Hyödyllistä tietoa Sinun ja perheesi turvaksi.

Hyödyllistä tietoa Sinun ja perheesi turvaksi.

KOTISI TURVALLISUUS on sinun vastuullasi Me kaikki vaikutamme oman elinympäristömme turvallisuuteen. Onnettomuudet tulevat aina yllätyksenä, eikä niitä kaikkia voi valitettavasti välttää. Jokainen meistä voi omalta osaltaan kuitenkin ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vähentää niiden määrää ja vaikutuksia. Mitä paremmin olemme etukäteen varautuneet ja harjoitelleet vaara- ja uhkatilanteita varten, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on selviytyä. Turvallisuus on yhteinen asiamme! Tarkasta ja huolehdi sisällä, että... palovaroitin on asennettu kattoon jokaiseen kerrokseen makuutilojen läheisyyteen ja sen toiminta on tarkistettu säännöllisesti. Vaihda palovaroittimen paristo kerran vuodessa. sähkölaitteet ja -johdot ovat kunnossa ja säännöllisesti huolletut. sähkölaitteita ei käytetä märkänä tai kosteassa tilassa. alkusammutuskalusto on kunnossa ja huollettu. saunan kiukaan yläpuolella ei kuivateta pyykkiä. tulisijat ja savuhormit ovat ehjät ja säännöllisesti nuohotut. lämmityskattila ja öljysäiliö ovat kunnossa ja ne on huollettu säännöllisesti. tulitikut, lääkkeet, terävät esineet, palavat nesteet, kemikaalit ja muut vaaralliset aineet säilytetään lukitussa paikassa, poissa lasten ulottuvilta. Myrkytystietokeskus puh. (09) 471 977 Tarkasta kotisi ja vapaa-ajanasuntosi paloturvallisuus säännöllisin väliajoin ja korjaa mahdolliset puutteet välittömästi. 2

Tarkasta ja huolehdi ulkona, että... talon osoitenumero on selvästi näkyvissä ja että se näkyy myös pimeässä. Jos rakennus ei ole kadun välittömässä läheisyydessä, osoitenumero sijoitetaan näkyvään paikkaan kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. merkityt pelastustiet (hälytysajoneuvoille varatut reitit) ovat vapaana ja autot on pysäköity niille varatuille paikoille. palo-ovet ovat itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. uloskäytävillä ei säilytetä mitään tavaraa ja että rakennuksen seinustoilla eikä kellari- ja ullakkovarastoissa ole ylimääräistä tavaraa. jätekatos on sijoitettu vähintään 4 metrin päähän asuinrakennuksista. talo- ja kattotikkaat ovat kunnossa. tuhka-astiat ovat kannellisia ja palamatonta materiaalia. 3

TURVALLISIA VINKKEJÄ Älä tupakoi vuoteessa. Pidä lieden pinta tyhjänä kaikesta palavasta materiaalista. Puhdista liesituuletin säännöllisesti. Imuroi pölyt kylmälaitteista ja muiden sähkölaitteiden päältä riittävän usein. Käytä pesukonetta vain silloin, kun olet kotona. Älä täytä konetta liian täyteen. Valaisin kuumentaa palavaa materiaalia, huomioi etäisyys syttyviin materiaaleihin. Varo liian tiiviitä varjostimia tai liian suuritehoisia lamppuja. Älä jätä palavaa kynttilää tai avotulta valvomatta. Tarkista ja huolla mahdolliset nestekaasulaitteet ja niiden letkut säännöllisesti. Varmista, että jokainen perheenjäsen tietää tulipalon varalta kaksi eri reittiä ulos ja turvallisen kokoontumispaikan ulkona. Harjoittele poistumista. Neuvo ja valvo lapsia tulen käsittelyssä. 4

Pelastuslaki ja -asetus velvoittavat suunnittelemaan etukäteen toimenpiteet vaara- ja uhkatilanteita varten. Jos asut kerros- tai rivitalossa, kysy lisätietoja kiinteistösi turvallisuusasioista taloyhtiösi turvallisuushenkilöiltä. Pyydä myös pelastussuunnitelma luettavaksesi. Pelastussuunnitelma tulee olla tehtynä taloyhtiöihin, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa sekä jokaiseen yritykseen, laitokseen ja vastaavaan kohteeseen, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden henkilöiden määrä on vähintään 30. PALOVAROITIN TURVALLISUUTEEN sijoittaminen kannattaa Palovaroitin on pakollinen joka asunnossa, kesämökillä ja muualla missä yövytään. Se on hyvä hengenpelastaja, sillä se hälyttää voimakkaalla äänellä havaitessaan savua ja antaa aikaa pelastautua. Tulipalossa aikaa pelastautumiseen on vain pari minuuttia palon syttymisestä. Palovaroittimia on oltava vähintään yksi joka asuinkerroksessa. Suositeltavaa on hankkia lisäksi varoitin jokaiseen makuuhuoneeseen. Yksi varoitin 60 m 2 kohti. Palovaroitin sijoitetaan kattoon keskeiselle, avoimelle paikalle, vähintään puolen metrin päähän seinästä, palkista, ilmanvaihtoaukoista tms. Monikerroksisessa asunnossa varoittimen oikea paikka on tilan korkein kohta. Tiloihin, joissa on tulisija, suositellaan hankittavaksi häkävaroitin. Huoneiston haltija vastaa palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnosta. 5

KODIN ALKUSAMMUTUS- VÄLINEITÄ L ähes kaikki tulipalot on helppo sammuttaa heti palon sytyttyä. Hanki sopivat alkusammutusvälineet ja opettele käyttämään niitä. SAMMUTUSPEITE Sammutuspeitteellä voit sammuttaa tukahduttamalla pikkupalon, kuten liedellä syttyneen rasvakattilan tai palamaan syttyneen kodinkoneen. Rasvakattilan voit sammuttaa myös kattilan kannella. Sijoita sammutuspeite seinälle, jossa se on aina käyttövalmiina. Hyvä paikka sammutuspeitteelle on keittiössä lieden vieressä. Hanki kotiisi riittävän kokoinen sammutuspeite, vähintään 120 cm x 180 cm. KÄSISAMMUTIN Käsisammuttimella sammutat tehokkaasti melkein kaikki alkavat palot. Kotikäyttöön suositellaan kuuden kilon käsisammutinta. Käsisammuttimen paras sijoituspaikka on kodin ulko-oven lähistöllä seinälle kiinnitettynä. Kotiin hankitut sammuttimet tulee tarkistuttaa kahden vuoden välein. Sammutin on huollettava jokaisen käytön jälkeen. VESI Vesi soveltuu parhaiten sisustuksen, huonekalujen, kankaiden, puun ja paperin sammuttamiseen, mutta ei rasvapalojen eikä jännitteisten sähkölaitteiden sammuttamiseen. 6

NUOHOUS Rakennuksen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tulisijat hormeineen nuohotaan säännöllisesti. Asuinrakennuksessa nuohous on suoritettava vuosittain, yksityisessä käytössä olevassa vapaa-ajan asunnossa vähintään kolmen vuoden välein. AVOTULEN TEKO A votulta ei saa tehdä toisen maalle ilman lupaa. Avotulen teossa on varauduttava tulen sammuttamiseen. Noudata huolellisuutta ja varovaisuutta, varaa alkusammutusvälineitä tulen leviämisen estämiseksi sekä huolehdi vartioinnista. Valvojan tulee olla mahdollisimman näkyvillä, jolloin vältetään turhia hälytyksiä. Jälkivartiointia on syytä jatkaa riittävän pitkään tuli voi syttyä sään muuttuessa seuraavanakin päivänä. Naapurit tulee aina huomioida. Jos savu aiheuttaa haittoja ympäristölle, on polttaminen keskeytettävä. RISUJEN POLTTAMINEN Polttamisen luvallisuus on syytä varmistaa kunnan ympäristöviranomaiselta. Useissa kunnissa risujen ja lehtien avopoltto nuotiolla, tynnyrissä tai muussa vastaavassa astiassa on kokonaan kielletty taajama-alueilla. Jätteiden polttaminen on kokonaan kielletty. Tarkista mökkikunnan säädökset, jotka voivat olla erilaiset kuin asuinkunnassasi. Muista: vastuu on aina avotulen sytyttäjällä. 7

METSÄPALOVAARA Metsäpalovaroituksen ollessa voimassa avotulta ei saa tehdä metsään tai sen läheisyyteen, jos olosuhteet ovat kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia sellaiset, että metsäpalon vaara on ilmeinen. Keväällä ennen kasvukauden alkamista ilmatieteen laitos varoittaa tarvittaessa ruohikkopalovaarasta, jolloin on noudatettava erityistä varovaisuutta avotulen kanssa. Metsäpalovaroituksen ollessa voimassa avotulta ei saa tehdä metsään tai sen läheisyyteen. 8

SOITTAMINEN hätänumeroon 112 Hätänumerosta 112 saat tarvittaessa avun kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätätilanteessa on tärkeintä muistaa hätänumero 112 ja soittaa siihen mahdollisimman nopeasti, jotta apu saadaan pikaisesti paikalle. Hätänumeroon soittamista ei tarvitse pelätä, eikä siihen soittamiseen tarvitse opetella mitään erityistä ohjetta. Ammattitaitoiset hätäkeskuspäivystäjät kysyvät tarvittavat kysymykset ja antavat neuvoja sekä opastavat soittajaa. Hätäpuhelun soittajan on hyvä osata ilmoittaa sijaintinsa. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun ollaan vesillä tai vapaa-ajan asunto sijaitsee saaressa tai paikalla ei ole tarkkaa osoitetta. Hätätilanteessa nopein tapa saada apua on ilmoittaa paikan tarkka osoite. Sijainti voidaan ilmoittaa myös koordinaatteina. Hätäkeskuslaitoksen internet-sivuilla osoitteessa www.112.fi on karttakoordinaattipalvelu, jossa voit määrittää koordinaatit. Selvitä etukäteen vapaa-ajan asuntosi osoite ja koordinaatit. Kiinnitä ne näkyvälle paikalle. NÄIN TEET HÄTÄILMOITUKSEN: 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. Opasta auttajat paikalle. Soita uudelleen, mikäli tilanne muuttuu. 9

HÄTÄNUMEROSTA 112: pelastus poliisi sairaankuljetus sosiaalipäivystys HUOM! Jos hätänumero on hetkellisesti ruuhkautunut, odota kunnes puheluusi vastataan. Älä katkaise puhelua! Hätäpuhelua soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa, et myöskään matkapuhelimesta. Hätäpuhelu on maksuton. Tallenna ICE-lyhenne (in case of emergency) matkapuhelimeesi lähiomaisen nimen eteen. Onnettomuustilanteessa ICE-lyhenteen löytyminen matkapuhelimen nimilistalta helpottaa yhteydenottoa lähiomaiseen. AUTTAMINEN & ENSIAPU Tapaturma vai sairaskohtaus? Selvitä mitä on tapahtunut. Onko kyseessä sairaskohtaus vai tapaturma? Hälytä apua numerosta 112. Auta omien kykyjesi ja hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaan. Katso lisätietoja seuraavalta sivulta. Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luo. Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. 10

Tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa: Onko potilas hereillä? Puhuttele, ravista varovasti. Hengittääkö? Soita 112. Avaa kiristävät vaatteet. Käännä päätä taaksepäin, että hengitystiet avautuvat. Anna ensiapua taitojesi mukaan. Toimi hätäkeskuksen antamien ohjeiden mukaan. ELVYTÄ Jos potilas ei hengitä, aloita elvytys painamalla 30 kertaa. Jatka puhalluselvytyksellä, puhalla 2 kertaa. Jatka rytmillä 30 : 2, kunnes elintoiminnat käynnistyvät tai ammattiauttajat saapuvat. Ensiapukurssille kannattaa osallistua. Kurssilta saat tietoa, taitoa ja rohkeutta ensiavun antamiseen. 11

TULIPALON SATTUESSA Palavasta huoneesta on pystyttävä poistumaan viimeistään 2-3 minuutin kuluttua palon havaitsemisesta. Jos asuntosi palaa, varoita muita ja poistu ulos. Auta muitakin poistumaan. Sulje ovet perässäsi. Yritä sammuttaa palon alku esim. sammutuspeitteellä tai käsisammuttimella, jos voit tehdä sen turvallisesti. Tarvittaessa konttaa tai ryömi, lattianrajassa savua ja lämpöä on vähiten. Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta. Opasta palokunta paikalle ja kerro tehdyt toimet. Poistuessasi käytä rappuja, hissiin voit jäädä loukkuun. Jos porraskäytävässä on savua, pysy omassa asunnossasi ja odota pelastajia parvekkeella tai avoimen ikkunan äärellä. Herätä pelastajien huomio huutamalla tai heiluttamalla käsiäsi. 12

YLEINEN VAARAMERKKI Yleinen vaaramerkki tarkoittaa alueen väestöä uhkaavaa, välitöntä vaaraa, (esim. vaarallisen aineen onnettomuus). Se on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva hälytysääni. Vaara ohi -merkki on yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. Suojautuminen sisätiloihin Väestöä varoitetaan vaaratilanteesta yleisellä vaaramerkillä. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta vaaratilanteessa on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Vasta viranomaisten kehotuksesta suojaudutaan väestönsuojiin. TOIMI NÄIN KUULTUASI YLEISEN VAARAMERKIN: Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihtolaitteet. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Noudata ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä ettei puhelinverkko tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. 13

Kaasuvaaratilanteen voi aiheuttaa mm. kloori, ammoniakki tai rikkidioksidi. Useat laitokset ja tehtaat käyttävät, valmistavat ja varastoivat niitä suuria määriä. Onnettomuuksissa kaasu leviää tuulen mukana ja vaikutukset voivat ulottua useiden kilometrien etäisyydelle. Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. Ydinaseräjäytys tai vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Suomessa tai lähialueella voi aiheuttaa maassamme laaja-alaisen säteilyvaaratilanteen. Paikallisen säteilyvaaran voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa. Sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimenpiteitä pahimmassakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa kaikilla niillä alueilla, jotka ovat yli 20-30 kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Sisälle suojautuminen on yleensä tarpeen korkeintaan vuorokaudeksi. Suojautuminen väestönsuojaan Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuu erilaisia uhkia. Pahimmat poikkeusolot, joihin Suomi saattaisi joutua, liittyvät aseelliseen hyökkäykseen ja sotaan. Viranomaisten tekemät suunnitelmat ja väestönsuojien rakentaminen luovat perustan väestön suojaamiselle poikkeusoloissa. Väestönsuojaa voidaan käyttää esim. varasto- ja harrastetilana. Edellytyksenä on, että tila voidaan tyhjentää ja kunnostaa väestönsuojaksi 24 tunnissa. Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta on yleensä riittävä suojautumiskeino. Vasta viranomaisten kehoituksesta suojaudutaan väestönsuojiin. 14

VARAUTUMINEN erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin Erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin voi varautua myös omatoimisesti. Itsensä ja muiden ihmisten auttaminen vaatii tietoja vaaroista ja vaaratilanteiden välttämisestä. On myös osattava toimia oikein onnettomuustilanteessa. Poikkeavien elämäntilanteiden varalta kannattaa hankkia kotivara. Tällainen tapahtuma voi olla esim. perheenjäsenen sairastuminen, jakeluhäiriö kauppojen tavarakuljetuksissa, kelirikko, liikennehäiriö tai pitkä sähkökatkos. Kotivaraksi elämän erityistilanteisiin tavanomaisia elintarvikkeita vettä, lääkkeitä, joditabletteja välttämättömyystavaroita, kuten vaippoja radio, taskulamppu varaparistoineen Kotivaran tulee riittää viikoksi. Pidä tarvikkeet tuoreena ja käyttökelpoisena noudattamalla "parasta ennen" -suosituksia. Valitse sellaisia elintarvikkeita ja juomia, joita muutenkin käytät. Varaa juomavettä suljettaviin astioihin 15 litraa henkeä kohden viikoksi. 15

Lue ja säilytä tämä opas. Se on tehty Sinun, perheesi ja kotisi turvaksi. Osoite: Karttakoordinaatit: POHJOIS-KARJALAN PALOASEMAT Yleinen hälytysnumero 112 Enon paloasema puh. 267 4825 Ilomantsin paloasema puh. 267 4850 Joensuun paloasema puh. 267 5985 Juuan paloasema puh. 267 4875 Kiihtelysvaaran paloasema puh. 267 4848 Kesälahden paloasema puh. 267 4805 Kiteen paloasema puh. 267 4810 Kontiolahden paloasema puh. 267 4834 Lieksan paloasema puh. 267 4880 Liperin paloasema puh. 267 4855 Nurmeksen paloasema puh. 267 4890 Outokummun paloasema puh. 267 4860 Polvijärven paloasema puh. 267 4865 Pyhäselän paloasema puh. 267 4843 Rääkkylän paloasema puh. 267 4815 Tohmajärven paloasema puh. 267 4820 Tuupovaaran paloasema puh. 267 4870 Valtimon paloasema puh. 267 4895 lupanumero PKAR/065/05 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Rantakatu 37-39, 80100 JOENSUU, puh. (013) 267 7111 www.pkpelastuslaitos.fi Julkaisija: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 2006 Piirroskuvat: Heli Pukki Mainostoimisto Terramare Oy/Painopaikka