DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO



Samankaltaiset tiedostot
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO

JOENSUUN YLIOPISTO KARJALAN TUTKIMUSLAITOS, EKOLOGIAN OSASTO DENDROKRONOLOGIANLABORATORIO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSATIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSATIETEIDEN TIEDEKUNTA ITA-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU

Suunta Kuvaaja PVM Vuosi Tyypl!i Koko. NE HL mv kino. sw HL mv kino. s HL mv kino

Taskila, Letonniemi. Hylkylöytö, rakenneosia OULU

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Puulajianalyysi Karjaa Bäljars 2, Santeri Vanhanen 2013

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena


PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

AJOITUSTULOKSIA. Tämä raportti liittyy Museoviraston Rakennushistorian osaston projektin teettämiin puuhiiliajoituksiin (Uirika Köngäs).

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

KINSYS-KS/.MIT

VANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

ASIKKALA Linkinpohja 2

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Ikkunan U-arvon määrittäminen

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Lappeenranta, Pallon ortodoksihautausmaa Hautausmaa-alueen arkeologinen koekaivaus. Kati Salo 2007 Museovirasto Rakennushistorian osasto

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

Koristepuiden taimien kevättarjous 2016

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

Katariina Sommarberg. Urajärven kartanomuseon sivurakennuksen rakennusvaiheet ja dendrokronologinen iänmääritys

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

ERISTELEVYN ASKELÄÄNITASOKOEMITTAUKSET

Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen

Ovimallisto. Hovi Ambassador Kartano Serenad Villa Prisma Empire

TESTAUSSELOSTE Nro. RTE590/ Sadeveden erotusasteen määrittäminen. KOMPASS-500-KS. VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

TODISTUS TEHTAAN LAADUNVALVONNASTA. Naulalevyrakenteet

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi

DRAGSFJÄRD (ENT. HIITTINEN), KYRKSUNDET. Tutkimukset kappelialueelta - osaraportti Tiina Jäkärä Museovirasto Arkeologian osasto

Dendrokronologinen ristiinajoitus - absoluuttinen ajoitusmenetelmä

Vantaa Kyrkoby Prästgården Kasvimakrofossiilitutkimus ja Puulajianalyysi 2014

Ruotsinpyhtää Tesjoki Skårbäcksmossen, sotilasleiripaikan kartoitus ja koekaivaus

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

LAPIN KUNTA, KIVIKYLÄ, TAHTMAA Varhaismetallikautisen kuoppalieden makrofossiilitutkimus 2006

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Ikkunoiden U-arvon määrittäminen. Kolmilasiset alumiiniverhotut puualumiini-ikkunat Beeta 175N-S

Näckensborgin huvilan. ovenpielushirsien. dendrokronologinen ajoitus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Tiedekeskus Pilkkeen lyhyet näyttelytekstit ja ohjeet

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Euroopan parlamentin Sosialistien & Demokraattien ryhmä S&D

KOTKA. Kotkansaari. Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus KASVIJÄÄNNETUTKIMUKSET

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Kuva 25. Dendrokronologiseksi näytteeksi kelpaava E6 kaari. Kuvaussuunta S-N. JK.

Pelletizing trials Autum 2008

Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Unajan koulu Laivolantie Unaja

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Puun hyvinvointiarvo. Vain hyviä syitä -hirsirakentamisen seminaari , Pudasjärvi Riina Muilu-Mäkelä. Luonnonvarakeskus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

KOMISSION ASETUS (EY)

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Äänenabsorptiosuhteen määrittäminen ja luokittelu Lumir Spray levyille

OULU Aleksanterinkatu 15 tontti I/6/3 KAUPUNKIARKEOLOGISET KOEKAIVAUKSET , HIRSISALVOSKAIVON DOKUMENTOINTI ja TARKASTUSKÄYNTI

Yliopiston puistoalueet

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

Trestima Oy Puuston mittauksia

Massiivipuurakenteet työmaaolosuhteissa kosteuskäyttäytyminen ja siirtymät - Puupäivä 2018 Ville Mertanen

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

x = 101,60/ y = 101,95, z = 86,58 m mpy 6,5 g

Tutkija Holger Forsénin pitämä esitelmä Otawood-kuivausseminaarissa

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

SKDG201401:31-39 SKDG201401: Samankaltainen kuin M104

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Transkriptio:

DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO EKOLOGIAN TUTKIMUSINSTITUUTTI BIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN YLIOPISTO Dendrokronologinen näyte FfY070J A mikroskoopilla mitattavana. Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan arkeologisten koekaivausten puunäytteiden lustomittaus (dendrokronologiset näytteet FIY0701Aja -B) sekä puulajinmääritys. Dendrokronologian laboratorion ajoitusseloste 328. Pentti Zetterberg JOENSUU 2008

JOENSUUN YLIOPISTO Biotieteiden tiedekunta Ekologian tutkimusinstituutti DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO PUULUSTOAJOITUKSEN SELOSTE 1 N:o 328 1 Näytteet: FIY0701A ja -B Kohde: Ortodoksihautausmaan arkeologisten koekaivausten puunäytteet Paikka: Pallo Kunta: Lappeenranta Tunnus: FIY07 Työn tilaaja: Museovirasto Rakennushistorian osasto/kati Salo Tilaus: 6.9.2007 Näytteenotto: Kati Salo N-lkm 0 : 1/1 1 Näytteiden säilytys: Dendrokronologian laboratorio Puulajianalyysi: Pentti Zetterberg Lustomittaus: Pentti Zetterberg Ajoitus: Pentti Zetterberg N:o Näyte Sijainti kohteessa:' Sp.' lkm. mean s.d. a.c. m.s. Vuodet Pt. 3 Puun kaatoaika' 01A pinta hauta 18 1 42 (4 0.7) (14.2) (.729) (.228)? -? 3/4 deformoitunutta puuta 01B ydin -- -- 32 51.7 12.1.231.199? -? 4 lustosaria liian lyhyt Lausunto: Lappenrannan Pallon ortodoksihautausmaan arkeologisissa koekaivauksissa otettiin näytteet neljästä maasta löytyneestä puunkappaleesta (haudat 2, 4, 5 ja 18). Näytteet otti Museoviraston Rakennushistorian osaston tutkija Kati Salo 9.-17.8.2007. Haudan 18 näytteestä preparoitiin Dendrokronologian laboratoriossa kaksi poikkileikkauskappaletta, joista vuosilustot mitattiin lustomikroskoopilla millimetrin sadasosan tarkkuudella (ks. kansikuva). Kaikista näytteistä tehtiin puulajin määritys, näytteet haudoista 2 (liitekuva 1), 5 (liitekuva 2) ja 18 (liitekuvat 3 ja 4) ovat männystä (Pinus sy/vestris L.), kun taas haudan 4 näyte (liitekuva 5) on kuusesta (Picea abies Karsten) (tai lehtikuusesta Larix sp, näitä ei voida pelkästään anatomisten luntamerkkien perusteella erottaa toisistaan). Mittaussarjojen tilastolliset tunnusluvut on esitetty yllä (lkm. = lustolukumäärä, mean = keskipaksuus, s.d. = keskihajonta, a.c. = 1-asteen autokorrelaatio ja m.s. = keskiherkkyys). Lustosarjoja verrattiin Dendrokronologian laboratoriossa laadittuihin männyn absoluuttisiin lustokalentereihin Kaakkois-ja Itä- Suomesta sekä Kannakselta. Tutkimuksen tulokset: Haudasta 18 saaduista näytteistä FIY0701A ja FIY0701 B mitattiin yhteensä 74 vuosilustoa. Näytteessä FIY0701A on mittaukseen soveltuvia vuosilustoja 42 kappaletta, näytteessä FIY0701 B puolestaan 32 kappaletta. Näyte FIY0701A on puun pintaosasta, FIY0701 B:n ollessa ydinosasta. Sarjoja ei voida kuitenkaan yhdistää, koska ne eivät mene ajallisesti päällekkäin. Näyte FIY0701 A on melko pitkälle lahonnutta puuta, jonka soiukkorakenne on haurastunut siten, että vuosilustot ovat koko sarjan osalta deformoituneet (liitekuva 6). Näin ollen niistä saadut mittaustulokset eivät ole absoluuttisen tarkkoja, minkä johdosta sarja ei sovellu dendrokronologiseen ajoitukseen. Yllä olevassa taulukossa lustosarjan tunnusluvut onkin esitetty suluissa vain suuntaa antavina. Näytteessä FIY0701 B soiukkorakenne ei ole deformoitunut, vaikka tämäkin puun osa on varsin pitkälle lahonnut ja puuainesta syövien eliöiden vahingoittama (liitekuva 7). Lustosarja on kuitenkin niin lyhyt (32 vuosilustoa), että sitä ei voida ajoittaa absoluuttisella varmuudella menetelmän ehdottoman minimilustomäärän ollessa 30. Vaikka kahdesta näytteestä voitiinkin mitata sinänsä ajoitukseen hyvin riittävä määrä vuosilustoja, aiheuttavat ylläesitetyt tekijät sen että haudan 18 näytteitä ei voida dendrokronologisesti ajoittaa. Kolmessa muussa näytteessä (haudat 2, 4 ja 5) vuosilustomäärä oli kaikissa alle 20, eikä niitä näin ollen voida ajoittaa dendrokronologisella menetelmällä. 1/:J 'tfl Joensuussa ~~. ~' Pentti Zetterberg Dendrokronologian laboratorion e Viittausohjeet Zetterberg, P., 2008. Lappeenranna Pallon ortodoksihautausmaan arkeologisten koekaivausten puunäytteiden lustomittaus (dendrokronologinen näytteet FIY0701 ja -B) sekä puulajinmääritys. Joensuun yliopisto, Biotieteiden tiedekunta, Ekologian tutkimusinstituutti, Dendrokronologian laboratorio, ajoitusseloste 328: 1-4. Yhteystiedot: : Dendrokronologian laboratorio, Ekologian tutkimusinstituutti, Biotieteiden tiedekunta, Joensuun yliopisto, PL 111, 80101 JOENSUU. Käyntiosoite: Yliopistokatu 7, Natura-talo. Sähköposti: pentti.zetterberg@joensuu.fi, Internet: www.joensuu.fi/penttizetterberg Yläviitteet 0: näytelukumäärä runkoa/erillisiä näytteitä. 1: s. = seinä, hk. = hirsikerta alhaalta lukien. 2: puulajit, 1 = mänty (Pinus sylvestris), 2 = kuusi (Picea abies), 3 = tammi (Quercus robur). 3: näytteen pinta, 1 = kaarna, 2 = alkuperäinen, 3 = mantopuu (pintapuu), 4 = sydän puu, A = kesäpuu (myöhäispuu), B = kevätpuu (varhaispuu) 4: mikäli puun alkuperäinen pinta puuttuu, annetaan kaatovuosi arvioidun puuttuvan lustomäärän mukaan luettuna.

Liitekuvat 1 ja 2. Puulajinmääritysnäytteet Lappeenrannan Pallon ortodoksihautausmaan haudoista 2 ja 5. Liitekuvat 3 ja 4. Vuosilustomittaukset suoritettiin haudan 18 kahdesta puunkappaleesta ( lähikuva oikealla). Liitekuva 5. Puulajimääritysnäyte haudasta 4.

Liitekuva 6. Deformoitunutta lustorakennetta haudan 18 pintapuunäytteessä. Alhaalta ylös kulkevat vuosilustorajat kiemurtelevat. Samoin vaaleana erottuvat, alhaalta oikealta ylös vasemmalle kulkevat ydinsäteet eivät kulje suoraviivaisesti, mikä paljastaa soiukon painuneen orittain kasaan. Liitekuva 7. Lahonnutta puuta syövien hyönteisten jätöksiä haudan 18 sydänpuunäytteessä.

/257-28: 1-<.,o 1 009237 24/08/2007

1 009234 24/08/2007

Notea: ltl..~~ e...<..~ \tl...<''\-u... Du..\\.o aoa'\ 1~5 "':\a,& 1 009231 24/08/2007