SUOMEN PURJELAUTALIITTO RY Ehdotus liiton uusiksi säännöiksi TOIMINTASÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta- alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Purjelautaliitto ry, englanniksi Finnish Boardsailing Association. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, Uudenmaan läänissä. Yhdistyksen toiminta- alueena on koko maa. Yhdistys on perustettu toukuun 23 päivänä 1989 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto. Liiton kieli on suomi. II Tarkoitus ja toiminta 2 Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää purje-, leija- ja SUP- lautailua ja näiden lajien talviharrastusta liiton toiminta- alueella siten, että mahdollisimman moni liiton jäsen harrastaisi kunto-, kilpa- tai huippu- urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - toimeenpanee kilpailuja, koulutustilaisuuksia, näytöksiä, kursseja ja juhlia - järjestää valmennus- ja harjoitustoimintaa - - hankkii tarvittavia välineitä ylläpitää hyvää yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten seurojen, luokkaliittojen ja lajiorganisaatioiden kanssa Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi harjoittamalla julkaisu- ja tiedotustoimintaa, ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä tarpeellisia kiinteistöjä. Liitto voi myös toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia. Lisäksi liitto voi harjoittaa kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliiketoimintaa ja bingotoimintaa sekä välittää jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja asusteita. Tarvittaessa liitto hankkii toimintaansa varten asianmukaisen luvan. Lisäksi liitto toimii Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n alaisena luokkaliittona jäsentensä aktiivisena edunvalvojana. III Liiton jäsenet 4 Liiton johtokunta voi hyväksyä liiton jäseneksi henkilön, joka sitoutuu noudattamaan liiton ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sääntöjä ja päätöksiä.
Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi liiton johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka tukee liiton toimintaa suorittamalla vuotuisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla yhteisöjäsenelle on puhe- mutta ei äänioikeutta liiton kokouksissa. Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä liiton kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on edistänyt merkittävästi liiton toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan johtokunnan esityksestä liiton kokouksen päätöksellä kutsua liiton puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Liitto ylläpitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. 5 Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on tehtävä kirjallinen ilmoitus asiasta liiton jäsenrekisteriin. Myös sähköpostitse tehty ilmoitus on pätevä. Jäsen voi myös ilmoittaa eronsa suullisesti liiton kokouksessa, jolloin asia kirjataan kokouspöytäkirjaan. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty. Eroava jäsen on kuitenkin velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kalenterivuoden loppuun asti. 6 Liiton johtokunta voi erottaa jäsenen, joka - laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen - toimii liiton sääntöjen vastaisesti - rikkoo lakeja tai esiintyy urheiluhengen vastaisesti - toimii liiton tarkoitusperien vastaisesti Erottaminen ilmoitetaan jäsenelle kirjallisesti ja/ tai sähköpostitse. Erotetulla on oikeus vedota liiton johtokuntaan. Vetoomus tehdään kirjallisesti liiton johtokunnalle 14 päivän kuluessa erottamispäätöksen postituspäivästä, postituspäivää lukuun ottamatta. Johtokunnan on kutsuttava koolle liiton kokous vähintään 30 päivän kuluessa vetoomuksen saatuaan. Mikäli vetoomusta ei tehdä edellä mainitussa järjestyksessä, erottamispäätös astuu voimaan määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsotaan erotetuksi liitosta vasta sitten, kun liiton kokous on vahvistanut erottamispäätöksen. Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta vaatia takaisin liitolle suorittamiaan maksuja. IV Jäsenmaksut 7 Liiton vuosikokous päättää vuosittain jäseniltä perittävien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta. Liiton johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos jäsen on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia tai muutoin edistänyt liiton asemaa edustamiensa lajien luokkaliittona.
Vapautus jäsenmaksujen suorittamisesta on ainainen. V Liiton varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset 8 Liitto pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen marras- joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajankohdan määrää liiton johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu on toimitettava jäsenille kirjallisesti joko postitse tai sähköpostitse. 9 Vuosikokouksessa käsitellään 1 Kokouksen avaus 2 Valitaan kokoukselle - puheenjohtaja - sihteeri - kaksi pöytäkirjan tarkastajaa - ääntenlaskijat 3 Todetaan - läsnäolijat - äänioikeutetut jäsenet 4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Esitetään vahvistettavaksi liiton johtokunnan laatima vuosi- ja tilintarkastuskertomus ja esitetään tilintarkastajien antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 6 Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille 7 Vahvistetaan tulevaksi toimintakaudeksi - toimintasuunnitelma - talousarvio - yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten 8 Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi- ikäisten jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi 9 Valitaan kahdeksi seuraavaksi toimintavuodeksi täysi- ikäisten jäsenten keskuudesta johtokuntaan kaksi jäsentä erovuoroisten tilalle. 10 Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat 11 Valitaan vastuuhenkilöt kutakin liiton ohjelmassa olevaa urheilumuotoa edustavaan jaostoon sekä muut tarvittavat toimihenkilöt 12 Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus 13 Käsitellään johtokunnan esittämät tai jäsenten 10 :n mukaisesti vireille panemat asiat 14 Kokouksen päättäminen 10 Liiton ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai, kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Esitys voidaan toimittaa johtokunnalle
sähköpostitse. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous kutsutaan koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä esityksen edellä mainitulla tavalla. Asioita, joita liiton jäsenet haluavat vuosikokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Kirjallinen esitys voidaan tehdä sähköpostitse johtokunnan puheenjohtajalle, jonka tulee käsitellä esitys johtokunnan kanssa pikimmiten esityksen saatuaan. 11 Liiton, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kokousten puheenjohtajien ja sihteerin on allekirjoitettava ja valittujen tarkastajien tarkastettava kyseisen kokouksen pöytäkirja. Johtokunnan jaostojen ja valiokuntien kokouspöytäkirjat tarkistetaan mahdollisimman nopeasti kokouksen päätyttyä tai viimeistään seuraavassa kokouksessa. 12 Kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. V Liiton hallinto 13 Liiton toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä liittoa edustaa vuosikokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut kuusi jäsentä. Johtokunnan jäsenistä kaksi on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä ja toisella kerralla eroaa kaksi arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, valitsee liiton kokous hänen sijaansa, hänen jäljellä olevaksi toimintakaudeksi toisen jäsenen, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi- ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi. Lisäksi johtokunta valitsee täysi- ikäisten jäsentensä keskuudesta taloudenhoitajan ja tarvittaessa sihteerin, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.
Lisäksi johtokunta valitsee vuosikokouksessa yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan vähintään kaksi varajäsentä. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai, kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Kirjallinen vaatimus voidaan tehdä sähköpostitse. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet johtokunnan varsinaisista jäsenistä on paikalla. Johtokunnan tehtäviä ovat erityisesti 1 Toimia liiton toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että liiton tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti 2 Olla vastuussa liiton toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti 3 Suunnitella ja kehittää liiton toimintaa kokonaisuudessaan sekä johtaa liiton toimintaa liiton tarkoitusten ja tavoitteiden mukaisesti 4 Vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat henkilöresurssit suorittamaan niille määrättyjä, johtokunnalle vastuullisia tehtäviä 5 Vastata liiton ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta 6 Vastata Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n sääntöjen ja ohjeiden liitolle asettamista velvoitteista 7 Vastata liiton kokousten antamista velvoitteista 8 Pitää jäsenluetteloa 9 Hoitaa seuran taloutta 10 Hoitaa seuran tiedotustoimintaa 11 Hyväksyä ja erottaa jäsenet 12 Valita tarvittaessa sekä erottaa liiton palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan 13 Päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä 14 Ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita liiton etu vaatii 15 Luovuttaa tilit toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. 14 Liiton toiminta- ja tilivuosi on 1.11.- 31.10. 15 Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kukin yksin. Liiton nimenkirjoittajien on oltava täysi- ikäisiä. VI Muita määräyksiä 16 Liiton kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekisteröimättömiä alaosastoja ja valita näihin tarpeelliset johto- ja toimielimet.
17 Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää liiton kokous. Ollakseen pätevä päätöksen on saatava läsnä olevien, äänioikeutettujen jäsenten kolmen neljäsosan äänienemmistön kannatus kahdessa perättäisessä, vähintään yhden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa. Sääntömuutos astuu voimaan, kun se on hyväksytty yhdistysrekisterissä. 18 Liiton purkamisessa, jotta liiton purkamista koskeva päätös olisi pätevä, on se tehtävä liiton kokouksessa ja kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä on kolmen neljäsosan kannatettava sitä kahdessa perättäisessä, vähintään yhden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta. 19 Jos liitto on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin toiminta- alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen jälkimmäisen kokouksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Liiton purkamisesta ilmoitetaan yhdistysrekisteriin.