiinteistöjen jätevesien mahdollisimman tehokkaan ja lainmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Avustusta on annettu myös liittymisestä osuuskuntien verkostoon. Myös Pohjois- Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt noin 20 % avustusta yli 2000 euron kustannuksiin. Avustukset huomioiden kunnan alueella kannattaisi edistää myös hankkeita joissa pyritään alueellisiin viemäröintijärjestelmiin. Tämä olisi perusteltua erityisesti nykyisten jätevedenpuhdistamojen läheisyydessä kirkonkylän ja Sotkuman alueiden lähellä. Osittain näin on esitettykin tässä suunnitelmassa, mutta muita alueita tai esitettyjen alueiden laajennuksia saattaa tulla ajankohtaiseksi tämän suunnitelman valmistumisen jälkeen. 3.3.3 Hulevesi Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla hulevedet johdetaan kiinteistöistä tonttien avo-ojien kautta. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta 3.4.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Vesihuoltolaitosten osalta vakavin häiriötilanne on se, että alueen pohjavedenottamo ei ole käytössä tai syöttövesijohto rikkoontuu tms. ja aiheuttaa katkoksen raakaveden syötössä: Kirkonkylän vesihuoltolaitoksen Lavalammen vedenottamon osalta vettä voidaan pumpata vesioikeuden luvan perusteella siten, että se riittää koko kir-

SUUNNITTELUKESKUS OY 13 konkylän vedentarpeeseen. Pohjavedenottamon oleminen poissa käytöstä on kuitenkin mahdollista. Tällöin vettä voidaan ottaa Räiskyn pohjavedenottamosta, mutta pitkäaikaista vedenottoa ei voida suositella. Poikkeustilanteessa pieniä määriä vettä voidaan saada Martonvaaran ja Sotkuman pohjavedenottamoista sekä Outokummun yhdysvesijohdon kautta. Lyhytaikainen häiriötilanne voidaan hoitaa käyttämällä ylävesisäiliön tasaustilavuutta. Myös Lavalammelta tulevan syöttövesijohdon rikkoontuminen voi aiheuttaa lyhytaikaisen häiriötilanteen. Koronniemen, Rauanlahden, Kinahmon sekä Ruvaslahden vesiosuuskuntiin syötetään vesi Lavalammen pohjavedenottamolta. Vesiosuuskunnilla ei ole käytettävissä ylävesisäiliön tarjoamaa tasaavaa tilavuutta, joten putkirikkojen aiheuttamat riskit ovat vakavampia. Mikäli Lavalampi on poissa käytöstä, on ainoa todellinen vaihtoehto vedenhankinnalle Martonvaaran vedenottamo. Periaatteessa vettä voidaan syöttää myös Räiskystä, mutta tällöin verkostossa saattaa esiintyä sakkaongelmia. Martonvaaran vesiosuuskunnan käytössä oleva pohjavedenottamo tyydyttää tällä hetkellä hyvin alueen vedentarpeen. Vaihtoehtoista veden lähdettä ei kuitenkaan ole käytettävissä korkeuseroista johtuen. Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan osalta vedentarve täytetään Sotkuman pohjavedenottamolla. Mikäli pohjavedenottamo on poissa käytöstä, voidaan vettä syöttää Outokummusta yhdysvesijohdon kautta, toinen vaihtoehto on kirkonkylän verkosto. Sotkuman alueelle ei vettä voida kuitenkaan syöttää pohjoisesta päin korkeuserojen vuoksi. Taulukossa 6 on esitetty Polvijärven kunnan eri alueiden normaalit vedenottolähteet sekä poikkeustilanteiden vedenoton lähteet. Taulukko 6. Varsinainen vedenotto ja poikkeustilanteen vedenotto. Alue Varsinainen vedenottamo Poikkeustilanteen vedenotto Kirkonkylä Lavalampi Räiskyn pohjavedenottamo, Outokummun yhdysvesijohto, Sotkuman pohjavedenottamo, Martonvaaran pohjavedenottamo (ra- Koronniemen vok Rauanlahden vok Kinahmon vok Ruvaslahden vok joitetusti) Lavalampi Martonvaaran pohjavedenottamo (vaatii paineenalennuksen) Lavalampi Martonvaaran pohjavedenottamo (vaatii paineenalennuksen) Lavalampi Martonvaaran pohjavedenottamo (vaatii paineenalennuksen) Lavalampi Martonvaaran pohjavedenottamo (vaatii paineenalennuksen)

SUUNNITTELUKESKUS OY 14 Martonvaaran vok Polvijärven eteläinen vok Sotkuman alue Martonvaara Lavalammen pohjavedenottamo (mikäli paineenkorotus rakennetaan) Sotkuma Outokummun yhdysvesijohto, kirkonkylän verkosto Sotkuma - 3.4.2 Raakavesilähteiden riittävyys Polvijärven kunnan alueella on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen neljä tärkeiksi pohjavesialueiksi luokittelemaa esiintymää (luokka I) sekä seitsemän vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (luokka II). Tiedot pohjavesialueista ja pohjavedenottamoista on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Polvijärvellä sijaitsevat pohjavesialueet ja pohjavedenottamot. Pohjavesialue (luokka) 3.4.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin Arvioitu antoisuus *) (m 3 /d) Vedenottamot Vedenottolupa (m 3 /d) Nykyinen käyttö (m 3 /d) Räiskynkorpi (I) 400 Räisky 500 0 Lavalampi (I) 1 600 Lavalampi 750 510 Martonvaara (I) 800 Martonvaara 88 Sotkuma (I) 2 000 Sotkuma 183 Koronniemi (II) 400 - - Lamminniemi (II) 200 Kaiansaari (II) 1 000 Hiekkaselkä (II) 500 Tiaiskangas (II) 300 Paavonahonkangas (II) 100 Tervakangas (II) 100 Yhteensä 7 400 1 250 781 *) Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä Käytössä olevista pohjavesialueista on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2000. Polvijärven kunnan alueella on runsaasti pohjavesivaroja. Kirkonkylän osalta vettä on saatavissa riittävästi. Vesiosuuskuntien osalta tilanne on pääosin hyvä ja mahdollistaa kulutuksen kasvun, osalla vesiosuuskunnista riippuvuus kirkonkylän pääpohjavedenottamosta on suuri. Polvijärven kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma on tehty ja siinä on käsitelty poikkeustilanteiden vedenhankintaa ja vesihuollon riskitekijöitä ja niihin varautumista. Valmiussuunnitelma on tehty vuonna 1994 ja siinä on määritelty toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa.

SUUNNITTELUKESKUS OY 15 3.4.4 Muut kehittämistarpeet Sotkuman ja Martonvaaran alueiden vedenhankinta on yhden paikallisen pohjavedenottamon varassa. Toimintavarmuutta voitaisiin parantaa rakentamalla molempien alueiden käyttöön paineenkorotusasemat, jolloin vettä voitaisiin syöttää Sotkuman alueelle kirkonkylän verkostosta tai Outokummusta sekä Martonvaaran alueelle Lavalammen pohjavedenottamosta. 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen veden toimittaminen kunnan asukkaille. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään kokonaistaloudellisesti edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen. Vuoden 2004 alusta astui voimaan uusi asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tämä tarkoittaa varsinkin vanhojen kiinteistöjen jätevesihuollon tekniikan osalta huomattavaa parannusta. 4.2 Organisatoriset linjaukset Polvijärven kunnan vesihuolto toimii kunnallisena vesilaitoksena. Yhteistyötä naapurikuntien kanssa lisätään tarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyön tiivistämistä yhteistyösopimuksin ja mahdollisten runkovesijohtojohtojen rakentamista vesihuoltolaitosten poikkeustilanteiden vesitarpeiden tyydyttämiseksi. Polvijärven kunnan tavoitteena on rakentaa kaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntien toimesta. Tällä hetkellä kirkonkylän vesihuoltolaitoksella on töissä 50 % eläkkeellä oleva laitosmies. Lisäresurssien saaminen kirkonkylän vesihuoltolaitokselle on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ensiarvoisen tärkeää. 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Tämän vuoksi vesihuolto tulee ottaa huomioon mahdollisia uusia kaavoitusalueita suunnitellessa ja lisätä nämä alueet vesihuoltolaitoksen toimintaalueeseen mikäli alue yhtyy olemassa olevaan toiminta-alueeseen. Erityisesti vapaa-ajan asuntojen osalta maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon vesihuollon järjestämismahdollisuudet alueella.

SUUNNITTELUKESKUS OY 16 4.4 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Asemakaava-alueen lievealueet ja Sotkuman alue ovat kunnan vesi- ja viemärilaitoksen kehittämisen painopistealueita. Asemakaava-alue määritellään kunnan hallinnoiman vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi. Kaava-alueen ulkopuolella keskitetty vesihuolto toimii osuuskuntavetoisesti lukuun ottamatta Sotkuman viemäriverkostoa. 4.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Yhteisten vesihuoltohankkeiden toteuttamisen perusedellytys on se, että rahoitus saadaan järjestettyä. Useimmiten kokonaiskustannukset tulevat katetuiksi vesihuoltolaitoksen omalla rahoituksella ja julkisista varoista maksetulla tuella. Vesihuoltolaitoksen oma rahoitus koostuu mm. liittymismaksuista, perusmaksuista, käyttömaksuista ja lainoista. Julkisen tuen muotoja ovat mm. kuntien antama rahallinen avustus tai muu tuki, valtion varoista myönnettävät avustukset. Usein kuntien antama tuki on kohdistunut hankkeiden perustamiseen, suunnitteluun ja rakentamiseen. Suoranaisen rahoitustuen määrä on vaihdellut kunnissa yleensä välillä 0 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Haja-asutusalueella Polvijärven kunnan perusperiaatteena on ollut, että hanke on liittyjän kannalta edullisempaa toteuttaa vesiosuuskuntana tai vastaavana kuin kunnan rakentamana. Haja-asutusalueilla on avustanut hankkeita erillispäätösten mukaan tapauskohtaisesti. Valtionhallinnon tukitoimenpiteitä ovat mm. rahoitustuki eri muodoissaan (mm. vesihuoltoavustukset), valtion vesihuoltotyö, neuvonta ja ohjaus. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai vedenhankintaa ja/tai viemäröintiä varten perustetulle yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesihuoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Avustuksen enimmäismäärä on 30 % kustannuksista. Vesiensuojelullisista syistä tai jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella voi avustuksen määrä olla 50 %. Vesihuoltoavustukset julistaa haettavaksi Suomen ympäristökeskus. Hakemukset tehdään erityisellä lomakkeella, joka toimitetaan määräaikaan mennessä asianomaiselle ympäristökeskukselle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt kiinteistökohtaista tukea vesihuollon kehittämiseksi yli 2000 euron kustannuksista, jolloin tuen osuus on ollut 20 %, hakemuksilla ei ole varsinaista hakuaikaa vaan niitä otetaan vastaan jatkuvasti.

SUUNNITTELUKESKUS OY 17 Rahoitustuen saamisen edellytyksenä on nykyisin asianmukainen jätevesien käsittely, ts. jos jätevesien käsittelyä taajaan asutulla alueella ei ole hoidettu asianmukaisesti niin pelkkään vedenhankintaan ei rahoitustukea ole mahdollista saada. Valtion vesihuoltotyönä voidaan tietyin edellytyksin rakentaa esim. syöttövesijohtoja, laitosten välisiä yhdysvesijohtoja tai haja-asutusta palvelevia merkittäviä runkovesijohtoja. Vesiensuojeluhankkeena voidaan rakentaa siirto-, purkutai kokoojaviemäreitä. Tällöin ympäristökeskus vastaa työstä ja kunnan osuudeksi jää materiaalien hankkiminen. Valtion osuus ei saa ylittää 60 % kokonaiskustannuksista, paitsi jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on hajaasutusalueella, jolloin tuen enimmäismäärä on 75 %. Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole. kuuluu EU:n 1. tukialueeseen, tämä antaa mahdollisuuksia toteuttaa vesihuoltotöitä tai antaa avustuksia myös EU:n rahoituksella. 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 5.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito Tämän suunnitelman valmistumisen jälkeen määriteltävillä vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla esiintyy kiinteistöjä, joita ei vielä ole liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkostoon. Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toimintaalueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta liittämisvelvollisuudesta on kiinteistön erikseen haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää. Verkostojen kunnon ylläpito on jatkuvaa toimintaa. Kirkonkylän viemäriverkoston vuotovesien määrät on pystytty pitämään suhteellisen pieninä. Tätä pitkäjänteistä työtä on tarkoitus jatkaa ja pitää sekä vesijohto- että viemäriverkosto mahdollisimman hyvässä kunnossa. Palvelukatkoksista ja muista häiriöistä pidetään kirjanpitoa ja tavoitteeksi asetetaan tilanne, jossa etenkin pitkien katkosten ja vakavien häiriöiden lukumäärä laskee vuosittain. 5.2 Keskitetyn vesihuollon kehittämisalueet 5.2.1 Vesijohtoverkosto Vesihuoltoverkostojen rakentamista suositellaan toteutettavaksi vesihuoltolain perusteella seuraaville tarvealueille: Hukkalan alue (1)

SUUNNITTELUKESKUS OY 18 Käsämäntien varren alue (2) Sotkuman alue (3) Viitalahden alue (4) Jyrin alue (vesi + viemäri) (8) Martikkalanniemen alue (10) Jängänniemen alue (11) Lahtolahden alue (12) Kaikki nämä alueet liittyvät kyseisten alueiden vesihuollon kehittämiseen. Toisaalta alueet kärsivät veden vähyydestä tai huonosta laadusta, toisaalta alueet ovat suhteellisen tiheään asuttuja jolloin vesihuollon alueellinen kehittäminen on perusteltua. Toteutuessaan keskitetyn vesihuollon rakentaminen parantaa alueiden vesihuollon kokonaisvaltaista tilaa. Uudet vedenjakelualueet on suunniteltu toteutettavaksi vesiosuuskuntina Jyrin aluetta lukuun ottamatta ja ne tullaan sisällyttämään aikanaan hankkeen toteuttavan organisaation toiminta-alueisiin. Sotkuman alueella on pieni vesilaitos, joka on tällä hetkellä kirkonkylän vesi- ja viemärilaitoksen hallinnassa. Tämän vesilaitoksen liittyminen Polvijärven eteläiseen vesiosuuskuntaan olisi käytännön seikkojen vuoksi perusteltua. Toiminta-alueet on esitetty liitteenä olevassa karttapiirroksessa n:o 1. 5.2.2 Jätevesiviemäriverkosto Keskitettyjä viemäriverkostoja suositetaan rakennettavaksi seuraaville alueille: Kuorevaaran alue (5) Haavikonmäen alue (6) Kirkkojoen alue (+ yhdysvesijohto Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan verkostoon) (7) Jyrin alue (viemäri + vesi) (8) Räiskyn alue (9) Sotkuman alue (13) Huhmarin alue (14) Alueet 6 9 sijaitsevat lähellä kirkonkylää ja niiden viemäröinti on perusteltua tiheän asutuksen vuoksi. Alueella 5 on suhteellisen tiheää asutusta ja alueella 13 on jo nyt asutusta, mutta erityisesti alueelle valmistuneen kaavan johdosta sinne odotetaan uutta asutusta. Huhmarin alue (14) kuuluu Pilkko-Puntarikoski- Kunnasniemi-Huhmari vesihuoltohankkeeseen. Uusista viemäriverkostoalueista numero 5 on suunniteltu toteutettavaksi vesiosuuskuntana ja se sisällytetään aikanaan toteuttavan vesiosuuskunnan toiminta-alueeseen. Alueet 6 9 ja 13 toteuttaa kirkonkylän vesi- ja viemärilaitos ja ne liitetään toteutuksen jälkeen sen toiminta-alueisiin. Alueen 14 osalta hanke toteutetaan todennäköisesti valtion vesihuoltotyönä, mutta lopullista toteuttajaa ei ole vielä tiedossa.

SUUNNITTELUKESKUS OY 19 5.2.3 Hulevesiviemäriverkosto 5.3 Vesihuoltolaitokset 5.3.1 Vedenhankinta 5.3.2 Jätevesien käsittely Polvijärven kunnan on vuoden 2004 lopulla haettava uutta ympäristölupaa, tulevan lupakauden loppupuolella jätevesien käsittelyä tulee miettiä uudelleen. Mikäli ratkaisu jätevesien puhdistamisesta tehdään siten, että jätevedet puhdistetaan Polvijärven ulkopuolella ja sitä varten rakennetaan siirtoviemäri, otetaan mahdollisuuksien mukaan siirtoviemärin varrelta asuinalueita mukaan keskitettyyn viemäröintiin. Sotkuman alueen kahta pakettipuhdistamoa kehitetään siten, että jätevedet johdetaan jatkossa yhteen puhdistamoon ja sitä kehitetään jatkossa viemäröinnin laajentuessa alueella. Hulevesiverkostoa ei laajenneta asemakaava-alueen ulkopuolelle. Jatkossa hulevesiverkoston rakentamista harkitaan tapauskohtaisesti uusille asutusalueille. Kirkonkylän vedenhankinta on tällä hetkellä hyvällä tasolla. Käytössä on Lavalammen ja Räiskyn pohjavedenottamot ja niiden lisäksi on mahdollista käyttää Martonvaaran, Outokummun ja Sotkuman vettä. Näiden veden syöttömahdollisuudet ovat yhdessä riittävät kirkonkylän tarpeita ajatellen. Mikäli Räiskyn vettä käytetään pitempiä aikoja, olisi se hyvä varustaa alkalointilaitteistolla. Jatkossa kirkonkylän vesi- ja viemärilaitoksen olisi hyvä kartoittaa muita vaihtoehtoja Lavalammen pohjavedenottamolle, jolloin mahdollinen uusi pohjavedenottamo sijoittuisi eri pohjavesialueelle kuin Lavalampi, toinen vaihtoehto voisi olla esim. suuremman runkovesijohdon rakentaminen Martonvaaran vesiosuuskunnan Martonvaara-Juuka -linjasta. Vesiosuuskuntien osalta vedenhankinta on hyvällä tasolla, mutta jo kohdassa 3.4.4. esitetyt paineenkorotusasemat olisivat hyvä parannus toimintavarmuudelle Martonvaaran ja Sotkuman alueilla. Polvijärven kunnan jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin. Kuitenkin lähimmän kymmenen vuoden aikana ajankohtaiseksi tulee toimintojen kehittäminen puhdistamon tullessa saneerausikään. Tällöin tulisi miettiä jätevesien puhdistuksen vaihtoehtoja. Niitä ovat nykyisen puhdistamon saneeraus, uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jätevesien johtaminen Outokumpuun, jätevesien johtaminen Kontiolahden kautta Joensuuhun tai jätevesien johtaminen Ylämyllylle/Joensuuhun. Kunnasniemi-Puntarinkoski-Sotkuma alueella toteutetaan mahdollisesti vuosina 2010-2015 vesihuollon kehittämishanke, jonka yhteydessä saattaa ratketa myös Polvijärven kirkonkylän jätevesien kohtalo. Jätevesien puhdistuksen tilaan kannattaa palata siinä vaiheessa kun todelliset vaihtoehdot alka-

SUUNNITTELUKESKUS OY 20 vat selvitä, tähän vaikuttavat erityisesti naapurikuntien ratkaisut jätevesien puhdistuksessa. 5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet 5.4.1 Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja 5.4.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut 5.4.2.1 Kiinteistökohtainen vedenhankinta Vesihuoltolaki määrittelee liittymisen. Kiinteistö voi omalla kustannuksellaan liittyä suoralla sopimuksella kunnan vesihuoltoverkostoon tai vesiosuuskuntien runkovesilinjaan. Harvaan asutuilla alueilla vesi otetaan kiinteistökohtaisesti omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle tai kalliopinta tulee vastaan ennen pohjaveden pintaa, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa, niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan. Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella. Kaivon ylläpidosta voidaan antaa seuraavat suositukset: Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. kunnan terveystarkastaja. On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia. Joissakin tapauksissa kaivo kannattaa desinfioida. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa. Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan asiantuntijat.

SUUNNITTELUKESKUS OY 21 5.4.2.2 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Perusteet Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämä on määritelty tarkemmin ympäristönsuojelulain 18 :n mukaisessa asetuksessa, joka tuli voimaan 1.1.2004. Vanhoilla kiinteistöillä on kymmenen vuoden siirtymäaika, jonka aikana jätevesien käsittely tulee saattaa asianmukaiseen kuntoon. Jätevesien käsittelyn tason saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää panostusta suunnitteluun, rakentamiseen, huoltoon ja kunnossapitoon. Koska toiminnasta muodostuu kustannuksia kiinteistön haltijalle, on haja-asutusalueella hyvä selvittää ennen kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamista yhteisten ratkaisujen mahdollisuus. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämiseen on karjatiloilla, joiden ympäristöön kohdistama kuormitus voi olla korkea. Karjatilojen lisäksi toisena ongelmana voidaan pitää ranta-asutusta, koska niiden jäteveden käsittely saattaa aiheuttaa ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. Siirtymävaihe haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn osalta tulee lisäämään myös kunnan virkamiesten työmäärää ja tähän on hyvä varautua. Jätevesien käsittelyyn on monia vaihtoehtoja ja rakennusosaston tulisikin olla hyvin tietoinen käytettävissä olevista menetelmistä, niiden asennuksesta, puhdistustuloksista ja asennuspaikan vaatimuksista. Vyöhykemalli jätevesien käsittelyyn Jätevesien käsittely haja-asutusalueella perustuu vuoden 2004 alussa voimaan astuneeseen asetukseen Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Haja-asutus jaetaan asetuksen mukaisesti kolmeen eri vyöhykkeeseen, joita ovat tehostetun käsittelyn vyöhyke, normaalin käsittelyn vyöhyke sekä lievennetyn käsittelyn vyöhyke. Tehostetun käsittelyn vyöhyke koskettaa I- ja II luokan pohjavesialueita, joissa kaikki jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön. Perusteluna tässä voidaan pitää ympäristönsuojelulain 8 :ää. Normaalin käsittelyn vyöhykkeellä noudatetaan asetuksessa jätevesiasetuksessa määriteltyjä käsittelyvaatimuksia. Tällöin reduktiovaatimukset BHK 7 osalta on vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % sekä kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna laskennalliseen haja-asutuksen kuormituslukuun. Lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä käsittelyvaatimukset ovat asetuksen käsittelyvaatimuksia lievempiä. Talousjätevedet on käsiteltävä lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä siten, että vesiin joutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja koko-