Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt



Samankaltaiset tiedostot
Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Johanna Tikkanen, TkT

Kimmovasaran käyttäjän ohje. Liikenneviraston ohjeita 21/2016

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Ilmavaivaista betonia?

Kimmovasaran käyttäjän ohje

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Betonin valamisen vaikeudesta

100 siltaa - mitä opittiin

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Johanna Tikkanen, TkT

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Kimmovasaran käyttäjän ohje. Tiehallinnon selvityksiä 28/2006

Good Vibrations-projekti

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Sideaineet eri käyttökohteisiin

Betonilattiapäivä Messukeskus

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

BETONIN PURISTUSLUJUUDEN SELVITTÄMINEN VALMIISTA RAKENTEESTA PORAKAPPALEIDEN AVULLA

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

SKOL BETONIN VAATIMUKSENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN TALONRAKENNUSKOHTEISSA, OHJE

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Siltabetonien P-lukumenettely

Siltabetonien P-lukumenettely

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Vesi-sementtisuhde 100 vuotta

Siltojen betonirakenteiden toteutus - väliaikaiset soveltamisohjeet 2012

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

SILTATEKNIIKAN PÄIVÄT

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Kimmovasaran käyttäjän ohje

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Kuutioita ja lieriöitä betonin lujuuden valvonta tehtaalla ja työmaalla

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

Rasitusluokat. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Tiehallinnon selvityksiä 60/2001. Kimmovasaran käyttäjän ohje

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Betonirakenteiden materiaaliominaisuudet

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

TARKKAILUSILLAT KOKEMUKSIA 20 VUODEN SEURANNASTA

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Rakennussementit. Betonilaborantti ja -myllärikurssi Otaniemi, Espoo. Sini Ruokonen. Finnsementti OY

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Betonin korjausaineiden materiaalivaatimukset

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Rakennekoekappaleista suunnittelulujuuteen

Betonilattiat 2014 by 45 / BLY 7

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

TALVIBETONOINTI

Betonilattiapäivä. Nopea rakentaminen mitä betonilattioiden osalta tulee huomioida

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

SILLANRAKENNUSTÖIDEN ARVONVÄHENNYSPERUSTEET

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Rakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy

1 JOHDATUS BETONIIN JA BETONIRAKENTAMISEEN

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Siltabetonien P-lukumenettely. Tiehallinnon selvityksiä 30/2005

KiviFaktaa

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonimatematiikkaa

Määritelmä. Betonin osa aineet Sementti Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Paikkaus- ja pinnoitusaineille polku SILKO-ohjeisiin

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Talvibetonointi. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonimatematiikkaa

Betonisiltojen lujuustutkimukset Siltatekniikan päivät Jani Meriläinen

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

3D-muottitekniinan mahdollisuudet Building for tomorrow seminaari

BETONIN LAADUNVARMISTUS KOESUUNNITELMA

Transkriptio:

Siltabetonin puristuslujuuden osoittamismenettelyt Siltatekniikan päivät 27.-28.1.2016, Vantaa Jouni Punkki, Betoniviidakko Oy

Sisältöä: 1. 2. Betoniviidakko Oy lyhyesti Betoni puristuslujuus Miksi puristuslujuuden rooli on niin merkittävä? Vesi- sementtisuhde Betoniasema vs. rakennuspaikka Kelpoisuuden osittaminen 28 d Lujuustulosten muuntaminen Lämpötila Testausajankohta 3. 4. 5. 6. Lämpötilahistorian vaikutus puristuslujuuteen Puristuslujuuden aikariippuvuus Puristuslujuuden kelpoisuuden osoittamismenetelmät Arvosteluerät Puristuslujuustulosten käsittely tulevaisuudessa

Betoniviidakko Oy Betoniviidakko Oy on vuonna 2015 perustettu konsulttitoimisto, jonka toimintaalueita ovat mm.: Betonirakenteiden säilyvyys Betonin materiaalitekniikka Rakentamisen ympäristö- ja elinkaariasiat Kehitysprojektien suunnittelu ja koordinointi Koulutus ja ohjeiden laadinta ja päivitys Viidakko Design Esteettisten betonirakenteiden kehittäminen Resurssit: Jouni Punkki Topi Äikäs, Viidakko Design Yhteistyökumppaneita: Seppo Matala, Matala Consulting Risto Mannonen, Konsulttitsto 42 Olli Korander Seppo Petrow

Betonin puristuslujuus Betonin puristuslujuus on merkittävässä roolissa vaikka: Rakenteiden kuormitustaso ei yleensä ole korkea. Muut mekaaniset ominaisuudet usein puristuslujuutta tärkeämpiä, esim. kimmomoduuli. Säilyvyysominaisuudet (esim. P- luku) johtavat helposti suurempaan puristuslujuuteen kuin rakenteellinen mitoitus. Siltatekniikan päivät 2016 Puristuslujuuden rooli on merkittävä: 1. Turvallisuuden kannalta kriittinen ominaisuus 2. Betonin ominaisuudet korreloivat vesi- sementti- suhteen kanssa, myös puristuslujuus 3. Puristuslujuus on kohtuullisen yksinkertainen ja selkeä määrittää

Betonin ominaisuudet vs. vesi- sementtisuhde (Arvioitu korrelaatio) Ominaisuus Muut vaikuttavat tekijät Korrelaatio v/s-suhteen kanssa (0 5, 1=hyvin heikko, 5 = erittäin voimakas) Puristuslujuus 4 Kiviaineksen lujuus, Sementin lujuus, Betonin ilmamäärä Vetolujuus 4 Kiviaineksen laatu (tartunta) Kimmomoduuli 3 Sementtipastan määrä, Kiviaineksen kimmomoduuli, Betonin ilmamäärä Kutistuma, viruma 3 Sementtipastan määrä, Kiviaineksen kimmomoduuli, Betonin ilmamäärä Karbonatisoituminen 4,5 Sementtityyppi, seosaineiden laatu ja määrä, Sementin hienous Pakkaskestävyys 4- Betonin ilmamäärä Suola-pakkaskestävyys 4 Betonin ilmamäärä Kloridien tunkeutuminen 4+ Sementtityyppi, seosaineiden laatu ja määrä Sulfaatin kestävyys 2 Sementtityyppi, seosaineiden laatu ja määrä

Puristuslujuus: Betoniasema vs. rakennuspaikka Betonin ominaisuuksia valvotaan betoniasemalla, mm.: Puristuslujuus Ilmamäärä Notkeus Tiheys Betonin ominaisuudet voi kuitenkin muuttua matkalla työmaalle. Betoniasema vs. rakennuspaikka: Erot betonin tiivistyksessä Ilmamäärän muuttuminen kuljetuksen ja käsittelyn aikana Betonin erottuminen kuljetuksen ja käsittelyn aikana Betonin korkean kovettumislämpötilan aiheuttama lujuuskato Erot betonin jälkihoidossa

Kelpoisuuden osoittaminen: 28 d Puristuslujuuden testausikä on normaalisti 28 d. Näin, vaikka kuormitukset ovat vielä alhaisia nuoressa betonissa. Poikkeuksena jälkijännitys Betonin puristuslujuus kasvaa vielä 28 d:n jälkeen Testaaminen 28 d iässä on perusteltua: Puristuslujuuden avulla mitataan myös poikkeamia betonin v/s- suhteessa Tarkastellaan siis välillisesti myös betonin muita ominaisuuksia Muiden ominaisuuksien aikariippuvuus ei ole sama kuin puristuslujuuden

Puristuslujuustulosten muuntaminen Betonin puristuslujuustuloksia voidaan muuntaa vastaamaan 28 d lujuutta. Tällöin on otettava huomioon: 1. Betonin sideainekombinaatio 2. Sementtityyppi Betoniasemalla lisätyt seosaineet Betonin lämpötilahistoria EC 1992-1- 1 Lämpötilan vaikutus 8!" = $ % & '((( &2+,45 )*+,"( /0 ) $ $!7 $$$$(1) 792 Testausajankohdan vaikutus :!"# $ = & '"" $!"# &&&(3)!"" # = % & ' % )* +, - %%%(4) Kerroin s riippuu sideainetyypistä.

Lämpötilahistorian vaikutus puristuslujuuteen Lämpötilan vaikutus voidaan arvioida, kun tiedetään lämpötilahistoria (päivittäiset keskilämpötilat) EC 1992-1- 1 By50: Sargroven menetelmään perustuva kaava Lämpötilan mittauskohta olennainen Hydrataatiolämpö ei saa vaikuttaa Myöhemmällä iällä tilanne muuttuu Kaavoja ei tule käyttää 28 d jälkeen T"( ) 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 EC"1992 0,50 0,56 0,62 0,68 0,75 0,83 0,91 1,00 1,09 1,20 1,31 1,43 1,57 by50 0,37 0,44 0,52 0,60 0,69 0,79 0,89 1,00 1,11 1,23 1,36 1,49 1,63

Puristuslujuuden aikariippuvuus!"" # = % & ' % )* +, - %%%(4) Suhteellinen)puristuslujuus)(28)d)=)1) 1,2 Suhteellinen)lujuus 1,1 1 0,2 0,9 0,25 0,38 0,8 0,7 0,6 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 Aika)[d] Kerroin s vaikuttaa käyrän jyrkkyyteen Hitaampi sementti - > suurempi s- kerroin Kertoimien toimivuus suomalaisilla sementeillä on varmistettava. Eurokoodin ohjeistus toimii sellaisenaan huonosti

Puristuslujuuden kelpoisuuden osoittaminen rakennuspaikalla Taitorakenteiden kelpoisuus voidaan osoittaa eri tavoin 1. Kimmovasaratestauksella 2. Tunnistustestauksella 3. Rakennekoekappaleilla Kimmovasaratestaus mahdollinen vain jos: P- lukubetoni ja Lujuus korkeintaan C35/45 ja Betonipinta on sula Rakennekoekappaleita koskevat ohjeet ovat uusiutumassa (by65)

Kelpoisuuden0osoittaminen Puristuslujuus0rakennuspaikalla Onko: P6lukubetoni$ja $C35/45$ja betonipinta$sula KYLLÄ Kimmovasaratestaus LIVI$ohje$2/2014 Arvosteluerät$toteutus6 ja$ lujuusluokittain$(infra6ryl$42020.1.1.5.3$ ja$by65$5.3.3. Väh.$3$testauskohtaa$/$arvosteluerä$ja$ väh.$1$testauskohta$/$alkava$100$m3 Vertailulujuus$by65$kohdan$5.3.3$ mukaisesti EI Tunnistustestaus SFS6EN$ 206,$Liite$B$ja$by65$5.3.2.6$ kuitenkin: Jos$ $C30/37$ja$muottikangas:$+5$MPa Jos$C35/45$ja$muottikangas:$Lisäksi$ tunnistetestaus,$3$kpl Arvosteluerä:$6$koekappaletta$ja$1$ koekappale$alkava$100$m3 Väh.$puolet$arvosteluerän$ koekappaleista$tehty$ rakennuspaikalla Rak.paikalla tehdyt$koe6kappaleet$ testataan$vir.$testauslaitoksessa Vaatimus:$SFS6EN$206,$Liite$B,$ taulukko$b.1 VAATIMUKSET$EI$TÄYTY$TAI$ONGELMIA$ BETONOINNISSA,$JÄLKIHOIDOSSA,$ LÄMPÖSUOJAUKSESSA OK OK Rakennekoekappaleet By65$5.3.3.

Arvosteluerien muodostaminen 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Arvosteluerä on aina valmistajakohtainen. Poikkeuksen tekee suuret ja massamäärältään isot valut. Arvosteluerä on aina betonilaatukohtainen. Eri lujuusluokat ja/tai eri P- lukutasot kuuluvat aina eri arvostelueriin. Eri sideainekombinaatiot kuuluvat eri arvostelueriin. Kiviaineen enimmäisläpimitan muutos rakenteessa ei johda omaan arvosteluerään. Esim. päällysrakenteessa voidaan aloittaa jännittämiskohdat 16 mm kiviaineksella ja jatkaa sitten 32 mm kiviaineksella. Arvosteluerä on rakenneosakohtainen. Tämä on yleensä automaattista, koska lujuusluokka ja P- lukutaso muuttuvat. Perusperiaate on testata aina 28 d iässä. Voidaan käsitellä yhtenä arvostelueränä, vaikka rakenteet olisi valettu esim. kuukauden aikana (edellyttää, että massa ei ole muuttunut), mutta lujuustuloksien on oltava joko 28 d tuloksia tai vertailulujuus on muutettava vastaamaan 28 d lujuutta. Yleisperiaatteena on, että saman arvosteluerän betonit on valettu yhden kuukauden aikana.

Arvosteluerien muodostaminen Rakenneosat Peruslaatat ovat oma arvosteluerä, jos ne on valettu samalla menetelmällä. Kuivatyö ja vedenalainen valu ovat omia arvostelueriä. Eri valuajankohta ei välttämättä johda eri arvostelueriin. Maatuet ovat oma arvostelueränsä ja välituet omansa. Niissä on yleensä eri säilyvyysvaatimukset. Saman välituen vedenalainen ja vedenpäällinen osa kuuluvat eri arvostelueriin. Päällysrakenne on oma arvostelueränsä. Reunapalkit ja liikuntasaumojen tukikaista ovat kumpikin omansa.

Puristuslujuustulosten käsittely tulevaisuudessa (Asia vielä työn alla Liikennevirastossa) Lähtökohtana on, että kelpoisuuden osoittaminen tehdään 28 d iässä Poikkeuksia: Jos ei voida testata 28 d iässä - > korjataan lujuutta EC:n kaavan avulla Kovettuminen alhaisemmassa lämpötilassa - > määritetään lämpötilakorjattuikä ja testataan, kun korjattu ikä on 28 d Sideaineesta riippuvat kertoimet (s- kerroin) lujuustulosten aikakorjaamiseen on vielä varmistettava. Lämpötilakorjatun iän laskemiseen rajoituksia Maksimissaan 14 d siirtymä 28 d jälkeen korjausta ei sallita

Jouni Punkki 040 5778764 jouni.punkki@betoniviidakko.fi www.betoniviidakko.fi Siltatekniikan päivät 2016