Elä ja asu Lapväärtissä 2007 Kaksikymppiä koulun hyväksi! Osallistu kaksikymppisellä Lappfjärds skolan korjaukseen. Tilinumero: Säästöpankki 495613-218280 Osuuspankki 473073-231655 TAVOITE: 1000 kpl 20-seteleitä Lapväärtti - mainitaan kirjoituksissa jo v. 1303 - osa Kristiinankaupunkia - noin 1 900 asukasta - elävästi kaksikielinen Ajankohtaista ja tapahtumia Lapväärtin omilla kotisivuilla: www.lappfjard.fi Vapaat kiinteistöt...sivulla 8. Taloja, tontteja, huoneistoja. Myydään tai vuokrataan. Täällä me haluamme lastemme kasvavan! Kylän vauvat eivät pelkästään lisää väestömäärää. Vauvat ovat myös kylän tulevaisuus! Joukko äitejä lapsineen kokoontui toukokuisena iltana esiintymislavan luokse. Esiintymislava on mukava kokoontumispaikka aivan Lapväärtinjoen rannalla. Nämä pienokaiset käyvät esiintymislavalla vielä monta kertaa. Ehkä joku heistä vielä esiintyykin siellä. Mukana on niin vasta kylään muuttaneita, kuin kylässä syntyneitä ja kasvaneita äitejä, sulassa sovussa. Lapväärtissä on hyvä asua. On rauhallista, upea luonto ja mainio kasvuympäristö lapsille, he sanovat yksimielisesti. Kyläyhdistys huolehtii pienistä. Jokaista vuoden aikana syntyvää lasta muistetaan lahjalla. Perheet arvostavat tätä hienoa elettä. Päiväkoti, joka toivottaa tervetulleeksi 1-5-vuotiaat lapset, on kaksikielinen. Ky- lässä on kaksi omaa koulua: Lappfjärds skola ja Lapväärtin koulu. Lappfjärds skolaa korjataan parhaillaan kylän koululaisten hyväksi. Esikoulu toimii hyvin, ja ilta päivähoito järjestetään esikoulun, sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Kylän nuorimpia asukkaita voit ihailla myös kylän kotisivuilla otsikon Nuoriso alla. Katso www.lappfjard.fi Esiintymislavan portaille kokoontuivat toukokuussa 2007. (ylärivi vasemmalta:) Kirsi ja Niko Widberg, Maria Wester ja Emilia Ingves, Ann-Catrin ja Minea Teirfolk, Cia ja Wilma Rönnqvist, Térès Lindberg ja Emil Berglund. Keskirivi vasemmalta: Satu Kohtakangas ja Linda ja Neo Mattfolk, Moa Bergkulla ja Liam Thomasfolk, Elisabeth ja Sofie Lassfolk, Inga-Lene af Hällström ja Amelia Westerlund, Annika ja William Isuls. Alarivi vasemmalta: William Dahlgren, Ida Mannfolk, Hanna Käkelä och Adelina Smeds, Milena Bergfors ja Mannfolkin tyttövauva - vielä vailla nimeä. Paikallispoliitikot tentissä Mahdollisuuksien Pyhävuori Me valitsimme Lapväärtin Kyläsuunnitelma, hyvä työkalu Sivu 3 Sivu 4 Sivu 6 Sivu 8
2 Lapväärtti Kyläyhdistys kylää varten! Vuonna 2001 perustettu Lapväärtin Kyläyhdistys r.y. on jo ehtinyt tehdä paljon kylän hyväksi. Yhdistyksessä on nykyisin noin 400 jäsentä. Aloite kyläyhdistyksen perustamiseksi tehtiin, koska Lapväärttiin oli tarpeen saada ns. sateenvarjoyhdistys. Lapväärtissä oli runsaasti aktiivisia yhdistyksiä, mutta ei tahoa, joka vastaisi yleisestä tiedottamisesta kyläläisille ja työskentelisi koko Lapväärtin kehittämiseksi. Yhdistys on kaksikielinen ja toimii kylän äänitorvena kunnallisissa asioissa. Kyläyhdistys on luonnollinen foorumi, jonka puoleen kääntyä, kun tuntuu, että jonkun tarttis tehdä jotakin. Mielenkiintoista ja hauskaa Lena Westerback valittiin äskettäin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2007. Hän on syntynyt, kasvanut ja asuu Lapväärtissä. Olen ollut hallituksessa muutaman vuoden, joten toiminta on minulle tuttua. On mielenkiintoista ja hauskaa olla puheenjohtaja. Tehtäviä on pakko jakaa, koska meillä on useimmiten monta rautaa tulessa, mutta hallituksen jäsenet osaavat asiansa. Se on hyvä. Kyse on suureksi osaksi toiminnan koordinoinnista ja yhteistyö yhdistysten ja yhteisöjen kanssa toimii hyvin. Hallitus kokoontuu kuukausittain kuukauden viimeisenä torstai- na ja hallituksessa on työryhmiä erilaisia toimintoja varten. Koulun korjaus etusijalla Toimintaa harjoitetaan monessa eri muodossa. Mikään asia ei ole liian pieni tai suuri käsiteltäväksi kyläyhdistyksessä. Kylän asioita koskevat aktiviteetit ja osallistumiset muotoutuvat asukkaiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Sitä vartenhan yhdistys on olemassa. Kylän kehittämiseksi ja tiedotuksen hoitamiseksi sekä ulospäin että täällä asuville. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2007 on monta kohtaa. Tänä vuonna korostetaan erityisesti kahta asiaa, ts. varojen keräämistä Lappfjärds skola korjausta varten ja toimintaa varojenkeruun koordinoijana. Yhdistys ylläpitää kylän kotisivuja, lähettää tiedotuslehtisiä ja valvoo kummankin kieliryhmän etuja. Valvomme asioita, jotka koskevat Lapväärttiä, sen kehittämistä ja etua. Osallistumme kylän kannalta tärkeisiin kokouksiin. Ohjelma vahvistaa yhteisöllisyyttä Konkreettista toimintaa ja ohjelmaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvaisuutta, ja jolla on tärkeä sosiaalinen tehtävä, järjestetään pitkin vuotta. Esimerkkeinä mainittakoon pääsiäistapahtumat, vappurieha, Uudensillanpuiston toiminta, Lapväärtinpäivä, kylän nuorimpien asukkaiden muistaminen, joulutapahtumat ja ulkoilupäivät. Pyrimme myös pitämään kylä miljöön siistinä. Teemme tal kootöitä Uudensillan luona olevan kosken kunnostamiseksi ja kannustamme osallistumaan kevät siivoukseen. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan kyläläisten toiveita, laadimme myös parhaillaan kyläsuunnitelmaa, päättää Westerback lisäten vielä, että Uudensillanpuiston esiintymislava voisi olla ahkerammassakin käytössä. Kyläyhdistyksen aktiiveihin voi ottaa yhteyttä, jos on ohjelmaideoita. Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/ Lena Westerback on Lapväärtin Kyläyhdistyksen ensimmäinen naispuheenjohtaja. Hallitus 2007 Lena Westerback, puheenjohtaja Eva Lillmangs, varapuheenjohtaja Inga-Lene af Hällström, sihteeri Kjell Lillhannus, rahastonhoitaja Anna Pajunen, varsinainen jäsen Kirsi Widberg, varajäsen Kurt Lillhannus, varsinainen jäsen Jenny Ådjers, varajäsen Kjell Lillhannus, varsinainen jäsen Minna Utfolk, varajäsen Inga-Lene af Hällström, varsinainen jäsen Kent Holm, varajäsen Eva Lillmangs, varsinainen jäsen Sven Mitts, varajäsen Anu Aaltola, varsinainen jäsen Roger Hammarberg, varajäsen Maarit Mäkelä, varsinainen jäsen Hiski Pajunen, varajäsen Mårten Kortell, varsinainen jäsen Anna-Maija Möykky, varajäsen Toimitus Asu ja elä Lapväärtissä 1-2007 Julkaisija: Lapväärtin Kyläyhdistys ry/ Kyläsuunnitelma- ja tonttikartoitusprojekti Liity jäseneksi! Mihin Lapväärtin joki katosi? Kesän rehevä vehreys on mukavaa, mutta Lapväärtinjoki hukkuu runsaan kasvillisuuden sekaan. Joki jää yhä syvemmälle rannoilla rehottavien pensaiden ja puiden varjoon. Jokirantojen raivaaminen on lähinnä maanomistajien tehtävä, mutta apuakin on saatavissa. Jos et voi itse raivata tonttiasi, ota yhteyttä Bjarne Smedsiin puh. 0400-167578, joka vastaa tarpeen tullen apuun rientävästä talkooryhmästä. On siis taas aika käynnistää Lapväärtinjoen rantojen raivauskampanja! Vastuullinen julkaisija: Lena Westerback, Anna-Lena af Hällström, Carina Storhannus, Eva Lillmangs, Katarina Rosenback. Layout: Britt-Mari Näsman-Knip/ Käännös: Riitta Gustavsson Kielikorjaus: Ritva Haapala Painos: 3700 Paino: I-print, Vaasa 2007 Jakelu: Osoitteetta ykköspostina Kristiinankaupungin jokaiseen talouteen Kyläyhdistys on vahvistanut vuoden 2007 jäsenmaksuksi 5 euroa/henkilö ja 10 euroa/ perhe. Jäsenmaksuista kertyvillä varoilla pyrimme tarjomaan sisältörikasta ja antoisaa toimintaa. Ilmoita maksun yhteydessä kunkin jäseneksi liittyvän nimi ja syntymävuosi yhdistyksen jäsenrekisteriä varten. Kiitos tuesta! Tilinumero: 495613-211426 SP
Lapväärtti Lapväärtinpäivä - kaikkien Lapväärtin ystävien päivä Lapväärtinpäivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 4. elokuuta klo 11-16 nuorisoseurantalolla. Lapväärtinpäivästä pitävät niin nuoret kuin vanhatkin. Poimintoja ohjelmasta: Tämän vuoden vetonaula on Sotta & Pytty, joka konsertoi ulkolavalla klo 13.30.Ohjelma kestää noin tunnin. Konserttiin on vapaa pääsy ja sateen sattuessa Yleisö nauttii Lapväärtinpäivän ohjelmasta vuonna 2006. Ruuhi-kilpailu Ruuhi-kilpailu järjestetään tänä vuonna perjantaina 3. elokuuta. Nuorisoseura järjestää jo suosituksi perinteeksi muodostuneen kilpailun Lapväärtin nuorisoseuran luona. Näin se käy: Ruuhi-kilpailussa on naisten ja miesten luokka. Kilpailussa on kaksi lajia: Fakta Öykstock on tasapohjainen ruuhi, jota käytetään Lapväärtinjoella ja jokisuulla. Ruuhta käytettiin ennen vanhaan lähinnä matalissa vesissä kalastettaessa. Tämä pieni ruuhi on todennäköisesti ainutlaatuinen ja ruuhia löytyy edelleen monesta venevajasta ja liiteristä Lapväärtissä. Öykstockenin historiaa doku mentoitiin nuorisoreuran Öykstock-projektin avulla muutama vuosi sitten. Nuorisoseura tutki ruuhen historiaa, laati sen piirustukset, rakensi öykstockin ja teki aloitteen Ruuhi-kilpailun järjestämiseksi. Kuvia edellisvuosien kilpailuista ja lisää öykstockenin historiasta osoitteessa www.lappfjard.fi se pidetään sisällä nuorisoseurantalolla. Ajoneuvoparaati lähtee suomenkieliseltä koululta klo 10.30. Osallistujat kokoontuvat klo 10.00. Järjestäjät toivovat, että traktorit varustetaan tänä vuonna vanhoilla maatalouskoneilla. Ajoneuvojen ja vanhojen maatalouskoneiden näyttely urheilukentällä koko päivän. Markkinat ja Kirppis järjestetään tänäkin vuonna. Tervetuloa ostamaan ja myymään. Varaa perinteinen kilpailu työntösauvalla (on maksuton) uusi laji melontakilpailu, jossa neljä meloo ja yksi lyö tahtia, ilmoittautumismaksu 50 euroa Melontakilpailussa käytetään vähän suurempaa ruuhta. Melottava matka on n. 200 metriä. Kilpailu on suunnattu yrityksille ja yhteisöille ja tästä lajista peritään pieni ilmoittautumismaksu nuorisoseuran kustannusten kattamiseksi. Lähtölaukaus kajahtaa klo 18.30. Perinteinen kilpailu on viesti, jonka reitti on melko haastava ja mutkainen. Reittiä on muutettu tänä vuonna hieman yleisöystävällisemmäksi, esimerkiksi poikkeaminen kanaalin kautta Starkesvikeniin on jätetty pois. paikka hyvissä ajoin Kurre Lillhannukselta, puh. 0400 763 310. Lapväärtin Marttayhdistys tarjoilee maukasta klimppisoppaa nuorisoseurantalossa koko päivän. Kyläyhdistys järjestää kahvilan ja perinteiset arpajaiset runsain voitoin. Joulupukin poro Pekko vierailee kesälaitumella ja lapsilla on hauskaa pomppulinnassa. Kyläyhdistys muistaa kaikkia vuonna 2006 syntyneitä lapsia. Lapväärtinpäivä on nimetty yleiseksi kansallispukupäiväksi, ja päivä on kylässä myös yleinen liputuspäivä. Nyt kaikki kansallispuvun omistajat esittäytymään parhaimmissaan! Nuorisoseurantalossa järjestetään illalla tanssit klo 20.00 alkaen. Musiikista vastaa ROXIE ja järjestäjänä toimii Lapväärtin VPK. Tervetuloa! Tekstikooste: Lisbeth Bäck/ Kuva: Eva Lillmangs Kilpailuun voi ilmoittautua Kurre Lillhannus puh. 0400-763310. Ilmoita joukkueen nimi, osanottajien nimet ja joukkueen johtajan yhteystiedot. Palkintoina diplomi ja kiertopalkinto. Yksinvaltiaana tuomarina toimii Patrick Ragnäs. Palkinnon voi voittaa myös parhaasta kilpailuasusta. Tänä kesänä rakennetaan yksi tavallisen kokoinen ruuhi, joka arvotaan, ja varat menevät koulun korjauksen hyväksi. Soutukilpailua varten rakennetaan kaksi suurempaa ruuhta. Tekstikooste: Lisbeth Bäck/ Kuva: Eva Lillmangs Kilpailu on yksi keino luoda toimintaa joen varrelle. Osallistuvia joukkueita on 8-14 ja kilpailu järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Kiertokysely Pyysimme seitsemää paikallispoliitikkoa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Kuvaile Lapväärttiä viidellä sanalla. Mikä on tärkeintä Lapväärtille juuri nyt (poliittisesti). Mainitse kaksi asiaa. Mikä tekisi Lapväärtin vielä houkuttelevammaksi? Hans Ingvesgård Lapväärtti hyvinvoivaa, vakaata seutua. Että maaseutuelinkeinot selviävät globaaleista haasteista (EU). Uusien pienyritysten houkutteleminen alueelle ja jo toimivien yritysten tukeminen. Lisää houkuttelevia tontteja. Leif Lundell Luonnonkaunis keidas lähellä palveluja. Palvelurakenteen säilyttäminen ja väestöpohjan turvaaminen. Lisää työpaikkoja. Ingmar Rosenback Ei vastausta Pysähtyneisyyden ehkäise minen, palvelujen lisää mi nen. Lisää kauppoja ja vastaavia. Merja Uusitalo Elinvoimainen, turvallinen, vahva elintarviketuotanto, houkutteleva, kaunis. Palvelut jotka turvaavat kasvumahdollisuudet. Tonttipolitiikan ja rakentamisen joustavuus. Että Lapväärtti säilyisi vahvana elintarviketuotantoalueena. Patrick Ragnäs Kotikylä, talkoohenki, perunanviljely, Lapväärtinjoki, kirkko. Yhteisöllisyys ja maatalouden tulevaisuus. Houkuttelevia asuintontteja. Anna-Lena af Hällström Yhdistykset, osallistuminen, viihtyisyys, peruna, yhteisöllisyys. Keskustan ja Pyhävuoren kehittäminen, tukea elinkeinoelämää. Enemmän naistyöpaikkoja. Ingmar Lillträsk Lapväärtti on hyvin aurinkoinen ja lämmin paikka. Tärkeintä olisi saada lisää työpaikkoja. Perunaelinkeinoa voitaisiin kehittää. Lisää tulomuuttajia. 3 Teksti: Björn Håkans/ Kuva: John Hammarberg Inga-Lene af Hällström
4 Lapväärtti Pyhävuori on ainutlaatuinen poikkeus Pohjanmaan muuten niin tasaisessa maisemassa. Alue tunnetaan hyvin talviurheiluväen keskuudessa, niin maastohiihtäjien kuin laskettelijoidenkin, mutta se tarjoaa hienoja virkistysmahdollisuuksia muutenkin. Pyhävuoren tuntumaan rakennetaan pian myös vapaaajanasuntoja uuden asemakaavan myötä. Pyhävuorella paljon mahdollisuuksia Pyhävuori nousee 129 metriä merenpinnan yläpuolelle ja on Pohjanmaan rannikon korkein vuori. Paikka tunnetaan ehkä parhaiten talviurheilukeskuksena. Viime talvena paikallisella seuralla, IF Länkenillä oli kunnia järjestää Pyhävuorella nuorten hiidon SM-kisat. Ladut olivat kansainvälistä luokkaa, ja osanottajat olivat yllättyneitä vaativasta hiihtoreitistä, joka heitä odotti, kertoo Patrick Ragnäs. Pyhävuori ei ole kuitenkaan vain latusuihkijoiden ja laskettelijoiden keidas, vaan siellä on myös joukko muita nähtävyyksiä. Susiluola muinaislöytöineen tunnetaan laajalti, mutta Pyhävuorella on myös saunaseinä, pirunpelto ja siperiankärhö Siperiasta kotoisin oleva köynnöskasvi, jota esiintyy maassamme vain kolmessa paikassa. Vuoren huipulla on nykyisin myös näköalaravintola, joka on suosittu mm. häidenviettopaikkana. Ja kaiken kruunaa tietenkin upea näköala. Suurin osa siitä, mitä Pyhävuorella on tarjottavana, on tähän saakka saatu aikaan talkoovoimin ja projektirahojen avulla. Talkoohenki elää Lapväärtissä edelleen hyvin vahvana. Uusi kattoorganisaatio Pyhävuori on paitsi korkealaatuinen hiihtokeskus myös paljon muuta. Viime talvena perustettiin osuuskunta, jonka jäseninä ovat Kris tii nankaupunki, Länken Ski, Kyläyhdistys, Yrittäjäyhdistys ja joukko yksityishenkilöitä. Osuuskunnan on tarkoitus toimia Pyhävuoren tulevan kehittämisen katto-organisaationa. Tämä on huomattava organisatorinen edistysaskel, kun on kyse esimerkiksi avustuksen hakemisesta erilaisille hankkeille. Kaupunki on myös laatinut asemakaavan, joka kattaa 41 ha alueesta. Alueella on tehty luontoselvitys ja sinne rakennetaan uusia vapaa-ajanrakennuksia. Yrittäjäyhdistys teki alun perin aloitteen siitä, että alueelle kaavoitettaisiin vapaa-ajantontteja. Joukko yksityishenkilöitä on jo allekirjoittanut esisopimuksen tontin vuokraamisesta. Muutamia tontteja on kuitenkin vielä jäljellä, sanoo Patrick Ragnäs. Ryövärintyttären maisemissa Pyhävuoren luonto tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon saariston vapaa-ajanasunto- ja kesämökkiperinteelle. Täällä on runsaasti marjoja ja sieniä, ja alueella on lisäksi hienot metsästysmahdollisuudet. Luonto itsessään on ainutlaatuinen, jo pelkästään siksi, että Pohjanmaa on muuten melko tasaista aluetta. Syksyisin täällä on hyvin kaunista, koska meillä on täällä samantapainen ruska kuin Lapissa. Täällä on myös mahtava rotko, joka tosiaan tuo mieleen Ronja Ryövärintyttärestä kertovan elokuvan maisemat. Mahtavia ja vaikuttavia luontokokemuksia tarjoavat myös pirunpelto Jungfrudansen (laaja kivikko jääkaudelta) ja saunaseinä. Viimeksi mainittu sijaitsee vuoren eteläpuolella ja on kohtisuora jyrkänne, joka on ollut mm. suosittu jumalanpalvelusten pitopaikka. Pyhävuorella kasvaa myös siperiankärhö. Tämä köynnöskasvi on rauhoitettu, ja kasvaa vain kolmessa paikassa Suomessa. Kasvilla on puurunko ja se voi kasvaa yli neljä metriä korkeaksi. Joskus se onnistuu jopa tukahduttamaan isäntäpuunsa. Tässä kulki ennen vanhaan kauppatie Venäjältä, ja kauppiaiden uskotaan leiriytyneen täällä ja tuoneen kärhön siemeniä mukanaan. Pyhävuori on suurelta osin myös Natura 2000 -aluetta. Menestyksen lähde Koko Lapväärtin kylä saa vetensä Pyhävuoren raikkaista lähteistä, ja Patrick Ragnäs toivoo, että alueen potentiaalia voidaan hyö dyntää myös houkuttelemaan seudulle lisää kävijöitä. Ainutlaatuisesta luonnosta voi nauttia esimerkiksi jo olemassa olevilla vaellusreiteillä. Ohjattujakin vaelluksia voidaan järjestää. Pyhävuorella on kaikki mahdollisuudet kehittyä todella hienoksi alueeksi. Uusi asemakaava ja osuuskunta ovat kaksi suurta askelta oikeaan suuntaan. Teksti ja kuva: Björn Håkans/ Pyhävuorella on myös keinotekoinen järvi uimarantoineen. Siperiankärhö on ainutlaatuinen kasvi Suomen olosuhteissa. Tässä kärhö on kietoutunut pienen kuusen ympärille. Patrick Ragnäs näkee Pyhävuorella suuria mahdollisuuksia ei vain hiihtokeskuksena.
Lapväärtti Peruksen kylän silta Lapväärtin Peruksen kylässä on historiallinen silta. Siltaa käyttivät ennen vanhaan talonpojat hevospeleineen lyhentääkseen matkaa pelloilleen ja palstoilleen. Nykyisin sillalla on suuri matkailuarvo, sillä se on ainoa laatuaan vanhan Vaasan läänin alueella, kertoo Allan Nyholm. Sillan omistaa Kristiinankaupunki. Silta lasketaan keväällä ja nostetaan seuraavana keväänä ennen jäidenlähtöä. Silta sijaitsee kilometrin verran Pärus-Forsin Lappfjärds Folkhögskola Koulukonsertti lukuvuonna 2005-2006. Lappfjärds Folkhögskola on kasvanut sadan toimintavuotensa aikana instituutioksi, joka tunnetaan koko ruotsinkielisessä Suomessa. Konsepti perustuu musiikkiin ja ääneen, tanssiin ja artisteriaan. Oppilaita riittää. Rehtori Håkon Hesthammer kertoo, että juhlavuotta vietetään eri tavoin koko toimintavuoden ajan. 100-vuotisjuhla järjestetään 8. syyskuuta huomionosoituksineen, ohjelmineen ja konsertteineen. Yleisö on tervetullut. Kirkko saa uuden katon Lapväärtissä toimivat Lappfjärd-Kristinestads församling ja Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta. Bo-Göran Ingves on Lappfjärd- Kristinestads församlingenin kirkkoneuvoston jäsen. Hän on toiminut aktiivisesti kirkon uuden katon hyväksi. Katto on 80 vuotta vanha ja se on alkanut vuotaa, hän sanoo, ja kertoo panneensa alulle adressin katon uusimiseksi. Katto on vanhanaikainen tiilikatto, jonka ala on 2 500 neliömetriä. Odottelemme lähinnä kirkkovaltuuston hyväksyntää. Sitten voimalan ja Pärus Cafén eteläpuolella. Sillan laskemiseen tarvitaan joka kevät 14 henkilöä, kertoo Allan. Mutta työ on vaivan arvoinen. Kylässä on kolmen ja puolen kilometrin pituinen kuntopolku, joka kulkee sillan yli. Paikan luonto on nähtävyys. Tervetuloa kesällä tutustumaan, sanoo Nyholm. Teksti: Lisbeth Bäck/ Kuva: Allan Nyholm Vuoden aikana rakennetaan uusi studio, joka on suunniteltu vihittäväksi 100-vuotisjuhlan yhteydessä, hän jatkaa. Valmistelemme myös juhlakirjaa, jossa entiset oppilaat muistelevat opiskeluaikojaan. Kirjan nimeksi tulee Vem är vem på Lappfjärds Folkhögskola genom tiderna. Lue lisää: www.lafo.org Teksti: Lisbeth Bäck/ Kuva: Lappfjärds Folkhögskola aloitetaan rahoituksen suunnittelu ja pyydetään tarjouksia. Jos kaikki sujuu hyvin, katon rakennustyöt alkavat ensi vuonna, sanoo Ingves. Lappfjärds församling perustettiin 1594 Närpiön kappeliseurakunnaksi. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1607. Kirkko vihittiin toukokuussa 1852 ja siinä on 3 000 istumapaikkaa. Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/ Viulukurssi aikuisille Esteetöntä liikkumista POMO+ tarjosi yhdistyksille ja yhteisöille mahdollisuuden hakea investointitukea vammaisystävällisiin toimenpiteisiin. Marttayhdistys haki tukea voidakseen varustaa Marttatalon sisäänkäynnin luiskalla. Tuki myönnettiin ja luiska rakennetaan talkoilla tänä kesänä, sanoo marttayhdistyksen puheenjohtaja Lilli Lillkull. Marttatalo on julkinen rakennus, jossa martat kokoontuvat säännöllisesti ja järjestävät tilaisuuksia, esimerkiksi illallisia. Vuokraamme tilojamme myös ulkopuolisille. Lilli Lillkull on iloinen, että Marthagårdenin sisäänkäynti varustetaan luiskalla. Jouluristi Jouluristi on seudun perinteinen joulukoriste. Jotkut asentavat jouluristin lipputankoon, toiset katolle. Ikkunoissa on pieniä ristejä. Mietin eräänä iltana joulun alla 2005, miten koristelisin uuden hienon toimistoni Lålbyssä (ent. automuseo) johon juuri olimme muuttaneet. Koristeen pitäisi olla pieni, helppo kuljettaa ja pakata. Se saisi olla mieluiten kierrätysmateriaalia ja lamput saisivat kestää kauan. Luonnostelin koristetta paperille ja päädyin siihen, että sopiva pituus olisi noin 35-40 cm. Lamppuina käyttäisin pitkäikäisiä valodiodeja. Moni on varmasti joskus halunnut oppia soittamaan viulua, muttei ole uskaltanut toteuttaa haavettaan. Nyt siihen tarjoutuu tilaisuus yhdessä muiden vastaalkajien kanssa. Tule Kantilenaan 30. 6. 1. 7 opettelemaan, miten viulua ja jousta pidellään, miten viulu viritetään jne. Opettajina viuluniekat Anna Teir ja Matilda Gringärds. Kurssi järjestetään viikonlopun aikana klo 10.00-16.00. Nuotteja ei tarvitse osata. Kurssista perittävä maksu selviää, kun osanottajien määrä on tiedossa. Maksu on hyvin kohtuullinen. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Mikael Ekholmiin, 0400 660 194, mikael. ekholm@pp1.inet.fi Kurssin järjestää Sexticum r.f. Jos kiinnostusta riittää, voimme järjestää lisää kursseja tai käynnistää pitempiaikaisen kurssin. Aloitamme siis alkeista ilman ennakkovaatimuksia. Tervetuloa! Teksti: Mikael Ekholm Voidakseni käyttää kierrätysmateriaalia päädyin tekemään rungon vanhasta puhelinjohdosta, jota voi kääntää ja vääntää. Virtalähteeksi valitsin vanhoja matkapuhelinlatureita. Jalkana käytin aluksi metallisia kartioita, jotka kuitenkin loppuivat. Pohdinnan ja tiedustelujen jälkeen keksin valaa jalat betonista käyttäen muottina kertakäyttöisiä samppanjalaseja. Kuviot leikkaan lattiamaton ylijäämäpaloista. Valmiin jouluristin pakkaan tarkoitusta varten tuotettuun pakkaukseen. Valmistan myös nk. Ömossan jouluristejä, joista ensimmäinen syntyi Ömossassa jouluksi 2006. Teksti: Mikael Ekholm Konsertti Lapväärtin nais- ja mieskuoro pitävät yhteisen itsenäisyyspäivänkonsertin Lapväärtin kirkossa 9. joulukuuta 2007. Kuorojen johtaja Hasse Lillhannus on koonnut konsertin ohjelman, joka sisältää musiikkia itsenäisyyden ajalta, nostalgiaa ja joulutunnelmaa. Kuorot esiintyvät erikseen, mutta luvassa on myös upeaa yhteislaulua. Järjestäjän mukaan tulossa on hieno konsertti. Juhlavuosi KrsNET 5 Lappfjärds gymnastikförening täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistyksessä on noin 170 jäsentä ja lukuisa joukko ryhmiä, joihin aktiivinen voimistelija voi osallistua. Toiminta on tarkoitettu kaikille nuorimmista senioreihin; tytöille, pojille, naisille, miehille, eliittivoimistelijoille ja iloisille kuntoilijoille. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Juhlavuotta juhlittiin suuressa kevätjuhlassa huhtikuussa. Olemme myös järjestäneet avoimia teemailtoja, teemoina mm. line dance, dance for fun, rentoutus ja stressiaiheinen luento. Syksyllä on luvassa lisää teemailtoja, lupaa yhdistyksen puheenjohtaja Patricia Bergkulla. Jäsenille on suunnitteilla myös matka. Vuosittain toistuva tapahtuma on Kristiinahallissa lokakuussa järjestettävä hyvinvointipäivä. Kevätkausi oli hyvin vilkas, ja sallimme itsellemme tänä vuonna pienen kesätauon, sanoo Bergkulla. Teksti: Lisbeth Bäck/ KrsNET on KuituKotoa-verkko, jolla on mahdollisimman iso siirtokapasiteetti ja sama siirtonopeus kumpaankin suuntaan niin televisiolle, puhelimelle kuin tiedonsiirrollekin. KrsNET on avoin kaikille: yksityisille, yrityksille, kunnalle KrsNET Lapväärtti-Perus osuuskunnan puuhamies Leif Wilhelms, kertoo, että kaivuutyöt aloitetaan kesäkuussa. Nyt alkaa tapahtua. Maanrakennusyritys aloittaa kaivuutyöt kantakaupungissa. Kaikki näyttää hyvältä, ja suunnitelmien mukaan kaikki Kristiinankaupungin koulut ovat verkossa vuodenvaihteessa. Lapväärtissä tämä koskee ruotsin- ja suomenkielistä koulua ja Lappfjärds Folkhögskolaa. Kiinnostus on ollut suurta ja liittymiä vedetään koulujen runkoverkkoa rakennettaessa myös runkoverkon läheisyydessä sijaitseviin taloihin. Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/
6 Lapväärtti Niiraset viihtyvät Lapväärtissä Niirasen perhe on asunut Lapväärtissä yli 20 vuotta. He muuttivat äskettäin Uudensillantielle vanhaan taloon, jota he itse kunnostavat. Ostimme itsellemme työtä moneksi vuodeksi eteenpäin, sanoo Jouni Niiranen. Jouni Niiranen on alun perin kotoisin Savonlinnasta, mutta vuonna 1986 kohtalo päätti, että hän jäisi Lapväärttiin. Hän oli kiertänyt ympäri Suomea tivolin kesäntyöntekijänä 16-vuotiaasta lähtien. Yhtenä kesänä hieman yli 20 vuotta sitten hän esiintyi klovnina sirkuksessa, joka sattui pysähtymään Lapväärttiin. Olin luvannut pikkuveljelle että vien hänet sirkukseen. Tapasin siellä Jounin ja sillä tiellä tässä ollaan, kertoo Anitta Niiranen. Anitta on kotoisin Skaftungista, ja sekä hän että Jouni sanovat viihtyvänsä mainiosti Lapväärtissä. Lapväärtti on hieno paikka asua sopivan kokoinen yhteisö, jossa lapset saavat kasvaa kaksikielisiksi. Asettuminen paikkakunnalle, jossa enemmistö on ruotsinkielisiä, ei ole ollut mikään ongelma, ja Niiraset ovat pääosin tyytyväisiä kylän suomenkielisiin palveluihin. En olisi pysynyt täällä 20 vuotta, jos en olisi viihtynyt. Ennen tänne muuttamista asuin Helsingissä, sinne en haluaisi palata, sanoo Jouni Niiranen, joka näki tivolin kesätyöntekijänä maamme lähes joka kolkan. Niirasilla on kolme lasta. Vanhin tytär Sanna on jo aikuinen Fakta ja asuu Savonlinnassa. Ville on 18, ja menee pian armeijaan, ja Teemu on Lapväärtin ala-asteella. Suurimpiin lähikaupunkeihin on suurin piirtein yhtä pitkä matka, eikä perhe pidä mitään niistä erityisesti omanaan. Useimmiten ajamme kyllä Poriin ostoksille. Lomalla käymme taas sukuloimassa Savonlinnassa. Koska asumme täällä rannikolla, on mukavaa vaihtelua viettää välillä aikaa järvi-suomessa, sanoo Anitta Niiranen. Käteviä monitoimi-ihmisiä Jouni Niiranen on käynyt lähes joka paikkakunnalla Suomessa, mutta valitsi 20 vuotta sitten asuinpaikakseen Lapväärtin. Niiraset asuivat aikaisemmin vuokralla Lapväärtin suomenkielisen ala-asteen vahtimestarin asunnossa toimiessaan osa-aikaisina vahtimestareina. Anitta työskentelee myös pesulassa Lapväärtissä, ja Jouni rakentaa hirsitaloja Dagsmarkissa Luoman Log Homes yrityksessä tehden kaksivuorotyötä. Hän kouluttautui hiljattain myös hierojaksi, ja ottaa vastaan asiakkaita kotonaan. Tarkoitus on, että siirryn vähitellen kokopäiväiseksi hierojaksi, mutta toistaiseksi se on vain sivutoimi. Vastaanottohuone kunnostettiin kuitenkin ensimmäisten huoneiden joukossa, sanoo Jouni. Jounilla on ollut paljon hyötyä rakentajan tiedoistaan ja taidoistaan perheen uuden omakotitalon korjauksessa hän ja Anitta ovat tehneet kaiken itse, talkooväen avulla. Vanhaa hirttä Anitta esittelee alkuperäisiä piirustuksia vuodelta 1915. Piirustusten mukaan talo rakennettiin alun perin kansakoulunopettaja J.W. Nesslerille. Hirret ovat kuitenkin toisesta talosta, ja ovat vieläkin vanhempia. Hirsien sanotaan olevan peräisin kylän vanhasta kirkosta, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole. Niiraset ovat olleet uskollisia vanhalle rakennustyylille, ja jokaisen huoneen hirsiseinät ja vanhat kaakeliuunit todistavat entisaikojen rakennustaidosta. Tämän kesän suuri projekti on kohentaa talon ulkonäköä. Pihan puolella kaikki laudat on vaihdettava, mutta kadun puoleinen julkisivu saa lähinnä uuden maalin. Lue Niklas Brandtista ruotsinkielisiltä sivuilta. Teksti ja kuva: Björn Håkans/ Jouni on myös koulutettu hieroja. Jokaisen lihaksen latinankielinen nimi oli yksi koulutuksen suurista haasteista. Kyläyhdistys teki aloitteen Lapväärtin ja Lålbyn vapaiden asuntojen ja tonttien kartoittamiseksi osana kylän kehittämistyötä. Tarkoituksena on parantaa informaatiota kylän vapaista kohteista mm. kylään muutosta kiinnostuneille. Kyläyhdistyksen kotisivuilla markkinoidaan nyt vapaita kiinteistöjä ja tontteja kyselylomakkeella saatujen vastausten pohjalta. Moni kohde on jo löytänyt ostajan tai vuokralaisen. Tiedot vuokrattavina olevista taloista ja huoneistoista ja myytävistä tonteista julkaistaan kotisivuilla omistajan luvalla ja omistaja huolehtii itse yhteydenpidosta asiakkaisiin. Asunto- ja tonttitilannetta päivitetään jatkuvasti. Selvitys on osa kyläsuunnitelmahanketta, jota tuetaan POMO+ -varoin. Tarkoituksena on markkinoida Lapväärttiä ja Lålbytä tehokkaasti, jotta kylät säilyisivät elävinä ja vetovoimaisina! Teksti: Lisbeth Bäck/ Niiraset ovat korjanneet taloaan vanhaa kunnioittaen. Talon hirsiseinät ovat paljon vanhempaa perua.
Lapväärtti 7 Lappfjärds skola rakennettiin ja otettiin käyttöön vuonna 1958. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja koulun korjauksesta on puhuttu vuosikymmeniä. 1980-luvun alussa sanottiin, ettei koulussa ole tarpeellista tehdä mitään pieniä korjauksia, koska se pian peruskorjataan. Nyt, 30 vuotta myöhemmin korjaus vihdoin toteutuu. Tahtoa ja tulevaisuudenuskoa Koulun rehtori Marina Grindgärds, rakennustoimikunnan jäsen Patrick Ragnäs, koulun johtokunnan puheenjohtaja Carina Storhannus ja kyläyhdistyksen keräyskoordinaattori Kenneth Storhannus kertovat meneillään olevasta peruskorjauksesta, ponnisteluista hankkeen toteuttamiseksi, sekä kylän panoksesta. Koulu on toiminut lähes 50 vuotta ilman suurempia korjauksia. Perustoiminnot, kuten ilmastointi ja sisävalaistus ovat olleet ala-arvoisia monen vuoden ajan, kuten myös ikkunat, kaikki pinnat ja voimistelusalin lattia, he kertovat. Peruskorjaus oli vähällä toteutua kymmenen vuotta sitten, mutta hanke kaatui kalkkiviivoilla, he kertovat. Voimat liikkeelle Elokuussa 2006 peruskorjaus oli taas Kristiinankaupungin talousarviokäsittelyssä. Valtionosuutta oli luvassa, mutta saatu 2,4 miljoonan euron tarjous oli liian korkea. Talousarviossa oli 1,7 miljoonan määräraha, eikä lisämäärärahaa ollut odotettavissa. Mikä nyt eteen?, mietimme täällä Lapväärtissä ja ryhdyimme karsimaan kustannusehdotusta ja neuvottelemaan kustannuksiin osallistumisesta, he kertovat. Lapväärtin kokoiselle kylälle kyse on suurista rahoista, mutta aidolla tahdonvoimalla ja tulevaisuudenuskolla saatiin liikkeelle voimia Koulussa on tällä hetkellä 86 oppilasta. Suunnitelmien mukaan uusi koulu valmistuu kevätlukukaudeksi 2008, jolloin katon alle asettuvat esikoulu, ala-aste ja kirjasto. Korjausaikana koulu toimii nuorisoseurantalossa ja sen pihapiirin parakeissa. osarahoituksen järjestämiseksi, kylän parhaaksi. Lappfjärds skolan korjaus hyväksyttiin ja aloitettiin vuoden 2007 alussa. Niin moni on tehnyt työtä peruskorjauksen puolesta, ja moni ansaitsee suuren kiitoksen. Suuri haaste Kenneth Storhannus kutsui suurimmat yhdistykset suurkokoukseen, jossa keskusteltiin luvatusta rahoitusosuudesta. Marina Grindgärds, Carina Storhannus, Kenneth Storhannus ja Patrick Ragnäs ovat korjauskeräyksen tulisieluja. Svenska Kulturfondenille laadittiin hakemus ja Hans Ingvesgård matkusti Helsinkiin käynnistämään keskustelut. Kulturfonden lupautui tukemaan hanketta kiitettävällä tavalla myöntämällä korjaukseen 300 000 euroa edellyttäen, että kylä kerää omin voimin 50 000 euroa. Kylän osuus koulun peruskorjauksesta on siis kaksi miljoonaa vanhaa markkaa! Lisäksi tulevat talkootyöt. Grindgärds, Ragnäs ja Storhannuksen pariskunta myöntävät keräyksen olevan melkoinen haaste. Kyläyhdistys toimii keräyksen koordinaattorina. Kaikki yhdistykset ovat luvanneet järjestää tänä vuonna toimintaa, jonka tulot menevät korjauksen hyväksi. Myös Hem & Skola yhdistyksellä on puheenjohtajansa Krister Nyholmin johdolla keskeinen rooli työssä. Odotamme saavamme lahjoituksia yrityksiltä, tuloja ilmoituslehdestä ja sievoisen summan nk. kahdenkympinkeräyksestä. Olemme kiitollisia niin suurista kuin pienistäkin summista. Kahdenkympinkeräys tarjoaa kaikille koulun ystäville mahdollisuuden osallistua. Kaikilla on varaa lahjoittaa pari kymppiä koulun korjaukseen, toteaa Kenneth Storhannus. On tärkeää, että kaikki kantavat kortensa tähän kekoon. Olemme luvanneet hankkia rahat, ja nyt on kaikkien panos tarpeen. Tulevaisuuden koulu Vaivan palkaksi Lapväärtti saa toimivan koulukiinteistön. Koulun, jolla on tulevaisuus. Koulun, joka Fakta Lappfjärds skolan korjausurakoitsijat Rakennussuunnittelu Alf Kangasniemi LVI-suunnittelu Sähkösuunnitelma Pääurakoitsija Ilmastointi LVI Sähkö Automatiikka toimii aamusta iltaan, ja joka palvelee muitakin kuin vain kylän koululaisia. AK-Plan Ab Teksti ja kuva: Lisbeth Bäck/ Lars Nygård Insinööritoimisto Ulf Sandberg Pohjanmaan Urakkatyö Ari Pankkonen Länsirannikon Ilmastointi Oy Oiva Leppäranta Ismeka Markkinointi Oy Pertti Huunanmaa Oy KRS A-Sähkö Ab Roger Lundell Säästöpiste Oy, Kai Kostet Rakennustoimikunnan jäsenet: Sven Söderlund, puheenjohtaja, Carina Storhannus, Marina Grindgärds, Patrick Ragnäs, Hans Ingvesgård, Mikael Perjus ja Kirsi Rantatalo.
8 Lapväärtti Strategista suunnittelua Lapväärtissä Jo viime vuonna aloitettiin tapahtumasarja kirjoittamalla kyläsuunnitelma Lapväärtin kirkonkylän osalta. Kyläläisiltä tiedusteltiin useammassa eri suurkokouksessa mielipiteitä siitä, miltä Lapväärtti on ennen näyttänyt, miltä näyttää tänään, 5, 10 tai 20 vuoden kuluttua.. Kyläsuunnitelmasta vuosi sitten keskusteltaessa esitettiin mm. seuraavat kysymykset: Miltä kylä näyttää tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa? Puuttuuko kylästä nyt jotakin, jonka toivoisit olevan todellisuutta tulevaisuudessa? Esille nousi erilaisia ajatuksia ja ideoita. Lisäksi laadittiin SWOTanalyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Vahvuuksina mainittiin mm. Pyhävuori, perunatuotanto, joki, kulttuuri, yhdistykset, vahva yhteisöllisyys ja talkoohenki. Kyläsuunnitelma apuvälineeksi Suunnittelun tulos esitellään koostettavassa kyläsuunnitelmassa. Kyläsuunnitelma pidetään nähtävillä ennen hyväksymistä, jotta kaikki kyläläiset voivat sanoa ehdotuksesta mielipiteensä. Suunnitelman on tarkoitus toimia lähinnä Lapväärtin Kyläyhdistyksen apuvälineenä työssä Lapväärtin kehittämiseksi. Tämä ei tarkoita, että kyläyhdistys järjestäisi yksin kaikki mahdolliset asiat, joita kyläläiset toivovat, vaan kyse on koordinoinnista tavoitteen toteuttamiseksi tavalla tai toisella. Visioiden laatiminen on suhteellisen helppoa verrattuna ponnisteluihin löytää avaimet, jotka avaavat oven Lapväärtin kylän toivomaan tulevaisuuteen. Onko sinulla ehdotuksia? Esitä ehdotuksesi siitä, mitä Lapväärtin eteenpäinviemiseksi ja kehittämiseksi olisi tehtävä? Tekeillä on jo yhtä ja toista, mm. kuituliittymä kylän kiinteistöihin, mutta tekemistä ja ideoita tarvitaan lisää huomisen rakentamiseksi. Jos sinulla on ideoita klikkaa esiin Lapväärtin kotisivut osoitteesta www.lappfjard.fi ja lähetä ajatuksesi sivulla mainittuun osoitteeseen, tai ota yhteyttä kyläsuunnitelmaryhmän jäseneen, ts. Katarinaan, Carinaan, Evaan, Lenaan tai Anna-Lenaan (yhteystiedot kotisivuilla). Teksti: Anna-Lena af Hällström Kuva: Lisbeth Bäck/ Asuinkiinteistöjä Kilpailu! # Omistajan nimi Omistajan puh Kiinteistön osoite Kiinteistön osoite Asuntotyyppi Kiinteistön ala Huoneita Kari Lauri 0400-697016 Peruksentie 54 Omakotitalo 103m² 2500m² 3xk Stina Stenman 0400-672388 Labbängsvägen 1 Omakotitalo 150m² 1.3 ha 5+k Håkan Kalberg 06-2221101 Abborholmsvägen 41 Omakotitalo 86m² 3 ha 5+k MYYTY Göran Grannas 040-5710880 Nyskiftanvägen 119 Omakotitalo 287m² 3 ha 9+k Jari Jaakkola 040-5218491 Lapväärtitie 583 Navetta 76m² 2300m² 2+k Jens Kronman 040-5168414 Norrviksvägen 133 Omakotitalo 139m² 6300m² 5+k Jari Pohjonen 040-5944602 Lappfjärdsv. 952 Omakotitalo 113m² 1538m² 6+k Wahlroos 040-5656772 Perusvägen Mummonmökki 62m² 950m² 3+porstua Kiinteistöjä Silvenagel-Hällgren +46-220-31583 Lappfjärdsvägen 1170 Omakotitalo 129m² 4269m² 5+k MYYTY Lars Backman 06-2221292 Lappfjärdsvägen Tontti 1 ha - Nils Ådjers 0400-262442 Åsändan Teollisuustontteja 30-50 ar - Britt-Marie Larsson +46 17 570430 Storådjers Tontti - Julia Långfors 06-2223616 Dagsmarkv. 136 Omakotitalo 80m² 5000m² 3+k Tee ehdotus Lapväärtin kylän uudeksi logoksi. Mitä pitäisi kehittää Lapväärtissä? Mitä puuttuu? Mikä on parasta Lapväärtissä? Nimi: Huoneistoja Omistajan nimi Omistajan puh. Asuntoyhtiö/osoite Asuntotyyppi Asuinala Huoneita Sauna Matti Pajunen 040-5020497 Lapväärtintie 722 Huoneisto 60m² 2+k x Ralf Lillträsk 040-5127610 Kyrktå 6 Huoneistot 54-95m² 2-4+k - Astrid Nygren 040-5077032 Hoxellvägen 8 B Huoneisto 36m² 1+k x VUOKRATTU Miia Utfolk 040-5850630 Brännbo Kerrostalo 52m² 1+k - MYYTY Annel Nyholm 06-2224406 Lappfjärdsvägen 735 Kerrostalo 33m² 1+k MYYTY Osoite: Puh.: Palauta kuponki K-Centeriin viim. 4.8.2007 tai Lapväärtinpäivänä kyläyhdistyksen telttaan