SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2004 N:o 982 989 SISÄLLYS N:o Sivu 982 Laki Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 2679 983 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 2680 984 Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta... 2683 985 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta... 2685 986 Laki elatusturvalain muuttamisesta... 2687 987 Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta... 2689 988 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen 13 :n 3 momentin kumoamisesta... 2692 989 Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen muuttamisesta... 2693 N:o 982 Laki Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2004 Tanskan, Viron, Suomen, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 188/2004 UaVM 14/2004 EV 156/2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki 148 2004 440201
2680 N:o 983 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 5 :n 4 kohta, 6 :n 1 momentin 4 kohta ja 23 :n 5 momentti, sellaisena kuin niistä on 23 :n 5 momentti laissa 1285/2002, muutetaan väliaikaisesti 1 :n 2 momentti, 2 :n 1 momentti, 9 :n 1 momentti, 11, 18 :n 2 momentti ja 22 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 9 :n 1 momentti ja 11 mainitussa laissa 1285/2002 sekä 22 :n 1 momentti laissa 718/1999, sekä lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 2 a luku seuraavasti: 1 Soveltamisala Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat: 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) energiapuun korjuu ja haketus; 3) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen; 4) metsäluonnon hoitohankkeet; 5) 1 4 kohdassa tarkoitettua toimintaa tukevat muut edistämistoimenpiteet. 2 Rahoituksen saajat Rahoitusta voidaan hakemuksesta myöntää yksityiselle maanomistajalle. Edellä 1 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan rahoitusta hakemuksesta myöntää yksityisen maanomistajan lisäksi lämpöyrittäjälle, haketusurakoitsijalle sekä energiapuun korjuuta organisoivalle ja haketta välittävälle metsänhoitoyhdistykselle taikka muulle yhteisölle tai ammatinharjoittajalle, jolla on riittävä ammattitaito metsäasioissa. Edellä 1 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan rahoitusta yksityisen maanomistajan lisäksi myöntää muulle hakijalle, jos rahoitettavat toimenpiteet edistävät yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Edellä 1 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan varoja käyttää metsäkeskuksen päätöksellä hakemuksetta. 9 Rahoituksen määrä ja perusteet Toteuttamiskustannuksiin myönnettävän tuen suuruuden määräämistä varten maa jaetaan vyöhykkeisiin. Tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista tai vastaavista keskimääräisistä kustannuksis- HE 174/2004 MmVM 8/2004 EV 138/2004
N:o 983 2681 ta, jotka vuosittain vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. 11 Työllisyystöiden rahoitus Nuoren metsän hoitoon, joka teetetään työttömällä työvoimalla, voidaan tukea myöntää enintään 80 prosenttia toteuttamiskustannuksista. Työttömän työvoiman käyttämisestä nuoren metsän hoitoon (työllisyystyö) säädetään työministeriön asetuksella. 18 Hyödyn menetys Jos 1 momentissa tarkoitettu taloudellinen hyöty menetetään 1 :n 2 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden taikka alueeseen tai tiehen eri lakien nojalla kohdistettavien käyttörajoitusten tai toimenpidekieltojen vuoksi, metsäkeskus voi hakemuksesta päättää, että alueen tai metsätien hoitoja kunnossapitovelvollisuus lakkaa ja, jos menetettyä hyötyä ei ole muutoin korvattu, että lainan enemmästä perimisestä luovutaan. 2 a luku Energiapuun korjuu ja haketus 18a Energiapuun korjuu Tukea voidaan myöntää energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen taimikoista, nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä, 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista metsänuudistamiskohteista sekä metsätie- ja ojalinjoilta. Lisäksi tukea voidaan myöntää energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen, joka liittyy luonnonsuojelulain 33 :n mukaisesti perustettujen maisema-alueiden tai valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden kulttuurimaiseman hoitamiseen. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin toimiin tuki voidaan myöntää siitä riippumatta, onko samaa kohdetta varten myönnetty tämän lain mukaista rahoitusta nuoren metsän hoitoon, metsänuudistamiseen, metsätien tekemiseen taikka kunnostusojitukseen. Edellä 1 momentista poiketen tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos energiapuu korjataan kuivilta kankailta tai niitä vähäravinteisemmilta kivennäismailta taikka ravinteisuudeltaan vastaavilta turvemailta. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) hakija on antanut energiapuun korjuusta 3 :ssä tarkoitetun toteutusselvityksen; 2) hakija on sitoutunut luovuttamaan puuerän energiakäyttöön kahden vuoden kuluessa tuen maksamisesta; 3) luovutettava puuerä on vähintään 20 kiintokuutiometriä; sekä 4) hakija toimittaa metsäkeskukselle selvityksen energiapuun luovutuksesta kahden kuukauden kuluessa luovutuksen jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään energiapuun tilavuuden mittaamisesta ja selvityksestä, jolla osoitetaan puun luovuttaminen energiakäyttöön. 18b Energiapuun haketus Tukea voidaan myöntää sellaisen energiapuun haketukseen, jonka korjuuseen on myönnetty rahoitusta tämän lain mukaisesti. Lisäksi tukea voidaan myöntää, jos haketettava energiapuu on kaadettu tämän lain mukaisesti rahoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tukea ei kuitenkaan myönnetä, jos energiapuu on korjattu kuivilta kankailta tai niitä vähäravinteisemmilta kivennäismailta taikka ravinteisuudeltaan vastaavilta turvemailta. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija voi osoittaa haketettavan puun olevan peräisin 1 momentissa tarkoitetusta kohteesta. Lisäksi edellytetään, että hakija on antanut haketuksesta 3 :ssä tarkoitetun toteutusselvityksen. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin 2 momentissa tarkoitetuista selvityksistä.
2682 N:o 983 18c Korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen määrä Energiapuun korjuuseen myönnettävä tuki määräytyy luovutetun puun kiintokuutiometrimäärän perusteella, ja se voidaan eriyttää vyöhykkeittäin. Energiapuun korjuussa työllisyystyönä voidaan tuki maksaa korotettuna. Energiapuun haketukseen myönnettävä tuki määräytyy haketetun irtokuutiometrimäärän perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään energiapuun korjuuseen ja haketukseen myönnettävän tuen määrästä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös tuen alueellisesta eriyttämisestä perusteilla, jotka vastaavat lain 9 :n 3 momentin nojalla annettujen säännösten mukaista alueellista eriyttämistä. 22 Rahoitettavat toimenpiteet Edellä 1 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää: 1) 3 :ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadintaan; 2) juurikäävän torjuntaan; 3) ennalta arvaamattoman virheen korjaamiseen; 4) vahingon korvaamiseen; 5) yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään kokeilu- ja selvitystoimintaan. Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen korjattua puuta koskeviin energiapuun korjuu- ja haketukihakemuksiin. Jos energiapuu on kokonaan tai osaksi korjattu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 1 :n 2 momentti, 2 :n 1 momentti, 9 :n 1 momentti, 11, 18 :n 2 momentti, 2 a luku ja 22 :n 1 momentti ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2005. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja
2683 N:o 984 Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 28 päivänä marraskuuta 1997 annetun lain (1039/1997) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n otsikko ja 9 sekä lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1025/1999, uusi 3 momentti seuraavasti: 1 Lain soveltamisala Eräissä vuosien 1939 1945 sotien aikana tai niiden jälkeen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellut ja Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutunut voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään. Kuntoutusta voi saada: 1) se, jolle olisi annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/1969) tarkoitettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/1978) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa (256/1988) tarkoitettu rintamatunnus, jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa säädettynä määräaikana; 2) se, joka vuosien 1939 1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella; 3) se, joka vuosina 1939 1945 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa; 4) se, joka vuosien 1939 1945 sotien aikana on palvellut sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikassa; 5) se, joka vuosien 1939 1945 sotien aikana on palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/ 1932) nojalla määrättynä; 6) se, joka vuosien 1939 1945 sotien aikana on osallistunut karjan evakuointiin rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa tarkoitetuissa tehtävissä eikä ole oikeutettu kuntoutukseen 1 kohdan perusteella; 7) se, joka on saanut valtion korvauksen valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille annetun lain (697/2003) nojalla; ja 8) se, joka olisi ollut oikeutettu 7 kohdassa mainittuun korvaukseen, jos hän olisi hakenut korvausta mainitussa laissa säädettynä määräaikana. HE 161/2004 StVM 21/2004 EV 130/2004
2684 N:o 984 2 Todistus perusteesta Kuntoutuksen saamiseksi 1 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun henkilön tulee luotettavalla tavalla selvittää, että hän on osallistunut asianomaiseen tehtävään. Kuntoutuksen saamiseksi 1 :n 2 momentin 8 kohdan perusteella osoitettavasta selvityksestä säädetään laissa valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille. Kuntoutuksen saamiseksi tässä momentissa tarkoitettu selvitys on toimitettava Valtiokonttoriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. 9 Muutoksenhaku Sota-arkiston 2 :n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valtiokonttorin 2, 6 tai 7 :n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa vakuutusoikeuteen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
2685 N:o 985 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 6 :n 4 momentti, muutetaan 4 :n 2 ja 3 momentti, 9 :n 1 ja 3 momentti ja 10, sellaisena kuin niistä ovat 4 :n 2 ja 3 momentti laissa 562/2000 sekä 10 osaksi viimeksi mainitussa laissa, sekä lisätään 3 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1291/1999, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, 9 :ään uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja lakiin uusi 6 a seuraavasti: 3 Hoitomuodon valinta Lapsen tosiasialliseen Suomessa asumiseen rinnastetaan tilanteet, joissa lapsi ei oleskele Suomessa, mutta lapsesta on oikeus tässä laissa tarkoitettuun kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 perusteella. 4 Hoitoraha Kotihoidon tuen hoitoraha on perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 294,28 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta lapsesta 84,09 euroa sekä kustakin muusta lapsesta 50,46 euroa kalenterikuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta 137,33 euroa kalenterikuukaudessa. Sen saaminen edellyttää, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen kenenkään lapsen osalta käytä oikeutta kotihoidon tukeen. 6a Hoitolisän tarkistaminen Hoitolisä tarkistetaan, kun hoitolisän alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi (vuositarkistus). Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hoitolisä on tarkistettava: 1) jos hoitolisään vaikuttavat perheen tulot ovat nousseet vähintään 10 prosenttia; HE 162/2004 StVM 22/2004 EV 137/2004
2686 N:o 985 2) jos hoitolisään vaikuttavat perheen tulot ovat laskeneet ja siitä on esitetty luotettava selvitys; 3) jos perheeseen kuuluvien henkilöiden lukumäärä muuttuu; tai 4) jos hoitolisän tarkistamiseen on muutoin aihetta. Hoitolisää korotetaan takautuvasti enintään kuudelta kuukaudelta tulojen muutoksen ilmoittamisesta. 9 Rahoitus Kunta korvaa tämän lain nojalla maksetusta tuesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta 3 :n 2 momentin nojalla maksetusta tuesta aiheutuvia kustannuksia, jotka valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. Valtion 1 momentin nojalla maksettavaksi tulevien kustannusten korvaus määrätään kunakin kuukautena käyttäen perusteena 3 :n 2 momentin nojalla tukeen oikeutettujen perusteella maksettavia tukia. Kustannusten korvauksesta vähennetään asianomaisen kunnan tai valtion aikaisemmin korvaamien kustannusten ja maksetun tuen erotus sekä takaisin peritty tuki. 10 Ennakoiden maksaminen Kansaneläkelaitoksen on viimeistään kunkin kuukauden 15 päivänä ilmoitettava kunnalle ja 9 :n 3 momentin nojalla maksettavien etuuksien osalta valtiolle sinä kuukautena tukea saavien henkilöiden tukien yhteismäärä. Kunnan tai vastaavasti valtion on 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen perusteella viimeistään saman kuukauden 20 päivänä maksettava Kansaneläkelaitokselle sen määräämällä tavalla ennakkoon 1 momentissa tarkoitettu euromäärä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
2687 N:o 986 Laki elatusturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 7 päivänä elokuuta 1998 annetun elatusturvalain (671/1998) 1 :ään uusi 3 momentti, 3 :ään uusi 3 5 momentti sekä lakiin uusi 4 a ja 26 a seuraavasti: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Mitä edellä tässä pykälässä säädetään lapsen asumisesta Suomessa, ei sovelleta, jos lapsella on oikeus elatustukeen Suomesta sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus, perusteella. 3 Toimeenpano Jos lapsella on oikeus saada elatustukea Suomesta sosiaaliturva-asetuksen perusteella, mutta lapsella ei ole kotikuntaa Suomessa, elatustuen maksamisesta ja kunnalle kuuluvista toimenpiteistä elatusavun perimiseksi huolehtii sen kunnan toimielin, joka on sitoutunut siihen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tekemässään kuntalain (365/1995) 2 :n 2 momentissa tarkoitetussa toimeksiantosopimuksessa. Lisäksi toimeksiantosopimuksella voidaan sopia, että kunta antaa muille kunnille sosiaaliturva-asetukseen liittyvää neuvontaa. Edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa toimeksiantosopimuksessa tulee sopia ainakin valtion maksettavan korvauksen määrästä ja maksamisesta 4 a :ssä säädettyjä perusteita noudattaen, sopimuksen voimassaoloajasta sekä sopimuksen irtisanomisesta. Sopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 4a Kustannusten korvaaminen eräissä tilanteissa Valtio korvaa 3 :n 3 momentin perusteella elatustuen maksamisesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti toimeksiantosopimuksen tehneelle kunnalle. Lisäksi valtio korvaa toimeksiantosopimuksessa sovituin HE 162/2004 StVM 22/2004 EV 137/2004 2 440201/148
2688 N:o 986 perustein ne henkilöstö- ja hallintokustannukset, joita kunnalle aiheutuu 3 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Toimeksiantosopimuksen tehneen kunnan on ilmoitettava vuosittain valtiolle sosiaaliturva-asetuksen perusteella maksettujen elatustukien yhteismäärä sekä niiden sopimusajankohtaan kohdistuvien elatusapujen yhteismäärä, jotka kunta on saanut perityksi elatustuen korvaukseksi elatusvelvollisilta. Ilmoitus on tehtävä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Valtion on ilmoituksen perusteella maksettava kunnalle määrä, joka vastaa maksettujen tukien ja elatusvelvollisilta perityksi saatujen varojen erotusta. Tarkempia säännöksiä kustannusten korvaamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 26a Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeus Kansaneläkelaitoksella ja muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä sosiaaliturvaasetuksen mukaista etuuksien yhteensovittamista varten välttämättömät elatustuen maksamiseen liittyvät tiedot kunnan toimielimeltä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2004 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
2689 N:o 987 Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, kumotaan 23 päivänä lokakuuta 1997 pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) 2 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna valtioneuvoston päätöksessä 1025/2000, 3 :n 1 momentin 13 kohta, 5 :n 2 momentti, 6, 7, 9 :n 1 momentti, 10 ja 11, muutetaan päätöksen 3 :n 1 momentin 3 kohta, 16, sellaisena kuin se on osaksi muutettuna mainitussa päätöksessä 1025/2000, ja 17 19, sekä lisätään päätöksen 3 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 3 Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan: 3) pakkaajalla jätelain (1072/1993) 18 b :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tuottajaa, jona kyseisen kohdan mukaan pidetään ammattimaista tuotteen pakkaajaa ja pakatun tuotteen maahantuojaa; Mitä tässä asetuksessa säädetään pakkaajasta, koskee vastaavasti jätelain 18 g :ssä tarkoitettua tuottajayhteisöä lukuun ottamatta 13-15 :iä. Tuottajayhteisöt voivat antaa jätelain ja tämän asetuksen mukaisia tehtäviä muodostamansa yhtiön tai muun oikeustoimikelpoisen yhteisön tehtäväksi. 16 Seurantatietojen antaminen Pakkaajan on vuosittain syyskuun loppuun mennessä ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskevat tiedot siten kuin siitä säädetään tietokantajärjestelmään liittyvien taulukoiden vahvistamisesta pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY mukaisesti annetussa komission päätöksessä 97/138/EY, jollei tietoja ole ilmoitettu 18 :n 2 momentissa tarkoitetulle yhteisölle, jonka velvollisuutena on toimittaa tiedot edelleen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kunnan ja sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa kuljetuksen suorittajan, jonka Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY (31994L0062); EYVL N:o L 365, 31.12.1994, s. 10
2690 N:o 987 itsensä edellisen vuoden aikana hyödyntämän pakkausjätteen määrä on enemmän kuin 100 tonnia, on ilmoitettava vastaavasti Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyödyntämänsä pakkausjätteen määrä ja laji. Pirkanmaan ympäristökeskus kokoaa saamansa seurantatiedot ja toimittaa ne edelleen komissiolle 18 kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolta tiedot on koottu. Silloin, kun annetaan 19 :ssä tarkoitettu kertomus, seurantatiedot annetaan samanaikaisesti. 17 Neuvonta, tiedotus ja valistus Jätelain 68 :n 2 momentissa tarkoitetussa neuvonnassa on varmistettava, että kaikki pakkausten käyttäjät ja erityisesti kuluttajat saavat tarvittavat tiedot: 1) käytettävissä olevista palautus-, keräysja hyödyntämisjärjestelmistä; 2) pakkausten uudelleen käyttämiseen ja pakkausjätteen hyödyntämiseen ja kierrätykseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista; 3) pakkauksissa käytettävistä merkinnöistä. 18 Ilmoitus tuottajatiedostoon Jätelain 50 b :n 1 momentissa tarkoitetussa pakkaajan tekemässä ilmoituksessa tuottajatiedostoon merkitsemistä varten on oltava seuraavat tiedot: 1) pakkaajan nimi tai toiminimi; 2) yhteys- ja osoitetiedot; 3) yhteyshenkilön nimi ja asema; 4) yritys- ja yhteisötunnus; 5) selvitys pakkaajan markkinoille luovuttamista pakkauksista tonneina pakkausmateriaaleittain ja liikevaihdosta; 6) tiedot pakkaajan järjestämästä uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja muusta hyödyntämisestä sekä muusta jätehuollosta, kuten vastaanottopaikoista, keräyksestä ja kuljetuksesta samoin kuin arvio sen piiriin kuuluvien pakkausjätteiden lajista ja määrästä; 7) selvitys edellä 6 kohdassa tarkoitetun uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämiseen liittyvistä sopimuksista. Jätelain 50 b :n 1 momentissa tarkoitetussa tuottajayhteisön tekemässä ilmoituksessa tuottajatiedostoon hyväksymistä varten on oltava seuraavat tiedot: 1) tuottajayhteisön nimi tai toiminimi; 2) yhteys- ja osoitetiedot; 3) yhteyshenkilön nimi ja asema; 4) yritys- ja yhteisötunnus; 5) selvitys tuottajayhteisön edustamista pakkaajista; kunkin pakkaajan nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä tuottajayhteisöön liittymispäivämäärä; 6) selvitys tuottajayhteisön piiriin kuuluvien pakkaajien markkinoille luovuttamien pakkausten määrästä tonneina pakkausmateriaaleittain ja arvio niiden yhteisestä markkinaosuudesta; 7) yhtiöjärjestys tai muu vastaava asiakirja, jos toiminta sitä edellyttää; 8) tuottajayhteisön säännöt ja tarvittaessa muu selvitys, josta käy ilmi, miten velvoitteet on jaettu pakkaajien kesken ja miten uusi pakkaaja voi sopia tuottajavastuun hoitamisesta tuottajayhteisön kanssa; 9) tiedot tuottajayhteisön järjestämästä uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä, muusta hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta, kuten vastaanottopaikoista, keräyksestä ja kuljetuksesta samoin kuin arvio sen piiriin kuuluvien pakkausten lajista ja määrästä; 10) selvitys uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämiseen liittyvistä sopimuksista sekä sopimuskumppaneiden ympäristöluvista sekä mahdollisista ympäristöjohtamis- ja laatujärjestelmistä; 11) selvitys tuottajayhteisön vakavaraisuudesta tai muusta jätelain 50 c :n 2 momentin 3 kohdan mukaisesta vakuudesta. Pakkaajan ja tuottajayhteisön on ilmoitettava viipymättä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, jos sen nimi, toiminimi tai yhteystiedot muuttuvat tai jos 1 momentin 6 ja 7 kohdassa ja 2 momentin 9 ja 10 kohdissa tarkoitetuissa jätehuoltojärjestelmässä ja sopimusjärjestelyissä tapahtuu oleellisia muutoksia. Tuottajayhteisön on lisäksi ilmoitettava viivytyksettä Pirkanmaan ympäristökeskukselle 2 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja liittymisehtojen muutoksista sekä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetut tiedot
N:o 987 2691 tuottajayhteisön piiriin liittyneistä uusista pakkaajista ja sen piiristä eronneista pakkaajista. 19 Kertomuksen laatiminen Pirkanmaan ympäristökeskuksen on joka kolmas vuosi laadittava kertomus jätelain ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta Suomessa eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY 5 artiklan mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Ympäristöneuvos Olli Pahkala
2692 N:o 988 Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen 13 :n 3 momentin kumoamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 1 Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä joulukuuta 1993 annetun jäteasetuksen (1390/1993) 13 :n 3 momentti sellaisena kuin se on asetuksessa 171/2000. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Ympäristöneuvos Olli Pahkala
2693 N:o 989 Valtioneuvoston kanslian asetus valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä lokakuuta 2003 annetun valtioneuvoston kanslian työjärjestyksen (893/2003) 12 :n 1 momentin 10 kohta, muutetaan 2 :n 1 momentti, 12 :n 1 momentin 9 kohta ja 2 momentti, 20 :n 1 momentti, 28 :n 1 kohta, 29, 30 :n 11 kohta ja 34, sellaisina kuin niistä ovat 2 :n 1 momentti ja osaksi 34 asetuksessa 382/2004, seuraavasti: 2 Valtiosihteeri johtaa ja valvoo pääministerin lähimpänä apuna kanslian toimintaa. Suoraan valtiosihteerin alaisina toiminnallisesti ovat hallinto- ja kehittämisyksikön poliittisen johdon asiantuntijasihteeristö, valtioneuvoston tiedotusyksikkö, valtioneuvoston EUsihteeristö ja valtioneuvoston valmiusyksikkö valtioneuvoston ja sen jäsenten sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeuskanslerinviraston turvallisuuspalvelun sekä tilannekuvatoiminnan osalta. 12 Hallinto- ja kehittämisyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat 9) yleistä hallintoa sekä edustamista tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Omana vastuualueenaan yksikössä on poliittisen johdon asiantuntijasihteeristö, jonka esimiehenä toimii tehtävään määrätty virkamies. Vastuualue käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) talousneuvoston sihteeristö-tehtäviä; 2) hallitusohjelman toteutumisen seurantaa; 3) pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevia selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvää yhteydenpitoa; sekä 4) määräaikaisia suunnittelu- ja selvitystehtäviä, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan. 20 Vuosilomista ja muista poissaoloista pitää luetteloa hallinto- ja kehittämisyksikkö, jolle jokaisen on toimitettava esimiehen hyväksymät loma- ja poissaoloilmoitukset. 28 Sen lisäksi mitä muualla on säädetty, pääministeri ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) vähintään vaativuusluokkaan 15 kuuluvan virkamiehen nimittämistä, 29 Valtioneuvoston käännöstoimiston päällikkö nimittää enintään vaativuusluokkaan 14 kuuluvan kielenkääntäjänä toimivan virkamiehen.
2694 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 989 Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun enintään vaativuusluokkaan 14 kuuluvan virkamiehen nimittää alivaltiosihteeri. 30 Sen lisäksi mitä muualla tässä työjärjestyksessä on säädetty, alivaltiosihteeri ratkaisee asiat, jotka koskevat: 11) tarkentavaa virkaehtosopimusta ja sen nojalla valtioneuvoston kanslian ratkaistavia sen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja. 34 Toimintayksikön esimies ratkaisee yksikkönsä toimintaa koskevat asiat. Sellaisen asian, jossa on tehtävä kirjallinen hallintopäätös, toimintayksikön esimies ratkaisee kuitenkin vain siinä tapauksessa, että oikeus on hänelle tässä työjärjestyksessä nimenomaisesti annettu. Toimintayksikölle tai vastuualueelle alivaltiosihteerin päätöksellä osoitettujen määrärahojen käytön ratkaisee toimintayksikön esimies, vastuualueen esimies tai muu määrätty vastuuhenkilö. Tähän kuuluu myös tilausten ja hankintasopimusten tekeminen. Toimintayksikön esimies hyväksyy muutoin yksikön menot ja tulot. Tietoja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamista viranomaisen julkisista asiakirjoista antaa asian käsittelijä. Salaisen tai muun viranomaisen asiakirjan luovuttamista koskevan päätöksen tekee toimintayksikön esimies. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2004. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Pääministeri Matti Vanhanen Ylitarkastaja Kari Peltonen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 982 989, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904