SI I NÄ MISSÄ SUSH I JA SAKE KUULUVAT JAPAN I I N, YHTÄ HYVI N XXL-KOKOI N EN GRILLATTU HÄRÄN PI HVI JA TUMMAN PUHUVA, SI LKKI N EN MALBEC-PUNAVI I N I LI ITTYVÄT EROTTAMATTOMASTI ARGENTI I NAAN JA MAAN TÄRKEIMPÄÄN VI I N I NTUOTANTOALUEESEEN MEN DOZAAN. SEPPO MÄÄTTÄNEN KUVAT SEPPO MÄÄTTÄNEN JA TUOTTAJAT RGENTIINA O N punaviinimaa. Se on myös Malbec-maa ja Mendoza on kaikilla mittareilla ylivoimaisesti Argentiinan tärkein viinialue. Peräti kaksi kolmasosaa maan kaikista viiniviljelyksistä sijaitsee Mendozan provinssissa ja vastaavasti runsaat 70 prosenttia maan viinistä valmistuu Mendozassa. Reilun miljoonan asukkaan Mendozan kaupunki on vain runsaan puolen tunnin lentomatkan päässä Chilen pääkaupungista Santiagosta. Kaupunkien välissä on Andien vuoristo, eikä paljon muuta. Ymmärrettävästi olosuhteet viininviljelylle poikkeavat vuorten itäpuolella olennaisesti Chilestä. Tyyneltä valtamereltä puhaltavat tuulet vaikuttavat siihen, että Chilen puolella kasvatetaan valtaosin eri lajikkeita ja tuotetaan erilaisia viinejä kuin Mendozassa Andien itäpuolella. Ja jos argentiinalaiselta kysyy, muitakin eroja löytyy: Argentiinassa on neljä vuodenaikaa, kun Chilessä talven viileys osaa muuttua kesän kuumuudeksi kuin veitsellä leikaten ja päinvastoin. SEN O LEMME TIENNEET jo kauan, että Medozan alue tarjoaa Malbecille ihanteelliset kasvuolot, mutta nyt tiedostamme myös sen, että Argentiinassa on edelleen tutkimattomia alueita paljon enemmän kuin niitä jotka on tutkittu, Bodegas Kaikenin viinintekijä E DUA RTO A LEMPA RTE sanoo. Kaiken kuuluu chileläiseen Montes-konserniin. Alempartelle Malbec on suuri innoituksen lähde. Ei ole yhtä Malbecia. Sen mukaan millaiset mikrotekijät tarhoilla ja palstoilla vallitsevat, Malbec on monimuotoinen lajike, eikä se todellakaan ole näyttänyt koko potentiaaliaan. Joka tapauksessa pidän Malbecia argentiinalaisten laatuviinien tärkeimpänä valttikorttina seuraavien kymmenen vuoden aikana, Alemparte sanoo. Bodega Nortonin asiakkuusjohtaja MICHAEL MÜLLER nostaa myös empimättä Malbecin supertähdeksi, mutta kauppamiehenä hän ei unohda ottaa puheeksi huippu-malbecien erinomaista hinnan ja laadun suhdetta. Arvostettuun viinintuottajasukuun kuuluva LAURA CATE N A kuvaa kirjassaan Vino Argentino Mendozan eri kolkilla viljeltäviä Malbeceja: Santa Carlosissa se on tummaakin tummempi, aromeiltaan vielä kukkaisempi ja mineraalisempi toisin kuin Luján de Cuyossa, jossa vanhat Malbec-köynnökset tuottavat jopa hillomaisen pehmeää viiniä. Haasteisiin Alemparte lukee lajikkeen homehtumisherkkyyden ja alttiuden kasvisairauksille, jos olot ovat kosteat ja vähätuuliset. Ehkä juuri siksi lajike katosi synnyinsijoiltaan Bordeaux sta. Näistä vaikeuksista Mendozassa ei tarvitse kärsiä. Alue on karua aavikkoa, jossa on päivisin kuuma ja öisin viileätä. Yksi aito uhka mendozalaisilla tarhoilla kuitenkin on. Keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa taivaalta tulee paikallisia hyvinkin rankkoja raekuuroja, jotka ilman varotoimia tuhoaisivat sadon. Suojaamme tarhat korkeilla pergola-tyyppisillä köynnöksillä, joiden päälle vedetään tiheä 16
KOTONAAN. Malbec viihtyy erinomaisesti Argentiinan vähäsateisissa mutta tuulisissa oloissa. Sadonkorjuu on juuri alkamassa. verkko. Jos niin halutaan, verkko hillitsee myös paahtavalta auringolta ja hidastaa rypäleiden liian nopeata kypsymistä, viinitalo Familia Zuccardin toimitusjohtaja JOSÉ ALBERTO ZUCCARDI sanoo. Mendozan alueen viiniviljelmät sijaitsevat pääsääntöisesti noin 600:sta 1 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Alueen vuotuinen keskilämpötila on suotuisa ja siellä sataa hyvin vähän. A RGENTIINA JA M ENDOZ A vannovat Malbecin nimiin ja tuottajat puhuvat mielellään Malbecin uudesta kodista. Lajikkeen alkukoti on kuitenkin Bordeaux ssa, joskin samasta tittelistä pitää kiinni myös Cahors Lounais-Ranskassa. Bordeaux ssa Malbecit vaihtuivat vuoden 1956 ankaran pakkaskauden jälkeen pitkälti Cabernet Sauvignoniin ja Merlotiin. Malbecin toi Argentiinaan vuonna 1853 ranskalainen MICHEL AIMÉ POUGET, joka oli oman aikansa viinikonsultti. Kirjallisuuslähteiden mukaan hän sai toimeksiantonsa ranskalaista sivistysvaltiota ja kulttuuria ihannoineelta DOMING FAUSTINO SA R M IENTO LTA, joka toimi myös Argentiinan presidenttinä. Ranskassa Phylloxera-viinikirva iski vuosien 1875-1889 välillä rajusti RUNSAAT 150 VUOTTA ARGENTIINAAN SOPEUTUNUT MALBEC EI OLE KÄYTÄNNÖSSÄ ENÄÄ SAMA LAJIKE, JOKA KASVAA RANSKASSA JA ITALIASSA. viininviljelyyn, jonka alasta tuhoutui järkyttävät 2,5 miljoonaa hehtaaria. Tuhojen jälkeen Malbecia vartettiin Amerikasta tuotuihin juurakoihin, mutta lopputulos oli huono. Tuontijuurakot kasvattivat Malbecin alkuperäisiä juuria ärhäkämmin lehvästöä ja suurempia satoja ilman että rypäleet olisivat ehtineet kypsyä kunnolla sadonkorjuuseen mennessä. Samaan aikaan Argentiinaan asettuneet italialaiset ja espanjalaiset siirtolaiset lisäsivät Malbecin viljelyä reippaasti. Michael Müllerin mielestä runsaat 150 vuotta Argentiinaan sopeutunut Malbec ei käytännössä ole enää sama lajike, joka kasvaa vaikkapa Ranskassa tai Italiassa. E N N E N 1930 - LUVUN suurta maailmanlaajuista lamaa Argentiina oli maailman rikkaimpia maita. Ikään kuin perintönä suuruuden ajoilta Argentiina kuuluu edelleen isojen kansantalouksien G 20 -ryhmään. Maailmanpulan jälkeen, sotilasdiktatuurien ja toinen toistaan seuranneiden kriisien myötä maan talous vajosi vuosikymmeniä. Viinin kulutus ei kuitenkaan laskenut, mutta viinin laatu heikkeni, mikä tarkoitti Malbecille takapakkia. Köynnöksiä revittiin maasta ja tilalle istutettiin muun muassa bulkkilajike Criollaa. 17
INVESTOINTIA ALTO. Bodega Nortonilla ei ole mitään tekemistä brittiläisen moottoripyörämerkin kanssa. Mendozan Nortonin omistaa kristalleistaan tunnettu Swarovskin suku- LAATUJAHTI. Familia Zuccardin päämies José Alberto Zuccardi haluaa olla mukana myös kaikkein arvokkaimpien viinien markkinoilla. M ALB ECIN NYK YISEN N OUSUN taustalta löytyy ainakin yksi voimahahmo, NICOLÁS CATENA. Hän asui 1980-luvulla Kaliforniassa ja työskenteli Berkleyn yliopistossa. Yhdysvalloissa hän seurasi näköalapaikalta, kuinka kalifornialaiset haastoivat ranskalaiset huippuviinit. Ehkäpä saman voisi tehdä myös argentiinalaisilla viineillä. Katse kääntyi Malbeciin, jota Catenat ryhtyivät Argentiinaan palattuaan kasvattamaan mahdollisimman korkealla. Catena lähetti myös väkeään ulkomaille imuroimaan osaamista ja uusinta viiniteknologiaa. Mainetta ja nimeä Catenat alkoivat saavuttaa 1990-luvulla. UUSIA TARHOJA. Bodegas Kaikenin chileläinen viinitekijän Eduardo Alemparten mielestä Mendozasta löytyy edelleen uusia hyviä Malbec-alueita. MENDOZAN JA KOKO ARGENTIINAN viinintuotannon rakennemuutos on tapahtunut häkellyttävän nopeasti, vähän yli kymmenessä vuodessa. Yhden tuntuvan sysäyksen antoi vuoden 2001 iso, 65 prosentin devalvaatio, joka toimi viennin rakettimoottorina ja käynnisti uusinvestoinnit, jotka jatkuvat edelleen. Suurdevalvaatiosta sai alkunsa myös ulkomaisten investointien aalto. Esimerkiksi Bodega Nortonin omistaa itävaltalaiseen kristallisukuun kuuluva GERNOT L ANGES SWAROVSKI. Norton on vuoden 2005 ympärillä uusinut käytännössä koko viininvalmistusteknologiansa. Nortonin asiakkuusjohtaja Michael Müllerin mielestä pelkkä raha ei vielä riitä. Hänen mielestään ratkaisevaa on ollut argentiinalaisten tuottajien sitoutuminen laadun tavoittelemiseen. Vaikka Malbec edelleen valtaa viljelysalaa ja rakentaa argentiinalaista viinibrändiä maailmalla, maan eniten viljelty lajike on tarkkaan ottaen vaaleanpunainen Criolla. Se edustaa vanhaa Argentiinaa, jossa halpaa ja heppoista viiniä myydään viiden litran kanistereissa tai suoraan tankista itse kunkin omaan astiaan. Vielä 1970-luvulla jokainen tilastoargentiinalainen joi viiniä 90 litraa vuodessa. Sittemmin kulutus on painunut monestakin syystä, muun muassa oluen suosion kasvaessa, runsaaseen 20 litraan henkilöä kohti. Yhä edelleenkin kotimaan kulutus on Argentiinassa selvästi vientiä suurempaa. Yleisen käsityksen mukaanhan menestyvä vientiteollisuus tarvitsee tuekseen vahvat kotimarkkinat. Argentiinassa on vahvat kotimarkkinat, mutta niille viini tulee pääasiassa eri tuottajilta kuin vientiin. Sikäli viininviejät ovat hyötyneet isoista kotimarkkinoista, että ne ovat voineet palkata viininviljelyksessä kokemusta hankkineita työntekijöitä. 18
MALBECIN KAVERI. Familia Zuccardin ravintola tarjoilee tuhtia ruokaa. Tilalla vierailee vuosittain kymmeniätuhansia turisteja. VIENTIYHTIÖT, KUTE N vaikkapa Suomessakin hyvin tunnetut Espiritu, Kaiken, Norton, Trapiche, Trivento ja Zuccardi ovat Argentiinan kroonisen inflaation johdosta jatkuvissa hintapaineissa. Hallituksen mukaan virallinen inflaatio on kymmenen prosenttia, mutta ekonomistien yksituumaisen näkemyksen mukaan hintojen vuotuinen nousuvauhti on tosiasiassa 25 prosenttia. Naapurimaassa Chilessä inflaatio on onnistuttu painamaan lähes länsieurooppalaisiin lukemiin. Rahan ostovoiman heikkeneminen aiheuttaa myös monenlaista kikkailua. Muun muassa viiniä kannattaa ostaa varastoon, koska vuoden päästä se maksaa selvästi enemmän. * ARGENTIINAN SUOSITUIMMAT PUNAISET 2004, HA 1990, HA Malbec 25 000 10 500 Bonarda 17 200 12 200 Cabernet Sauvignon 16 200 2 300 Syrah 10 800 700 Tempranillo 7 100 1 200 Pinot Noir 1 200 200 Barbera 900 1 000 Cabernet Franc 300 < 100 Vaalean punaista bulkkilajike Criollaa ei ole tilastoitu. LÄHDE: ARGENTINA WINE GUIDE LÖY TÖJÄ MENDOZ ASTA ARGENTIINA ON selvääkin selvemmin punaviinimaa. Sen viiniviennistä runsaat 70 prosenttia on punaviiniä, josta puolestaan malbecit näyttelevät pääroolia. Argentiinalaisten markkinanosuus Suomessa myytävistä punaviineistä oli viime vuonna 12,4 prosenttia. Osuus on vain muutaman prosentin kymmenyksen jäljessä Espanjasta, sen sijaan markkinajohtaja Chile on kaukana edellä ylhäisessä yksinäisyydessä. Vilkaisu Viinistä viiniin kirjaan todistaa, että suomalaisia hemmotellaan malbec-tarjonnalla. Alle kymmenen euron malbeceja tai malbec-blendejä listalta löytyy reilut 15. Tuohon joukkoon mahtuu myös yksi supertähti, viiden tähden Nieto Senetiner Reserva Malbec 2008. Sokkotastingissa tätä viiniä on arvioitu seuraavasti: Viinin tuoksu on kypsän hedelmäinen, tummasävytteinen ja maanläheinen. Sitä sävyttää myös tuntuva paahteisuus ja lievä savuinen aromi. Tammen mausteiset aromit antavat viinille tyylikkyyttä. Maku on roteva, rustiikkinen ja tuhti. Suutuntuma on silti varsin pehmeä ja harmoninen. Aromeiltaan maku seuraa tuoksua, vaikkakaan mikään yksittäinen piirre ei säväytä makua ylitse muiden. Maku on hedelmäisyydestään huolimatta miellyttävästi särmikäs ja omintakeinen. Savuisen marjaiset piirteet nousevat hitaasti pintaan. Lämminhenkinen maku jättää erittäin pitkään suussa tuntuvan monivivahteisen jälkimaun. Ruokasuositukseksi Viinistä viiniin antaa avotulella valmistetut tummat liharuoat. Myös yli kymmenen euron malbeceja on runsaasti tarjolla ja monet niistä nappaavat sokkotastingissa neljä tähteä. Hyvien maistamiskokemusten jälkeen varsin moni argentiinalainen viiniostos saa loppukaneetikseen: löytö. 19