Lapin matkailun maankäyttöstrategia



Samankaltaiset tiedostot
Lapin matkailun maankäyttöstrategia. MRL-neuvottelupäivät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

MAANKÄYTÖLLÄ KILPAILUKYKYÄ JA ARVONNOUSUA Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

MAAOMAISUUS Vuosittain:

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Kuntaraportti Utsjoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Posio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kittilä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kolari. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Rovaniemi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pello. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan

Enontekiö. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki REILA-seminaari

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät Kokkolassa

Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

MAANHANKINTA JA -MYYNTI

INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

alkaen. (TE-toimisto)

Transkriptio:

Lapin matkailun maankäyttöstrategia Lapin matkailuparlamentti 2014 Kimmo Vähäjylkkä, Sweco Ympäristö Oy

Sumea vai kirkas kuva Lapin matkailun maankäytöstä? 2

Olisiko parantamisen varaa? Lapissa matkailun maankäytön suunnittelua on maakuntakaavoitusta lukuun ottamatta toteutettu irrallaan mm. Master Planien kautta. Maakuntakaavoissa esitettyjen matkailuvyöhykkeiden toteutuminen kaavoituksen ja kehityshankkeiden valossa on ennakoimatonta 2012 esiselvitys, jossa selvitettiin eri toimijoiden matkailun maankäyttöön sekä sen yhteensovittamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Johtopäätöksinä: Matkailunäkökulma on tuotava muuhun maankäyttöön Lapissa Maankäyttöön tarvitaan yhteisiä kehittämisen kriteerejä ja työkaluja Vyöhykemäinen toimintamalli on tuotava maankäyttöön ja konkretisoitava Toimintojen välistä yhteensovittamista tarvitaan Suunnitteluprosesseissa tarvitaan eri toimijoiden välistä avointa vuorovaikutusta jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa Matkailukapasiteetin mittaamiseen ja toimintojen kehittämiseen on luotava yhteinen ja yhtenäinen menetelmä Vuoden mittaisen strategiaprosessin aikana on kuultu alueiden matkailutoimijoita, sidosryhmien edustajia ja maankäytön asiantuntijoita mm. kyselyjen ja alueellisten työpajojen kautta 3

Lapin matkailun virstanpylväät 4

Matkailukapasiteetti ja käyttöaste Rekisteröidyt yöpymiset nyt ja arvio rekisteröidyistä yöpymisistä Lapin matkailukeskuksissa v. 2020 Enontekiö- Kilpisjärvi Nyt 2012 (2,4 milj.) Muonio Levi (Kittilä) Ylläs (Kolari) 800 000 yöp. vrk 500 000. 300 000 150 000 Arvio vuonna 2020 (Kuvassa näkyvät matkailukeskukse t 4,1 milj.) Meri- Lappi Rovaniemi 5 Saariselkä Pyhä- Luosto Suomu Salla Rekisteröimättömällä kapasiteetilla voi olla paikallisesti erittäin suuri merkitys Mökkien lukumäärä kunnittain v. 2012 (Tilastokeskus) Lapin maakunta 30624..Rovaniemi 4159..Kittilä 2934..Inari 2497..Posio 2483..Kolari 2251..Kemijärvi 1984..Sodankylä 1744..Ranua 1483..Salla 1331..Ylitornio 1259..Tornio 1258..Pello 1066..Muonio 1046..Enontekiö 977..Simo 975..Pelkosenniemi 715..Utsjoki 643..Savukoski 509..Keminmaa 507..Tervola 499..Kemi 304

Matkailu Lapin aluerakenteessa Lapin maakuntasuunnitelman 2040 (2014) aluerakenteen tavoitekartta Matkailun merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Itä-Lappia ja Kuusamoa yhdistää maakunnan rajan ylittävänä yhteistyöalueena matkailullisesti merkittävä Koillis-Suomen käytävä. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin.

Lapin matkailun kasvutavoite Ihmisten perustarve matkustaa tuskin muuttuu. Taantumat ja katastrofit vaikuttavat vain lyhytaikaisesti. Globaali kasvuarvio 2020 (UNTWO) +4 % vuodessa Lapin maakuntasuunnitelma 2030; matkailu 2-3 kertaistuu Lapin matkailustrategia 2014; +5 % (kotimaiset +3%/ulkomaiset +8%) Rekisteröityjä yöpymisiä nyt 2,4 milj. (2013) entä 2040? + 5% kasvulla 9,3 milj. vrk nelinkertaistuminen +3% kasvulla 5,5, milj. vrk yli kaksinkertaistuminen 7

Matkailuun vaikuttavia trendejä 8

Yhteensovittamisen haasteita Miten arvioit seuraavien toimintojen vaikuttavan Lapin matkailun tulevaisuuteen? 1. KAIVOSTOIMINTA 2. TUULIVOIMA 3. POROTALOUS 4. METSÄTALOUS 5. MAATALOUS 6. LUONNONSUOJELU (NATURA YMS.) 7. KALATALOUS 8. TURVETUOTANTO 9. MUUT UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT 10. LUONNONTUOTEALA (AMMATTIMAINEN MM. MARJAT, YRTIT JA ERIKOISLUONNONTUOTTEET) 9

Strategisia linjauksia

Strategian teemat Mitoitus Millainen kasvu on Lapissa kestävää ja mahdollista? Lisää rakentamista vai käyttöasteiden nostamista? Lapin matkailurakentaminen Millaista tulisi olla aito ja luontoa ilmentävä lappilainen matkailurakentaminen? Mikä sopii Lapin herkkään maisemaan ja mikä ei? Matkailun vyöhykkeisyys Mitä vyöhykkeisyydellä tarkoitetaan ja mitä sillä tavoitellaan? Miten vyöhykkeisyys näkyy maankäytössä? Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Mitkä toiminnot edellyttävät maankäytössä yhteensovittamista matkailun kanssa? Miten yhteensovittamista voi toteuttaa?

Strategian lähtökohdat Lapilla on tarina, jossa kaikille maankäytön intresseille on oltava tilaa naapurin tarpeita kunnioittavalla tavalla. Tarinan pitää elää, muuttua ja kasvaa ajassa, kulkien käsi kädessä yhteisiä askeleita sovitellen. Lappilaisilla ihmisillä on pitkät perinteet eri elinkeinojen toiminnasta samoilla alueilla yhtä aikaa. Kun asiat hoidetaan hyvin ja toistensa tarpeet huomioon ottaen, voidaan toteuttaa todellista monikäyttöä, jossa luonnon kiertoon perustuvat matkailu, metsätalous, porotalous, maatalous ja luonnontuoteala voivat toimia ja kehittyä samoillakin alueilla. Omilla erityisalueillaan voidaan toteuttaa kaivos- ja muuta erityistoimintaa. Lappia kehitetään kunnioittaen ihmisten toimesta, mutta luonnon ehdoilla.

Mitoitus Strateginen tavoite / linjaus Strateginen tavoite on Lapin matkailukysynnän kaksinkertaistuminen vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteena majoitusliikkeiden 50 % huonekäyttöaste. Maankäyttöä tulee tiivistää useiden matkailukeskusten ydinalueilla Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Lapin matkailun maankäyttöstrategian toteuttaminen 1-3 pilotin kautta eri puolilla Lapin matkailualueita ja erityyppisissä kohteissa. Majoituskapasiteetin arviointiin tulee luoda yksiselitteinen mittaristo, jolla kokonaiskapasiteetti (vuodepaikat) saadaan selville ja vertailukelpoiseksi. Kehittämissuunnitelmille ja Master Planeille muodostetaan yhteisiä kriteerejä sisällöstä, jotka tulisi kuvata kaikissa suunnitelmissa. Minimissään kaikissa Master Planeissa tulisi kuvata nykyinen matkailukapasiteetti ja kasvutavoitteet, jotka esitetään mitoituslukuina.

Lapin matkailurakentaminen Strateginen tavoite / linjaus Koska luonto on Lapissa matkailun perusvetovoima luonnon ja rakentamisen harmonia on otettava korostetusti ykkösasiaksi suunnittelussa ja rakentamisessa. Asiakkaat arvostavat autenttisuutta ja aitoutta, joten rakentamisen tulee pohjautua rohkeasti lappilaiseen perinteeseen, jota voidaan modernisoida. Esteettisellä ja laadukkaalla rakentamisella voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vetovoimaa. Ympäristötietoisuus, ekotehokas ja kestävä rakentaminen ovat oleellinen osa matkailun kilpailukykyä. Matkailurakentamisen tulee tukea Lappi-brändiä ja näin kohentaa Lapin imagoa Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Yleiskaavoissa ja merkittävimmissä asemakaavoissa tulee edellyttää, että ammattimainen maisemasuunnitelma on tehty ja kiinnitetty huomiota laadukkaaseen arkkitehtuuriin. Maankäytön suunnittelun apuna tulee käyttää havainnollistamista ja visualisointia tai muulla havainnollisella tavalla kuvata muuttuva tilanne. Lapin matkailurakentamiseen tulee luoda laadullinen kriteeristö, jonka pohjalta arvioidaan, miten suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat käytännössä toteutuneet.

Lapin matkailurakentaminen / havainnollistaminen ja visualisointi maankäytön ja rakentamisen kriteerit Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi lappilaiseen kylämaisemaan havainnekuvia, 3D-malleja ja Puurakentamista ja perinteistä lapintyylistä rakentamista suositaan poikkileikkauksia Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia Ylläksen matkailurakentamisessa on laadittu kriteeristö, jota voidaan soveltaa hyvin myös muissa Lapin matkailukohteissa. Keskeistä rakentamisessa on pitäytyminen suunnitelman tavoitteissa. Kriteereinä mm: Perusvetovoima luonto ja maisema säilytettävä Arkkitehtuuriin erityishuomio Metsänraja on rakentamisen raja (paitsi palvelut tunturin laella) Tiivis rakentaminen välttämätöntä - pitää sopia tunturiluontoon ja Majoituspaikoista avoimet maisema- ja viherväylät tunturiin Maksimikorkeus kylissä 2,5 kerrosta ja tunturissa 3-4 kerrosta Ydinalueilta kävellen tai suksilla peruspalveluihin Tiukat kaavamääräykset ja rakennustapaohjeet, niiden noudattaminen Havainnekuvat ja pienoismallit ennen rakennuslupapäätöksiä Rinnepalvelun jälkien kunnostaminen kesäkäyttöön Reitteihin erityishuomio - ykköstason turvaaminen; 17 eri reittityyppiä Liikenne mm. parkkipaikkojen sijoittaminen maisemaan

Matkailun vyöhykkeisyys Strateginen tavoite / linjaus Vyöhykkeisyysajattelu on tuotava kaikkeen matkailun ja muun maankäytön suunnitteluun Lapissa. Vyöhykkeisyys on maankäytössä yhteensovittamisen väline. Matkailu- ja muut palvelut tulee rakentaa vyöhykkeillä keskittäen mikä on tärkeää huoltamisen ja luonnon säästämisen näkökulmasta. Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Matkailualueita koskevissa Master Planeissa on esitettävä matkailun vyöhykkeisyys toiminnallisuuden ja maankäytön näkökulmista.

Vyöhykkeisyyden periaatteet

Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Strateginen tavoite / linjaus Kaikessa maankäytössä tarvitaan yhteensovittamista. Yhteensovittamista tulee toteuttaa ennakoiden ja suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Toimivien kaavoituskäytäntöjen lisäksi tarvitaan avointa tiedottamista ja keskustelukulttuuria sekä yhteisiä tapaamisia erityisesti päättäjien ja yrittäjien kesken. Alueilla, joilla on vahvoja intressiristiriitoja, tarvitaan neuvotteluja, vuorovaikutustyökaluja ja tarpeen mukaan puolueettoman asiantuntijan käyttämistä.

Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Työkalupakki: ehdotuksia ja hyviä käytäntöjä Yleiskaavoituksella ja maisematyöluvilla ohjataan matkailualueiden metsätaloutta. Kaavamääräyksissä vältetään kaavamaisia ohjeita suojavyöhykkeistä ja hakkuutavoista, sen sijaan korostetaan maisemanhoidollista näkökulmaa metsätaloustoimien suunnittelussa. Matkailuympäristöjen maankäyttöön kehitetään vapaaehtoisia neuvottelumenettelyjä eri toimijoiden yhteistyöllä. Metsänomistajille tarjotaan tietoa uuden Metsälain tarjoamista mahdollisuuksista peitteisyyttä ylläpitäviin hakkuisiin sekä uusista tulomahdollisuuksista, kuten virkistysarvokaupasta. Merkittävien retkeilyreittien ympärille esitetään suojavyöhykkeet, joilla määritellään muun maankäytön intensiteetti. Suunnittelun alussa kehitetään korvausmenettelyn periaatteita maanomistajille reittien aiheuttamista rajoitteista. Tuulivoiman hyödyntämiseksi tulee maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa merkitä alueet, jotka eivät haittaa matkailumaisemaa. Lappiin on luotava faktoihin perustuvia kestävien kaivostoiminnan malleja ja pilotti, joka on sopusoinnussa matkailun kanssa. Vuorovaikutuksen kautta matkailutoimijoilta ja alueen asukkailta on haettava sosiaalinen toimilupa eli paikallinen hyväksyttävyys kaivostoiminnalle. Ristiriitojen ratkaisemiseksi tulee käyttää tarpeen mukaan ulkopuolista, puolueetonta asiantuntijaa.

Yhteensovittamisen tarpeet matkailun kanssa Sidosryhmäkysely Lapissa 2014 Porotalous Porot ja poronhoito ovat osa Lapin matkailutuotetta ja positiivista imagoa Yhteensovittamistarpeita mm. reittien, matkailualueiden (laidunalueet ja kierto) ja aktiviteettien (esim. koiravaljakot, moottorikäyttöiset aktiviteetit) osalta Kalatalous Sovitettavissa hyvin yhteen, kalastus on osa matkailukokemusta Metsätalous Monikäyttöä korostava metsätalous tukee matkailua ja ylläpitää infrastruktuuria Yhteensovittamisella ja hyvällä suunnittelulla saadaan kokonaishyötyä enemmän kuin rajaamalla molemmat omille alueilleen Kaivostoiminta Kaivostoiminnan myötä matkailulle tärkeät yhteydet paranevat Kaivostoiminnan maisema- ja päästöhaitat heikentävät matkailun imagoa Lapin matkailu Uusiutuvat energiamuodot Matkailua tukeva vihreä mielikuva Maisemallinen (tuulivoima) ja virkistyskäyttöä uhkaava haitta (vesivoima, turvetuotanto) on huomioitava Luonnontuoteala Maatalous Sovitettavissa hyvin yhteen, luonnontuotteita voidaan hyödyntää lähellä matkailualueita Luonnonsuojelu Lapin matkailu perustuu ainutlaatuisiin luontoarvoihin Kansallispuistojen ja reitistöjen osalta tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä mm. ohjelmapalvelujen kehittämiseksi Paikallisväestö Matkailupalvelut ja reitit tarjoavat virkistysmahdollisuuksia myös paikallisille asukkaille Matkailurakentaminen kaupunkien ja kuntataajamien läheisyydessä voi heikentää virkistyskäyttöä Ei aiheuta Lapissa ristiriitoja, vaan tukee matkailua mm. maatilamatkailun ja matkailukylien kautta

Matkailun ja muun maankäytön yhteensovittaminen Visualisoinnin tekniikoina voidaan käyttää esimerkiksi havainnekuvia, 3D-malleja ja poikkileikkauksia

YHTEENSOVITTAMISEN TARPEET, KUUSAMO: kaivostoiminta ja matkailu Alueet, joilla suuri yhteensovittamisen tarve Yhteys Kuolaan, Salla- Kantalahti -rautatieyhteys Ruka-Oulanka matkailualue Karhunkierros Riisitunturi- Karhutunturi - retkeilyalue Kitkan matkailualue Ruka Yhteys Paanajärvelle ja Pääjärvelle Kuusinkijoen matkailualue Yhteys Posion matkailualueisiin Kuusamon keskustaajaman matkailupalvelut Yhteydet Syötteen matkailualueelle Matkailua palvelevan raideliikenteen jatkoyhteys Kuusamoon Kylmäluoman retkeilyalue Yhteys Kylmäluoman retkeilyalueelle Yhteys Hossan matkailualueelle Iivaara Ölkky-Hossa matkailualue Yhteydet Venäjälle Keskeisimmät nykyiset matkailualueet Tulevaisuuden matkailualueet (kyselyn mukaan) Näkökulmia yhteensovittamiseen: Matkailun ja luonnonsuojelun intressit Matkailun ja virkistyksen kannalta keskeiset vesistöt (Pohjois-Kuusamo) Maisemalliset näkökohdat ja vaikutukset Luontoon perustuvan matkailun imago Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt / riskiskenaariot 22

Johtopäätöksiä ja toimenpideehdotuksia Strategiatyössä on noussut esille neljä teemaa, joissa tarvitaan matkailualueiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota: 1. Matkailun kasvutavoite lisää matkailurakentamista vai käyttöasteiden nostamista? 2. Matkailurakentamisen pelisäännöt ja kriteerit millaista matkailurakentamista tulee suosia ja mitä välttää 3. Vyöhykkeinen maankäyttö matkailussa ja muussa maankäytössä säästää luontoa ja lisää toimintojen tehokkuutta ja taloudellisuutta 4. Toimintojen yhteensovittamista tarvitaan kaikessa maankäytössä Lapissa erityisesti matkailun, luonto- ja maisema-arvojen, metsätalouden ja kaivostoiminnan osalta Suunnittelua tulee toteuttaa avoimen ja vuorovaikutteisen suunnittelun keinoin Ristiriitatilanteissa on tarpeen käyttää ulkopuolista asiantuntijaa Strategiaa tulee jalostaa alueittain ja teemoittain luomalla kriteerejä ja yhteisiä pelisääntöjä hyviä esimerkkejä tarvitaan Vyöhykkeisyyttä voidaan toteuttaa mm. matkailukeskusten saavutettavuuden parantamisen kautta ( viisaan liikkumisen matkailukeskus ) Strategia tulee jalkauttaa kentälle pilottihankkeiden ja -alueiden kautta 23

Kiitos!