Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025 23.5.2014

Tausta: Muuttuva toimintaympäristö 2

Aasia ottaa paikkansa takaisin Osuudet maailman bruttokansantuotteesta, % Lähde: Angus Maddison Historical Statistics, http://www.ggdc.net/maddison/oriindex.htm, ETLA 3

Kasvun painopiste siirtyy itään ja etelään BKT:n kasvuvauhti vuonna 2000 Vuosimuutos % 10 % tai yli 6 % - 10 % 3 % - 6 % 0 % - 3 % Alle 0 % Tieto puuttuu 4

Kasvun painopiste siirtyy itään ja etelään BKT:n kasvuvauhti, ennuste vuodelle 2019 Vuosimuutos % 10 % tai yli 6 % - 10 % 3 % - 6 % 0 % - 3 % Alle 0 % Tieto puuttuu 5

Kehittyvien maiden painoarvo lisääntyy Osuus maailman BKT:sta, % 2010 2025 Muut teollisuusmaat Kiina Intia Japani Brasilia USD 60 biljoonaa USD 100 biljoonaa Venäjä Euroalue Yhdysvallat Muut kehittyvät maat Keskiluokka kasvaa 3 000 000 000 kuluttajalla vuoteen 2030 mennessä* Lähde: Maailmanpankki, McKinsey*, ETLA 6

Kiinnikurottavaa jää vielä BKT per capita käyvin hinnoin, dollaria Teräksen kulutus per capita kasvaa Teräksen kulutus per capita alenee Lähteet: Maailmanpankki, Döhrn Krätschell: Long Term Trends in Steel Consumption, Ruhr Economic Papers 415, 2013 7

Väestö muuttaa kaupunkeihin Yli miljoonan asukkaan kaupungit v. 1975 Lähde: United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division, Google Maps 8

Tietokoneiden laskentateho kasvaa Transistorien lukumäärä Intelin mikroprosessoreissa 4004 (10 µm) 486 (1 µm) 8008 (10 µm) 8080 (6 µm) 386 ( 1,5 µm) 8086 ( 3 µm) 286 (1,5 µm) Lähde: Intel 11

Tietokoneiden laskentateho kasvaa Transistorien lukumäärä Intelin mikroprosessoreissa Pentium (0,8 µm) 3rd Gen Core (22 nm) Pentium Pro (0,35 µm) 2nd Gen Core (32 nm) Pentium II (0,25 µm) Pentium III (0,25 µm) Pentium 4 (0,18 µm) Pentium M (90 nm) Core 2 Duo (65 nm) Core 2 Duo (45 nm) Lähde: Intel 12

Tietoverkot yhdistävät maat ja mantereet Vedenalaiset tietoliikennekaapelit vuoden 2014 alussa Lähde: Telegeography (www.submarinecablemap.com) 13

Tietoverkkojen välityskyky kasvaa Kansainvälinen Internet-kaista, miljoonaa megabittiä sekunnissa Lähde: International Telecommunications Union 14

Tuotanto: Miten 15

Tietotekniikan hyödyntäminen lisääntyy Tuottavuus nousee ja valmistus tehostuu Perinteisen sarjavalmistuksen automatisointi Joustavat valmistusjärjestelmät Piensarjatuotantoon soveltuvat robottisolut Ihmisten kanssa työskentelevät robotit Älykkäät tehtaat Teollinen internet Kuvat: Valmet Automotive, Fastems, Rethink Robotics, Fraunhofer IAO 16

Teollisuusrobotit yleistyvät Tulevaisuuden robotit kykenevät yhteistyöhön ihmisten kanssa Kuvat: Robot Hall of Fame, Rethink Robotics Ensimmäinen teollisuusrobotti Unimat vuonna 1961 GM:n Ternstedtin tehtaalle New Jerseyssä Vuoden 2012 loppuun mennessä oli myyty 2 470 000 teollisuusrobottia Käytössä oli 1 235 000 1 500 000 teollisuusrobottia Työntekijämäärään suhteutettuna eniten Koreassa, Japanissa ja Saksassa Hyödynnetään eniten auto- ja elektroniikkateollisuudessa Käyttö lisääntyy myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Roboteista tulee edullisempia, yksinkertaisempia käyttää, ja kykeneviä yhteistyöhön ihmisten kanssa 17

Teollinen vallankumous etenee Neljäs vaihe: älykkäät tehtaat (Industrie 4.0) Fordin T-mallin ensimmäinen tuotantolinja v. 1913 Ens. ohjelmoitava logiikka-ohjain Modicon 084, v. 1969 Kolmas vaihe Tuotannon automatisointi Elektroniikka ja tietotekniikka Neljäs vaihe Älykkäät tehtaat Kyberfyysiset järjestelmät Samuel Cromptonin kehruumuuli v. 1779 Toinen vaihe Työnjakoon perustuva massatuotanto Sähkövoima Ensimmäinen vaihe Tuotannon mekanisointi Vesi- ja höyryvoima DFKI:n alkuperäisidean mukaan ETLA 1700-luvun loppu 1900-luvun alku 1970-luvun alku 2010-luvun alku 18

Teollinen internet luo mahdollisuuksia Teollisissa palveluissa uutta liiketoimintapotentiaalia 01010011011101010110111101101101011001010110111000100000011010110110 11110110111001100101001011010010000001101010011000010010000001101101 01100101011101000110000101101100011011000110100101110100011101010110 11110111010001100101011101000110010101101111011011000110110001101001 01110011011101010111010101100100011001010110110001101100011000010010 00000110111101101110001000000110100001111001011101101100001110100100 01110100001000000110010101110110110000111010010011000011101001000111 01000010000001101101011001010110111001100101011100110111010001111001 0110101101110011011001010110010101101110 Datan analysointi Kehittyneemmät koneet Paremmat prosessit Tehokkaampi tuotanto 19

Tuotanto: Missä 20

Eurooppa on vahvassa asemassa Osuus maailman arvonlisäyksestä, % Lähde: WIOD, ETLA 21

Eurooppa on vahvassa asemassa Osuus tavaroiden viennistä (pl. EU:n sisäinen), % Lähde: Lähde: WIOD, OECD, ETLA ETLA 22

Eurooppa on vahvassa asemassa Osuus ulkomaiseen loppukäyttöön sis. arvonlisästä (pl. EU:n sis.), % Lähde: OECD, ETLA 23

Vienti EU:n ulkopuolelle kasvaa Kasvu on ollut sisäisen kaupan kasvua nopeampaa Metallituoteteollisuus, mrd. euroa Kone- ja laiteteollisuus, mrd. euroa 100 250 90 80 Muut 200 Muut 70 Belgia Ruotsi Suomi Itävalta 60 Puola 150 Espanja 50 Alankomaat Itävalta Ruotsi Belgia 40 Espanja 100 Alankomaat Iso-Britannia Ranska 30 Ranska Iso-Britannia 20 Italia Saksa 50 Italia Saksa 10 0 Intra '00 Intra '12 Extra '00 Extra '12 0 Intra '00 Intra '12 Extra '00 Extra '12 Lähde: Eurostat, ETLA 24

Saksa on epäsuora vientikanava Oman toimialan välituotteiden alkuperä Saksan teollisuudessa, % 25

Välituoteviennissä on mahdollisuuksia Välituotteiden tuonti Saksaan 2011 Metallituoteteollisuus 1 000 dollaria % 1 Italia 2 555 856 9,8 2 Kiina 2 486 977 9,6 3 Tsekki 2 480 188 9,6 4 Itävalta 2 204 963 8,5 5 Sveitsi 1 839 200 7,1 6 Puola 1 800 682 6,9 7 Alankomaat 1 367 748 5,3 8 Ranska 1 265 608 4,9 9 Belgia, Luxemburg 851 959 3,3 10 Espanja 802 994 3,1 11 Yhdysvallat 763 864 2,9 12 Taiwan 743 487 2,9 13 Unkari 715 658 2,8 14 Turkki 586 220 2,3 15 Slovakia 582 944 2,2 16 Iso-Britannia 533 454 2,1 17 Ruotsi 513 623 2,0 18 Japani 417 105 1,6 19 Tanska 388 062 1,5 20 Intia 384 148 1,5 21 Slovenia 319 228 1,2 22 Korea 288 470 1,1 23 Romania 264 349 1,0 24 Portugali 219 369 0,8 25 Irlanti 147 184 0,6 34 Suomi 68 310 0,3 EU yhteensä 17 351 325 66,8 Kone- ja laiteteollisuus 1 000 dollaria % 1 Italia 4 549 081 10,5 2 Yhdysvallat 3 817 249 8,8 3 Sveitsi 3 523 901 8,2 4 Tsekki 3 237 585 7,5 5 Ranska 2 910 218 6,7 6 Itävalta 2 617 299 6,1 7 Kiina 2 590 619 6,0 8 Japani 2 248 720 5,2 9 Puola 1 850 487 4,3 10 Alankomaat 1 510 314 3,5 11 Iso-Britannia 1 460 387 3,4 12 Slovakia 1 425 192 3,3 13 Unkari 1 403 116 3,2 14 Belgia, Luxemburg 1 073 274 2,5 15 Ruotsi 1 022 182 2,4 16 Espanja 825 420 1,9 17 Romania 621 868 1,4 18 Turkki 606 598 1,4 19 Tanska 587 828 1,4 20 Intia 508 315 1,2 21 Slovenia 423 990 1,0 22 Korea 415 514 1,0 23 Kanada 382 156 0,9 24 Portugali 356 866 0,8 25 Singapore 353 298 0,8 26 Suomi 349 756 0,8 EU yhteensä 26 728 809 61,9 Lähde: OECD, ETLA 26

Tuotteet: Mitä 27

Raaka-aineet ja energia pysyvät kalliina Koneilta ja laitteilta vaaditaan raaka-aine- ja energiatehokkuutta Uudet kevyemmät materiaalit Uudet ainetta lisäävät tuotantomenetelmät Aiempaa kevyemmät rakenteet Uudet käyttövoimaratkaisut Tietotekniikan kasvava hyödyntäminen Lähde: U.S. Energy Information Administration, ETLA 28

Raaka-aineet ja energia pysyvät kalliina Koneilta ja laitteilta vaaditaan raaka-aine- ja energiatehokkuutta Lujat erikoisteräkset Alumiini Titaani Metalliseokset Komposiitit Biokomposiitit Keraamit Hybridimateriaalit Kuvat: Audi, UPM 29

Ainetta lisäävä valmistus etenee 3D tulostus luo uusia mahdollisuuksia Kuvat: EOS Kykenee tuottamaan muotoja, joita ei pystytä valmistamaan perinteisillä menetelmillä Lujat ja kevyet rakenteet yksi mahdollinen sovelluskohde Mahdollistaa esimerkiksi varaosien hajautetun valmistuksen Siemens on aloittanut kaasuturbiinien varaosien 3Dtulostuksen tammikuussa Myös GE on aloittamassa menetelmän hyödyntämisen Ei korvaa sarjavalmistuksessa perinteisiä menetelmiä 30

Uudet käyttövoimaratkaisut yleistyvät Kasvihuonekaasupäästöt pienentyvät Kuvat: Neste Oil, Fortum, Woikoski Moottorit ja voimansiirtoratkaisut riippuvat käyttövoimasta Useita vaihtoehtoja: biopolttoaineet, sähkö, vety Käyttövoiman valinta riippuu hinnasta, saatavuudesta ja toimintasäteestä Biopolttoaineilla valmis jakeluverkosto Sähkö edullista, mutta toimintasäde lyhyt Vety puhtainta, mutta jakeluverkosto vasta suunnitteilla Tulevaisuus kysymysmerkki, vaihtoehdot syytä pitää avoimina 31

Koneista tulee entistä älykkäämpiä Tietotekniikka auttaa tekemään koneista energiatehokkaampia Digitaaliset hallintajärjestelmät mahdollistavat paremman ergonomian Koneita voidaan etäkäyttää ihmisten ei tarvitse työskennellä epämukavissa tai vaarallisissa ympäristöissä Koneet voivat mitata työsuoritteita ja prosesseja, ja optimoida lopputuloksen Kone voi lähettää liikkuvan laajakaistan välityksellä tietoa työsuoritteista, työhön kuluneesta ajasta, ja omasta tilastaan Huolto- ja korjaustarve on mahdollista ennakoida seisonta-ajat minimoituvat Kuvat: Sandvik, Ponsse, Metos 32

Johtopäätöksiä 33

Tuotteilla on laajat markkinat Kone- ja metallituoteteollisuudella on asiakkaita useimmilla toimialoilla Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden investointikäyttö Yhdysvalloissa v. 2012 Lähde: U.S. Bureau of Economic Analysis, ETLA 34

Tuotteilla on laajat markkinat Kone- ja metallituoteteollisuudella on asiakkaita useimmilla toimialoilla Muut yksityiset palvelut Maa- ja metsätalous Kaivostoiminta, öljyn ja kaasun tuotanto Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotteiden investointikäyttö Yhdysvalloissa v. 2012 Kauppa, varastointi ja kuljetus Teollisuus Rakennus toiminta Sähköja LVIhuolto Lähde: U.S. Bureau of Economic Analysis, ETLA 35

Kilpailutilanne muuttuu Kehittyvien maiden palkat nousevat, automaatio tasaa kustannuseroja Lähde: Unido, ETLA Kuva: Valmet Automotive Teollisuusmaiden yritykset ovat kotiuttaneet tuotantoa mm. seuraavista syistä: Lyhyemmät toimitusajat, joustavammat toimitukset ja paremmat tuotteiden räätälöintimahdollisuudet Tuotannon laatuongelmat kehittyvissä maissa Kehittyvien maiden työvoimakustannusten ja kuljetuskustannusten nousu Hyödyt tutkimus- ja kehitystoiminnan ja tuotannon läheisyydestä 36

Kyse ei ole pelkästään palkoista Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat monet tekijät 37

Valmistus ja palvelut tukevat toisiaan Suomessa onnistuu monenlainen liiketoiminta Koneiden ja laitteiden lähettämän tiedon seuranta ja analysointi Globaali tutkimus ja kehitystoiminta Yksittäisiä tuotteita ja lyhyitä sarjoja globaaleille markkinoille, pitempiä EMEA-alueelle, välituotteita kotimaisille ja eurooppalaisille päähankkijoille Huolto- ja ylläpitoliiketoiminnan globaali koordinaatio Asiakkaiden konsultointi ja muu teollinen palveluliiketoiminta 38

Muutos edellyttää strategisia valintoja Kotimaassa on runsaasti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen Liiketoimintastrategian valinta Komponenttitoimittajana jatkaminen Järjestelmätoimittajaksi kehittyminen Teknologiakumppanuuden kehittäminen Oman tuotteen kehittäminen Palveluliiketoiminnan kehittäminen Kasvu ja kansainvälistyminen Liittoutumis- ja omistajastrategian valinta Itsenäisenä pysyminen Löyhän liiton rakentaminen Yritysryhmän luominen omistusjärjestelyin Konsernin rakentaminen yrityskaupoin Yritysten fuusioiminen Operatiivisen toiminnan kehittäminen Laadun hallinta Markkinointi ja asiakasprosessit Tuotekehitys Tuotanto Logistiikka ja tietovälineet Johtaminen ja esimiestyö 39

Suomen kone- ja metallituoteteollisuudella on hyvät eväät menestyä! Teollisiin palveluihin liittyvät mahdollisuudet Innovointikyky Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä osaaminen Koneenrakennustaito 40