Ulosottovelallisia vuoden 2009 lopussa



Samankaltaiset tiedostot
Ulosottovelallisia vuoden 2010 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2011 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelallisia lähes vuoden 2008 lopussa

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottovelallisten naisten osuus kasvanut tasaisesti

Ulosottovelallisia vuoden 2017 lopussa

Ulosottovelallisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2013

Ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa

Ulosottovelallisia vuoden 2015 lopussa

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Yliopistokoulutus 2010

Velkajärjestelyt 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yliopistokoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2009

Yliopistokoulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2010

Yliopistokoulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa , 4. vuosineljännes

Ammatillinen koulutus 2010

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Yrityssaneeraukset 2009

Konkurssit Vuoden 2009 aikana loppuun käsitellyt konkurssihakemukset

Moottoriajoneuvokanta 2009

Velkajärjestelyt 2013

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi syyskuussa 2012

JULKAISU 2013:1. Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat. Ulosottotoimen tilastoja vuodelta Valtakunnanvoudinvirasto Riksfogdeämbetet

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 10,9 prosenttia vuonna 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvokanta 2011

Yliopistokoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Yrityssaneeraukset lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Yrityssaneerauksien määrä jyrkässä kasvussa tammi joulukuussa 2009

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yrityssaneerausten määrä väheni 7,6 prosenttia tammi syyskuussa 2016

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Vuonna 2012 loppuun käsiteltyjen konkurssihakemusten määrä edellisvuoden tasolla

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi 4,8 prosenttia tammi-toukokuussa , toukokuu

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Yliopistokoulutus 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2013

Yrityssaneerauksien määrä kasvoi 2,5 prosenttia tammi maaliskuussa 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Yrityssaneeraukset 2012

Konkurssit. Konkurssien määrä kasvoi lähes 3 prosenttia tammi joulukuussa , joulukuu

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Yliopistokoulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Henkilöstörahastot 2008

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2010

Yliopistokoulutus 2013

Konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa 6,2 prosenttia edellisvuodesta

Henkilöstörahastot 2007

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammatillinen koulutus 2012

Hallinto-oikeuksien ratkaisut 2008

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Erityistuomioistuimet 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2008

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Transkriptio:

Oikeus 2010 Ulosottoasiat 2009 Ulosottovelallisia 243 000 vuoden 2009 lopussa Vuoden 2009 lopussa ulosottovelallisia oli 243 470. Ulosottovelallisia oli lähes 11 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisten ulosotossa olevien velkojen pääomien kokonaissaldo ilman juoksevia korkoja ja ulosottomaksuja oli hieman yli 3,9 miljardia euroa. Velkojen kokonaissaldo pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen ulosottovelka velallista kohti oli 16 100 euroa, mediaanivelan ollessa 1 700 euroa. Ulosottovelalliset vuosien 2009 ja 2008 lopussa Velallisen henkilölaji Luonnolliset henkilöt (kotimaan väestöön kuuluvat) Luonnolliset henkilöt (ei kotimaan väestöön kuuluvat) Oikeushenkilöt Yhteensä Velalliset lkm, 2009 211 083 10 182 22 205 243 470 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa, 2009 3 329 892 190 496 403 547 3 923 935 Velalliset lkm, 2008 205 031 8 738 18 901 232 670 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa, 2008 3 398 299 205 079 320 490 3 923 869 Velallisista luonnollisten henkilöiden osuus oli 91 prosenttia. Luonnollisista henkilöistä 211 083 (95 %) kuului Suomessa vakinaisesti asuvaan väestöön. Näistä 66 prosenttia oli miehiä ja 34 prosenttia naisia. Miesten euromääräinen ulosottovelka henkeä kohti (18 900 euroa) oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin naisten ulosottovelka henkeä kohti (9 700 euroa). Vireillä olevia ulosottoasioita velallisilla oli lähes 1,4 miljoonaa kappaletta. Keskimäärin ulosottovelallisilla oli 6 vireillä olevaa ulosottoasiaa yhtä velallista kohti. Ulosottoasioista suurimpina ryhminä olivat muut julkisoikeudelliset asiat, muut yksityisoikeudelliset perintäasiat ja veroasiat. Edellä mainitut ulosottoasiat kattoivat 90 % kaikista vireillä olleista ulosottoasioista. Muut julkisoikeudelliset asiat ryhmään kuuluvista asioista merkittävimpiä olivat erilaiset lakisääteiset vakuutusmaksut. Helsinki 20.9.2010 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Vireillä olevat ulosottoasiat vuosien 2009 ja 2008 lopussa, kpl Ulosottoasiat -tilasto perustuu oikeusministeriön ulosoton asianhallintajärjestelmästä saataviin tietoihin. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosio-ekonomisia taustatietoja. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2009...4 Laatuseloste: Ulosottoasiat...4 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulosottovelalliset ulosottovirastoittain 2009 Ulosottopiiri Helsingin ulosottovirasto Kanta-Hämeen ulosottovirasto Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Keski-Suomen ulosottovirasto Kainuun ulosottovirasto Länsi-Pohjan ulosottovirasto Kymenlaakson ulosottovirasto Pohjois-Savon ulosottovirasto Päijät-Hämeen ulosottovirasto Etelä-Karjalan ulosottovirasto Etelä-Savon ulosottovirasto Oulun seudun ulosottovirasto Satakunnan ulosottovirasto Raahen seudun ulosottovirasto Lapin ulosottovirasto Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Pirkanmaan ulosottovirasto Varsinais-Suomen ulosottovirasto Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirasto Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Ahvenanmaa Kaikki alueet yhteensä Velalliset, lkm 37 172 8 049 6 662 10 267 2 891 3 451 7 678 10 172 9 278 5 608 7 257 12 328 11 943 4 683 5 220 6 791 21 406 20 427 9 874 23 198 18 133 982 243 470 Ulosottovelkojen kokonaissaldo, 1000 euroa 872 233 112 383 82 690 123 276 27 570 39 797 91 560 129 614 126 209 55 361 98 230 150 995 153 580 59 087 80 580 81 360 321 263 443 904 151 369 343 740 370 086 9 038 3 923 935 Perinnässä olevat asiat, lkm 196 099 50 145 39 701 53 839 15 244 15 918 39 253 57 894 52 630 33 321 45 888 75 985 68 679 29 714 28 636 38 959 143 134 113 564 64 053 125 534 109 135 6 102 1 403 427 Laatuseloste: Ulosottoasiat 1. Tilastotietojen relevanssi Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulosottoasioilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana ulosottopiireissä vireillä olleita tai päättyneitä ulosottoasioita. Ulosottoasia luokitellaan avoimeksi tai päättyneeksi sen mukaan jatkuuko asian vireilläolo vielä kalenterivuoden päätyttyä. Ulosottoasian hakijana voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottovelallinen voi niin ikään olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Ulosottoasioita säätelee ulosottokaari (705/2008), joka astui voimaan 1.1.2008. Ulosottokaari korvasi aikaisemmin voimassa olleet ulosottolainsäännökset. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosottoa edeltää yleensä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Velkoja voi pyytää ulosottomiehen toimenpiteitä sen jälkeen, kun hänen saatavastaan on olemassa tuomioistuimen päätös, jossa maksuvelvollisuus on määrätty. Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle yleensä vireilletuloilmoituksen. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä. Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Elatusapujen perinnän osalta ei vaadita tuomioistuimen päätöstä, jos elatusmaksuista on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Osamaksusopimusten osalta perintään voidaan ryhtyä ulosottomiehen laatiman osamaksutilityspöytäkirjan perusteella. 4

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastokeskukselle toimitetaan kerran vuodessa oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ulosottoyksikön työmäärä- ja euromäärätilastoja. Aineisto on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeushallinnon ulosoton tietojärjestelmän tietovarastosta, josta käytetään lyhennettä dwuljas. Tilastokeskuksessa kotimaassa asuviin henkilötunnuksellisiin ulosottovelallisiin yhdistetään Tilastokeskuksen aineistoista sosio-ekonomisia taustatietoja. Kaikki julkaistavat taulukot laaditaan Tilastokeskuksessa. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen perusaineistona dwuljasta voidaan pitää erittäin kattavana, tiedot kohdistuvat ajallisesti täsmällisesti ja mitattavat muuttujat vastaavat hyvin määritelmiänsä. Aineistossa voi kuitenkin olla vääriä tietoja esimerkiksi tiedonantajan tallennusvirheistä johtuen. Näitä virheitä korjataan tarkastamalla vääriltä vaikuttavat tiedot. Tietoja tarkastetaan myös tekemällä vertailua oikeushallinnon ulosottotoimen tilastoon. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Ulosottoasioiden tilasto julkaistaan kerran vuodessa. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulosottoasioiden tilastosta julkaistaan tuorein julkistus Internetissä Tilastokeskuksen kotisivulla. Julkistus ilmestyy aina julkaisupäivänä kello 9.00. Aikasarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulosottoasioiden tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2008 ja tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia tästä lähtien. Tilastoissa käytetään uusinta julkaisuhetkellä voimassa olevaa ulosottopiirien luokitusta. Aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta ulosottopiiriluokitusta, jotta tilastot olisivat vertailukelpoisia. Asiatyypin osalta käytetään tilastovuonna voimassa olevaa luokitusta. Myös näiden osalta aikaisempien vuosien luvut muutetaan vastaamaan uusinta luokitusta. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Ulosottoasioiden tilastolla ei ole suoria kosketuspintoja muihin Tilastokeskuksen oikeustilastojen aineistoihin. Oikeushallinnon ulosottoyksikkö tuottaa vuosittain paperijulkaisun ulosottotoimesta. Julkaisun tilastot eivät ole täysin yhtenäisiä Tilastokeskuksen ulosottoasioiden tilaston kanssa. Tilastojen välisten erojen oletetaan kuitenkin olevan vähäisiä. Erot tilastojen välillä johtuvat lähinnä siitä, että oikeushallinnon ulosottoyksikön paperijulkaisuun tehdään ulosottovirastojen esitysten perusteella manuaalisia korjauksia. Manuaalikorjaukset eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskukseen toimitettavaan perusaineistoon (dwuljakseen). Velallisiin kohdistuvien ulosottoasioiden lukumäärä voi olla hieman suurempi kuin ulosottoasioiden kokonaismäärä, sillä yhteen ulosottoasiaan voi liittyä useampi kuin yksi ulosottovelallinen. Velallistiedoissa velalliseen kohdistuva ulosottoasia lasketaan aina yhdeksi riippumatta ulosottoasiaan liittyvien velallisten lukumäärästä. 5

Oikeus 2010 Lisätietoja Pekka Hänninen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma oikeus@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi (09) 1734 2606 Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C 0 00022 TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 2011 faksi (09) 1734 2500 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-1514 (pdf)