Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 46/10/2 Dnro ISAVI/7/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue HAKIJAT ASIA Maila Pöysä, Merja Nurminen, Riitta Outinen, Jaana Pöysä, Juha Pöysä ja Mika Pöysä Aimo Pöysän kuolinpesän osakkaina Kannonlahden vanhan myllypadon korvaaminen uudella pohjapadolla, Pertunmaa. VOIMASSA OLEVA LUPAPÄÄTÖS HAKEMUS Hankkeen tausta Mikkelin läänin kuvernöörinvirasto on päätöksellään 24.10.1856 antanut Markus Knaappilalle luvan myllyn perustamiseen Kahenkertasenkoskeen ja veden säännöstelemiseen padon avulla Mäntyharjun kunnan Anetun kylässä päätöksessä sanotuilla ehdoilla. Perustamispäätöksessä patoamiskorkeudeksi on määrätty 0,92 metriä padon vieressä sijaitsevan puron pohjana olevasta kalliosta. Maila Pöysä, Merja Nurminen, Riitta Outinen, Jaana Pöysä, Juha Pöysä ja Mika Pöysä ovat Aimo Pöysän kuolinpesän osakkaina ja patoalueen kohdalla olevan Myllyrinteen tilan RN:o 2:105 nykyisinä omistajina 24.2.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessaan pyytäneet lupaa vanhan Kannonlahden myllypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on turvata yläpuolisten järvien vedenkorkeuden säilyminen nykyisen rantojen käytön kannalta kohtuullisella korkeudella ja turvata myllylammen käyttö Myllyrinteen tilan uimapaikkana. Myllyn toiminta on loppunut 1970-luvun lopulla. Tarvetta myllyn toiminnan aikaiseen veden juoksutuksen säännöstelyyn ei enää ole. Nykyisille omistajille Myllyrinteen tila on siirtynyt 1980-luvun alussa. Tila on vapaa-ajan käytössä. Padon yläpuolella on noin kahden aarin kokoinen allas, Myllylampi, jota käytetään saunaveden ottamiseen ja uimapaikkana. Pato on aikoinaan rakennuttu koskessa sijainneen myllyn tarpeita varten. Padolla ei ole varsinaisesti säännöstelty vedenkorkeuksia, jotka ovat olleet lähes 30 vuoden

ajan hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaiset. Jauhatuksen päätyttyä pato on päässyt vähitellen rapistumaan. Keväällä 2008 huonokuntoisen myllypadon puurakenteet ovat vedenpaineesta johtuen sortuneet. Padon rikkoutumisen seurauksena yläpuolisten järvien vedenkorkeudet uhkasivat laskea haitallisen alas. Etelä-Savon ympäristökeskus on 6.6.2008 paikalla suorittamassaan tarkastuksessa todennut, että patorakenteen perustuksena oleva 8 m leveä betonimuuri oli vielä paikallaan. Betonimuurin korkeus oli noin 30 cm patoaltaan pohjalla olevasta kalliopinnasta mitattuna. Ympäristökeskus oli kehottanut Myllyrinteen tilan omistajaa rakentamaan paikalle väliaikaisen padon, jonka yläpinta olisi noin 15 cm edellä mainitun betonimuurin harjasta eli noin 45 cm pohjakalliosta mitattuna. Samalla ympäristökeskus on kehottanut padon omistajaa hakemaan vesilain mukaisen luvan myllypadon korvaavan pohjapadon rakentamiseen. Padon omistajat rakensivat sortuneen padon tilalle väliaikaisen padon kesällä 2008. Pato rakennettiin aluksi liian korkeaksi. Siitä sekä runsassateisesta säästä johtuen yläpuolisten järvien vedenpinta nousi loppusyksystä haitallisen korkealle. Sittemmin patoa on ympäristökeskuksen kehotuksesta alennettu kaksi kertaa. Myllypadon perustamispäätöksessä mainittu korkeuskiintopiste, johon padotuskorkeus oli sidottu, on hävinnyt. Etelä-Savon ympäristökeskus on 16.12.2008 päivätyssä Maila Pöysälle osoitetussa valvontakirjeessä todennut, että Kannonlahden myllyn perustamisasiakirjojen mukaan Kannonlahden vesilaitoksella tulee vettä juoksuttaa niin, että vedenkorkeus padon yläpuolella ei saa ylittää tasoa, joka on 0,92 m mitattuna välittömästi padon yläpuolella olevasta pohjakalliosta, jonka korkeus vastaa nykyisin käytettävässä N 60 - korkeusjärjestelmässä korkeutta +101,48 m. Kun mainittuun korkeuteen lisätään sallittu padotus, saadaan padotuksen ylärajaksi +102,40 m. Ympäristökeskus on 11.12.2008 mitannut Aitjärven vedenkorkeudeksi +103,18 m, Kaksinkertasen korkeudeksi +103,04 m ja myllylammen korkeudeksi +102,88 m. Vedenkorkeus oli mittaushetkellä 0,48 m yli sallitun tason. 2 Vesistötiedot Kannonlahden mylly sijaitsee Kymijoen vesistöalueella. Padon yläpuolinen valumaalue on 39,88 km 2, josta järviä on 4,41 km 2. Suurimpia järviä ovat Aitjärvi, Kelkyttee ja Saarijärvi. Järvisyysprosentti on 11,1. Padolta vedet laskevat noin 1,5 km:n pituista puroa pitkin Koskiojärveen ja siitä edelleen Seppälänjokea pitkin Ylä-Rääveliin, josta Paasonkosken kautta Ala-Rääveliin ja Sulkavankosken kautta Kymijoen vesistön pääreitille Konniveteen Heinolan kaupungissa. Myllyn yläpuolisesta lammesta sekä padon vaikutuspiirissä olevista Kaksinkertasesta ja Aitjärvestä ei ole järjestelmällisiin havaintoihin perustuvia vedenkorkeustietoja. Myllyn nykyisen omistajan haastatteluun ja patoaltaan patorakenteiden korkeustietoihin perustuen on myllyn yläpuolisen myllylammen osalta päädytty seuraaviin ääriarvoihin (N 60 + m): Ylin vesi (HW) Alin vesi (NW) +102,90 m +102,33 m Aitjärven vedenkorkeuksien arvioimiseksi on haastateltu kolmea koko ikänsä järven

rannalla asunutta henkilöä, jotka edustavat järven vedenkorkeusasiassa eri intressitahoja. Heidän näkemyksensä alimmista ja ylimmistä vedenkorkeuksista ovat melko lähellä toisiaan. Haastattelujen ja rannoilla tehtyjen havaintojen perusteella on Aitjärven vedenkorkeuksiksi arvioitu seuraavat ääriarvot: 3 Ylin vesi (HW) Alin vesi (NW) +103,30 m +102,40 m Myllyn ja Aitjärven välissä olevan Kaksinkertasen vedenkorkeuteen vaikuttavat sekä vedenkorkeus myllylammessa että Aitjärvestä tuleva virtaama. Kaksinkertasen vedenkorkeuksiksi on arvioitu seuraavat ääriarvot: Ylin vesi (HW) Alin vesi (NW) +103,10 m +102,37 m Patopaikalta ei ole mittauksiin perustuvia virtaamatietoja. Valuma-alueen pinta-alan, järvisyyden ja kirjallisuudesta saatavien tietojen perusteella on määritelty seuraavat valumat: Ylin valuma 1/20 Hq 80 l/s km 2 Keskiylivaluma MHq 47 l/s km 2 Keskivaluma Mq 8 l/s km 2 Keskialivaluma MNq 1,6 l/s km 2 Alin valuma Nq 0,5 l/s km 2 Keskiylivaluman määrittelyssä on käytetty lumen vesiarvoa 120 mm. Valuma-alueen pinta-alan ja edellä olevien valuma-arvojen perusteella ovat virtaamat myllypadolla seuraavat: Ylin virtaama 1/20 HQ 3,19 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 1,87 m 3 /s Keskivirtaama MQ 0,32 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,064 m 3 /s Alin virtaama NQ 0,020 m 3 /s Aitjärvestä ja Kaksinkertasesta ei ole mitattuja syvyystietoja. Aitjärvi on pääosin loivarantainen, melko matala järvi. Keskisyvyys on 2 3 m ja suurin syvyys vajaa 10 m. Kaksinkertanen on osin jyrkkärantaisempi. Keskisyvyys on arvioilta 3 4 m ja suurin syvyys noin 10 m. Kummankin järven vesi on jonkin verran humuksen värittämää ja niukkaravinteista. Järvien tärkein käyttömuoto on virkistyskäyttö. Rannoilla on vakituisia asuntoja ja runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Järviä käytetään uimiseen, veneilyyn, virkistyskalastukseen ja pesuveden hankintaan. Padon rakentamissuunnitelma Suunniteltu pato on kiinteä teräsbetoninen ylisyöksypato. Pato rakennetaan vanhan myllypadon jäljellä olevien betonirakenteiden viereen sen ylävirran puolelle. Padon leveys on 8 metriä ja keskimääräinen kynnyskorkeus +102,50 m. Padon harja on pituussuunnassa loivan v-kirjaimen muotoinen pienten virtaamien keskittämiseksi ka-

Hankkeen vaikutukset peammalle alueelle patoon mahdollisesti myöhemmin rakennettavan kalatien tarpeita varten. Padon harjan korkeus keskellä on +102,475 m ja aukon reunassa kynnys on korkeudella +102,525 m. Vähäisten virtaamien vallitessa vedenkorkeus jää alle harjan keskikorkeuden. Pitkän ja lämpimän poutajakson aikana saattaa vedenpinta myllylammessa laskea koko harjan alapuolelle. Pato ankkuroidaan kallioon ja verhoillaan siipiosiltaan maa-, suodatinkangas- ja kiviheitokekerroksilla. Vanhan padon betoniosat voidaan jättää alapuolisen luiskatäytön sisään. Rakennustyön aikana vesi ohjataan työalueen ohi Myllyrinteen tilan maa-alueen kautta. Työn aikana vesi samentuu padon alapuolella jonkin verran. Työ suoritetaan vesistön vilkkaimman virkistyskäytön jälkeen syyskuussa. Padon rakentamisen jälkeen myllylammen vedenkorkeudet ovat: Ylin vesi HW +102,87 m Keskiylivesi MHW +102,76 m Keskivesi MW +102,58 m Keskialivesi MNW +102,51 m Alin vesi NW +102,47 m Aitjärven tulevat vedenkorkeudet ovat: Ylin vesi (1/20) HW 103,17 Keskiylivesi MHW 102,97 Keskivesi MW 102,60 Ali vesi (1/20) NW 102,47 Leveällä patoaukolla saavutetaan suurten virtaamien tehokas purkautuminen niin, että kerran 20 vuodessa toistuva ylin vedenkorkeus laskee 13 cm ja alivedenkorkeus nousee 7 cm. Keskivedenkorkeus ei muutu. Virtaamiin hankkeen toteuttamisella ei ole mainittavaa vaikutusta. Virtaaman kasvua rajoittaa kuitenkin myllylammen ja Kaksinkertasen sekä Kaksinkertasen ja Aitjärven välisten purojen padottava vaikutus. Purojen padotusvaikutukseksi on mitattu 11.12.2008 vallinneissa olosuhteissa yhteensä 30 cm. Hankkeen tarkoituksena on laillistaa Aitjärvellä ja Kaksinkertasessa lähes 30 vuotta vallinnut tilanne. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia järvien nykyisiin käyttömuotoihin. Sekä järvien että niiden ranta-alueiden käyttöön hankkeella on positiivinen vaikutus. Hyötynä on vedenkorkeuksien vaihtelun pieneneminen Aitjärvessä ja Kaksinkertasessa. Tulvahuipun aleneminen ja sen keston lyheneminen ovat maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia hyötyjä. Padon yhteyteen on mahdollista rakentaa myöhemmin kalatie. Hakijat käyttävät myllytilaa vapaa-ajan asuntonaan. Uimapaikan turvaamisesta aiheutuu Myllyrinteen tilalle merkittävää hyötyä. Maa-alueet padon kohdalla kuuluvat hakijoiden omistamaan Myllyrinteen tilaan RN:o 2:105. Rakentamispaikan yhteinen vesialue 876:3:0 kuuluu Anettu-Kuortti osakaskunnalle. 4

5 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään 24.4.2009. 1) Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut muun muassa, että hankkeella ei ole katsottu olevan haitallisia vaikutuksia Kaksinkertasen ja Aitjärven eikä niiden välisten purojen ranta-alueiden käyttöön. Hankkeesta aiheutuvana hyötynä on esitetty tulvakorkeuden aleneminen ja alimpien vedenkorkeuksien nouseminen eli vedenkorkeusvaihtelu tulisi pienentymään. Padon rakentamisen ajaksi veden virtaus ohjattaisiin Myllyrinteen tilan maa-alueen kautta rakentamispaikan ohi. Rakentamistyöt on tarkoitus ajoittaa syyskuuhun, jolloin veden tilapäisestä samentumisesta aiheutuvat haitat olisivat vähäiset. Kannonlahden vesilaitoksen padotuskorkeuden määrittämiseen käytettyjä korkeuskiintopisteitä ei ole maastosta löydetty. Mikkelin läänin kuvernöörinviraston 24.10.1856 antamassa myllyn perustamispäätöksessä annettu patoamiskorkeus on 0,92 metriä padon vieressä sijaitsevan puron pohjana olevasta kalliosta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pohjapadon rakentaminen on tarpeen, jotta vesistössä lähes 30 vuotta vallinneet keskimääräiset vedenkorkeudet turvataan. Pohjapadon suunnitellulla leveydellä alennetaan laskennallisesti kerran kahdessakymmenessä vuodessa vallinneita tulvavedenkorkeuksia noin 13 cm. Padon määritellyllä harjakorkeudella nostetaan alivirtaamien aikana vallinneita vedenkorkeuksia noin 7 cm. Padon harjan loivalla v-aukolla ohjataan alivirtaamien aikana veden virtausta uoman keskelle, mikä on tarpeen mahdollisesti myöhemmin rakennettavan kalatien tarpeita varten. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. 2) Etelä-Savon TE-keskus on lausunut, että Kannonlahden vanha myllypato sijaitsee reitillä, jonka kalataloudellista merkitystä on arvioitu Etelä-Savon virtavesien kalataloudellisessa kunnostusohjelmassa seuraavasti: Kaksinkertaisenjoki laskee Aitjärvestä Koskiojärveen ja sen pudotuskorkeus on 6,5 m. Joen alaosa on kaivettu kanavaksi ja keskiosassa on vanhan myllypadon jäänteet. Pato estää kalojen vaelluksen, mutta se on erittäin huonokuntoinen. Padon alapuolella on kivikkoista koskea. Kaksinkertaisenjokeen yhdistyy Väärälammen puro, joka sekin on perattu. Kohteiden kunnostaminen olisi helppoa hyvien tieyhteyksien vuoksi. Kohteella on paikallinen kalataloudellinen merkitys ja niiden kunnostaminen edistäisi Kuore-, Seppälän- ja Virmasjokien kalataloudellista tavoitetilaa. Kunnostusohjelmassa esitetyn arvion mukaan patoalue sijaitsee paikallisesti arvokkaassa virtavedessä ja Kuorekoski, Seppälänjoki ja Virmasjoki ovat maakunnallisesti arvokkaita virtavesiä. Myllykosken yläpuolella, Kelkytteenjärvestä Aitjärveen laskee Savijoki, jonka kunnostustarve kannattaa selvittää, jos reitin muut kohteet kunnostetaan. TE-keskus on ollut yhteydessä patosuunnitelman laatijaan. Neuvotteluissa on sovittu, että pato tehdään sellaiseksi, että siihen on helppo myöhemmin tehdä kalatie. TEkeskuksen näkemyksen mukaan kalan kulkumahdollisuus on parasta tehdä samalla

kertaa kun pohjapato rakennetaan. Padon alapuolinen luiska tulisi tehdä riittävän loivaksi ja varmistaa sopivalla materiaalilla, että luiskassa virtaa vettä kaikilla virtaamilla. Sopivaa materiaalia on hiekan ja soran sekoitus sekä kiveäminen koskimaiseksi. 3) Pohjolan osakaskunta on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta edellyttäen, että veden korkeus pysyy säädetyssä korkeudessa. 4) AA Pohjolan kylässä Aitjärven etelärannalla sijaitsevan Haapaniemen tilan RN:o 3:33 omistajana on vastustanut hakemusta. Minkäänlainen padotusjärjestelmä ei pysty säätelemään muuta kuin tulvavedenkorkeutta, josta aiheutuu kohtuuttomia haittoja. Vuonna 1856 padon korkeutta määrättäessä valuma-alue oli verrattain pieni. Sittemmin järvien laskut ja soiden ojitukset ovat nostaneet veden virtaamaan moninkertaiseksi. Joen yläjuoksulla Kaksinkertaseen päin on luonnon este ja suvanto, jonka rannalla entisen myllyn sauna ja uimapaikka sijaitsivat. Joen virtaaminen vapaana on tuonut takaisin koskikaran ja muunkin eläimistön oletetaan elpyvän ennalleen. Kasvillisuudesta jokililjat ja rentukat sekä muut vesikasvit kaunistavat vuosituhantista maisemakuvaa. Rantametsiä ja peltoja haittaava liika kosteus poistuu ja maan kuivuminen alkaa näkyä ja luonto palautuu entiselleen. 5) BB Hartolan kylässä Kaksinkertasen länsirannalla sijaitsevan Kytölän tilan RN:o 1:1079 omistajana on vastustanut hakemusta. Koska myllyn toiminta on lakannut, tarvetta padolle ei enää ole. Kesällä 2008 korkealla ollut vesi on haitannut kiinteistön käyttöä ja joen varren kasvusto on kärsinyt liiallisesta vedenkorkeudesta. 6) CC Hartolan kylässä sijaitsevan, Aitjärveen ja sen laskupuroon rajoittuvan tilan Rannikko RN:o 1:972 ja Anetun kylässä Kaksinkertasen länsirannalla sijaitsevan tilan Koivumäki II RN:o 17:14 omistajana on vastustanut hakemusta. Tiloilla kasvava puusto on kärsinyt liiallisesta vedenkorkeudesta. Muistuttaja on vaatinut joen säilyttämistä luonnontilaisena ilman minkäänlaista patoa. Myös asiaa koskeva korkeimman oikeuden, oikeastaan Itä-Suomen hovioikeuden, päätös on otettava huomioon. 7) DD Kuortin kylässä Kaksinkertasen etelärannalla sijaitsevan Lähteen tilan RN:o 2:38 omistajana on lausunut, että myllytoiminnan lakattua veden säännöstelytarvetta ei ole. Joen vesimäärät ovat lisääntyneet soiden ojitusten myötä, mikä puoltaa veden vapaata virtausta. Myllyn vanhan saunan kohdalla joen pohjassa oleva kohouma, luonnon kallio, säännöstelee veden määrää luonnollisella tavalla, jolloin vesi Kaksinkertasessa ei laske liian alas. Patoa ei missään tapauksessa saa rakentaa korkeammaksi kuin ylempänä oleva luonnonkallio. Liian korkealla oleva vesi aiheuttaa haittaa luonnolle ja metsän kasvutappioista aiheutuu taloudellista vahinkoa. Uimapaikan säilyttäminen ei saa olla tärkeämpi intressi kuin ympäristön ja rantojen suojaaminen vedenkorkeuden nousulta. Vuoden 2008 liiallisen patoamisen seurauksena Kaksinkertasen rannalla olevat istutusalueet vettyivät ja kärsivät liiallisesta kosteudesta. Istutusalueen sekä muiden alueiden kuntoa tulee tarkkailla mahdollisten korvausvaatimusten selvittämiseksi. 8) EE ja FF Anetun kylässä sijaitsevan Keskinkertasen tilan RN:o 2:103 omistajina ovat vaatineet haettua suurempaa vedenkorkeutta. Viimeisten 10 vuoden aikana Kaksinkertasen vesi ei ole ollut liian korkealla vaan pikemminkin päinvastoin. Veden pinnan ollessa liian alhaalla rannat ovat ikävän näköisiä, mistä aiheutuu haittaa virkis- 6

tyskäytölle. Suunniteltu pato on huomattavan leveä nykyiseen patoon verrattuna, joten virtaama on suuri. Alivedenkorkeutta tulee nostaa enemmän ja ylivedenkorkeutta laskea vähemmän. 9) GG Pohjolan kylässä Aitjärven länsirannalla sijaitsevien tilojen Björnilä RN:o 3:71 ja Mutapalsta RN:o 3:59 omistajana on pidättänyt oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen täysimääräisinä, mikäli vedenkorkeuden säännöstelystä aiheutuu haittaa tai taloudellista vahinkoa metsätalouden harjoittamiselle. 10) HH ja II Hartolan kylässä Aitjärven itärannalla sijaitsevan Kesärannan tilan RN:o 1:763 omistajina ovat kannattaneet hanketta. Padolla on suuri merkitys Aitjärven ja Kaksinkertasen vedenpinnan säätelyssä, jossa vaihteluväli jo luonnostaankin on erittäin suuri. Loivarantaisille ja matalille järville ovat 1960- ja 1970-luvuilla väärin toteutetut metsäojitukset ja laskuojien perkaukset aiheuttaneet osittain korvaamatonta vahinkoa, erityisesti Aitjärven osalta. Mikäli patoa ei rakenneta, vedenpinta on suurimman osan vuodesta niin alhaalla, että muistuttajien kesämökin kohdalla on 40 metriä mutaliejuista rantaa ja samanlaista rantaa tulisi olemaan 2/3 koko Aitjärven rantaviivan osalta. Vedenpinnan lasku aiheuttaisi haittaa myös kevätkutuisille kaloille ja järvien virkistyskäytölle. 7 SELITYS Etelä-Savon ympäristökeskuksen 1) muistutuksen johdosta hakijoilla ei ole lausuttavaa. Etelä-Savon TE-keskuksen 2) muistutuksen johdosta hakijat ovat lausuneet, etteivät he vastusta kalatien rakentamista padon rakentamisen yhteydessä, mutta kieltäytyvät osallistumasta kalatien rakentamisesta aiheutuviin lisäkustannuksiin. Pohjapadon suunnittelun yhteydessä käydyssä neuvottelussa sovittiin, että padon kynnys muotoillaan niin, että alivirtaamien vallitessa ylisyöksy keskittyy koko kynnystä kapeammalle alueelle. Kalatien rakentaminen arvioitiin tehtäväksi myöhemmin koko vesireitin koski- ja virta-alueiden kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä. Pohjolan osakaskunnan 3) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että veden korkeus tulee pysymään suunnitelluissa rajoissa. Hakijat kiistävät AA:n 4) muistutuksessa esitetyt väitteet valuma-alueen suuruudesta ja virtaamien kasvusta moninkertaisiksi. Keväällä 2008 pato oli pois vain vähän aikaa. Aluksi liian korkeaksi rakennetun tilapäisen padon vaikutuksesta vesi oli normaalia korkeammalla. Kuitenkin merkittävin syy veden korkeuksiin olivat kesän ja syksyn runsaat sateet. Suunnitellun pohjapadon vaikutuksesta järvien veden pinta ei vähäsateisinakaan kesinä laske niin alhaalle kuin se laskisi ilman patoa. Myös joessa on kuivina kausina vettä enemmän. Padon leveän purkautumisaukon vaikutuksesta ylivirtaamat purkautuvat niin nopeasti kuin joen vedenjohtokyvyn puitteissa on mahdollista. Suunniteltu pato parantaa muistutuksessa tärkeinä pidettyjen vesiluonnon ja rantamaiden olosuhteita. BB:n 5) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että vuosi 2008 oli poikkeuksellinen vanhan padon sortumisen vuoksi ja siksi, että korvaava väliaikainen pato raken-

nettiin aluksi liian korkeaksi. Merkittävin syy kesän ja syksyn tilanteeseen olivat runsaat sateet. Joinakin kuukausina sademäärä oli lähes kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Pohjapadolla nostetaan alivedenkorkeutta, mikä parantaa tilan virkistyskäytön edellytyksiä. Muistutus on aiheeton. 8 CC:n 6) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että rantamaiden vettymistä ei tule tapahtumaan, koska keskivedenkorkeutta ei nosteta ja tulvakorkeutta lasketaan merkittävästi. Nyt suunnitellulla padolla on tarkoitus turvata myllyn toiminnan päättymisen jälkeen vakiintuneet olosuhteet paitsi myllylammessa myös ennen kaikkea Aitjärvellä ja Kaksinkertasessa. Hakijat ovat korostaneet, että lupaa haetaan valvontaviranomaisen kehotuksesta. Muistutus on aiheeton. DD:n 7) muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että ainoastaan alivedenkorkeutta on tarkoitus nostaa 7 cm. Kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuva ylin vedenkorkeus laskisi 13 cm. Joen vesimäärien kasvu on tapahtunut jo aikaisemmin 1960- ja 1970-luvuilla tehtyjen metsäojitusten seurauksena. Vastaavasti alivirtaamat lienevät pienentyneet, mikä aiheuttaa järvien alivedenkorkeuden alenemista ellei pohjapatoa rakenneta. Muistutus on aiheeton. TARKASTUS LISÄSELVITYKSET EE:n ja FF:n 8) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että suunniteltu pato on kompromissi erisuuntaisten intressien välillä, joten se ei voi tyydyttää kaikkia. Suunnitelmassa on käytetty vertailukohtana lähes 30 vuoden ajan vallinneita olosuhteita. Pohjapadolla nostetaan virkistyskäytön kannalta tärkeintä eli alivedenkorkeutta eikä tulvakorkeuden laskemisesta voi olla haittaa virkistyskäytölle. Muistutus on aiheeton. GG:n 9) muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että pohjapadon rakentaminen suunnitellulla tavalla ei aiheuta rantamaiden vettymistä koska keskivedenkorkeus ei nouse. Tulva-aikainen kuivatustila päinvastoin paranee. Muistutus on aiheeton. HH:n ja II:n hanketta puoltavassa kannanotossa on tuotu esille Aitjärven kesämökkiläisten näkemys asiassa. Myös hakijoiden käsityksen mukaan patoa pidetään yleisesti rannanomistajien keskuudessa välttämättömänä. Ympäristölupavirasto on suorittanut 11.6.2009 paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin. AA on 16.6.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon vanhaa myllypatoa koskevaa lisäselvitystä. Etelä-Savon ympäristökeskus on 16.6. ja 18.6.2009 toimittanut muun muassa myllylammen vaaitustuloksia. AA ja CC ovat 14.9.2009 toimittaneet kopion satovahinkokorvaushakemuksen arviointipöytäkirjasta, valokuvaselvitystä sekä vanhaa myllypatoa koskevaa selvitystä.

9 CC on 7.10.2009 toimittanut asiantuntijalausunnon, joka koskee syksyllä 2008 tulvan aiheuttamia vahinkoja Rannikon tilan RN:o 1:972 metsässä. Lausunnon mukaan Aitjärven ja Kaksinkertasen välissä olevan joen vesi on peittänyt tilan metsää 2 ha:n alueella noin 1,5 kk:n ajan, jolloin puunjuuristo ei ole saanut happea. Arvion mukaan metsän kasvu on tulvimisen johdosta jäänyt puoleen. Kasvutappion määräksi on arvioitu 7 m 3 x 36,20 euroa = 252 euroa. Tulvimisesta voi aiheutua koko metsikön tuhoutuminen, jolloin myös odotusarvot, maisemalliset arvot ja uudet metsikön perustamiskustannukset tulevat arvioitaviksi. AA on 9.11.2009 toimittanut kopion satovahinkokorvaushakemuksen arviointipöytäkirjasta. Pöytäkirjan mukaan 1,58 ha:n suuruisella suopeltolohkolla on tehty tarkastus 3.7.2009, jolloin piiriojat ovat olleet täynnä vettä. Vedenkorkeuden aiheuttaman vahingon laajuudeksi on arvioitu noin 50 % lohkon pinta-alasta. MERKINTÄ Aluehallintovirasto antaa tänään päätöksen nro 45/10/2 Veikko Hannulan ja Eija Tolvasen Maila Pöysään, Merja Nurmiseen, Riitta Outiseen, Jaana Pöysään, Juha Pöysään ja Mika Pöysään Aimo Pöysän kuolinpesän osakkaina kohdistamaan hallintopakkohakemukseen (ISAVI/5/04.09/2010), jossa on vaadittu Kannonlahden myllyn padon paikalle kivistä ja maamassoista rakennetun padon purkamista. Päätöksen perusteena olleet asiakirjat olivat käsillä puheena olevaa hakemusasiaa ratkaistaessa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Lupa-asian ratkaisu Aluehallintovirasto ei tutki toimivaltaansa kuulumattomina Hannulan ja Tolvasen korvausvaatimuksiksi tarkoitettuja vaatimuksia. Koska vaatimusten perusteena on luvanvastainen padotus, asian käsittely kuuluu käräjäoikeudelle. Aluehallintovirasto myöntää Maila Pöysälle, Merja Nurmiselle, Riitta Outiselle, Jaana Pöysälle, Juha Pöysälle ja Mika Pöysälle Aimo Pöysän kuolinpesän osakkaina luvan Kannonlahden vanhan myllypadon korvaamiseen uudella pohjapadolla Pertunmaan kunnan Anetun kylässä. Lupa myönnetään hakemussuunnitelmasta poiketen 15 cm matalammalle padolle. Tämä lupapäätös korvaa Mikkelin läänin kuvernöörinviraston 24.10.1856 antaman myllyn perustamista koskevan päätöksen padon rakentamista koskevalta osalta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan jäljempänä määräys.

10 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Pohjapato rakennetaan hakemukseen liitetyn 27.1.2009 päivätyn 1:250 mittakaavaisen asemapiirustuksen osoittamaan paikkaan 27.1.2009 päivättyjen 1:100 mittakaavaisten pituus- ja poikkileikkausten sekä 1:50 ja 1:20 mittakaavaisten pohjapadon leikkauspiirustusten mukaisesti, osaksi padon korkeutta koskevilta osin suunnitelmasta poiketen siten, että - padon leveys on 8 m ja harjan keskikorkeus on N 60 +102,35 m. - padon harjan korkeus patoaukon keskellä on N 60 +102,325 m ja aukon reunassa N 60 +102,375 m. - padon luiskat ovat kaltevuudessa 1:1. Luiskat verhoillaan maa-, suodatinkangas- ja kiviheitokekerroksilla. Pato ankkuroidaan kallioon. 2. Kaksinkertaseen on Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavaan paikkaan kiinnitettävä helposti luoksepäästävään paikkaan vedenkorkeusasteikko, jonka vedenkorkeuksia on havaittava vähintään kolmen vuoden ajan Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 3. Rakentamistöiden aloittamisesta on ennakolta kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4. Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja työskentelyalueet maisemoitava asianmukaisesti. 5. Rakentamistyöt on tehtävä valmiiksi kahden vuoden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. 6. Pato on pidettävä jatkuvasti tämän lupapäätöksen edellyttämässä kunnossa. 7. Rakentamistöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Mikäli tähän päätökseen perustuvasta rakentamisesta aiheutuu vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

11 PERUSTELUT Vesilain 2 luvun 31 :n 1 momentin mukaan vesistöön tehdyn rakennelman omistaja on velvollinen pitämään rakennelman kunnossa, niin ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tahi yksityistä etua loukkaavia vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Mainitun pykälän 4 momentin mukaan tätä pykälää sovelletaan myös rakennelmiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla. Kannonlahden myllypato on rakennettu Mikkelin läänin kuvernöörinviraston 24.10.1856 antaman päätöksen perusteella myllyn toiminnan turvaamista varten. Myllyn toiminta on lakannut 1970-luvulla. Padon alkuperäistä tarkoitusta ei enää ole. Pato on vähitellen rapistunut ja sen puurakenteet ovat sortuneet keväällä 2008. Valvontaviranomaiset ovat kehottaneet padon omistajaa hakemaan vesilain mukaisen luvan korvaavan padon rakentamiseen. Hankkeen tarkoituksena on myllypadon korvaaminen kiinteällä pohjapadolla. Pato on tarpeen vesistön vedenkorkeuksien haitallisen laskun estämiseksi. Aluehallintovirasto määrää tarkastuksella vedenkorkeuksista saadun selvityksen perusteella pohjapadon korkeuden 15 cm hakemuksessa esitettyä alemmaksi. Näin toteutetulla padolla turvataan yläpuolisessa vesistössä vallinneet vedenkorkeudet eikä rantojen vakiintuneelle maankäytölle aiheudu haittaa. Padon rakentaminen mahdollistaa kalatien rakentamisen ja kalan nousun padon ohi. Pato sijoittuu nykyisen padon paikalle. Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta ei aiheudu sanottavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Aluehallintovirasto on ottanut Etelä-Savon ympäristökeskuksen1) muistutuksen, Etelä-Savon TE-keskuksen 2) muistutuksen ja Pohjolan osakaskunnan 3) muistutuksenhuomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on hylännyt AA:n 4) muistutuksessa, BB:n 5) muistutuksessa, CC:n 6) muistutuksessa ja DD:n 7) muistutuksessa esitetyt luvan epäämistä koskevat vaatimukset, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat suunnitelmassa esitettyä matalammalle padolle edellä luvan perusteluissa lausutuin tavoin olemassa. AA:n ja CC:n korvausvaatimukset, jotka koskevat vuonna 2008 vallinneita poikkeuksellisia tulvaolosuhteita, jätetään tutkimatta tähän hakemusasiaan kuulumattomina, koska laitonta padotusta koskevien korvausvaatimusten käsittely kuuluu käräjäoikeudelle. EE:n ja FF:n 8) muistutuksessa esitetty vaatimus haettua suuremmasta vedenkorkeudesta on hylätty, kun otetaan huomioon ratkaisun perustelut.

12 GG:n 9) muistutus on otettu huomioon lupamääräyksessä 8. LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti ja 31 sekä 16 luvun 21 :n 2 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Kyseessä on "muu vesilain 2 luvun mukainen hanke". Vesilain 21 luvun 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009).

13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Aune Mielonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Aune Mielonen. AM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8074

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.5.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.