OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 11.9.2015 OM 15/31/2014 Samuli Sillanpää ESITYS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI TUOMAREIDEN NIMITTÄMISESTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN, VALTION VIRKAMIESASETUKSEN SEKÄ ERÄIDEN TUOMIOISTUIMIA KOSKEVIEN ASETUSTEN MUUTTAMISESTA 1 Yleisperustelut Nykytila Kielituomarin virat Perustuslain 17 :n 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielilailla pyritään turvaamaan perustuslaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen. Lain 12-18 :ssä säädetään asioiden käsittelykielestä eri viranomaisissa. Kielilain 12 :n 1 momentin mukaan hallintoasian käsittelykielenä on kaksikielisessä viranomaisessa asianosaisen kieli. Jos asianosaiset ovat erikielisiä tai jos kaikki asianosaiset eivät asian vireille tullessa ole viranomaisen tiedossa, viranomainen päättää käytettävästä kielestä asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen. Jos kielivalintaa ei voida tehdä tällä perusteella, käytetään viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kieltä. Tuomioistuinkäsittelyä koskevan 13 :n 1 momentin mukaan hallintolainkäyttöasian käsittelykieleen sovelletaan, mitä 12 :ssä säädetään asian käsittelykielestä hallintoasiassa. Saman pykälän 2 momentin mukaan hallintoriita-asiassa, jossa asianosaisina ovat viranomainen ja yksityishenkilö, käytetään kaksikielisessä tuomioistuimessa asian käsittelykielenä yksityishenkilön kieltä. Jos kaikki asianosaiset ovat viranomaisia, käytetään vireille panevan viranomaisen kieltä, jollei toisen kielen käyttäminen vastapuolen oikeutta ja etua silmällä pitäen ole perusteltua. Kielilain 14 :n 1 momentin mukaan rikosasiassa käytetään kaksikielisessä tuomioistuimessa asian käsittelykielenä vastaajan kieltä. Jos vastaajat ovat erikielisiä tai jos vastaajan kieli ei ole suomi tai ruotsi, tuomioistuin päättää asian käsittelykielestä asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen. Jos kielivalintaa ei voida tehdä tällä perusteella, käytetään tuomioistuimen virka-alueen väestön enemmistön kieltä. Saman lain 15 :n mukaan riita-asiassa käytetään kaksikielisessä tuomioistuimessa asian käsittelykielenä asianosaisten kieltä. Jos asianosaiset ovat erikielisiä eivätkä sovi käytettävästä kielestä, tuomioistuin päättää siitä asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen. Jos valintaa ei voida tehdä tällä perusteella, käytetään tuomioistuimen virka-alueen väestön enemmistön kieltä. Edelleen saman lain 16 :n 1 momentin mukaan, mitä 15 :ssä säädetään, sovelletaan myös hakemusasioihin ja muiden kuin rikos- ja riita-asioiden käsittelyyn käräjäoikeudessa. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos asiassa on vain yksi asianosainen, käytetään kaksikielisessä tuomioistuimessa hakijan kieltä ja yksikielisessä tuomioistuimessa sovelletaan, mitä 15 :n 2 momentissa säädetään. Kielilain 17 :n mukaan hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa käytetään muutoksenhakuasian käsittelykielenä asiassa alemmassa asteessa käytettyä kieltä, jollei tuomioistuin asianosaisten oikeutta ja etua silmällä pitäen toisin päätä.
2 Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi kaksikielisissä käräjäoikeuksissa on vuoden 2010 alusta lukien ollut tuomarin virkoja, joihin nimitettävältä edellytetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n 2 momentissa säädetyn mukaisesti erityistä kielitaitoa (ns. kielituomarin virka). Tuomioistuinlakityöryhmä esitti mietinnössään (Mietintöjä ja lausuntoja 26/2014), että myös muissa kaksikielisissä tuomioistuimissa kuin käräjäoikeuksissa voisi olla kielituomarin virkoja. Ehdotus ei koskenut korkeinta oikeutta, korkeinta hallinto-oikeutta eikä työtuomioistuinta, jossa presidentin lisäksi toimii vain yksi työtuomioistuinneuvos. Tasavallan presidentti on 8.5.2015 vahvistanut lainsäädännön, jonka perusteella myös muissa kaksikielisissä tuomioistuimissa kuin käräjäoikeuksissa voi olla kielituomarin virkoja (lait 565-575/2015, HE 224/2014 vp). Lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2015. Lain esitöiden mukaan esityksellä ei perusteta lisää tuomarin virkoja. Tietyt tuomarin virat eivät myöskään olisi pysyvästi kielituomarin virkoja, vaan se, minkälaista kielitaitoa täytettävänä olevaan virkaan edellytetään, arvioitaisiin aina erikseen virkaa avoimeksi julistettaessa. Kielituomareiden tarve arvioidaan tuomioistuinkohtaisesti. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, kuinka monta kielituomarin virkaa kussakin kaksikielisessä tuomioistuimessa on. Oikeusministeriön on kuultava korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta kielituomarin virkojen tarpeellisuudesta ennen asetuksen esittelemistä valtioneuvostolle. Asetus on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kielituomareita koskevan lainsäädännön kanssa. Tuomareiden sidonnaisuuksia ja sivutoimia sekä hovioikeuksien, vakuutusoikeuden ja työtuomioistuimen johtamisjärjestelmiä koskevat uudistukset Lokakuun 2015 alusta voimaan tulevalla lainsäädännöllä muutetaan tuomareiden ja tuomioistuinten esittelijöiden sidonnaisuuksia ja sivutoimia koskevaa sääntelyä. Lisäksi hovioikeuden ja vakuutusoikeuden välijohdon tehtävät muutetaan määräaikaisiksi ja työtuomioistuimen päätösvalta keskitetään hallinto- ja talousasioissa työtuomioistuimen presidentille. Nämä muutokset edellyttävät tiettyjä tarkistuksia asianomaisia tuomioistuimia koskeviin asetuksiin, tuomareiden nimittämisestä annettuun asetukseen sekä valtion virkamiesasetukseen. Lausunnot Oikeusministeriö on varannut kaksikielisille hovi- ja hallinto-oikeuksille, markkinaoikeudelle ja vakuutusoikeudelle tilaisuuden lausua niiden kielituomarin virkojen tarpeesta. Turun hovioikeus on lausunnossaan todennut, että se käsittelee vuosittain noin sata ruotsinkielistä asiaa, eli enemmän kuin Helsingin ja Vaasan hovioikeudet yhteensä. Alueen ruotsinkielisen väestönosan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että hovioikeudessa on ainakin kolme sellaista hovioikeudenneuvosta, joilla on täydellinen ruotsin kielen taito. Tarvittavista kolmesta virasta ainakin kahden tulisi kuulua T 14 -palkkaluokkaan. Vain tällä tavoin voidaan turvata se, että ruotsinkielistä asiaa käsittelevässä kokoonpanossa on aina ruotsin kielen täydellisesti hallitseva puheenjohtaja. Tuomareita nimitettäessä on voitu havaita, että täydellisen ruotsin kielen taidon omaavilla tuomareilla on lähes aina myös täydellinen suomen kielen taito. Näin ollen kielituomarit voisivat tarvittaessa käsitellä myös suomenkielisiä asioita. Tällä hetkellä hovioikeudessa työskentelee kaksi ruotsin kielen erinomaisesti taitavaa tuomaria.
3 Vaasan hovioikeus on todennut, että hovioikeuden tuomiopiirin väestöstä noin 10 prosenttia on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Viime vuosina hovioikeus on käsitellyt noin 60 ruotsinkielistä asiaa vuodessa. Lisäksi hovioikeudessa käsitellään usein asioita, joissa asian käsittelykieli on suomi, mutta asianosaista tai todistajaa kuullaan ruotsiksi. Ottaen huomioon ruotsinkielisten asioiden lukumäärän, hovioikeuspiirin kieliolosuhteet, jäsenten poissaolot ja esteellisyydet, hovioikeus arvioi, että sen kielituomarin virkojen tarve on kaksi virkaa. Tällä hetkellä hovioikeuden jäsenistä kolme vakinaisesti nimitettyä ja yksi määräajaksi nimitetty omaavat kielitaitovaatimuksissa tarkoitetun erityisen ruotsin kielen taidon. Helsingin hovioikeus on lausunnossaan todennut, että viimeisten kolmen vuoden aikana se on käsitellyt keskimäärin noin 25 ruotsinkielistä asiaa vuodessa. Ruotsin kielellä käsiteltävien asioiden määrä on selvästi pienempi kuin hovioikeuspiirin ruotsinkielisen väestön osuus kokonaisväestöstä. Hovioikeus käsittelee kuitenkin paljon sellaisia asioita, joissa asianosainen käyttää ruotsin kieltä tai henkilöitä kuullaan ruotsin kielellä, vaikka asian käsittelykielenä on suomi. Lisäksi hovioikeuden ruotsinkielisistä tuomareista osa on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. On tärkeää, että hovioikeudessa on eri-ikäisiä äidinkieleltään ruotsinkielisiä tuomareita, jotta nämä kaikki eivät siirry eläkkeelle samanaikaisesti. Lisäksi on otettava huomioon esteellisyystilanteet ja kiireellisten asioiden käsittely sekä turvattava se, että ruotsinkielisiä tuomareita on riittävästi tarjolla myös kokonpanon puheenjohtajiksi. Ongelmallista on myös se, että ruotsinkielisten tuomareiden määrän ollessa hyvin pieni asianosaiset ja erityisesti näiden avustajat voivat tietyllä todennäköisyydellä jo ennakolta tietää, kuka heidän asiansa ratkaisee. Näillä perusteilla Helsingin hovioikeus katsoo, että hovioikeudessa tulisi olla ainakin neljä kielituomarin virkaa. Tällä hetkellä hovioikeuden jäsenistä kaksi vakinaisesti nimitettyä ja kolme määräajaksi nimitettyä omaavat erinomaisen ruotsin kielen taidon. Helsingin hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että asianmukainen ruotsin kielen taito hallinto-oikeudessa on varmistettavissa siten, että kaksi tuomarin virkaa muutetaan kielituomarin viroiksi. Hallinto-oikeudessa on tällä hetkellä kolme tuomaria, jotka osaavat erinomaisesti ruotsin kieltä. Näistä kaksi on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Turun hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että viime vuosina hallinto-oikeudessa on käsitelty noin 60 asiaa ruotsin kielellä vuodessa. Turun hallinto-oikeudessa ei kuitenkaan ole yhtään tuomaria eikä esittelijää, joka taitaisi ruotsin kielen erinomaisesti. Ruotsinkielisten asioiden käsittelyajat ovat olleet pidempiä kuin suomen kielellä käsiteltyjen asioiden. Vastaavasti tuomareiden ruotsinkielisten asioiden käsittelemiseen käyttämä juttukohtainen työaika on ollut pidempi kuin suomenkielisissä asioissa. Näin ollen on perusteltua, että Turun hallinto-oikeuteen perustetaan yksi kielituomarin virka. Vaasan hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että viime vuosina hallinto-oikeudessa on käsitelty noin 200 asiaa ruotsin kielellä vuodessa. Vakinaisesti nimitetyistä tuomareista kolmella on erinomainen ruotsin kielen taito, minkä lisäksi määräajaksi nimitetyistä tuomareista kaksi osaa erinomaisesti ruotsia. Vaasan hallinto-oikeuden esittelijöistä 12 osaa erinomaisesti ruotsin kieltä, joten ruotsin kielen taito tuomarikunnassa tullee nousemaan lähivuosina. Tähän nähden Vaasan hallintooikeus pitää riittävänä, että hallinto-oikeuteen perustetaan kolme kielituomarin virkaa. Itä-Suomen hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että Itä-Suomen hallinto-oikeudessa käsitellään ainoastaan yksittäisiä asioita ruotsin kielellä vuosittain. Hallinto-oikeudessa työskentelee yksi ruotsin kielen erinomaisesti taitava määräajaksi hallinto-oikeussihteerin virkaan nimitetty henkilö. Hallinto-oikeus pitää tärkeänä, että se voi tarjota palvelua myös ruotsin kielellä lain edellyttämällä tavalla ja että sen antama palvelu ei eroa muista kaksikielisistä tuomioistuimista. Näillä perusteilla
4 hallinto-oikeus katsoo, että yhden kielituomarin viran perustaminen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on perusteltua. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamisen myötä ruotsin kielellä käsiteltävien asioiden määrän voidaan odottaa nousevan noin yhteen prosenttiin kaikista Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa käsiteltävistä asioista. Määrä on suhteellisen pieni, mutta hallinto-oikeus katsoo, että sillä on tarve yhdelle kielituomarin viralle. Tällä hetkellä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa ei työskentele yhtään sellaista tuomaria, jolla olisi virallisesti vahvistettu erinomainen ruotsin kielen taito. Markkinaoikeus on lausunnossaan todennut, että markkinaoikeudessa on kaiken aikaa vireillä jonkin verran ruotsinkielisiä asioita. Tällä hetkellä markkinaoikeudessa työskentelee yksi äidinkieleltään ruotsinkielinen markkinaoikeustuomari, joka yleensä toimii puheenjohtajana ruotsin kielellä käsiteltävissä asioissa. Ruotsin kieltä erinomaisesti taitavalle tuomarille on markkinaoikeudessa jatkuvasti tarve. Markkinaoikeuteen on siten perusteltua perustaa yksi kielituomarin virka. Vakuutusoikeus on lausunnossaan todennut, että vakuutusoikeudessa on käsitelty viimeisten vuosien aikana keskimäärin noin 120 asiaa ruotsin kielellä vuodessa. Prosentuaalisesti ruotsinkielisten asioiden osuus on ollut noin 1,8 prosenttia vakuutusoikeuden juttukannasta. Muissa tuomioistuimissa ruotsin kielellä käsiteltävien asioiden määrät ja osuus juttukannasta huomioon ottaen vakuutusoikeus pitää perusteltuna, että vakuutusoikeuteen perustetaan kaksi kielituomarin virkaa. Tällä hetkellä vakuutusoikeudessa on kolme ruotsin kieltä erinomaisesti taitavaa vakuutusoikeustuomaria. Kielituomarin virkoja koskevat ehdotukset Arvioitaessa kielituomarin virkojen tarvetta ja sijoittamista kaksikielisiin tuomioistuimiin lähtökohtana ovat edellä selostetun lainsäädännön asettamat kielelliset vaatimukset. Kunkin kaksikielisen tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielellä käsiteltävät asiat on voitava käsitellä kaikissa tuomioistuimissa myös vähemmistön kielellä asianmukaisesti ja joutuisasti. Kielituomarin virkojen tarvetta alustavasti arvioitaessa huomioon on otettu sekä kysymyksessä olevan tuomioistuimen tuomiopiirin ruotsinkielisen väestön että tuomioistuimessa ruotsin kielellä vuosittain käsiteltävien asioiden määrä. Tilastotiedoista ei kuitenkaan ilmene, minkä verran kussakin tuomioistuimessa käytetään ruotsin kieltä asianosaisten toimesta tai todistajia kuultaessa niissä asioissa, joiden käsittelykielenä on suomi. Lisäksi se, että tuomioistuimessa on vain vähän tai ei ollenkaan erinomaisen ruotsin kielen taidon omaavia tuomareita, on saattanut vaikuttaa siihen, millä kielellä äidinkieleltään ruotsinkieliset asianosaiset ja asiamiehet ovat tuomioistuimissa prosessanneet. Jotta kielituomarin virkojen sijoittuminen vastaisi mahdollisimman hyvin kunkin kaksikielisen tuomioistuimen tosiasiallisia olosuhteita ja tarpeita, keskeisessä asemassa ehdotusta laadittaessa ovat olleet tuomioistuinten omat arviot kielituomarin virkojen tarpeistaan. Uusia tuomarin virkoja ei kuitenkaan tässä yhteydessä perusteta. Siirtymäsäännöksen mukaisesti kielituomareiden virat on sijoitettava tuomioistuimiin kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Ellei tuomioistuimessa ole riittävästi kielitaitovaatimukset täyttäviä tuomareita, viran vapautuessa on tarkasteltava, onko se julistettava haettavaksi ns. kielituomarin virkana. Ellei siirtymäajajankaan kuluessa vapaudu virkaa, joka saadaan täytettyä kielituomarin virkana, tilapäinen vajaus riittäväksi katsottavassa erityisen kielitaidon omaavien tuomareiden määrässä voidaan tarvittaessa täyttää sijoittamalla asianomaiseen tuomioistuimeen määräaikainen tuomarin virka, johon nimitettävältä edellytetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n 2 momentissa säädetyn mukaista erityistä kielitaitoa.
5 Ehdotuksen mukaan Helsingin hovioikeudessa vaadittaisiin vähintään neljältä tuomarilta tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Turun hovioikeudessa kielituomarin virkoja olisi kolme ja Vaasan hovioikeudessa kaksi. Hallintotuomioistuimissa kielituomarin virkoja olisi kaksi Helsingin hallinto-oikeudessa, yksi Turun hallinto-oikeudessa, kolme Vaasan hallinto-oikeudessa ja yksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Lisäksi erityistuomioistuimista markkinaoikeudessa olisi yksi ja vakuutusoikeudessa kaksi kielituomarin virkaa. Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiirin väestöstä ainoastaan 0,2 prosenttia on ruotsinkielisiä ja esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014 Itä-Suomen hallinto-oikeudessa ei käsitelty yhtään asiaa ruotsin kielellä. Näiden syiden vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ei tässä vaiheessa ehdoteta sijoitettavaksi kielituomarin virkaa. Oikeusministeriö tulee seuraamaan säännöllisesti ruotsin kielellä kussakin tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden määriä ja tilanteen kehittymistä eri tuomioistuimissa. Mikäli tarvetta ilmenee, kielituomareiden määrää voidaan tuomioistuinkohtaisesti tarkistaa. Asiaa tullaan tarkastelemaan vuosittain oikeusministeriön ja tuomioistuinten välillä käytävien tulosneuvottelujen yhteydessä. Ylimpien tuomioistuinten lausunnot Oikeusministeriö on varannut korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tilaisuuden lausua kielituomareiden tarpeesta ja asetusluonnoksesta. Korkein oikeus on lausunnossaan todennut, että sillä ei ole huomautettavaa kielituomarin virkojen tarvetta koskevista johtopäätöksistä. Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut, että kielituomareiden määrässä ja sijoittamisessa eri hallinto-oikeuksiin on käytetty asianmukaisia perusteita ja arvioinnissa on riittävästi huomioitu kussakin tuomioistuimessa jo oleva ruotsin kielen taito sekä tulevien vuosien tarpeet, samoin kuin ruotsin kielellä käsiteltävien asioiden määrä, tuomioistuimen tuomiopiirin väestöpohja sekä käsiteltävien asioiden laatu. Näin ollen korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole huomautettavaa asetusluonnoksesta. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 2.1 Valtioneuvoston asetus tuomareiden nimittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2. Pykälän 1 momentin 3 ja 5 kohdista poistettaisiin hovioikeudenlaamannin ja vakuutusoikeuden laamannin virkojen haettavaksi julistamista koskevat maininnat. 2 b. Pykälässä säädettäisiin niiden hovioikeudenneuvoksen, hallinto-oikeustuomarin, markkinaoikeustuomarin ja vakuutusoikeustuomarin virkojen sijoittamisesta, joihin on kelpoisuusvaatimuksena tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu kielitaito. Näitä virkoja olisi ehdotuksen mukaan Helsingin hovioikeudessa neljä, Turun hovioikeudessa kolme, Vaasan hovioikeudessa kaksi, Helsingin hallinto-oikeudessa kaksi, Turun hallinto-oikeudessa yksi, Vaasan hallinto-oikeudessa kolme, Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa yksi, markkinaoikeudessa yksi ja vakuutusoikeudessa kaksi. Riittävää kielituomareiden määrää arvioitaessa voitaisiin ottaa huomioon
6 sekä tuomarin virkoihin että määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettyinä olevat henkilöt, jotka täyttävät säädetyt erityiset kielitaitovaatimukset. 3. Pykälän 1 momentista poistettaisiin tuomareiden nimittämisestä annetun lain numero (205/2000), joka mainittaisiin 2 b :ssä. 8. Pykälässä säädetään sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan sidonnaisuudet ilmoitettaisiin nimittävälle viranomaiselle. Silloin, kun nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti, ilmoitus tehtäisiin kuitenkin oikeusministeriölle. Ilmoitus tulisi aina toimittaa tiedoksi myös sille tuomioistuimelle, johon ilmoituksen tekijä on nimitetty. Käräjäoikeuden laamanni toimittaisi ilmoituksen kuitenkin tiedoksi hovioikeudelle, hovioikeuden ja työtuomioistuimen presidentti korkeimmalle oikeudelle ja hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomari korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Pykälän 2 momentin mukaan muutokset sidonnaisuuksissa ilmoitettaisiin sille tuomioistuimelle, jossa asianomainen tuomari työskentelee. Näin kysymyksessä olevalla tuomioistuimella olisi aina ajantasainen tieto tuomareidensa sidonnaisuuksista. Käräjäoikeuden laamanni ilmoittaisi muutoksista sidonnaisuuksissaan kuitenkin hovioikeudelle, hovioikeuden ja työtuomioistuimen presidentti korkeimmalle oikeudelle ja hallinto-oikeuden, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomari korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Pykälän 3 momentin mukaan tuomioistuimen asiantuntijajäsen ja muu sivutoiminen jäsen ilmoittaisi sidonnaisuuksistaan aina sille tuomioistuimelle, jossa hän toimii. Sotilasjäsenen kohdalla noudatettaisiin kuitenkin edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä. Siirtymäsäännöksen mukaan 2 b :ssä tarkoitetut tuomarin virat olisi sijoitettava tuomioistuimiin kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Sanottu siirtymäaika on tarpeen, koska kaikissa tuomioistuimissa, joihin kielituomarin virkoja sijoitettaisiin, ei toistaiseksi ole riittävää määrää erityisen kielitaidon omaavia tuomareita. Siirtymäajan pituutta arvioitaessa on otettu huomioon kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamisen ohella virantäyttömenettelyjen arvioitu kesto. 2.2 Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen 18 :n muuttamisesta 18. Pykälän 1 momentin mukaan tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilöstön sivutoimilupahakemuksen käsittelisi edelleen pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka palveluksessa tuomari on, lukuun ottamatta päällikkötuomareita, joiden sivutoimilupa-asiat käsiteltäisiin ylemmässä tuomioistuimessa. Pykälää muutettaisiin kuitenkin tarkoituksenmukaisuus- ja johdonmukaisuussyistä siten, että sivutoimiluvan vakuutusoikeuden ylituomarille myöntäisi vastaisuudessa korkeimman oikeuden sijasta korkein hallinto-oikeus. Pykälän 2 momentin mukaan tuomarit ja tuomioistuinten esittelijät olisivat velvollisia ilmoittamaan valtion virkamieslain 18 a :n 2 momentissa tarkoitetut tiedot sivutoimista saaduista tuloista sivutoimilupa-asiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Tiedot tulisi ilmoittaa viimeistään tulon kertymistä seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä. 2.3 Valtioneuvoston asetus hovioikeusasetuksen muuttamisesta 2. Hovioikeusasetuksen 2 muutettaisiin siten, että 1 ja 2 momentit poistetaan.
7 Nykyisessä pykälän 1 momentissa säädetään osaston johtamisesta ja henkilökunnasta. Osastoista ja osaston johtamisesta säädetään 1.10.2015 lukien hovioikeuslain 8, 8 a ja 8 b :ssä. Nykyisessä pykälän 2 momentissa säädetään pääosin puheen johtamisesta osaston istunnoissa. Oikeudenkäymiskaaren 23 luvun äänestämistä koskevia säännöksiä on vakiintuneesti tulkittu siten, että ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana toimii kokoonpanon virkaikäjärjestyksessä vanhin jäsen. Tästä järjestyksestä asetuksella poikkeaminen on säädöshierarkiaan liittyvistä perustuslaillisista syistä ongelmallista. Tämän vuoksi momentti poistettaisiin tässä yhteydessä. Kokoonpanon puheenjohtajuutta koskevaa sääntelyä on tarkoitus joustavoittaa tuomioistuinlain säätämisen yhteydessä uudella laintasoisella sääntelyllä. 6. Pykälän 1 momentin 5 kohdasta poistettaisiin hovioikeudenlaamannia koskeva maininta. 7. Nykyisessä pykälässä säädetään hovioikeudenlaamannin tehtävistä. Se ehdotetaan kokonaan kumottavaksi. Osaston johtajan tehtävistä säädetään 1.10.2015 lukien hovioikeuslain 8 b :n 1 momentissa. 12. Pykälän 1 momenttia tarkistettaisiin korvaamalla johtoryhmän kokoonpanosta säädettäessä hovioikeudenlaamannit osaston johtajilla. 13. Nykyisessä pykälässä säädetään lainkäyttöasian siirtämisestä ratkaistavaksi vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Asiasta säädetään 1.10.2015 lukien hovioikeuslain 8 c :ssä. 16. Nykyisessä pykälässä säädetään hovioikeuden presidentin ja hovioikeudenlaamannin sijaisena toimimisesta. Se ehdotetaan kokonaan kumottavaksi. Sijaisuusjärjestelyistä säädetään 1.10.2015 lukien hovioikeuslain 8 b :n 2 ja 3 momentissa. 18. Pykälän 1 momentista poistettaisiin hovioikeudenlaamannia koskeva maininta. 2.4 Valtioneuvoston asetus vakuutusoikeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 4. Nykyisessä pykälässä säädetään vakuutusoikeuden laamannin tehtävistä. Se kumottaisiin kokonaan. 6. Pykälän 2 momenttia tarkistettaisiin poistamalla vakuutusoikeuden laamannia koskevat maininnat. 7. Nykyinen ylituomarin ja laamannin sijaisena toimimista koskeva pykälä kumottaisiin. Ylituomarin ja osaston johtajan sijaisena toimimisesta säädetään 1.10.2015 lukien vakuutusoikeuslain 9 :n 4 ja 5 momentissa. 9. Pykälän 1 momenttia tarkistettaisiin korvaamalla johtoryhmän kokoonpanosta säädettäessä vakuutusoikeuden laamannit osaston johtajilla. 10. Lainkäyttöasian siirtämistä vahvennettuun istuntoon tai täysistuntoon koskeva pykälä kumottaisiin. Asiasta säädetään 1.10.2015 lukien vakuutusoikeuslain 13 :ssä.
8 2.5 Valtioneuvoston asetus työtuomioistuimesta annetun asetuksen muuttamisesta 6. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtuomioistuimen presidentti nimittäisi ja ottaisi palvelukseen muun henkilökunnan ohella myös osastosihteerin ja tilapäisen sihteerin. Nykyisin osastosihteerin nimittää ja tilapäisen sihteerin ottaa palvelukseen työtuomioistuin. Muissa tuomioistuimissa kuin ylimmissä tuomioistuimissa ja työtuomioistuimessa muun henkilöstön kuin jäsenet nimittää päällikkötuomari. Työtuomioistuimen sivutoimisten jäsenten osallistuminen tuomioistuimen hallintoon on sekä poikkeuksellista että tarpeetonta. Ylimääräisen työn karsimiseksi päätösvalta keskitettäisiin näissäkin asioissa presidentille, joka johtaa työtuomioistuinta ja vastaa sen toiminnan tehokkuudesta. 7. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että työtuomioistuimen presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa, minkä määrän täytyttyä virkavapauden myöntämisestä presidentille päättäisi korkein oikeus. Pykälän 2 momentin mukaan virkavapauden myöntämisestä työtuomioistuimen muulle virka- ja työsopimussuhteessa olevalle henkilöstölle päättäisi työtuomioistuimen presidentti. 11. Nykyisessä pykälässä säädetään hallinto- ja talousasioiden käsittelemisestä työtuomioistuimessa. Pykälä kumottaisiin. Asiasta säädetään 1.10.2015 lukien työtuomioistuimesta annetun lain 5 :ssä. 3 Asetuksenantovaltuudet Lokakuun 2015 alusta voimaan tuleva lainsäädäntö sisältää tarvittavat asetuksenantovaltuudet. Valtion virkamieslain 18 :n 6 momentin ja 18 a :n 3 momentin perusteella sivutoimiluvan hakemisesta, sivutoimiluvan myöntävästä viranomaisesta ja sivutoimituloa koskevan ilmoituksen antamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tuomareiden nimittämisestä annetun lain 3 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mikä tuomioistuin julistaa vakinaisen tuomari viran haettavaksi. Saman lain 14 :n 4 momentissa on säädetty, että sidonnaisuusilmoituksen antamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Kielituomareiden lukumäärästä säädetään hovioikeuslain 3 a :n 2 momentin, hallinto-oikeuslain 6 :n 2 momentin, markkinaoikeudesta annetun lain 4 a :n 2 momentin ja vakuutusoikeuslain 3 a :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi hovioikeuslaissa (11 :n 1 momentti), vakuutusoikeuslaissa (22 :n 1 momentti), hallinto-oikeuslaissa (23 :n 1 momentti) ja työtuomioistuimesta annetussa laissa (47 :n 1 momentti) on säädetty, että lain soveltamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 4 Voimaantulo Asetukset ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2015.